MUISTIO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS

Mauri Karoma Tilapalvelut-liikelaitos PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI 22500344-061 tiedoksi: reijo.yrjola@espoo.fi 3071 MATINKYLÄN PÄIVÄKOTI, LEILANKUJA 3, ESPOO RAKENNE- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KATSASTUS Matinkylän päiväkoti on valmistunut vuonna 1983. Rakennus on kolmikerroksinen. Rakennuksen kantavana runkona on paikalla valettu betoninen pilari- palkkirunko ja paikallavaletut teräsbetonilaatat. Yläpohjan kantavana rakenteena on betonilaatta. IVkonehuone ja porraskäytävä kolmanteen kerrokseen on teräsrunkoinen ja levyrakenteinen. Julkisivut ovat puhtaaksi muurattuja poltetusta tiilestä. Piha-alueet on kunnostettu arviolta vuonna 2001. Rakennuksen keittiö on laajennettu vuonna 2003. Vesikatto on uusittu arviolta vuonna 2005. Käytävien alakattojen mineraalivillat ovat poistettu edellisessä remontissa. Remontin ajankohta ei ollut tiedossa. Kiinteistönhoitajan ja päiväkodinjohtajan tietojen perusteella kohteessa on ollut vesivuotoja: Toisen kerroksen palopostissa oli vesivuoto 2016. Saniaisten ryhmätilassa paikallinen, sekä kolmannen kerroksen asunnon tiskikoneen vuoto. Vanhempien vesivuotojen ajankohdat eivät olleet tiedossa. Päiväkotitilojen ilmanvaihtolaitteet ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1983. Päiväkotiloja palvelee ilmanvaihtokone TK1.1-PK1.2. Keittiön tuloilmakone TK1.2 on vuodelta 2003. Käyttäjäpalaute on kirjattu 27.6.2018 sisäilmasto-olosuhdelomakkeeseen. Osa henkilökunnasta kokee heikkoon sisäilman laatuun viittaavia oireita rakennuksessa. Ensimmäisen kerroksen toimistossa, pienessä leikkitilassa, lepohuoneessa, ryhmätilassa ja salissa ilma koetaan raskaaksi, sekä Saniaisten ryhmätilassa ja läheisessä käytävässä koetaan poikkeavaa hajua. Rakennukseen tehtiin ns. rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus, jolla tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisesti suoritettua sisäilmapainotteista kuntoarviota. Katsastuksen suorittivat Markku Sillanpää ja Jarkko Lesonen 20.11.2018. Katsastukseen kuuluvat seurantamittaukset tehtiin 20.-27.11.2018. Katsastuksessa oli mukana päiväkodinjohtaja Anita Järvisalo ja kiinteistönhoitaja Grönroos Michy. 1 (24) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

1 RAKENNETEKNINEN TARKASTUS 1.2 Kuivatusosat, salaojat, salaojakaivot - Lähtötiedoissa ei ollut alkuperäisiä rakentamisen aikaisia rakenne- tai arkkitehtipiirustuksia. Lähtötietoina on käytetty alkuperäisten arkkitehtipiirustusten päälle piirrettyjä LVI-piirustuksia. - Suunnitelma-asiakirjoissa ei ollut tietoa salaojista. - Rakennuksen ympärillä havaittiin salo-ojakaivoja. Kaivot vaikuttivat olevan kunnossa ja salaojaputket vaikuttivat moderneilta muoviputkilta (mahdollisesti asennettu pihakorjausten yhteydessä?) - Salaojien tekninen käyttöikä on yleensä 30-50 vuotta, tarkastus 2 vuoden välein ja huutelu 5 vuoden välein. Kuvat 1 ja 2. Vas. avattu moderni salo-ojakaivo, kaivossa muutama lehti ja vedenpinta purkuputken alapuolella. Oik. rakennuksen nurkilla havaittuja tarkastuskaivoja. 1.3 Päällysteet, alueen päällysteet, pintavesien poisjohtaminen - Sokkelin vierustat ovat kivetty etupihan puolella. Takapihan puolella sokkelin vierustat ovat asfaltoidut. Pohjoispäädyssä on hiekkakenttä. Sokkelin vierustat kaatavat pääosin loivasti poispäin sokkelista tai sokkelin suuntaisesti. Kaadot ovat hyvin loivia. - Takapihan asfaltoidussa kaukalossa vesi kaataa hieman kohti rakennusta. - Piha-alueilla on sadevesikaivoja, jotka keräävät sadevedet. Piha-alueet ja sokkelin vierustat ovat hyvin pienillä kaadoilla, ja osa kaivoista on sijoitettu, niin että vedet eivät kunnolla ohjaudu näihin. 2 (24)

Sadevesikaivo Kuvat 3 ja 4. Päiväkodin pohjoispäädyssä sokkelin vierustat kaatavat hieman kohti rakennusta ja voimakkaammin rakennuksen suuntaisesti. Asfalttialue on sammaloitunut ja sadevesikaivo peitossa. Kuvat 5 ja 6. Päiväkodin eteläpäädyssä sokkelin vierustat ovat lähes vaakatasossa. Syöksytorven vedet eivät ohjautu sadevesikaivoon. Kuvat 7 ja 8. Vas. Takapihalla rinteen kohdalla sadevedet valuvat sokkelin vierustaa pitkin. Oik. Etupihalla sokkelin vierustat kaatavat hyvin loivasti poispäin sokkelista. 3 (24)

1.4 Perustukset, perusmuurit - Lähtöaineiston mukana ei ollut rakennepiirustuksia, eikä arkkitehtipiirustuksia, jossa olisi esitetty perustamistapa. Rakenteita on arvioitu alkuperäisten arkkitehtipiirustusten päälle tehtyjen LVI-kuvien perusteella - Rakennuksen perustukset ovat oletettavasti maanvaraan valetut nauha-anturat. - Sokkelit ovat paikoin hyvin matalat. - Sokkeleissa on kirjavuutta sekä sammal- ja leväkasvustoa. - Takapihalla on ensimmäisen kerroksen ikkunoita lähes maanpinnan tasolla. - Sokkeleiden ulkopuolella maanpinnan tasolla havaittiin muutamasta kohden patolevyn reuna. Kuvat 9 ja 10. Takapihalla ensimmäisen kerroksen ikkunat ovat lähes samalla korolla pihan kanssa. 1.5 Alapohjat, kanaalit - Lähtötietojen perusteella rakennuksessa on maanvastaiset alapohjarakenteet. - Alapohjarakenteena on leikkauskuvan perusteella alapuolelta lämmöneristetty betonilaatta. - Väestönsuojan alapohjassa ei ole suunnitelmien mukaan lämmöneristystä. - Leikkauskuvan perusteella on syytä epäillä, että sisäilman ja maaperän tai alapohjan eristekerroksen välillä on ilmayhteys. - Lattiapinnoilla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia pistokoeotannalla mitattuna. Lattiapinnoilla ei havaittu merkkejä painumista. - Sähkökeskuksen syöttökaapeli tulee maaperästä avointa putkea pitkin. - Rakennuksen takana alapohjassa on varasto, joka oli täynnä jätteitä. Varastossa oli voimakas mikrobiperäinen haju. 4 (24)

Kuvat 11, 12 ja 13. Leikkauskuvan perusteella ulkoseinien kautta on ilmayhteys maaperän ja sisäilman välillä. Kuvat 14 ja 15. Sähkönsyöttö kaapelit tulevat avoimessa putkessa. alapohajavarasto oli täynnä jätettä ja sisällä voimakas mikrobiperäinen haju. 1.6 Runko, kantavat seinät - Olemassa olevien suunnitelmien ja kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan kantavana runkona on paikallavaletut betoni pilarit, palkit ja laatat. - Kantavassa rungossa ei näkyviltä osin havaittu muodonmuutoksia kartoituskierroksen aikana. 5 (24)

1.7 Yläpohjat, välipohjat - Kohde on kolmikerroksinen. - Yläpohjan kantavana rakenteena on paikallavaletut betonipalkit ja laatta. Betoni laatta on yläpuolelta lämmöneriteenä 350-400 mm kevytsoraa. Kevytsorakerros on tuuletettu alipainetuulettimilla ja tuuletusputkilla. - Sisätiloissa on kauttaaltaan alas laskettu katto. Keittiössä on osittain avattava kipsi alakatto ja osittain kiinteä alakatto, johon on liimattu akustiikkalevyt. Huoneissa alakatto on kiinteä kipsikatto, johon on liimattu akustiikka levyjä, tai kiinteä harvalaudoitettu alakatto. Käytävällä on metallinen sälekatto, josta on poistettu mineraalivillat. Väestönsuojassa olevassa pukuhuoneessa ei ole alakattoa. - Alakattoihin on tehty useinta tarkastusluukkuja. Akustiikkalevyjen mineraalivillan leikuupinta on avoin tarkastusluukkujen kohdilla. - Alakaton päällä havaittiin jonkin verran pölyä ja vähän asennusjätettä. Kuvat 16 ja 17. Alakaton päällä on kerääntynyt pölyä, sahanpurua yms. epäpuhtauskia. Alakattorungossa on käytetty kuorimatonta puutavaraa. Kuvat 18 ja 19. Alakaton päällä sähkö ja puhelin keskusten yhteydessä on pinnoittamatonta mineraalivillaa. Kiinteän alakaton akustiikkalevyt ovat tummuneet IV-päätteiden läheisyydestä 6 (24)

1.8 Ulkoseinät, julkisivut - Päiväkodin julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä. - Seinärakenteena on ilmeisesti tiili-villa-tiili seiniä. Seinän alaosassa on ulkopinnassa betoninen valesokkeli. - Maata vasten olevan ulkoseinän osalta sisäkuori on betoninen. - Ulkoseinien pinnat vaikuttavat olevan pääosin hyvässä kunnossa. Paikoin tiili verhoilussa on sammal ja leväkasvustoa - Ulkoseinissä ei havaittu kohonneita pintakosteusarvoja. - Räystäät ovat hyvin kapeat. Myrsky pellitystä ei pystytty havainnoimaan maasta käsin. Räystäiltä puuttuu hyönteisverkot, sillä räystään sisässä havaittiin linnunpesä. - Saniaisten päädyssä (pohjoispääty) havaittiin muuratussa (ei kantavassa) ulkoseinän sisäkuoressa porrastava halkeama. Samassa päädyssä seinäpinnoitteet ovat irronneet. - Ulkoseinissä on useita tiivistämättömiä läpivientijä. Kuvat 20 ja 21. Julkisivut ovat puhtaaksi muurattuja. Julkisivuissa havaittiin sammal ja leväkasvustoa. Kuva 22. Räystäät ovat hyvin kapeat. Myrskypellistä ei ole varmuutta. Räystäässä on köynnöskasvin jäänteitä. 7 (24)

Kuva 23. Halkeamia ikkuna-aukon ympärillä. Kuvat 24 ja 25. Uskoseinissä useita vuotavia/tiivistämättömiä johtojen läpivientejä. Kuvat 26 ja 27. Yksittäinen halkeama muuratussa ei kantavassa ulkoseinässä. Seinän tasoitteet irronneet muutamista kohdin. 8 (24)

1.9 Ikkunat, karmit, puitteet, lasituslistat, vesipellit - Puuikkunat ovat avattavia kaksipuitteisia kolmilasisia MSE-ikkunoita - Metalli-ikkunat ovat kiinteitä yksipuitteisia ikkunoita, joissa on eristyslasi (MEKikkuna). - Katolla on 1 kattokupu. - Alkuperäiset ikkunat kaipaavat ulkopuitteiden kunnostusta. Maali/ lakkapinnat ovat paikoin heikossa kunnossa, ja puuaines on jo hieman pehmennyt. Varsinkin tuuletusikkunoiden kohdilla on karmeissa vesijälkiä. Hyönteisverkot ovat revenneet. - Muutama yksittäinen ikkunapelti puuttui. - Muutama ikkuna on lähes maanpinnan tasolla. - Puuikkunoiden keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta ja huoltovälit 2-15 vuotta. - Metalli-ikkunoiden huoltovälit 5-15 vuotta. Ikkunat tulee tarkastaa vuosittain. Kuvat 28 ja 29. Puuikkunat ovat välttävässä kunnossa. Ulkopuitteiden puuosat ovat jo pehmenneet. Vesipeltien kaato on hyvin loiva ja pelleille kerääntyy roskia. 9 (24)

Kuvat 30 ja 31. Puuikkunoiden ulkopuitteiden maalit hilseilevät. Ikkunapellitysten kiinnitykset ovat hennot ja muutama pelti on jo irronnut. Kuva 32. Kiinteät metalli-ikkunat kaipaavat huoltoa. 1.10 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat alkuperäisiä metalliovia ja puuovia. - Metalli ulko-ovien keskimääräinen käyttöikä on 60 vuotta. Ulko-ovet ovat suositeltava huoltomaalata ja tiivistää 10-20 vuoden välein. - Puu ulko-ovien keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta. Ulko-ovet ovat suositeltava huoltomaalata ja tiivistää 5-20 vuoden välein. 10 (24)

1.11 Vesikatteet - Vesikatto on tasakatto. - Vesikate vaikutti olevan hyvässä kunnossa. - Kattokaivojen ympärillä näkyi jälkiä veden lammikoimisesta. - Kumibitumikermikatteen käytöikä riippuu kermien määrästä perinteisen 2-kerros (tasakatto) keskimääräinen käyttöikä on 30 vuotta ja huoltoväli 10 vuotta. - Kate on uusittu noin 2005. - Katolla ja pellityksissä on jonkin verran levä- ja/tai sammalkasvustoa. Kuvat 33 ja 34. Vesikatolle ja katon pellityksissä on jonkin verran sammal ja leväkasvustoa. Kuvat 35 ja 36. Kattokaivojen ympärillä jälkiä lammikoitumisesta. Kaivot puhdistettava. 11 (24)

1.12 Tilapinnat ja tilavarusteet - Ylätasoilla havaittiin paikoin vähän pölyä. - Sähkö ja telekomeroissa on sinne kuulumatonta tavaraa. Kuvat 37 ja 38. Valaisimen päällä pölyä. Puhelinkomerossa tavaraa. 1.13 Märkätilat - Märkätiloissa ei havaittu poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa eikä aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. - Märkätilat vaikuttivat olevan välttävässä kunnossa. Kuvat 39 ja 40. Pesu, hoito ja WC-tilat ovat välttävässä kunnossa. 12 (24)

1.14 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Puuikkunoiden huolto. Puuosien maalaus/lakkaus, vesipelitien kiinnitys. - Metalli-ikkunioden huolto. - Vesikaton kaivojen puhdistus ja huolto säännöllisesti. - Ulkovaraston tyhjennys, hajulähteen poisto ja varaston ilmanvaihdon parannus. - Asfalttialueiden puhdistus (lehdet, levät ja sammaleet poistetaan) - Seinän vierusten kaatokorjausket eritoten takapihan ikkunoiden läheisyydessä / asfaltista muotoilun kanttikiven lisäys. - Alapohjan, ulkoseinän ja valesokkelin merkkiainekokeet, ilmavuotojen selvittämiseksi - Valesokkelin eristeen laadun ja kosteusteknisenkunnon tarkastus rakenneavauksin. - Alapohjan eristeen laadun ja kosteusteknisenkunnon tarkastus rakenneavauksin. - Alapohjarakenteiden ja ulkoseinärakeneiden tiivistys/korjaussunnittelu ja korjaus. Myös sisäkuoren halkeamat, läpiviennit ja sähkönsyöttö kaapleli. Ikkunaliittymien tiivistys. - Vesikaton puhdistus. - Julkisivun puhdistus sammal ja leväkasvustosta - Ylätasojen puhdistus 2 kertaa vuodessa. - Salojien huutelu tarkastus, kuvaus 2 vuoden kuluessa. Samassa yhteydessä on suosteltavaa tehdä ajantasaiset suunnitelmat salojista ja niiden sijainnista. - Räystäiden tarkastus. Mahdollisesti puuttuvat myrskypellit ja hyönteisverkot lisätään. - Alakattojen yläpuoleisten tilojen puhdistus / alakattojen uusiminen seuraavan peruskorjauksen tai IV-uusinnan yhteydessä. 13 (24)

2 SISÄILMAOLOSUHTEET 2.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset - Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin viidessä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat leikkisali 121 sekä ryhmähuoneet 131, 136, 202 ja 224. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 2.1-2.5. - Alla olevassa taulukossa on mitattujen tilojen suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, suunniteltu ilmanvaihto vuonna 1982 päivätyistä ilmanvaihtopiirustuksista sekä seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet. Suurimmat käyttäjämäärät on saatu henkilökunnalta. Tila Suurin ilmoitettu käyttäjämäärä, kpl Suunniteltu ilmanvaihto v. 1982 1) Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm Leikkisali 121 (Kanervat nukkuvat) 22 +143/-143 dm 3 /s 393-1284 Ryhmähuone 131 (Saniaiset) 17 +48/-48 dm 3 /s 391-968 Ryhmähuone 136 (Muksut) 17 +100/-100 dm 3 /s 391-973 Ryhmähuone 202 (Vanamot) 15 +90/-90 dm 3 /s 389-775 Ryhmähuone 224 (Tähdet) 20 +85/-83 dm 3 /s 391-1249 1) + tarkoittaa tuloilmaa. tarkoittaa poistoilmaa. - Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus on noin 400 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja ei ylittynyt missään tilassa seurantajakson aikana. - Hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan leikkisalissa 121 ja ryhmähuoneessa 224, joissa pitoisuus saattoi olla lyhytaikaisesti välillä 1000-1300 ppm. - Ryhmähuoneissa 131, 136 ja 224 ilmanvaihto ei ole suurimmalla käyttäjämäärällä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1982 ilmanvaihtopiirustusten tasolla. Tällöin suurimmalla käyttäjämäärällä tilojen tuloilmavirta on 2,8-4,3 dm 3 /s henkilöä kohden, kun Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan päiväkodeissa tulee olla tuloilmaa(ulkoilmaa) vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden tilojen käytön aikana. - Leikkisalissa 121 ja ryhmähuoneessa 202 ilmanvaihto on suurimmalla käyttäjämäärällä Asumisterveysasetuksen mukaista, mikäli ilmanvaihto on vuoden 1982 ilmanvaihtopiirustusten tasolla. Tällöin suurimmalla käyttäjämäärällä tilojen tuloilmavirta on 6,0-6,5 dm 3 /s henkilöä kohden. - Kiinteistönhoidon mukaan vuonna 2014 on pyritty lisäämään ilmanvaihtoa muuttamalla tulo- ja poistoilmapuhaltimien välityksiä. Ilmanvaihdon mittaaminen ei kuulunut katsastuskäyntiin. 14 (24)

2.2 Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset - Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin viidessä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla yhden viikon ajan. Mitattuja tiloja olivat leikkisali 121 sekä ryhmähuoneet 131, 136, 202 ja 224. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 3.1-3.5. Sisäilman lämpötilojen ja suhteellisen kosteuden vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-17, C Sisäilman suhteellinen kosteus seurantajakson aikana, % Leikkisali 121 (Kanervat nukkuvat) 21,1-22,8 17-30 Ryhmähuone 131 (Saniaiset) 22,3-23,4 16-27 Ryhmähuone 136 (Muksut) 21,7-23,8 15-28 Ryhmähuone 202 (Vanamot) 19,6-21,3 1) 20-42 Ryhmähuone 224 (Tähdet) 20,1-22,3 18-35 (hetkittäin 35-57) 1) Lisäksi lauantaina lukemia 18,1-20,0 C mahdollisesti ikkunatuuletuksen vuoksi. - Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan päiväkodeissa lämpötilan toimenpiderajat ovat 20-26 C lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilojen tulisi olla toimenpiderajojen sisällä. Ryhmähuoneessa 202 esiintyi toimenpiderajat alittavia lämpötiloja 19,6-20 C hoitopäivien aikana (tilassa todettiin, että ison lämmityspatterin pinta oli kylmä ja kahden pienen lämmityspatterin pinnat olivat lämpimiä). Muissa tiloissa mitatut sisäilman lämpötilat olivat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen mukaisia. - Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mittauspisteissä pääosin välillä 15-35 %. Ryhmähuoneissa 202 ja 224 kosteus oli lyhytaikaisesti tasolla 35-57 %, mutta tämä lienee seurausta käyttäjien oleskelusta mittalaitteen lähellä. Mitattu sisäilman suhteellinen kosteus oli tavanomaista tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 15 (24)

Kuva 41. Patterin termostaatti seinän ja kaapin välissä. 2.3 Johtopäätökset - Seurantamittausten mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyy Asumisterveysasetuksen (2015) toimenpiderajan mukaisena hoitopäivien aikana. - Ilmeisesti ilmanvaihtoa ei ole enää mahdollista tehostaa kovin paljon, koska sitä on tehostettu jo vuonna 2014 ja käytössä ovat alkuperäiset ilmanvaihtolaitteet. Tilojen käyttäjämäärät ja ilmanvaihto tulisi olla sopeutettuna toisiinsa siten, että tilojen erilaisen käytön aikana tuloilmaa on aina vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetuksen mukaisesti. Ryhmähuoneissa käyttäjiä on eniten ruokailun ja päiväunien/lepohetkien aikana. Leikkisalissa käyttäjiä on eniten ryhmäleikkien ja päiväunien/lepohetkien aikana. - Ryhmähuoneessa 202 tulisi tarkistaa lämmityslaitteiden toiminta lämpötilan nostamiseksi. Muissa mitatuissa tiloissa ei ilmennyt sisäilman lämpötilan säätötarvetta. Talvella sisäilman lämpötilan tulisi pysyä toimenpiderajojen 20-26 C sisällä. 2.4 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä 16 (24) - Leikkisalin ja ryhmähuoneiden nykyisen ilmanvaihdon määrä tarkistetaan. Tilojen käyttäjämäärät ja ilmanvaihto asetetaan siten, että tuloilmaa on aina vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetuksen mukaisesti. - Ryhmähuoneessa 202 tarkistetaan lämmityspattereiden ja patteriventtiileiden toiminta lämpötilan nostamiseksi Asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen mukaiseksi eli tasolle 20-26 C.

3 ILMANVAIHTO 3.1 Ilmanvaihtokone TK1.1-PK1.2 (tulo- ja poistoilmakone) - Ilmanvaihtokone TK1.1-PK1.2 palvelee päiväkotitiloja. - Vuonna 1983 käyttöönotettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa 308, jonka seinissä on reikäpellin takana pinnoittamaton mineraalivilla. - Käyntiajat valvonta-alakeskuksen merkintöjen mukaan (ei tarkistettu): Ma-Pe klo 0-1 seis La-Su klo 0-24 puoli teho Ma-Pe klo 1-6 puoli teho Ma-Pe klo 6-17 täysi teho Ma-Pe klo 17-18 puoli teho Ma-Pe klo 18-24 seis - Ulkoilmasäleikkö: Vesikatolla sijaitseva vakiosäleikkö, jossa ei erillistä sääsuojaa. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinosan pohjalla ei vanhoja kosteusjälkiä, kiinteistönhoitajan mukaan noin vuosina 2013-2018 tuloilmasuodattimella ei ole havaittu lunta. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Poistoilman suodatus: M5-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Levylämmöntalteenottolaite - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tuloilmapuhallin: Hihnakäyttöinen, hihna kunnossa - Konekotelo: Kotelon sisäpinnoilla on reikäpeltiä, jonka takana on kalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Kotelon sisäpintojen pölyn määrä melko vähäinen. Kuva 42. Ilmanvaihtokone TK1.1-PK1.2. 18 (24)

Kuvat 43 ja 44. Ilmanvaihtokone TK1.1-PK1.2. Ulkoilmasäleikkö on vesikatolla, säleikössä ei ole erillistä sääsuojaa. Punaisen F7-tasoisen tuloilmasuodattimen kehykset olivat tiiviit. Suodatinosassa konekotelon sisäpinnoilla on reikäpeltiä, jonka takana on kalvolla pinnoitettu mineraalivilla. Kuva 45. Ilmanvaihtokone TK1.1-PK1.2. Tuloilmapuhaltimen hihna oli kunnossa. Konekotelon sisäpinnoilla on reikäpeltiä, jonka takana on kalvolla pinnoitettu mineraalivilla. 19 (24)

3.2 Tuloilmakone TK1.2 - Tuloilmakone TK1.2 palvelee keittiötiloja. - Vuonna 2003 käyttöönotettu kone sijaitsee IV-konehuoneessa 308, jonka seinissä on reikäpellin takana pinnoittamaton mineraalivilla. Lisäksi vuonna 2003 keittiöön on asennettu uusia huuvia. Tuloilmakone TK1.2 ja huuvat ovat 2-nopeuksisia. - Käyntiajat valvonta-alakeskuksen merkintöjen mukaan (ei tarkistettu): Ma-Su klo 18.05-18 - Ulkoilmasäleikkö: Vesikatolla sijaitseva vakiosäleikkö, jossa ei erillistä sääsuojaa. - Tuloilman suodatus: F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Suodatinvaihto kaksi kertaa vuodessa. - Lämmöntalteenotto: Ei ole - Lämmityspatteri: Nestekiertoinen, lamelleissa hyönteisjäämiä - Jäähdytyspatteri: Ei ole - Tuloilmapuhallin: Suorakäyttöinen - Konekotelo: Ei näkyvää mineraalivillaa. Kuvat 46 ja 47. Tuloilmakone TK1.2. Punaisen F7-tasoisen tuloilmasuodattimen kehykset olivat tiiviit. Lämmityspatterin lamelleissa on hyönteisjäämiä. 3.3 Ilmanvaihtokanavat - Ilmanvaihtokanavat ovat pääosin alkuperäisiä suorakaidekanavia. Ilmanvaihtopiirustusten mukaan kanavissa ei ole äänenvaimentajia. 20 (24)

3.4 Tuloilman päätelaitteet - Tuloilman päätelaitteita tarkistettiin pistokokein ryhmähuoneissa. Tarkistettujen päätelaitteiden sisällä ei todettu mineraalivillaa. 3.5 Ilmanjako - Ilmanjakoa selvitettiin pistokokein savun avulla ja aistinvaraisesti. Tuloilman päätelaitteet sijaitsevat tilojen toisessa päässä seinällä tai lasketussa katossa. - Leikkisalissa 121 ja ryhmähuoneessa 131 todettiin, että päätelaitteesta puhallettavan tuloilman liike ulottuu tilan puoliväliin tai hieman pidemmälle. Leikkisalissa 121 päätelaitteiden säleistä tuloilma oli suunnattu alaviistoon. Ryhmähuoneessa 131 päätelaitteiden säleistä tuloilma oli suunnattu vaakatasoon. - Ryhmähuoneissa 202 ja 224 todettiin, että päätelaitteesta puhallettavan tuloilman liike ulottuu noin 1-2 metrin päähän ulkoseinästä. Kummassakin tilassa päätelaitteiden säleistä tuloilma oli suunnattu vaakatasoon. - Lisäksi arvioitiin, että päätelaitteissa tuloilman nopeus on riittävä. Pistokokein tutkituissa tiloissa ei tapahdu tuloilman kulkeutumista suoraan poistoilmakanavaan. - Poistoilmalaite Tuloilman päätelaite Kuvat 48 ja 49. Leikkisalissa 121 todettiin, että päätelaitteesta puhallettavan tuloilman liike ulottuu hieman tilan puoliväliä pidemmälle. Päätelaitteiden säleistä tuloilma on suunnattu alaviistoon. Tuloilman päätelaite 21 (24)

Tuloilman päätelaite Kuvat 50 ja 51. Ryhmähuoneessa 131 todettiin, että päätelaitteesta puhallettavan tuloilman liike ulottuu tilan puoliväliin. Päätelaitteen säleistä tuloilma on suunnattu vaakatasoon. Poistoilmalaite Tuloilman päätelaite Tuloilman päätelaite Ryhmähuone 224 Kuva 52. Ryhmähuoneissa 202 ja 224 todettiin, että päätelaitteesta puhallettavan tuloilman liike ulottuu noin 1-2 metrin päähän ulkoseinästä. Päätelaitteiden säleistä tuloilma on suunnattu vaakatasoon. 22 (24)

3.6 Muita havaintoja - Leikkisalissa 121 olevaa takkaa ei käytetä ja takkaimuri PK3.1 ei ole käytössä. Savulla todettiin, että takkahormissa ei ole ilmavirtausta sisään eikä ulos. Aistinvaraisesti takassa ei todettu hajua. - Märkäeteisissä on termostaattiohjattuja kiertoilmakoneita, jotka lämmittävät eteisiä esim. ulko-oven aukaisun jälkeen. Märkäeteisen 133 kiertoilmakoneen on koettu olevan toiminnassa liian pitkän ajan käynnistymisen jälkeen. Kiinteistönhoidon mukaan koneen termostaattia on yritetty säätää, mikä ei kuitenkaan ole vaikuttanut koneen toimintaan. Katsastuskäynnin aikana todettiin, että märkäeteisen 133 kiertoilmakone oli toiminnassa lähes koko ajan. 3.7 Painesuhteiden seurantamittaukset - Sisätilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin neljässä tilassa yhden viikon ajan tallentavien mittalaitteiden avulla. Mittaukset tehtiin ryhmähuoneissa 131, 136, 202 ja 224. - Seurantajakson aikana tilat olivat keskimäärin -1-3 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. Kokonaisuutena painesuhteet vaihtelivat -4 Pa alipaineisuudesta 3 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. - Mittaustuloksista tehty kuvaaja on esitetty liitteissä 4.1-4.4. 3.8 Johtopäätökset - Rakennuksen alkuperäiset vuonna 1983 käyttöön otetut ilmanvaihtokoneet ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja tulisi uusia. - Painesuhteiden seurantamittausten mukaan rakennuksessa ei ole tarpeen säätää ilmanvaihdon tasapainoa. Painesuhdemittausten käyriä tarkastelemalla päädytään jossain määrin päiväkotitilojen ilmanvaihdon eri käyntiaikoihin kuin mitä valvontaalakeskuksen merkinnöissä on mainittu. Päiväkotitilojen ilmanvaihtokoneen TK1.1- PK1.2 käyntiajat olisi syytä tarkistaa itse säätölaitteesta, ilmanvaihdon olisi suositeltua olla toiminnassa ympärivuorokautisesti. - Ulkoilmasäleiköt ovat tavanomaisia säleiköitä, joiden sääsuojausta voisi parantaa ennaltaehkäisevästi. - Tutkittujen tulo- ja poistoilmasuodattimien suodatustasot ja vaihtovälit ovat riittäviä. - Tuloilmakoneen TK1.2 lämmityspatterin hyönteisjäämät ovat seurausta jossain vaiheessa tuloilman suodatuksessa olleista puutteista. Lämmityspatteri tulisi puhdistaa. - Pistokoeluonteisten havaintojen mukaan ilmanvaihtolaitteistojen sisäpinnoilla ei ole pinnoittamatonta mineraalivillaa, josta irtoaisi kuituja tuloilmaan. 23 (24)

- Pistokokein tehtyjen havaintojen mukaan osassa tiloja ilmanjako arvioidaan hyväksi ja osassa melko tyydyttäväksi. Ilmanjaon ohella huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että yksittäisissä tiloissa toteutuva ilmanvaihto on suurimmalla käyttäjämäärällä Asumisterveysasetuksen mukaista. Kiinteistönhoidon mukaan vuonna 2014 on pyritty lisäämään ilmanvaihtoa muuttamalla tulo- ja poistoilmapuhaltimien välityksiä. - Leikkisalin 121 käytöstä poistetut takka ja takkahormi eivät aistinvaraisten arvioiden mukaan vaikuta leikkisalin sisäilmaan. - Märkäeteisen 133 kiertoilmakoneen toimii liian pitkiä aikoja, koneen toiminta tulisi tarkistaa. 3.9 Toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Tilojen käyttäjämäärät ja ilmanvaihto asetetaan siten, että tuloilmaa on aina vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetuksen mukaisesti. Tuloilman päätelaitteiden säleistä tarkistetaan, että tuloilman suuntaus on vaakatasoon. - Tuloilmakoneen TK1.2 lämmityspatteri puhdistetaan. - Ilmanvaihdon käyntiajat tarkistetaan. Käyntiajat suositellaan asetettaviksi ympärivuorokautisiksi. - Märkäeteisen 133 kiertoilmakoneen toiminta tarkistetaan ja uusitaan termostaatti tarvittaessa. - Ulkoilmasäleiköihin suositellaan sääsuojien(lumisuojien) asentamista. - Tulo- ja poistoilmasuodattimet vaihdetaan jatkossakin kaksi kertaa vuodessa. Vaihdon yhteydessä tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. - Alkuperäiset ilmanvaihtokoneet uusitaan viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Markku Sillanpää DI, Projektipäällikkö Rakennusterveysasiantuntija Jarkko Lesonen DI, Tutkija LIITTEET Liitteet 1.1-1.2 Liitteet 2.1-2.5 Liitteet 3.1-3.5 Liitteet 4.1-4.4 Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten kuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittausten kuvaajat Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat 24 (24)

MERKINTÖJEN SELITYKSET: L SISÄILMAN LÄMPÖTILA, SUHTEELLINEN KOSTEUS JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 121 131 L2 L1 136 PS1 L3 PS2 Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 1.1

MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN LÄMPÖTILA, SUHTEELLINEN KOSTEUS JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 224 L5 PS4 L4 202 PS3 Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 2. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 1.2

Hiilidioksidipitoisuus, ppm L1 IV-kone: TK1.1 Leikkisalin 121 sisäilman hiilidioksidipitoisuus 20.-27.11.2018 1500 1400 Leikkisali 121 - mittauspiste L1 : keskiarvo 453 ppm (min 393 ppm, maks 1284 ppm) 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Viikonloppu 0 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 2.1

Hiilidioksidipitoisuus, ppm L2 IV-kone: TK1.1 Ryhmähuoneen 131 sisäilman hiilidioksidipitoisuus 20.-27.11.2018 1500 1400 Ryhmähuone 131 - mittauspiste L2 : keskiarvo 429 ppm (min 391 ppm, maks 968 ppm) 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Viikonloppu 0 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 2.2

Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L1 IV-kone: TK1.1 Leikkisalin 121 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 20.-27.11.2018 25 24 Lämpötila - mittauspiste L1 : keskiarvo 21,6 C (min 21,1 C, maks 22,8 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L1 : keskiarvo 22 % (min 17 %, maks 30 %) 80 70 23 60 22 50 21 40 20 30 19 20 Viikonloppu 18 10 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 3.1

Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L2 IV-kone: TK1.1 Ryhmähuoneen 131 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 20.-27.11.2018 25 24 Lämpötila - mittauspiste L2 : keskiarvo 22,9 C (min 22,3 C, maks 23,8 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L2 : keskiarvo 21 % (min 16 %, maks 27 %) 80 70 23 60 22 50 21 40 20 30 19 20 Viikonloppu 18 10 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 3.2

Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) L5 IV-kone: TK1.1 Ryhmähuoneen 224 sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 20.-27.11.2018 25 24 Lämpötila - mittauspiste L5 : keskiarvo 21 C (min 20 C, maks 22,3 C) Suhteellinen kosteus - mittauspiste L5 : keskiarvo 23 % (min 18 %, maks 57 %) 80 70 23 60 22 50 21 40 20 30 19 20 Viikonloppu 18 10 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 2. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 3.5

Paine-ero, Pa PS1 IV-kone: TK1.1 10 Ryhmähuoneen 131 ja ulkoilman välinen paine-ero 20.-27.11.2018 (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 131 - mittauspiste PS1 : keskiarvo -1,4 Pa (min -3,3 Pa, maks 1,8 Pa) 5 0-5 -10 Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 4.1

Paine-ero, Pa PS2 IV-kone: TK1.1 10 Ryhmähuoneen 136 ja ulkoilman välinen paine-ero 20.-27.11.2018 (10 min keskiarvo) Sisätila on ulkoilmaan verrattuna ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Ryhmähuone 136 - mittauspiste PS2 : keskiarvo -1,4 Pa (min -3,2 Pa, maks 2 Pa) 5 0-5 -10 Viikonloppu -15 Sisätila on ulkoilmaan verrattuna alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11. 26.11. 27.11. 28.11. Aika Matinkylän päiväkoti Leilankuja 3, Espoo 1. kerros 22500344-061 7.12.2018 LIITE 4.2