OSA-AIKALISÄLLE JA VUOROTTELUVAPAALLE SIIRTYMISEN PERIAATTEET 364/23/2006 KHALL 315 Yhteistyötoimikunta 14.11.2007 on käsitellyt asiaa Liitteenä on vuodelta 2000 oleva kunnanhallituksen päätös, jossa vuorotteluvapaalle ja osa-aikalisälle jäämisen edellytykseksi on päätetty asettaa lainsäädännön vaatiman yhden vuoden sijaan vähintään viiden vuoden yhdenjaksoinen palvelu välittömästi ennen vuorotteluvapaalle tai osa-aikalisälle ensi kertaa jäämistä ja seuraavissa kerroissa 1 vuosi. Lisäksi liitteenä on työvoimahallinnon vuorotteluvapaata koskeva esite ja osaaikalisää koskeva ohje sekä ote Valtioneuvoston asetuksesta julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. Nykyisen vuorotteluvapaalainsäädännön mukaan uudelleen vuorotteluvapaalle jäädessä edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä, jolloin kunnanhallituksen päätöksen mukainen yksi vuosi on joka tapauksessa sen kanssa ristiriidassa ja ohjeet tulevat uudelleen käsiteltäväksi. Sen sijaan enimmäisajan osa-aikalisää saaneelle voidaan myöntää uudelleen osa-aikalisää, kun hän on ollut kokoaikatyössä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta. Kunnanhallituksen päätöksessä mainitun kansanterveystyön kuntayhtymän säännöt eivät ole enää käytössä, vaan uuden kuntayhtymän sääntöjen mukaan vuorotteluvapaan saamiseen riittää lain mukainen 1 vuoden palvelu kuntayhtymässä. Sen sijaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edelleen voimassa olevassa yleiskirjeessä (A 69/1995) 15.12.1995 (liite) todetaan, että "Vuorotteluvapaan edellytyksiä harkitessa vuoden kestänyt yhtäjaksoinen palvelussuhde samaan työnantajaan on varsin lyhyt aika. Uudelta työntekijältä menee työtehtäviinsä perehtymiseen sekä ammattitaitonsa että työkokemuksensa kartuttamiseen tietty aika, usein yli vuosi. Jos työyhteisössä vasta vuoden työskennelleen tilalle joudutaan perehdyttämään uusi sijainen ja sen jälkeen vielä uudestaan vuorotteluvapaalta palaava henkilö, muiden työntekijöiden työpaine lisääntyy. Paikallisesti vuorotteluvapaasopimuksia tehtäessä vuoden pituisen palvelussuhteen edellytyksen sijaan tulisi harkita esim. viisi vuotta kestänyttä palvelussuhdetta omaan
työnantajaan." Sekä vuorotteluvapaa että osa-aikalisä ovat molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen perustuvia, jolloin työnantajalla on oikeus ja velvollisuus asiasta päättäessään ottaa huomioon mahdollisesti myönnettävän etuuden vaikutus töiden sujumiseen ja palveluihin. Työmarkkinalaitoksen kirjeessä on seuraavat ohjeet: -lähtökohtana harkinnassa on työyksikön toimintaedellytykset ja tarpeet, jolloin vuorotteluvapaa-sopimusten on oltava toimintaa ajatellen mielekkäitä, tarkoituksenmukaisia ja voimavarat huomioon ottaen oikein mitoitettuja -harkinnassa huomioidaan palvelussuhteen pituus, vaikka sen osalta ei aseteta erillistä kuntakohtaista rajaa -vuorotteluvapaan ajaksi otetun työsopimus/virkamääräys on syytä tehdä siten, että asianomainen otetaan enintään siksi ajaksi kuin vuorotteluvapaalle lähtenyt on tosiasiassa vuorotteluvapaalla -vuorotteluvapa ei saa johtaa epäpätevien sijaisten määrän kasvuun -opetusalalla vapaata on haettava koko lukuvuodeksi -vuosilomia ei voi jättää vuorotteluvapaan ulkopuolelle. Päätösehdotus: Yhteistyötoimikunta keskustelee, tarvitaanko osa-aikalisän ja vuorotteluvapaan myöntämiseen kunnan omia ohjeita vai ovatko Työmarkkinalaitoksen kirjeessä (A 69/1995) esitetyt ohjeet riittävät. Päätös: Yhteistyötoimikunta oli yksimielinen siitä, ettei tarvita voimassaolevan kaltaisia kunnan omia ohjeita. Yhteistyötoimikunnan enemmistölle käy Työmarkkinalaitoksen kirjeessä A 69/1995 esitetyt ohjeet. Leena Risti oli sitä mieltä, että pelkkä lakiteksti riittää ohjeeksi, jolloin ei sovellettaisi myöskään Työmarkkinalaitoksen em. kirjeessä kunnille annettuja ohjeita. Leena Risti jätti eriävän mielipiteen perusteluineen kirjallisesti (liite). Johanna Ylitalo oli sitä mieltä, että mikäli em. työmarkkinalaitoksen kirjeen ohjeita sovelletaan, niin käytettäisiin sanamuodon "opetusalalla vapaata on haettava koko lukuvuodeksi" sijaan sanamuotoa "Opetusalalla
vuorotteluvapaata tulisi hakea koko lukuvuodeksi." --- Yhteistyötoimikunnan kokouksen jälkeen palkka-asiamies ja Jukon pääluottamusmies ovat neuvotelleet opetusalan vuorotteluvapaan osalta Helsingin yleissivistävän ja ammatillisen puolen opetustoimessa käytetyn mallin pohjalta uuden esityksen, joka huomioi myös sijaiselle oikeudenmukaisen palkanmaksuajan. Uusi esitys korvaa tekstin "opetusalalla vapaata on haettava koko lukuvuodeksi". Uuden esityksen mukaan vuorotteluvapaa-aika määräytyy Syys- ja kevätlukukauden vuorotteluvapaa-aika: (1.8. koulun alkamispäivään saakka) - 31.7. 1.9. - 23.7. 1.10. -15.7. 1.11. - 7.7. 1.12. - 30.6. Syyslukukauden vuorotteluvapaa-aika: (1.8. koulun alkamispäivään saakka tai 1.9. tai 1.10.) - 31.12. eli päättyy uuden OVTES:n mukaan aina joululoman jälkeen. Kevätlukukauden vuorotteluvapaa-aika: (1.1. koulun alkamispäivään saakka) - 30.6. 1.2. - 23.6. 1.3. - 23.6. --- Palkka-asiamies on 2.10.2007 kysynyt Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, miksi em. yleiskirjeessä on otettu kantaa siihen, ettei vuosilomia tulisi jättää vuorotteluvapaan ulkopuolelle ja ketä se koskee. Työmarkkinalaitokselta on vastattu 21.11.2007, että kysymys lienee lähinnä vuosiloman ulkopuolella olevista opettajista, joiden osalta ei ole haluttu, että vuorotteluvapaa päätetään koulutyön päättymiseen, jolloin opettaja palaisi kesävapaalle nauttimaan palkkaetuja, vaikka ei olekaan tehnyt töitä esim. koko lukuvuotena. Kyseessä on eräänlainen yhdenvertainen kohtelu, sillä vuorotteluvapaa ei kerrytä vuosilomaa, miten se voisi "kerryttää/oikeuttaa palkalliseen kesävapaaseen". Työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä oleva maininta, ettei vuosilomia tulisi jättää vuorotteluvapaan ulkopuolelle, tulee siis ratkaistuksi jo edellä olevan opetusalaa koskevalla taulukolla, jossa on määritelty vuorotteluvapaan ajat.
Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää 1) kumota vuodelta 2000 olevat kunnanhallituksen hyväksymät ohjeet osa-aikalisästä ja vuorotteluvapaasta, 2) vuorotteluvapaan osalta noudatetaan seuraavia Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A 69/1995 annettuja ohjeita: -lähtökohtana harkinnassa on työyksikön toimintaedellytykset ja tarpeet, jolloin vuorotteluvapaata koskevien sopimusten on oltava toimintaa ajatellen mielekkäitä, tarkoituksenmukaisia ja voimavarat huomioon ottaen oikein mitoitettuja -harkinnassa huomioidaan palvelussuhteen pituus, vaikka sen osalta ei aseteta erillistä kuntakohtaista rajaa -vuorotteluvapaan ajaksi otettu työsopimus/virkamääräys on syytä tehdä siten, että asianomainen otetaan enintään siksi ajaksi kuin vuorotteluvapaalle lähtenyt tosiasiassa on vuorotteluvapaalla -vuorotteluvapa ei saa johtaa epäpätevien sijaisten määrän kasvuun, 3) opetusalalla vuorotteluvapaa-aika määräytyy Syys- ja kevätlukukauden vuorotteluvapaa-aika: (1.8. koulun alkamispäivään saakka) - 31.7. 1.9. - 23.7. 1.10. -15.7. 1.11. - 7.7. 1.12. - 30.6. Syyslukukauden vuorotteluvapaa-aika: (1.8. koulun alkamispäivään saakka tai 1.9. tai 1.10.) - 31.12. eli päättyy uuden OVTES:n mukaan aina joululoman jälkeen. Kevätlukukauden vuorotteluvapaa-aika: (1.1. koulun alkamispäivään saakka) - 30.6. 1.2. - 23.6. 1.3. - 23.6. ja 4) em. uudet ohjeet voidaan ottaa käyttöön välittömästi pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Käsittely kokouksessa: Kunnankamreeri selosti muutostarvetta periaateisiin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.
Otteen oikeaksi todistaa Tammelassa 11.12.2007 Minna-Liisa Mäkilä Keskusarkistonhoitaja JAKELU Huuskonen Tuomo, Ote täytäntöönpanoa varten