Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös vuosilomaan käytetyn ajan. Vuosilomiin taas kului kaikista poissaoloista yli puolet eli noin 11 % teoreettisesta työajasta. Seuraavaksi suurimpia poissaolojen syitä olivat työntekijän oma sairaus, perhevapaat ja koulutus. PT:n ajankäyttötiedustelun mukaan yksityisen palvelualan työntekijän teoreettinen työaika oli viime vuonna keskimäärin 1 761 tuntia. Poissaoloja työntekijällä oli keskimäärin runsaat 340 tuntia. Työntekoon keskimääräinen työntekijä käytti 1 409 tuntia vuonna 2002. Luku vastaa noin 188 työpäivää. Tiedustelun tulokset on painotettu vastanneiden yritysten koon perusteella eli alle 50 työntekijän ja vähintään 50 työntekijän yritykset ovat tuloksissa edustettuna otosta vastaavasti. Teollisuuden työntekijä teki viime vuonna töitä keskimäärin 1 502 tuntia, mikä vastaa myös keskimäärin 188 työpäivää. Tieto on peräisin Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) työaika- ja poissaolotiedustelusta. Noin 100 tunnin ero syntyy siitä, että palveluyrityksessä työntekijän päivittäinen työaika on yleensä 7,5 tuntia, kun teollisuustyöntekijän päivittäinen työaika on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia. Palveluyrityksen työntekijän työaika ja poissaolot 2002 PT:n ajankäyttötiedustelun mukaan 1 Päiviä Tunteja Teoreettinen säännöllinen työaika 234,7 1 761 - Vuosilomat 25,7 193 = Säännöllinen työaika 209,0 1 567 - Ay-tehtävät ja matkustusaika 0,7 5 - Koulutusaika 2,3 17 - Lomautukset 0,2 1 - Työriidat 0,1 1 - Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 8,9 67 - Perhevapaat 5,7 43 - Muut poissaolot 3,4 25 = Tehty työaika (ilman ylitöitä) 187,7 1 409 + Lisä- ja ylityöt 2,3 17 = Tehty työaika (sisältäen ylityöt) 190,0 1 426 1 Teoreettiseen säännölliseen työaikaan vaikuttavat muun muassa eripituiset työsuhteet. 1

Poissaolojen määrä vähentynyt Poissaolojen kokonaismäärä on PT:n ajankäyttötiedustelun mukaan ollut vähenemään päin 1990- luvun alkuvuosien jälkeen. Vuosimuutokset ovat kuitenkin olleet yleensä pieniä, ja suuntauksen voi havaita vasta usean vuoden perspektiivillä. Ainoastaan luokassa Muut palvelut 2 muutosta voi pitää selvänä, sillä poissaolot ovat vähentyneet 11 vuodessa 3,5 prosenttiyksikköä. Työntekoon käytetty aika on vastaavasti lisääntynyt. Viimeisten viiden vuoden tarkastelujaksolla trendi on pääosin saman suuntainen mutta vaimeampi. Vain apteekeissa muutos on tapahtunut päinvastaiseen suuntaan. Vuonna 2002 poissaolot kasvoivat perhevapaiden lisääntymisen vuoksi merkittävästi. Selvimpänä syynä poissaolojen yhteismäärän pienenemiseen on ollut lasten syntymään liittyvien poissaolojen väheneminen. Kehitys on ollut erityisen selvä, kun vertailukohdaksi otetaan 1990-luvun alkuvuodet. Suunnan voi kuitenkin havaita myös viimeis- ten viiden vuoden jaksolta. Perhevapaisiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet enemmän kuin mitä useimmilla tiedustelun aloilla sairauspoissaolot ovat nousseet. Vain apteekeissa molempien poissaoloryhmien osuus on kasvanut. Perhevapaiden väheneminen palveluyrityksissä kertonee eräällä tavalla henkilöstön ja koko väestönkin ikärakenteen muutoksesta ja siitä seuraavasta syntyvyyden laskusta. Lomautuksia palveluyrityksissä vähän Lomautukset eivät yleistyneet yksityisissä palveluyrityksissä vuonna 2002. Lomautuksia käytetään palvelualoista lähinnä hotelleissa ja ravintoloissa, joissa keskimääräinen lomautusaika oli viime vuonna yhdeksän tuntia työntekijää kohden. Muilla tiedusteluun osallistuvilla aloilla lomautukset olivat satunnaisia. Ajankäyttötiedustelun mukaan yksityiset palveluyritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin laajemmin viimeksi 1990-luvun alun Tehty työaika* eräillä palvelualoilla 1992 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kauppa 83,0 82,1 84,0 82,0 82,8 84,2 84,0 83,2 83,5 82,6 83,4 Hotellit ja ravintolat 80,2 78,1 81,4 77,1 80,4 81,2 79,9 79,2 n.a. 82,1 81,7 Pankit 75,3 75,2 76,3 76,1 75,8 76,3 77,0 76,5 77,3 77,8 76,5 Vakuutus 78,4 78,6 78,7 77,7 78,9 79,5 79,3 79,8 79,4 78,7 79,7 Muut palvelut 77,5 75,3 78,4 78,9 78,9 79,9 78,2 79,2 80,6 79,9 81,0 Apteekit 83,3 82,5 82,4 83,3 84,1 84,3 84,0 81,4 80,7 82,2 78,6 Henkilöitä tiedustelussa n.a. 63500 49300 60200 54000 59500 60300 62400 55900 59300 65000 * sisältää ay-tehtävät ja matkustusajan 2 Muihin palveluihin sisältyvät Sosiaalialan Työnantajaliiton, Terveyspalvelualan Työnantajaliiton ja Tietoalojen Liiton jäsenyritykset. Lisäksi niissä ovat mukana Erityispalvelujen Työnantajaliitosta huolinta-ala, mainos-, matka- ja tilitoimistot sekä eräät toimialoihin kuulumattomat yritykset ja järjestöt. 2

lamavuosina, jolloin mm. kaupan yritykset sekä tiedustelussa luokkaan Muut palvelut kuuluvat yritykset joutuivat lomauttamaan henkilöstöään. Teollisuudessa lomautukset ovat palvelualoja tavallisempia. Teollisuudenkin lomautuksissa on toki alakohtaista vaihtelua. Vuonna 2002 teollisuuden lomautukset lähes kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Keskimääräinen lomautusaika työntekijää kohden oli vuonna 2002 teollisuudessa 18 tuntia ja palveluyrityksissä vain noin tunti (lähde: TT:n työaika- ja poissaolotiedustelu). Ylitöissä ei lisäystä Useimmilla tiedustelun aloilla ylityöt ovat joko vähentyneet selvästi tai pysyneet ennallaan verrattuna 1990-luvun lopun vuosiin. Vuosi 2002 ei näytä muuttaneen tätä suuntausta. Yli- ja lisätöiden määrä kasvoi vain luokkaan Muut palvelut kuuluvissa yrityksissä. Hotelleissa ja ravintoloissa ylityöt vähenivät vuoteen 2001 verrattuna ja muilla aloilla niitä tehtiin edellisvuotta vastaavasti. Apteekeissa ylitöitä ei perinteisesti tehdä juuri lainkaan. Teollisuuteen verrattuna palveluyrityksissä tehdään ylitöitä varsin vähän. TT:n työaika- ja poissaolotiedustelun mukaan teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2002 ylitöissä keskimäärin 2,6 % teoreettisesta työajastaan (49 tuntia) vaihteluvälin ollessa toimialasta riippuen 2,0 5,1 %. Toimihenkilöille ylitöitä kirjattiin keskimäärin 1,4 % teoreettisesta työajasta. Palveluyrityksissä työntekijät tekivät yli- tai lisätöitä keskimäärin prosentin verran vaihteluvälin ollessa 0,1 1,3 %. Tukku- ja vähittäiskauppa erilleen Tukku- ja vähittäiskauppaa edustavia yrityksiä on vuotta 2002 koskevassa ajankäyttötiedustelussa tarkasteltu myös erikseen. Jaolle on perusteita sen vuoksi, että vähittäiskaupan luvuissa on mukana merkittävä osa-aikaisten työntekijöiden joukko, joka vaikuttaa erityisesti teoreettisen työajan ja tehdyn työajan tuntimääriin. Tukkukaupassa työtä tehtiin keskimäärin 1 551 tuntia, kun vähittäiskaupassa työntekoon kirjautui 1 283 tuntia. Kauppaa vastaavaa, työsuhteiden luonteesta aiheutuvaa vaikutusta voi havaita myös hotelli- ja ravintola-alan jakaumassa. 3

Ajankäyttö kaupan yrityksissä vuonna 2002, kokoaikaiset % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Tunnit Vähittäis- Tukku- Kauppa Vähittäis- Tukku- Kauppa kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 83,2 84,0 83,4 1284 1562 1354 Koulutus 0,7 0,7 0,7 10 13 11 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,0 0,0 0,0 0 0 0 Vuosiloma 10,0 9,4 9,9 154 175 160 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,0 0,2 0,1 1 4 2 Työriidat - - - - - - Sairaus 4,0 3,1 3,7 62 57 61 Työtapaturma 0,1 0,1 0,1 1 3 1 Perhevapaat 1,3 1,8 1,4 19 34 23 Muu hyväksytty poissaolo 0,4 0,7 0,5 7 13 8 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,3 0,0 0,2 4 0 3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 1542 1861 1623 Yli- ja lisätyö 1,1 1,3 1,1 16 24 18 Henkilöitä tiedustelussa 9800 3200 13000 4

Sairauspoissaoloissa vuosittaista vaihtelua Palveluyritysten sairauspoissaolojen vuosittainen vaihtelu näyttää ajankäyttötiedustelun perusteella jatkuvan. Vaihtelua esiintyy säännönmukaisesti varsinkin tukku- ja vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintolaalalla, apteekeissa sekä ryhmässä Muut palvelut. Vaihtelua syntyy sekä vastaajajoukon että vastanneiden yritysten työntekijämäärällä mitattavan kattavuuden vuosittaisista muutoksista. Lisäksi erityisesti näitä ryhmiä vaivaa edelleen vastausten kattavuuden pienuus, joka tuottaa tilastollista vaihtelua jo ilman vuosimuutoksiakin. Vuosittaista vaihtelua saattaa aiheuttaa myös se monissa yrityksissä vielä noudatettava, palkanmaksuun kytkeytyvä käytäntö, missä työstä poissaolo lapsen sairauden vuoksi kirjataan henkilön omien sairauspoissaolojen joukkoon. Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen määrässä ei sen sijaan vastaavaa vaihtelua näy. Tapaturmapoissaolot ovat palveluyrityksissä edelleen vähäisiä verrattuna teollisuuteen. Työntekijän omasta sairaudesta aiheutuvien poissaolojen osuus pieneni vuonna 2002 kaupan yrityksissä sekä ryhmässä Muut palvelut. Rahoitusalalla, vakuutuslaitoksissa, hotelleissa ja ravintoloissa sekä apteekeissa sairauspoissaolot lisääntyivät jonkin verran verrattuna vuoteen 2001. Sairauspoissaolojen osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta on palveluyrityksissä yleisimmin 1 4 %. Kolmessa palveluyrityksessä neljästä sairauspoissaoloja on enintään neljä prosenttia teoreettisesta työajasta. Teollisuuden työntekijöillä sairauspoissaolojen määrä on yleisimmin 4 7 % teoreettisesta työajasta, toisin sanoen selvästi palvelusektoria enemmän, ilmenee TT:n työaika- ja poissaolotiedustelusta. Yrityksen koon vaikutus sairauspoissaolojen esiintymiseen vaikuttaa ajankäyttötiedustelun perusteella varsin vähäiseltä. Todettakoon, että 20 49 työnte- 5

kijän yritysten joukossa oli suurempia enemmän sellaisia, jotka ilmoittivat sairauspoissaoloja olleen vuonna 2002 joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Tunneissa mitattuna palveluyrityksen työntekijä sairasti vuonna 2002 keskimäärin 57 86 tuntia, mikä vastaa noin 8 11 työpäivää. Vähiten tunteja kirjattiin tukkukaupassa ja eniten hotelleissa ja ravintoloissa. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eräillä palvelualoilla 1992 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kauppa - sairaus 3,0 3,1 2,8 3,3 3,1 3,2 3,1 3,6 3,6 3,9 3,7 - työtapaturma 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Hotellit ja ravintolat - sairaus 3,7 3,1 3,8 4,0 3,3 3,9 3,7 3,9 n.a. 3,7 4,7 - työtapaturma 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 n.a. 0,3 0,2 Rahoitus - sairaus 3,2 3,2 3,2 3,3 3,6 3,4 3,3 3,4 3,5 3,4 3,8 - työtapaturma 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 Vakuutus - sairaus 2,8 3,0 2,9 3,0 2,8 2,9 2,9 3,1 3,4 3,3 3,5 - työtapaturma 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut - sairaus 3,8 2,7 3,3 3,5 3,1 2,9 3,7 3,7 3,2 3,7 3,3 - työtapaturma 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 Apteekit - sairaus 2,2 3,0 2,4 2,0 1,7 1,7 2,6 2,9 2,4 2,5 4,1 - työtapaturma 0,4 0,4 0,1 0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,0 0,1 Huom. Vuoden 1992 luvut sisältävät sekä sairaudesta että työtapaturmista aiheutuneet poissaolot. 6

Tiedustelun teoreettinen työaika laskennallista työaikaa pienempi Ajankäyttötiedustelusta saatava tehty vuosityöaika vaihteli palveluyrityksissä toimialasta riippuen 1 283 ja 1 563 tunnin välillä vuonna 2002. Vuotta aiemmin vastaava vaihteluväli oli 1 305 1 499 tuntia. Kokonaisia puhtaasti työntekoon käytettyjä päiviä oli siten tiedustelun mukaan vuonna 2002 kokoaikaista työntekijää kohti keskimäärin 171 200. Vastauksista laskettu teoreettinen säännöllinen työaika jäi jokaisella alalla pienemmäksi kuin vastaava laskennallinen työaika. Vakuutuslaitoksissa tämä ero on pienimmillään noin 25 tuntia kun rahoitusalalla ero on runsaat 120 tuntia. Eron syy löytynee osa-aikaisten, kesätyöntekijöiden ja muiden tilapäisten apuvoimien kirjaamisesta useissa yrityksissä tilastoihin vakituisten kokoaikatyöntekijöiden tapaan. Vuosilomaan käytettiin teoreettista työaikaa 130 236 tuntia vuonna 2002. Pisimmät lomat kirjattiin rahoitusalalla ja lyhimmät hotelli- ja ravintola-alalla. Sairauden vuoksi työntekijä oli poissa työstä keskimäärin 57 86 tuntia ja perhesyiden takia 20 127 tuntia vuoden 2002 aikana. Yli- ja lisätyötä tehdään vähiten apteekeissa, keskimäärin vain puolitoista tuntia vuoden aikana. Eniten ylitöitä kirjattiin tukkukaupan yrityksissä, joissa työaika piteni näiden vuoksi keskimäärin 24 tunnilla. Ylitöiden määrä on palveluyrityksissä kuitenkin selvästi pienempi kuin teollisuustyöntekijöillä. Tiedustelusta saatava kokonaistuntimäärä (= teoreettinen työaika) on useilla palvelualoilla vain suuntaa antava, sillä kaikkien yritysten työaikakirjanpito ei vielä tee riittävässä määrin eroa kokoaikaisten ja osaaikaisten sekä muiden tilapäistyöntekijöiden välille. 7

Ajankäyttö palveluyrityksissä toimialoittain vuonna 2002, tuntia Palvelualat Teollisuus Kauppa Hotellit ja Rahoitus Vakuutus Muut Apteekit Työntekijät ravintolat palvelut Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 1354 1499 1313 1496 1456 1398 1502 Koulutus 11 5 25 24 15 6 16* Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0 9-1 1-18 Vuosiloma 160 189 236 199 174 163 183 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 2 3 14 11 10 2 sis. ed. Työriidat - - 3 - - - 2 Sairaus 61 86 65 66 59 73 108 Työtapaturma 1 3 1 1 2 2 8 Perhevapaat 23 27 43 64 52 127 22 Muu hyväksytty poissaolo 8 13 16 16 28 9 23 Poissaolo ilman hyväksyntää 3 0 0-0 0 1 Teoreettinen säännöllinen työaika 1623 1834 1716 1878 1797 1780 1883 Yli- ja lisätyö 18 8 23 11 14 2 49 Henkilöitä tiedustelussa 13000 7100 17900 12200 13900 900 83700 * ay-tehtävät ja matkustusaika sisältyvät teollisuudessa koulutuksen osuuteen. 8

Selittääkö yrityskoko poissaolojen määrää? Ajankäyttötiedustelun perusteella poissaoloja on jonkin verran enemmän vähintään 50 työntekijän yrityksissä kuin niissä, joissa työntekijöitä on 20 49. Työntekoon käytetyn ajan osuus oli alle 50 työntekijän yrityksissä vuonna 2002 alasta riippuen noin 3,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vähintään 50 työntekijän yrityksissä. Eron selitys näyttäisi vaihtelevan alalta toiselle. Vähittäiskaupassa pienissä yrityksissä on kirjattu suuria vähemmän vuosilomia ja sairauspoissaoloja, tukkukaupassa suurissa yrityksissä on mennyt enemmän työaikaa sairastamiseen ja koulutukseen. Rahoitusalalla alle 50 työntekijän yritykset kouluttivat suuria enemmän, mutta käyttivät toisaalta keskimäärin vähemmän teoreettista työaikaa vuosilomiin ja perhevapaisiin. Muut työnantajan hyväksymät poissaolot vaihtelivat merkittävästi yrityskoon mukaan erityisesti ryhmässä muut palvelut, mutta myös tukkukaupassa ja rahoitusalalla ero oli selvä. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat yleisimmin omaehtoisesta opiskelusta ja vuorotteluvapaista aiheutuvat poissaolot. Yrityksen sijainti ei vaikuta poissaoloihin Vuoden 2002 tiedusteluun vastaajista noin 45 %:lla pääkonttori sijaitsee Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella eli suurin piirtein entisessä Uudenmaan läänissä. Ajankäytön jakauman vertaaminen Uudenmaan ja muun Suomen yritysten välillä ei kuitenkaan tuo esiin mitään merkittävää eroavuutta. 9

Ajankäyttö eräillä palvelualoilla toimialoittain yrityskoon mukaan vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kokoaikaiset Kauppa Rahoitus Muut palvelut Alle 50 Väh. 50 Alle 50 Väh. 50 Alle 50 Väh. 50 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 86,3 83,1 78,7 76,3 83,0 80,8 Koulutus 0,3 0,7 1,9 1,4 1,0 0,8 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 0,0 - - 0,1 0,0 Vuosiloma 9,2 9,9 11,8 13,9 9,6 9,7 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,1 1,1 0,8 0,3 0,6 Työriidat - - - 0,2 - - Sairaus 2,3 4,0 3,7 3,8 2,9 3,3 Työtapaturma 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 Perhevapaat 1,4 1,4 1,5 2,6 2,8 2,9 Muu hyväksytty poissaolo 0,2 0,5 1,3 0,9 0,2 1,8 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0,2 0,0 0,0-0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli- ja lisätyö 0,7 1,2 1,5 1,3 1,1 0,8 Henkilöitä tiedustelussa 1300 11700 1500 16500 1100 12900 10

Lasten hoito keskittyy naisille Ajankäyttötiedustelun mukaan merkittävin ero naisten ja miesten työajan jakaumassa aiheutuu palveluyrityksissä perhevapaiden käytöstä. Kun naisten poissaolot perhevapaiden vuoksi olivat 2,8 4,9 % teoreettisesta työajasta, miehet käyttivät perhevapaisiin vain 0,2 0,4 % työajastaan. Perhevapaat jakautuivat tasaisesti vanhempainvapaisiin ja erilaisiin hoitovapaisiin niissä kaupan, rahoitusalan ja vakuutusalan yrityksissä, jotka ovat eritelleet naisten ja miesten ajankäytön. Ryhmään Muut palvelut kuuluvissa yrityksissä vanhempainvapaiden käyttö oli hoitovapaalla oloa yleisempää. Erot perhevapaiden käytössä vaikuttavat usein siihen, että sairauspoissaolot ovat naisilla miehiä suuremmat. Raskauteen mahdollisesti liittyvät tarkastukset ja sairastumiset kirjautuvat yrityksissä naisten sairauspoissaoloihin, mutta myös sairaan lapsen hoitoaika merkitään yrityksissä usein työntekijän omaksi sairastamiseksi. Useimmiten sairaan lapsen hoitokin kasvattaa nimenomaan naisten poissaolotunteja. Perhevapaista aiheutuvia poissaoloja oli kaikilla aloilla vakuutuslaitoksia ja apteekkeja lukuun ottamatta vuonna 2002 vähemmän kuin kertaakaan viimeksi kuluneiden 11 vuoden aikana. Vakuutusalallakin vuoden 2002 osuus oli ko. jakson toiseksi pienin. Osa-aikainen työskentelee keskimäärin 830 tuntia vuodessa Palveluyrityksessä työskentelevän osa-aikatyöntekijän teoreettinen säännöllinen työaika oli keskimäärin 1 004 tuntia vuonna 2002. Tästä ajasta hän teki työtä 829 tuntia, lomaili 92 tuntia ja sairasti 32 tuntia. Lasten vuoksi hän oli työstä poissa keskimäärin 25 tuntia ja koulutuksen takia 10 tuntia vuoden aikana. Lisätöitä osa-aikaiset eivät juurikaan tehneet. Osa-aikaisten työntekijöiden ajankäyttö oli vuonna 2002 hyvin samankaltaista kuin kokoaikaisilla. Myös vuosilomien osuus oli, toisin kuin edellisvuoden tiedustelun perusteella, kokoaikaisten tasoa. Eri poissaololuokissa esiintyvän heilahtelun perusteella on pääteltävissä, että osa-aikaisten kohdalla vastaajien joukon vuosittainen vaihtelu vaikuttaa vielä jakaumaan. Heilahtelu kertoo myös siitä, että osa-aikaisten joukossa on vuosittain vaihteleva määrä lyhyitä määräaikaisia töitä tekevien tunteja. Ne kasvattavat teoreettista säännöllistä työaikaa ja työntekoon käytettyä aikaa, mutta niihin ei yleensä liity lainkaan poissaoloja. Perhevapaita osa-aikaisilla työntekijöillä oli 2,4 % teoreettisesta työajasta vuonna 2002. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,6 %. Osa perhevapaista ajoittuu määräaikaisten työsuhteiden väliseen aikaan. Osa-aikaiset ovat yritysten ajankäytön seurannassa useimmiten vielä samassa joukossa kokoaikaisten työntekijöiden kanssa. Siten kokoaikaisten työajan jakauma sisältää jossain määrin myös osa-aikatyöntekijöiden tunteja. 11

Ajankäyttö eräillä palvelualoilla toimialoittain sukupuolen mukaan vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Palvelualat Teollisuus Kauppa Rahoitus Vakuutus Työntekijät Toimihenkilöt Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 81,4 84,8 78,1 83,6 78,0 84,6 74,6 81,2 79,3 87,2 Koulutus 0,3 0,6 2,0 2,1 0,8 1,3 0,5 0,7 0,4 0,3 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 0,0 - - - - 0,8 0,9 0,2 0,2 Vuosiloma 10,3 9,1 11,4 10,6 11,1 10,9 9,6 9,8 9,4 9,9 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,0 1,1 0,5 0,4 0,2 sis. ed. sis. ed. sis. ed. sis. ed. Työriidat - - - - - - 0,0 0,1 0,0 0,0 Sairaus 3,4 4,4 3,5 1,5 4,2 2,0 7,3 5,4 2,5 1,3 Työtapaturma 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,5 0,0 0,1 Perhevapaat 3,7 0,2 2,8 0,3 4,9 0,4 4,9 0,3 7,1 0,4 Muu hyväksytty poissaolo 0,5 0,5 1,1 1,4 0,6 0,6 2,0 1,1 1,1 0,6 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,1 0,3 0,0 0,0 - - 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli- ja lisätyö 0,8 1,4 1,4 0,7 0,7 0,2 1,5 2,8 1,2 1,5 Henkilöitä tiedustelussa 3900 6100 6000 1400 3500 1700 11500 44900 13500 25100 12

Ajankäyttö palveluyrityksissä vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, osa-aikaiset % Tunnit keskimäärin Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 82,6 829 Koulutus 1,0 10 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 1 Vuosiloma 9,2 92 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 1 Työriidat - - Sairaus 3,2 32 Työtapaturma 0,1 1 Perhevapaat 2,4 25 Muu hyväksytty poissaolo 1,3 13 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0 Yhteensä 100,0 1004 Yli- ja lisätyö 0,1 1 Henkilöitä tiedustelussa 5600 13

Ajankäyttö palveluyrityksissä toimialoittain vuonna 2002, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kokoaikaiset Palvelualat Teollisuus Kauppa Hotellit ja Rahoitus Vakuutus Muut Apteekit Työn- Toimiravintolat palvelut tekijät henkilöt Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 83,4 85,1 76,5 79,7 81,0 78,6 80,1 84,6 Koulutus 0,7 0,3 1,5 1,3 0,8 0,3 0,6 0,4 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,0 0,5-0,1 0,0-1,0 0,2 Vuosiloma 9,9 7,0 13,8 10,6 9,7 9,2 9,7 9,7 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,2 0,8 0,6 0,6 0,1 sis. ed. sis. ed. Työriidat - - 0,2 - - - 0,1 0,0 Sairaus 3,7 4,6 3,8 3,5 3,3 4,1 5,8 1,8 Työtapaturma 0,1 0,2 0,0 0,0 0,1 0,1 0,4 0,1 Perhevapaat 1,4 1,4 2,5 3,4 2,9 7,1 1,2 2,5 Muu hyväksytty poissaolo 0,5 0,7 0,9 0,8 1,6 0,5 1,2 0,8 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,2 0,0 0,0-0,0-0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,1 100,1 Yli- ja lisätyö 1,1 0,5 1,3 0,6 0,8 0,1 2,6 1,4 Henkilöitä tiedustelussa 13000 7100 17900 12200 13900 900 83700 48900 14

Määritelmät Mitä eri työaikakäsitteet tarkoittavat? Teoreettisella säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaikajärjestelmän mukaista työaikaa ml. vuosiloma-aika. Tähän aikakäsitteeseen ei lueta ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä vapaita. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaikajärjestelmän mukaista työaikaa. Siihen ei lueta vuosiloma-aikaa, ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä vapaita. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka henkilö todella on työssä. Siihen ei sisälly poissaoloaika. Tehtyyn työaikaan voidaan tarvittaessa lisätä tehdyt ylityöt. Mikä on ajankäyttötiedustelu? Palvelutyönantajat aloitti ajankäyttötietojen tiedustelun jäsenyrityksiltään uudistetun luokittelun mukaan vuonna 1993, jolloin kysyttiin tietoja vuodelta 1992. Tiedot kysytään vuosittain. Tietojen keruuta ja vastaamista helpottaa PT:n ja TT:n yhteisen työaika- ja poissaololuokittelun käyttö. Luokittelun käytöstä on yritykselle hyötyä mm. seuraavista syistä: Yritys pystyy järjestämään rationaalisesti lakien ja sopimusten edellyttämät aikatiedot. Yritys saa tiedot todellisesta työhön käytetystä ajasta ja sen kehittymisestä, jolloin työajan suunnittelu tehostuu. Yritys saa systemaattiset tiedot poissaoloajoista, jolloin poissaolojen vähentämiseen tähtääviä toimia voidaan suunnitella paremmin. Ajankäytön seuranta muodostuu käsitteellisesti yhtenäiseksi, jolloin eri toimialoja, yrityksiä ja yksiköitä voidaan verrata toisiinsa. Työaika- ja poissaololuokittelun peruskäsitteenä on teoreettinen säännöllinen työaika. Se tarkoittaa sopimukseen perustuvaa työaikaa vuosiloma-aika mukaan luettuna. Ajankäytön seurannan ulkopuolelle jäävät kuitenkin työajan lyhennysvapaat sekä lisä- ja ylityöaika. Teoreettisen säännöllisen työajan voi laskea seuraavan kaavan mukaan: tiedustelussa mukana olevien työntekijöiden määrä x päivittäinen työaika tunteina x mahdollisten työpäivien määrä vuodessa ko. alalla. Luokittelusta kerrotaan tarkemmin erillisessä julkaisussa Työaika- ja poissaololuokittelu, joka on päivitetty vuonna 2000 yhdessä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT:n kanssa. Julkaisua voi tilata Palvelutyönantajien postituksesta joko sähköpostitse: tilaukset@palvelutyonantajat.fi tai puhelimitse numerosta (09) 1728 3700. 15

Ajankäyttötiedustelu Sisällysluettelo Sisältö Juhapekka Suutarinen Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2003 Tilaukset Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puhelin (09) 1728 3700 Faksi (09) 655 588 Sähköposti tilaukset@palvelutyonantajat.fi Internet www.palvelutyonantajat.fi Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta... 1 Sairauspoissaoloissa vuosittaista vaihtelua... 5 Tiedustelun teoreettinen työaika laskennallista työaikaa pienempi... 7 Selittääkö yrityskoko poissaolojen määrää?... 9 Lasten hoito keskittyy naisille...11 Osa-aikainen työskentelee keskimäärin 830 tuntia vuodessa...11 17