Maakuntakierros 2010 Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as. 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan 12.4.2010 2
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Savo yhteensä 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2009 luvut tilinpäätösarvioiden mukaan. 12.4.2010 3
Kuntien vuosikatteet maakunnittain Vuosikate % poistoista 2008 2009 Etelä-Savo Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kainuu Keski-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Kymenlaakso Koko maa: 2009* 2008 2009* 2008 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan 12.4.2010 4
Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate % poistoista 2007 2009, Manner-Suomi Kunnan asukasluku 31.12.2009 (ennakkotieto) - 2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 2007 2008 2009* 40001-100000 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan 12.4.2010 5
% 200 150 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2009 Etelä-Savo Etelä-Savo yhteensä Koko maa 100 50 0-50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan. 12.4.2010 6
2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2009, /as. Etelä-Savo Rahavarat, Etelä-Savo Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Savo Lainakanta, koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan. 12.4.2010 7
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintamenot yht. 31,18 32,69 33,82 34,99 36,32 37,68 39,09 -Palkat 14,16 14,74 15,11 15,48 15,94 16,41 16,89 - Muut henkilöstömenot 4,44 4,50 4,47 4,61 4,79 4,92 5,04 -Ostot 10,22 10,93 11,59 12,28 13,01 13,78 14,60 - Muut toimintamenot 2,36 2,52 2,65 2,62 2,58 2,57 2,56 Korkomenot 0,43 0,33 0,39 0,46 0,54 0,60 0,68 Investoinnit 4,13 3,97 4,10 4,00 4,00 4,00 4,00 Yhteensä 35,73 36,99 38,31 39,46 40,85 42,28 43,77 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 7,9 6,3 4,9 4,1 3,5 2,5 3,5 2,5 3,8 3,0 3,8 3,0 3,7 3,0 -Ostot 12,4 7,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 8,1 3,5 3,6 3,0 3,5 3,5 3,5 12.4.2010 8
Kuntien verotulot vuosina 2008-2014, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 Verolaji 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,00 15,45 15,99 16,59 17,25 Yhteisövero 1,53 1,20 1,34 1,54 1,20 1,21 1,30 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,51 18,19 18,42 19,06 19,84 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-2,8 3,0 3,5 3,8 4,0 Yhteisövero 4,1-21,9 11,8 14,7-22,1 1,3 6,9 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4-0,6 3,9 1,3 3,5 4,1 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 12.4.2010 9
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintakate -21,43-22,65-23,38-24,13-25,04-25,98-26,95 Verotulot 17,53 Käyttötalouden valt.os. 6,43 Muut rahoituserät, netto -0,13 Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 2,40-1,94 0,26 17,61 6,90 0,09 1,95-2,01 0,11 17,51 7,44 0,05 1,62-2,07 0,25 18,19 7,67 0,02 1,75-2,13 0,25 18,42 8,01-0,03 1,36-2,19 0,25 19,06 8,32-0,06 1,34-2,26 0,25 19,84 8,63-0,12 1,39-2,32 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,05-0,19-0,13-0,58-0,67-0,68 Tulorah. korjauserät -0,53-0,35-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 1,71 1,42 1,55 1,16 1,14 1,19 Investoinnit, netto -3,01-3,19-3,05-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,48-1,63-1,45-1,84-1,86-1,81 Lainakanta 9,60 11,07 12,57 14,02 15,82 17,62 19,42 Rahavarat 4,04 3,69 3,56 3,56 3,52 3,46 3,45 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 12.4.2010 10
4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Vuodet 1991-2009 Tilastokeskus. Vuosien 2010-2014 ennusteet Peruspalveluohjelma 30.3.2010. 12.4.2010 11
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 1997-2009 Tilastokeskus. Vuosien 2010-2014 ennusteet Peruspalveluohjelma 30.3.2010. 2011 2012 2013 2014 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPO:n arvion mukaan,%: 3,5 3,8 3,8 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,5 2,9 2,8 2,7 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10e 11e 12e 13e 14e Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 12.4.2010 12
Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 muutos-% 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 Maakuntaraja KEMI ROVANIEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 1.2.2010 12.4.2010 13
Asukasluvun muutosprosentti 2008-09 maakunnittain Etelä - Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Etelä- Karjala Kainuu Etelä -Savo Lähde: Tilastokeskus, väkilukuarvio 31.12.2009 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Itä- Uusimaa Pohjanmaa Kanta- Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Päijät -Häme Keski-Pohjanmaa Koko maa -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 muutos-% KL/JAH 19.1.2010 12.4.2010 14
Asukasluvun muutosprosentti 2008 09 Etelä-Savo Koko maa 0,5 % Puumala Savonlinna Ristiina Pieksämäki Kerimäki Joroinen Kangasniemi Juva Mäntyharju Rantasalmi Punkaharju Enonkoski Hirvensalmi Sulkava Heinävesi Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus, väkilukuarvio 31.12.2009 Pertunmaa Mikkeli -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 muutos-% KL/JAH 19.1.2010 12.4.2010 15
Väestönmuutosprosentti 2008 2030 kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 Muutos-% 20-10 - 19,9 0-9,9-9,9-0 -19,9 - -10 - -20 KEMI ROVANIEMI OULU Koko Etelä-Savo miinuksella 2008-2030 Ainoana maakuntana! KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 1.2.2010 12.4.2010 16
Asukasluvun muutos %:na maakunnittain 2008-2030 Lähde: Tilastokeskus, VE 2009 Koko maa 9,8 % Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Koko maa -30-25 -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 30 Muutos-% KL/JAH 3.1.2010 12.4.2010 17
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) /15 64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010-2020 KL/JAH 25.1.2010 12.4.2010 18
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 Etelä-Savo (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) /15 64-vuotiaat Sulkava Pertunmaa Hirvensalmi Heinävesi Enonkoski Kangasniemi Puumala Juva Mäntyharju Rantasalmi Punkaharju Kerimäki Ristiina Pieksämäki Joroinen Savonlinna Mikkeli Etelä - Savo Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Koko maa 2010 = 51,6 Koko maa 2020 = 65,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010-2020 110 KL/JAH 25.1.2010 12.4.2010 19
Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain 1988..2007 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa Bkta Työ Väki KL/JAH 8.2.2010 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010 12.4.2010 20
Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 1988..2007 (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ylivieska Rovaniemi Åboland-Turunmaa Joensuu Riihimäki Lappeenranta Raahe Hämeenlinna Härmänmaa Jakobstadsregionen Kotka-Hamina Mikkeli Lahti Nivala-Haapajärvi Kaustinen Siikalatva Rauma Kaakkois-Pirkanmaa Pori Äänekoski Kemi-Tornio Kouvola Kyrönmaa Forssa Loimaa Tammisaari Jämsä Koillismaa Kajaani Tampere Helsinki Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Vaasa Ahvenanmaa Turku Kokkola Lohja Kuopio Mediaani Oulu Salo -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa 1988..1992 1992..1997 1998..2002 2003..2007 KL/JAH 8.2.2010 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010 12.4.2010 21
Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain 1988..2007 (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Koillismaa Kajaani Länsi-Saimaa Savonlinna Loviisa Ylä-Savo Järviseutu Suupohja Etelä-Pirkanmaa Tunturi-Lappi Luoteis-Pirkanmaa Keuruu Varkaus Kuusiokunnat Pieksämäki Pohjois-Lappi Pohjois-Satakunta Juva Saarijärvi-Viitasaari Heinola Eteläiset seinänaapurit Oulunkaari Lounais-Pirkanmaa Sydösterbottens kr. Imatra Joutsa Ylä-Pirkanmaa Vakka-Suomi Sisä-Savo Koillis-Savo Torniolaakso Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi Mediaani -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa 1988..1992 1992..1997 1998..2002 2003..2007 KL/JAH 8.2.2010 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010 12.4.2010 22
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011-2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 vero%-yks. ja 2030 + 7 vero%-yksikköä/vm:n ao. raportti Timo Kietäväinen 12.4.2010 20.2.2010 23
Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010 2013 Tavoite: Kuntien talous tasapainottuu vuodesta 2011 alkaen niin, että vuosina 2010 2013 kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 miljardia euroa vuonna 2013. 12.4.2010 24
Sopeutus kuntapalvelujen pelastaminen Toimenpiteet: Kuntien toimenpiteet 1.Toimintamenojen kasvun hidastaminen muutoin toteutuvasta yhdellä prosenttiyksiköllä (3,5 % > 2,5%:iin) vuodessa v. 2011 2013 = noin 350 miljoonaa euroa henkilöstömenot, tuottavuus/ict, palvelukonseptit Valtion toimenpiteet 2. Kuntien veropohjaa laajennetaan vuodesta 2011 3. Valtionosuuksiin tasokorotus vuodesta 2011 alkaen = yhteensä 500 miljoonaa euroa 12.4.2010 25
Sopeutus kuntapalvelujen pelastaminen Valtion ja kuntien yhteiset, pidemmän aikavälin toimenpiteet 4. Normit, valtion ohjaus Normien purkaminen ja valtion ohjauksen keventäminen luovat edellytyksiä tuottavuuden nostamiselle ja toimintamenojen alentamiselle. ICT + muut toimenpiteet. 5. Valtion ja kuntien työnjaon uudistaminen - Toimeentulotuen normitettava osa - Erityisen vaativa erikoissairaanhoito - Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus 12.4.2010 26
Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosina 2010 2011 Sopimuskausi 1.2.2010 31.12.2011. Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Ei yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserä naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi 1.2.2010 keskimäärin 0,75 %, vaihtelee eri sopimuksissa. Yhdenvertaisuuslain vaatimukset huomioitu erän kohdentamisessa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 %:n paikallinen järjestelyerä 1.9.2010. Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 2010 on 0,9 %. Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan tammikuussa 2011, voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Vain vähän tekstimuutoksia. 12.4.2010 27
Kunta- ja palvelurakenneuudistus Selonteon käsittely eduskunnassa kevään 2010 aikana Valiokuntakuulemiset 16.4. mennessä lausunnot hallintovaliokunnalle Linjausten toimeenpanon valmistelu Kaupunkiseutuja koskevat laki- ja muut muutokset Toimeenpanotyöryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki Kunnille työrauha toteuttaa uudistusta 12.4.2010 28
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 1.2.2010) Tilanne 2007 2009-22 kuntaa vetoaa poikkeusperusteisiin 12.4.2010 29
Terveydenhuoltolaki ja kokeilulakikompromissi Ei erillistä hallinto/järjestämislakia, järjestämistä koskevat pykälät voimassa olevissa laeissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheys (puitelain 5 uudelleen kirjaus siten, että kaikki sosiaalitoimen palvelut ovat yhdessä perusterveydenhuollon kanssa ainoa poikkeus päivähoito). Näin on jo menetellyt 29 yhteistoiminta-aluetta, joissa 112 kuntaa Kunnan on edelleen kuuluttava sairaanhoitopiiriin (6 ennallaan) Erva-alueiden tehtävien määritys koordinaatioroolia vahvistettaneen Mahdollistava kokeilulaki - mihin sitä tarvitaan? Terveydenhuoltolaki substanssilakina/he vielä keväällä. Erikoissairaanhoito-, kansanterveys-, terveydenhuolto- ja kokeilulaki sekä PARAS-puitelaki säätelevät jatkossa toimintaa?! 12.4.2010 30
Uusi Kunta 2017 -kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010-2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 12.4.2010 31
Uusi Kunta 2017 -tavoitteet Uusi Kunta 2017 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 2017 -ohjelmalla varmistetaan: Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Parashankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta. Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 2010-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010-luvulla yhdellä kuntamallilla. Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä. Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus. Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 12.4.2010 32
Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat ym., toimistotuotteet jne. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6-35 % vrt kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 12.4.2010 33 33
Eläketurvan rahoittaminen on tärkeä osa kuntataloutta ja kuntien itsehallintoa Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kiinni kunnista itsestään Mitä enemmän kuntatyöntekijöitä on kunnallisen eläketurvan piirissä, sitä vakaampana ja ennustettavampana voidaan työnantajalta perittävä eläkemaksu pitää Esimerkki: Jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee 10 %, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee 2 prosenttiyksikköä Kunnallinen eläkejärjestelmä on jo nyt kilpailukykyinen ja edullinen Työvoiman hintaan vaikuttavat palkka- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat samalla tasolla kuin yksityisillä yhtiöillä keskimäärin Työnantaja ei vapaudu kunnallisista eläkemaksuista palveluiden ulkoistamisella Eläkemenoperusteista maksua voidaan periä vielä vuosikymmeniä Kevaan kannattaa ottaa yhteys jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan ulkoistamisja yhtiöittämispäätöksiä tai kun palveluja organisoidaan joko kuntakohtaisesti tai laajemmalla alueella uudelleen Keva antaa mielellään selvityksen siitä, miten aiottu toimenpide vaikuttaa työntekijöiden eläketurvaan, kerättäviin eläkemaksuihin ja koko yhteisvastuullisen järjestelmän rahoitukseen 28.8.2008 1.2.2010 Kuntien eläkevakuutus 34
KUNTATYÖ-HANKE / Uudistuva kuntatyö -kampanja www.uudistuvakuntatyo.fi Vinkkejä ja välineitä kehittää: Työnantajakuvaa Töiden sisältöjä Rekrytointiprosessia KUNTATYÖ-HANKE on KL:n, KT:n ja KEVAN yhteinen hanke, jolla tuetaan varautumista tulevaisuuden työvoimatilanteeseen. 12.4.2010 35
KuntaRekry-palvelu käyttöönotettavissa syksyllä 2010 Helppo käyttöönotto, valmiiksi kilpailutettu, koostuu kolmesta osasta: www.kuntarekry.fi Kuntatyön ja kuntatyönantajien markkinointipaikka verkossa Työnhakijalle kuntatyöpaikat yhdestä osoitteesta Rekrytoinnin tietojärjestelmä Kustannustehokkuutta rekrytointiin, ammattimaiset työvälineet Kokonaisprosessi täyttöluvasta valintaesityksen tekemiseen Lyhytaikaisten sijaisuuksien hallintaan omat tehokkaat palvelut KuntaRekry-yksikkö Kuntaliiton hallinnoima Vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä Tavoitteena varmistaa kuntasektorin työvoiman saatavuutta Yhteistyössä Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kuntien rekrytointiammattilaisten kanssa 12.4.2010 36
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 12.4.2010 37