Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona todellakin sataa) 3. Uskon sen itse todeksi (En esim. oleta silmieni valehtelevan) pidetään usein liian suppeana määritelmänä: rajaa tietotaidon (engl. know-how) tiedon ulkopuolelle, koska tietotaito on meillä toimintavalmiuksien, ei uskomusten muodossa
tiedon jaottelu: 1. KÄSITTEELLINEN tieto: perustuu käsitteiden välisiin suhteisiin esim. 1 + 1 = 2, Pallo on pyöreä. 2. EMPIIRINEN tieto: perustuu havaittavissa oleviin asioihin esim. Pallo on punainen. kuinka tietoa perustellaan: 1. RATIONALISMI korostaa järkeilyä ja päättelyä (lat. ratio, järki ) 2. EMPIRISMI korostaa havaintojen tekemistä (kr. empeiria, havainto )
asenteita tietämiseen DOGMATISMI tietoa ei saa asettaa kyseenalaiseksi KRIITTI- NEN REALISMI tietomme on rajallista, mutta kasvaa koko ajan SKEPTISISMI varmaa tietoa ei voi saada NAIIVI REALISMI omat arkikokemukseni ovat varmaa tietoa RELATIVISMI tieto on suhteellista (riippuu näkökulmasta) ainakin äärimmäinen skeptisismi ja relativismi ovat kumottavissa, jos niitä SOVELLETAAN IT- SEENSÄ: skeptikko tuntuu tietävän ainakin sen, ettei mitään voi tietää; ja relativistille ehdotonta on ainakin se, että kaikki on suhteellista
1. Mitään ei voi tietää. 2. Tiedän, että mitään ei voi tietää. 3. Hups. Käsitykseni on sisäisesti ristiriitainen, eikä siten voi olla tosi.
René Descartes n metodinen epäily ei epäilyä sen itsensä vuoksi, vaan keinona löytää jokin, joka kestäisi kaiken epäilyn kaiken epäilyn kestävää on päätelmä Cogito, ergo sum. (Ajattelen, siis olen olemassa.) 1. on olemassa epäilyä (pettävätkö aistini, näenkö vain unta, elänkö Matrix-todellisuudessa yms.) 2. epäily on ajattelua, joten on olemassa ajattelua 3. ajattelussa on joku joka ajattelee, joten olen itse olemassa
ARKIKÄSITYSTEN (COMMON SENSE) MUKAINEN MAAILMA lähtökohta ja lopputulos AISTIT JA JÄRKI LUOTETTAVIA täydellinen olento on hyvä, eikä johda meitä harhaan kykyjemme käytössä JUMALA epäilevänä olentona olen itse epätäydellinen, joten on oltava jotakin täydellistä METODINEN EPÄILY COGITO ajattelen, siis olen olemassa kaiken tiedon varma perusta
rationalistien ja empiristien kiista 1600 1700-luvuilla RATIONALISTIT edustajia: René Descartes Baruch Spinoza Blaise Pascal G.W. Leibniz ongelma: järjellä voidaan kyllä saada käsitteellistä tietoa VÄLTTÄMÄTTÖMISTÄ tosiasioista (esim. 1+1=2), mutta ei SATUNNAISISTA (esim. Opettajalla on punainen paita.) EMPIRISTIT edustajia: John Locke George Berkeley David Hume ongelma: jos johdonmukaisesti edellytetään, että tiedon on perustuttava havaintoon, päädytään SKEPTISIS- MIIN (emme tiedä juurikaan mitään) Berkeley: emme voi havaita olioita ominaisuuksiensa takana Hume: emme voi havaita kausaalisuhdetta (syy vaikutus)
Immanuel Kantin vastaus skeptisismiin RATIONALISTIT JA EMPIRISTIT tietoteoreettinen REALISMI: ihmismieli pyrkii tavoittamaan todellisuuden sellaisenaan ihmismielen mukauduttava todellisuuteen KANT tietoteoreettinen IDEALISMI: todellisuus ilmenee meille vain tietyn ihmismielen tekemän jäsennyksen kautta todellisuuden mukauduttava ihmismieleen KOPERNI- KAANINEN KUMOUS TODELLISUUS IHMISMIELEN JÄSEN- TÄVÄT RAKENTEET IHMISMIELEN KOKEMUS
ihmismielen jäsentäviä rakenteita ovat: 1. HAVAINTOMUODOT (aika ja avaruus) 2. YMMÄRRYKSEN KATEGORIAT (olioisuus, kausaalisuhde jne.) emme voi tietää mitään todellisuudesta sinänsä mutta meillä on silti lupa olettaa, että meillä on esim. olioita tai kausaalisuhteita koskevaa tietoa, sillä meillä ei voisi olla mielekkäitä (jäsentyneitä) kokemuksia todellisuudesta ilman niitä todellisuus ei voi ilmetä meille muuten kuin olioisena ja kausaalisena
Kant oletti, että ihmismielen rakenteet ovat universaaleja (samanlaisia kaikilla ihmisillä), mutta monet hänen seuraajansa ajattelivat, että ne vaihtelivat kulttuurista ja kielestä toiseen esim. eurooppalainen ja afrikkalainen hahmottaisivat ajan ja avaruuden eri tavoin