Tässä selvityksessä kuvataan Itäisen Uudenmaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja Itäinen Uusimaa Seppo Lyyra, Timo Kasper BDO Consulting Oy 25.3.2015
Sisällys Johdanto... 2 Konsulttiehdotus... 3 Lukiokoulutus... 4 Ammatillinen koulutus... 5 Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015)... 6 Yhteistyömuotojen perusteet... 7 Kunnallisen liikelaitoksen perusteet... 7 Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä... 8 Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä... 9 Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö...10 Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015)...12 Hallituksen tavoitteista...12 Laskelmissa sovellettuja periaatteita...13 Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat...14 Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot...17 Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot...19 Vaihtoehto 1...20 Vaihtoehto 2...22 Taloudelliset järjestämisedellytykset ja eri vaihtoehtojen vaatimat lisärahoitus-, kehittämis- ja säästötavoitteet...23 Hylätyt yhteistyövaihtoehdot...30 Koulutuksen järjestäjien näkemykset...31 Liitteet...32 1
Johdanto Itäisen Uudenmaan kunnat olivat vuonna 2014 sopineet, että ne ryhtyvät selvittämään yhdessä toisen asteen koulutuksen järjestämislupien vaihtoehtoja. Joulukuussa 2014, kun tämä selvitys käynnistyi, opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan niin, että uudet luvat astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennakkotiedon mukaan (OKM/2/591/2015) järjestämislupahakemukset olisi pitänyt jättää opetus- ja kulttuuriministeriöön 1.10.2015. Toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa 9.3.2015, joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen. 10.3.2015 uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto), Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Oy Porvoo International College Ab (Point College) sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Yleissivistävää lukiokoulutusta järjestävät lisäksi Askolan kunta, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupunki sekä Sipoon kunta. Askolan kunnassa on vain suomenkielistä lukiokoulutusta. Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa lukiokoulusta annetaan suomen- ja ruotsikielisinä. Tämän selvityksen tekeminen on tilattu BDO Consulting Oy:tä, jossa selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Seppo Lyyra ja Timo Kasper. Tässä selvityksessä kuvataan toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut sivistysjohtaja Hilding Mattsson Porvoosta ja sihteerinä sivistysjohtaja Thomas Grönholm Loviisasta. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat koulutusjohtaja Rikard Lindström (Porvoo), koulutusjohtaja Jari Kettunen (Porvoo), sivistystoimenjohtaja Anne Perjopuro (Askola), vt. sivistystoimenjohtaja Marketta Takkala (Lapinjärvi), hallintojohtaja Camilla Söderström (Myrskylä), koulutuspäällikkö Hannu Ollikainen (Sipoo), sivistysjohtaja Kurt Torsell (Sipoo), palvelujohtaja Mirja Riihiluoma (Pukkila) ja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen (Loviisa). Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen liitännäispalvelustandardin ISRS 4400 Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta mukaisesti. Tähän raporttiin liittyvät laskelmat ja mallit ovat yleisluontoisia arviointeja, jotka ovat suuntaa-antavia ja siinä määrin suppeita, että sen perusteella ei voida ehdottomasti varmistua mallien ja yksityiskohtien oikeellisuudesta. 2
Konsulttiehdotus Näkemyksemme mukaan kaikkea Itäisen Uudenmaan lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista koota yhteen organisaatioon. Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ehdotamme, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä, mutta ylläpitävät ja kehittävät myös yhteistyötä alueellisesti. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askona, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta Porvoon kaupungille. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin 900.000 euroa / vuosi, joka on laskennallisesti noin 15 opettajan virkaa. Jos alueen lukiokoulutuksen osallistuvien määrä vähenee 10 %, on sopeuttamistarve 1,8 M. Tällaisia leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla tai kunnat ovat valmiita rahoittamaan nykyistä suuremman osan lukiokustannuksista. Ehdotamme, että vuoden 2015 aikana perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka tehtävänä on alkuvaiheessa rakentaa tai vuokrata Point Collegelle ja Inveonille uutta koulutustilaa. Uudet koulutustilat rakennetaan tai hankitaan vuoden 2016 aikana. Mahdollinen uudisrakentaminen toteutetaan Oy Porvoo International College Ab:n, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland:n ja uuden perustettavan osakeyhtiön omin varoin ilman kuntarahaa. Tilamitoitus määritellään puolet nykyistä pienemmäksi ja 10-20 % opetustiloista pyritään vuokraamaan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymältä yhteistyön syventämiseksi. Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään 1.8.2016 niin, että muodostuu kokonaan uusi kansainvälinen oppilaitos, jossa annetaan ruotsin-, suomen- ja englanninkielistä opetusta. Koulutuksen ylläpitäjänä on kiinteistön hallintaa varten perustettu uusi osakeyhtiö. Ennen yhteisen opetuksen alkamista käynnistetään yhteistoimintalain mukainen yt-menettely, jonka tavoitteena on osaltaan kattaa 1,1 Meuron talouden vuotuista sopeuttamistarvetta. Koulutuskuntayhtymän yhdistäminen uuteen organisaatioon aiheuttaisin noin 880.000 euron varainsiirtoverokustannuksen. On kuitenkin tarkoituksenmukaista tiivistää ja syventää uuden osakeyhtiön ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistyötä niin, että oppilaitosten ylläpitäjät voidaan fuusioida yhteen viimeistään 1.1.2019. Koko Itäisen Uudenmaan ammatilliseen koulutuksen kohdistuva 10 % säästön laskennallinen määrä on vuositalolla noin 3,5 3,9 M, joka edellyttää merkittäviä vähennyksiä henkilöstö- ja kiinteistökuluissa. Ensisijaisesti vähentäminen tulisi kohdentaa kiinteistökustannuksiin. Jos kiinteistökustannuksia ei saada pienennettyä, on henkilöstön vähentämistarve ammatillisessa koulutuksessa jopa 70 työntekijää. Näitä leikkauksia ei tarvita, jos valtiolta saatava rahoitus säilyy vuoden 2014 tasolla. 3
Lukiokoulutus Alueen lukiot: Askolan Lukio Borgå Gymnasium Linnankosken lukio, Porvoo Lovisa Gymnasium Myllyharjun lukio, Loviisa Sipon lukio Sibbo gymnasium Porlammin lukio, Lapinjärvi, toiminta loppumassa keväällä 2015 Lukioiden yhteisopiskelijamäärä on nyt noin 1650 opiskelijaa. Lukiolaisten yhteismäärä säilynee vakaana sekä suomen- että ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa. 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Lukio yhteensä Suomenkielinen Ruotsinkielinen Lin. (Lukio yhteensä) Lin. (Suomenkielinen) Lin. (Ruotsinkielinen) Porvoon, Loviisan ja Askolan lukiolaisten yhteismäärän ennuste Ennusteet on laskettu lukuvuosien 2014 2019 arvioidun 9. luokkalaisten määrän mukaisesti. Lukioon hakeutuvien suhteellisen osuuden määränä on käytetty vuosina 2012-2014 lukioon hakeutuneiden %-osuutta. 4
Ammatillinen koulutus Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestää: - Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto, Edupoli), - Oy Porvoo International College Ab (Point College) - Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), - Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä toimii Amisto nimellä Porvoon ammattiopistona ja Edupoli on kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on järjestää aikuiskoulutusta, työvoimapoliittista täydennyskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Oy Porvoo International College Ab (Point College) syntyi vuonna 2012 kahden oppilaitoksen fuusiossa, kun Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksen yhdistyivät. Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland antaa koulutusta Östra Nylands yrkesinstitut Inveon brändillä. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab ylläpitämä Yrkesinstitutet Prakticum on pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen ammattioppilaitos, jonka päätoimipiste sijaitsee Helsingissä ja oppilaitoksella on toimipiste myös Porvoossa. Itä-Uudenmaan alueella asuu yli 90.000 asukasta. Maakuntaliiton tekemissä arvioissa 16 18 vuotiaiden yhteismäärän arvioidaan laskevan 4000 nuoresta noin 3.600 nuoreen, mutta kasvavan vuoteen 2025 mennessä takaisin 4000 nuoreen. Itä-Uudenmaan toisen asteen koulutuksen ikäluokan koko on siis noin 1300 opiskelijaa, joista kolmasosa on ruotsinkielisiä. Ammatilliseen koulutuksen peruskoulusta siirtyvien määrä voidaan ennakoida pysyvän vakaana tulevaisuudessa. Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus on 86 % (vrt. Uusimaa yhteensä 104 %, Länsi- Uusimaa 81 %). Itä-Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen. Helsingin seudulla sijaitsee noin 83.000 yritystä. Yhteensä Helsingin seudun yritykset työllistivät puoli miljoonaa henkilöä, joten alueelle on kysyntää ammatillisesta koulutuksesta valmistuville osaajille. Porvoon seudulla olevien yritystoimipaikkojen määrä on 4200. Hyvä työpaikkaomavaraisuus ja kuuluminen Helsingin työssäkäyntialueeseen tarkoittavat sitä, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kysyntä alueella pysyvät vakaina. 5
Järjestämislupakriteerit (OKM/2/59/2015) Opetus- ja kulttuuriministeriön 9.2.2015 antaman ennakkotiedon mukaisesti Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan, koulutuksen järjestäjäverkko tiivistetään ja rahoitusrakenne uudistetaan vuodesta 2017 lukien. Toimilupauudistuksen ja koulutuksen järjestäjien vähenemisen myötä säästöjä laskettiin syntyvän valtiolle noin 69 miljoonaa euroa. 9.3.2015 asia kaatui sivistysvaliokunnassa, joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen. Rahoitusjärjestelmää ja rakenteellista kehittämistä koskevien uudistusten sekä rahoitusleikkauksien taustalla ovat rakennepoliittinen ohjelma sekä valtion talouden tasapainottamiseen liittyvä kehyspäätös vuosille 2015 2018. Valtion tavoitteisiin sisältyvät toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen sekä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähentämisen toteuttaminen. 10.3.2015 uutisoitiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ministeriön tavoitteena on ollut, että rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannusperusteisuuden perusteella luovutaan ja valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen koulutuksen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen jälkeenkin koulutusrahoitus myönnettäisiin edelleen koulutuksen järjestäjille. Uudessa rahoitusjärjestelmässä valtionosuusprosentti säädettäisiin varainhoitovuosittain ja OKM määrittää rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää aiotaan uudistaa siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Tehokkuuden, joustavuuden ja koulutuksen huomioon ottamisen lisääminen ovat uudelle rahoitusjärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen ennakkotieto järjestämislupahakemuksesta (OKM/2/59/2015) mukaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionrahoitusosuuden arvioitiin pienenevän niin, että vuoden 2017 laskennallinen valtionrahoitus on 87,5 % vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta. Ammatillisen lisäkoulutuksen kehyspäätöksen mukainen vastaava rahoitusosuus on 76 % ja oppisopimuskoulutuksen 78,5 %. Lukiokoulutuksessa kehyspäätöksen mukainen rahoituksen taso olisi 90,6 % vuoden 2014 tasosta. Järjestämisverkon kehittämisen tukemiseen oli varauduttu 1-3 vuotisilla yksikköhinnan harkinnanvaraisilla fuusiokorotuksilla. Kyseessä olisi ollut määräaikainen korotus yksikköhintaan niille koulutuksen järjestäjille, jotka ovat toteuttaneet järjestäjäfuusion. 6
Yhteistyömuotojen perusteet Alueellisen koulutuksen järjestämisluvan hakijana voi olla: 1. Kunta tai kaupunki, joka järjestää koulutuksen omana liikelaitoksena 2. Koulutuskuntayhtymä 3. Osakeyhtiö Tähän on kuvattuna näiden kolmen vaihtoehdon perusteet. Kunnallisen liikelaitoksen perusteet Kunnan liikelaitos on osa kuntaorganisaatiota. Kunnan liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen, mutta tekee oman tilinpäätöksen. Liikelaitos voidaan kuntalain 87 a :n mukaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on lukiokoulutuksen liikelaitos. Kunnallisia liikelaitoksia on perusteltu sillä, että niissä voidaan eriyttää kunnan toimintoja, jolloin tulosvastuu, kustannustietoisuus ja tuloksen laskenta ovat selvempiä. Liikelaitoksen harjoittaman toiminnan tulee olla liiketoimintaa tai muutoin liiketaloudellisten periaatteiden mukaista (tulojen tulee kattaa kulut, investoinnit rahoitetaan kertyvällä tulorahoituksella). Kunta päättää kunnallisen itsehallinnon mukaisesti omista organisaatioistaan ja myös liikelaitoksen muodostamisesta kunnallisten palvelujen organisoimiseksi. Kunnallisella liikelaitoksella on oma peruspääoma. Omistajan tuloutus maksetaan osakeyhtiössä osinkojen ja omistajalainojen kautta, mutta liikelaitos maksaa omistajalle tuloutuksena peruspääomasta kohtuullista korvausta. Liikelaitoksessa omistajalle maksettavan tuloutuksen suuruus on pystyttävä perustelemaan ja sen on oltava kohtuullinen. Mallissa liikelaitoksen isäntäkunta voi haluta liikelaitokseen sijoittamalleen pääomalle käyvän tuoton. Kuntalain 2 luvun 13 mukaan kunnanvaltuusto määrittää liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain 10 a luvun 87 c kohdan mukaisesti kunnallisella liikelaitoksella on oltava johtokunta, jonka ohjaussäätely on lähellä kuntayhtymän hallituksen säätelyä. 87 d mukaisesti kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Liikelaitoksen ohjauksessa korostuu se, että liikelaitoksen johtokunnassa kaupungin edustajien tulee noudattaa kaupungin toimivaltaisen viranomaisen (kaupunginhallitus, konsernijaosto tai muu johtosäännössä määrätty) antamia ohjeita. Kun liikelaitos järjestää palveluja muille kunnille on heillä oikeus saada edustajansa liikelaitoksen johtokuntaan, mutta viime kädessä päätösvalta on siinä kunnassa, johon liikelaitos kuuluu. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvollisuudesta säädetään Kuntalain 2a :ssä. Tarvitaan siis osakeyhtiö, joka ottaa tehtäväkseen ammatilliseen koulutukseen liittyvä 7
työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen. Liikelaitoksella ei voi olla tytäryhtiötä, koska liikelaitos ei ole juridinen oikeushenkilö. Liikelaitos ei myöskään voi käyttää ohjausvaltaansa kaupungin tytäryhtiössä ellei sitä ohjausvaltaa ole sille johtosäännöllä tai muulla menettelytapaohjeella osoitettu. Liikelaitokselle voidaan antaa ohjausvaltaa kaupungin tytäryhtiössä valtuuston hyväksymällä säännöllä tai päätöksellä, jossa asia määritellään. Tästä huolimatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjestävä osakeyhtiö on itsenäinen oikeustoimihenkilö, joka tekee omat päätöksensä ja toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja osakeyhtiön hallituksen jäsenten tehtävänä on yhtiön toiminnan edistäminen. Liikelaitos-osakeyhtiömallista voi ohjauksellisesti tulla sekava. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen oikeushenkilö. Liikelaitoskuntayhtymällä on oma perussopimus ja oma johtosääntö. Se on itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoskuntayhtymää koskeva erityissäätely on kuntalain 10 a luvussa. Sitä koskee kuntayhtymää rajoitetumpi mahdollisuus siirtää viranomaistehtäviä liikelaitoskuntayhtymälle. Viranomaistehtävät eivät saa muodostaa edes merkittävää osaa liikelaitoskuntayhtymän tehtäväkokonaisuudesta. Osakeyhtiömuotoinen koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle (esim. osakeyhtiö) tai säätiölle. Osakeyhtiö voi siis edelleenkin saada koulutuksen järjestämisluvan. Kunta voi luovuttaa osan omasta toiminnasta perustamalleen ja omistamalleen osakeyhtiölle. Osakeyhtiö perustetaan perustamissopimuksella ja osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä (osakeyhtiölain 2 ). Yhtiötä perustettaessa kunnat sijoittavat rahaa, josta muodostuu osakepääoma (vähimmäispääoma 2.500 euroa). Yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiön osakkeille nimellisarvo. Osakeyhtiölain 8 mukaisesti yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen toimintaa juridisesti sitovat yhtiökokouksen päätökset, yhtiöjärjestys ja osakeyhtiölaki. Kuntien omistajaohjaus on ns. poliittista ohjausta ja se ei suoraan vaikuta yhtiön toimintaan, mutta luonnollisesti omistajana kunnat voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan yhtiökokouksen päätöksillä. Kuntien edunvalvonnan lähtökohtana osakeyhtiössä on, että kunnan edustajat osakeyhtiössä noudattavat valtuuston hyväksymiä strategisia, taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita sekä kunnan- /kaupunginhallituksen ja muiden toimivaltaisten toimielinten ja viranhaltijoiden antamia menettelyohjeita. Osakeyhtiölain IV osa säätää tarkasti yhtiön varojen jakamisesta. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain seuraavilla tavoilla: 1) voitonjaosta osinkona 2) varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta 8
3) osakepääoman alentamisena 4) maksuna omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta 5) yhtiön purkautuessa. Varojen jakamisesta näillä tavoilla päätetään yhtiökokouksessa. Muu liiketapahtuma (esim. korko sijoitetulle pääomalle), joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön. Jos yhtiöllä on kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiöjärjestykseen on otettava tätä koskeva määräys. Kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä Kuntien yhteistoiminnan muodoista tavallisin on kuntayhtymä, joka perustetaan kuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kunnat voivat lähtökohtaisesti itse harkita kuuluvatko ne koulutuskuntayhtymään vai eivät. Kuntalain 81 :n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa määrätty jäsenkuntien valitsema toimielin. Kuntayhtymän hallinnon rakennetta koskevia säännöksiä kuntalaissa ei ole, joten kuntayhtymän toimielimet ovat jäsenkuntien sovittavissa (yhtymävaltuustomalli / yhtymäkokousmalli). Perussopimus on kuntien välinen sopimus, jota voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (Kuntalaki 79 ). Päätöksen perussopimuksen muuttamisesta tekevät jäsenkuntien valtuustot enemmistöpäätöksillä. Jäsenkunnalla on mahdollisuus erota kuntayhtymästä ja oikeus saada kohtuullinen korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin erotilanteessa. Kunnan erotessa kuntayhtymästä, voidaan kuntayhtymän peruspääomaa alentaa eroavalle jäsenkunnalle maksettavalla peruspääomaosuudella, elleivät muut jäsenkunnat lisää vastaavalla määrällä pääomasijoitustaan kuntayhtymään. Kuntaliiton yleiskirje (20/80/99) mukaisesti kuntayhtymän perussopimuksessa voidaan sopia peruspääomalle maksettavasta korosta. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän peruspääoman korkoon määräytyy peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, kuten vastuu veloista ja velvoitteista. Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen rahoituksen tulisi riittää ns. korvausinvestointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Merkittävät kuntayhtymän uusinvestoinnit voidaan rahoittaa jäsenkuntien pääomasijoituksilla, vieraalla pääomalla ja / tai investointien valtionosuudella. Kuntien osallistuminen investointien rahoitukseen lisää kuntayhtymän peruspääomaa ja jäsenkunnan osuutta siitä. Jos osa 9
jäsenkunnista rahoittaa uusinvestointia eri tavalla kuin toiset, niin siinäkin tapauksessa tulee huolehtia siitä, että jäsenkuntien keskinäinen asema peruspääoman jakosuhteessa pysyy ennallaan. Perussopimuksessa tulee sopia riittävän yksityiskohtaisesti siitä, miten jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoittamiseen. Tarvittaessa perussopimusta tältä osin tulee muuttaa. Purkaminen kuntayhtymä vs. osakeyhtiö Osakeyhtiön purkaminen Kuntayhtymän purkaminen Kuntayhtymästä voi erota, mutta osakeyhtiön omistus sen sijaan on periaatteessa ikuinen, ellei osakkeille löydy ostajaa tai omistajat yhdessä päätä purkaa osakeyhtiötä. Osakeyhtiö voidaan purkaa noudattaen osakeyhtiölain 20 luvun mukaisia säännöksiä selvitysmenettelystä. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Selvitysmies tekee lopputilityksen ja selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta. Osakkeenomistajat kokoontuvat yhtiökokoukseen vahvistamaan lopputilityksen ja rekisteröivät sen. Elinkeinoverolain 51 d :n mukaan purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Osakeyhtiö voidaan purkaa myös sulautumisen tai jakautumisen kautta. Sulautuminen tarkoittaa sitä, että osakeyhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että kaikki sen varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle osakeyhtiölle. Kuntayhtymän perussopimukseen on kuntalain 78 :n mukaan otettava määräykset eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Jäsenkunnalla on oltava oikeus erota kuntayhtymästä. Eroavan kunnan kannalta on olennaista, että sillä on oikeus saada korvaus osuudestaan kuntayhtymän varoihin. Vapaaehtoisen kuntayhtymän purkaminen edellyttää jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntayhtymä ei purkaudu, jos vähintään kaksi kuntaa jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymän muodossa; perussopimus muutetaan vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai kuntayhtymä puretaan, muutos vaikuttaa myös eläkemenoperusteisen maksun jakoon. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän tulisi sopia siitä, miten eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken kunnan erotessa tai 10
kuntayhtymää purettaessa. Lähtökohtaisesti eläkemenoperusteiset maksut jaetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkunnat ovat olleet kuntayhtymässä mukana. Muuta huomioitavaa mahdollisissa purkutilanteissa Uuden kuntalain konsernisuhteen mukaisesti kuntaomistuksen merkitys konsernissa tulee korostumaan. Kunnan omistus näkyy konsernitaseessa ja uuden kuntalain mukaisesti konsernitaseen tunnusluvuista määritellään ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat irtautuvat vapaaehtoisista kuntayhtymistä ja tyräryhtiöistä varsinkin muutostilanteissa. Varainsiirtoveroa maksetaan kiinteistön tai arvopaperien omistusoikeuden luovutuksesta. Kiinteistön luovutuksessa varainsiirtoveron määrä on 4 % kauppahinnasta. Muutokset, joissa arvopapereita tai kiinteistöjä luovutetaan johtavat varainsiirtoveron maksamiseen, jonka maksaminen kuuluu vastaanottajalle. Turhia varainsiirtoveroseurauksia aiheuttavia muutoksia tulisi välttää. Koulutusorganisaation purkaminen edellyttää yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä. YT-menettelyn tavoitteena on työntekijöiden siirtymistä koskevan pääsäännön mukaan työntekijöiden siirtyminen ns. vanhoina työntekijöinä alueelliseen koulutuskuntayhtymään tai perustettavaan osakeyhtiöön. YT-menettelyyn voi sisältyä myös henkilöstön vähentämiseen liittyviä tavoitteita. 11
Kehyspäätöksen yleiset taloudelliset vaikutukset (ennakkotieto OKM/2/591/2015) Hallituksen tavoitteista Hallituksen yhtenä tavoitteena koulutuksen järjestäjien suhteen on se, että rahoituksen ja kustannusrakenteen läpinäkyvyys paranee. Vaikuttaa siltä, että koulutuksen järjestäjien taloudellisia edellytyksiä arvioitaessda erityistä huomiota kiinnitetään myös kiinteistöomistusten järjestelyihin ja niiden käytön sekä ylläpidon kustannusten muodostumisen perusteisiin. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja lupahakemuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kiinteistönhoidon kustannusten kohtuullisuuteen ja siitä mahdolisestui syntyvien voittojen tai tappioiden tasapainottamiseen. Valtionosuusrahoituksessa on kokonaisuudessaan ennakkotiedon mukaan tavoite säästää vuoteen 2017 mennessä noin 283 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasosta ja peräti n. 483 miljoonaa euroa vuoden 2012. Koulutuksenjärjestämisen taloudellisten edellytysten arvioinnissa (ja laskelmissa) tulee soveltaa vuoden 2017 ennakoitua valtionosuusrahoituksen määriä vuoteen 2020 saakka. LÄHDE: OKM/2/591/2015 (9.2. 2015) - Ennakkotieto; Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Taulukko 1. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa 2012-2015 ja kehyspäätöksen 2015-2018** mukainen taso vuonna 2017, miljoonaa euroa. Täsmentyy huhtikuussa 2015. 2012 2013 Muutos 12/13 2014 Muutos 13/14 2015 Muutos 14/15 2017 ** kehys Muutos 14/17** Muutos tarkastelujaksolla MILJ. Lukiokoulutus 710 714 4 / 0,6% 679-35 / -4,9% 638-41 / -6,0% 615-23 / -3,6% -95 / -13,4% Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen 1 687 1 692 5 / 0,3% 1 669-23 / -1,4% 1 624-45 / -2,7% 1 446-178 / -11,0% -241 / -14,3% Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen 153 142-11 / -7,2% 138-4 / -2,8% 133-5 / -3,6% 105-28 / -21,1% -48 / -31,4% Oppisopimuskoulutus 206 170-36 / -17,5% 173 3 / 1,8% 173 0 / 0,0% 136-37 / -21,4% -70 / -34,0% Ammatilliset erikoisoppilaitokset 21 19-2 / -9,5% 16-3 / -15,8% 16 0 / 0,0% 8-8 / -50,0% -13 / -61,9% Vapaa sivistystyö 158 157-1 / -0,6% 157 0 / 0,0% 151-6 / -3,8% 142-9 / -6,0% -16 / -10,1% Yhteensä 2 935 2 894-41 / -1,4% 2 832-62 / -2,1% 2 735-97 / -3,4% 2 452-283 / -10,3% -483 / -16,5% **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. ) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. ), kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. Järjestämislupahakemuksen taloudellisten tietojen tulee perustua alla olevan taulukon mukaiseen oletukseen rahoituksen vähenemisestä vuoden 2014 tasosta vuoteen 2017. Hakemuksen taloudelliset ennusteet siis laaditaan sillä oletuksella, että hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän rahoitus vähenee samassa suhteessa kuin valtakunnallinen rahoituskehys, vaikka yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen taso tulee poikkeamaan keskiarvosta. 12
Jäljempänä olevat laskelmat on laadittu yllä olevan taulukon mukaisia valtionosuusrahoituksen muutoksia. Laskelmissa sovellettuja periaatteita Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja ne on laadittu keskenään mahdollisimman vertailukelpoisiksi ajallisesti kunkin kunnan, kuntayhtymän tai muun järjestävän yksikön suhteen. Koulutuksen järjestäjien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa erityisesti kuntien, kuntayhtymien sekä osakeyhtiömuotoisten koulutuksen järjestäjien eroavaisuudet laskenta- ja tilinpäätöskäytännöissä, sisäisen kustannuslakennan tavoitteissa sekä erilaisista kiinteistöjen omistusjärjestelyissä. Laskelmien perusteena on käytetty vuoden 2014 tietoja ellei erikseen toisin mainita. Kustannusten ja koulutus- ym. tuottojen kohdistaminen suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kesken on tehty yksinomaan opiskelijamäärien suhteessa, siitäkin huolimatta että eri kieliryhmät voivat käyttää eri kiinteistöjä ja tarkempi kohdistaminen olisi teoriassa mahdollista. Opiskelijamääriin perustuvalla jaolla ei liene merkittävää vaikutusta eri vaihtoehtojen vertailun suhteen. 13
Lukiokoulutuksen kustannuslaskelmat Yhteenveto Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät kunnittain - valtionosuusrahoituksen muutos ja sen vaikutus tulokseen. Mikäli opiskelijamäärissä tapahtuisi 10%:n vähennys tasaisesti kaikissa kunnissa, sen vaikutus valtion rahoitusosuuteen olisi suomenkielisen opiskelijaryhmän osalta n. -541 tuhatta euroa vuodessa, ruotsinkielisessä lukio-opetuksessa n. -335 tuhatta euroa (yhteensä n. -876 t ). Kaksoistutkintojen suosio on monien eri lähteiden mukaan kasvussa, tämän vaikutus rahoitukseen ja opiskelijapaikkojen määriin on näissä laskelmissa sivuutettu. 1000* 2014 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 929 565 1494 106 106 68 114 182 571 298 869 184 153 337 Yksikköhinta (VOS) 6 430,01 6 540,89 6 471,95 8 065,80 8 065,80 8 065,80 8 281,20 8 281,20 8 281,20 5 861,77 5 861,77 5 861,77 6 566,93 6 566,93 6 566,93 VOS Yht 2014 5 973 3 696 9 669 855 855 563 944 1 507 3 347 1 747 5 094 1 208 1 005 2 213 Muut toimintatuotot 35 9 45 30 30 5 9 15 Toimintamenot -6 766-4 550-11 316-653 -653-524 -879-1 403-3 826-2 205-6 031-1 763-1 466-3 229 Toimintakate/Tulos 1-6 868-4 404-11 272-623 -623-519 -870-1 389-3 963-2 068-6 031-1 763-1 466-3 229 Poistot -31-31 -31-31 Sisäiset menot/tulot (netto) -222-205 -427-100 -100-122 -205-327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 147-914 -2 061 101 101-78 -131-209 -616-321 -937-555 -461-1 016 1000* 2017 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 929 565 1494 106 106 68 114 182 571 298 869 184 153 337 Yksikköhinta (VOS) 5 825,59 5 926,05 5 863,58 7 307,61 7 307,61 7 307,61 7 502,77 7 502,77 7 502,77 5 310,76 5 310,76 5 310,76 5 949,64 5 949,64 5 949,64 VOS Yht 2017 (simuloitu) 5 412 3 348 8 760 775 775 510 855 1 366 3 032 1 583 4 615 1 095 910 2 005 Muut toimintatuotot 35 9 45 30 30 5 9 15 Toimintamenot -6 766-4 550-11 316-653 -653-524 -879-1 403-3 826-2 205-6 031-1 763-1 466-3 229 Toimintakate/Tulos 1-6 868-4 404-11 272-623 -623-519 -870-1 389-3 963-2 068-6 031-1 763-1 466-3 229 Poistot -31-31 -31-31 Sisäiset menot/tulot (netto) -222-205 -427-100 -100-122 -205-327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 709-1 261-2 970 21 21-131 -220-351 -930-486 -1 416-668 -556-1 224 1000* Muutos -14/-17 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) -604,42-614,84-608,36-758,19-758,19-758,19-778,43-778,43-778,43-551,01-551,01-551,01-617,29-617,29-617,29 VOS Yht 2014/2017-562 -347-909 -80-80 -53-89 -142-315 -164-479 -114-94 -208 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus -562-347 -909-80 -80-53 -89-142 -315-164 -479-114 -94-208 Yllä olevasta laskelmasta voidaan havaita että vain Askolan kunnassa lukiokoulutuksen valtionosuudet (sis. kuntaosan) kattavat kirjanpidossa koulutuksen järjestämiseen kohdistetut kulut. Askolassa vuonna 2014 lukiokoulutuksen talous oli ylijäämäinen 101 tuhatta euroa ja vuoden 2017 ennakoiduilla valtionsouusmaksuillakin vielä 21 tuhatta euroa. Kaikissa muissa kunnissa lukiokoulutuksen tilanne on rahoituksen riittävyyden kannalta heikompi. Itä-Uudenmaan aluetta kokonaisuutena tarkastellen valtionosuuksien pienentyminen on laskelmien mukaan n. -909 tuhatta euroa, josta suomenkielisen opetuksen osuus n. -562 tuhatta euroa ja ruotsinkielisen osuus n. -347 tuhatta euroa. Alla oleva laskelma kuvastaa tilannetta jossa Porvoo ja Askola hakisivat yhteistä lukiokoulutuksen järjestämislupaa ja opiskelijakohtainen valtionosuuksien yksikköhinta olisi opiskelijamäärillä painotettu 14
keskiarvo. Nykytilanteessa rahoituksen vaje on n. -860,- euroa opiskelijalta (-836 tuhatta /975 opiskelijaa) ja vuoden 2017 ennustetussa tilanteessa se olisi n. -1.420,- euroa opiskelijaa kohti (-1.395 t /975 op.). 1000* 2014 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 677 298 975 Yksikköhinta (VOS) 6 206,86 6 206,86 6 206,86 VOS Yht 2014 4 202 1 747 5 949 Muut toimintatuotot 30 30 Toimintamenot -4 479-2 205-6 684 Toimintakate/Tulos 1-4 620-2 034-6 654 Poistot -31-31 Sisäiset menot/tulot (netto) -100-100 Tulos 2/Kunnan rahoitus -580-255 -836 1000* 2017 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 677 298 975 Yksikköhinta (VOS) 5 623,42 5 623,42 5 623,42 VOS Yht 2017 (simuloitu) 3 807 1 583 5 390 Muut toimintatuotot 30 30 Toimintamenot -4 479-2 205-6 684 Toimintakate/Tulos 1-4 620-2 034-6 654 Poistot -31-31 Sisäiset menot/tulot (netto) -100-100 Tulos 2/Kunnan rahoitus -969-426 -1 395 Askola + Porvoo Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos Yksikköhinta (VOS) -583,45-583,45-583,45 VOS Yht 2014/2017-395 -164-559 1000* Muutos -14/-17 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus -388-171 -559 Mikäli maakuntaliiton arvioima n. 10% vähennys 16-18 vuotiaissa vuosien 2018-2020 tienoilla otetaan sellaisenaan huomioon, sen valtionosuustuottoja pienentävä vaikutus olisi vielä lisäksi n. -876 tuhatta euroa. Opiskelijamäärän väheneminen vaikuttaa suoraan toiminnan kuluihin. On kuitenkin muistettava että esimerkiksi kiinteistökulut ovat varsin joustamattomia lyhyellä tarkasteluajanjaksolla. Kiinteistökuluissa ei ole opiskelijamäärän väliaikaisista vaihteluista johdettavia merkittäviä säästö- tai kulujen sopeuttamiskeinoja. Seuraava laskelma kuvastaa synkintä mahdollista tilannetta, eli että 10%:n vähennys toteutuu opiskelijamäärissä eikä toimintoja tehosteta ja/tai kuluja ei muuten kyetä sopeuttamaan lainkaan. 15
1000* 2014 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 929 565 1494 106 106 68 114 182 571 298 869 184 153 337 Yksikköhinta (VOS) 6 430,01 6 540,89 6 471,95 8 065,80 8 065,80 8 065,80 8 281,20 8 281,20 8 281,20 5 861,77 5 861,77 5 861,77 6 566,93 6 566,93 6 566,93 VOS Yht 2014 5 973 3 696 9 669 855 855 563 944 1 507 3 347 1 747 5 094 1 208 1 005 2 213 Muut toimintatuotot 35 9 45 30 30 5 9 15 Toimintamenot -6 766-4 550-11 316-653 -653-524 -879-1 403-3 826-2 205-6 031-1 763-1 466-3 229 Toimintakate/Tulos 1-6 868-4 404-11 272-623 -623-519 -870-1 389-3 963-2 068-6 031-1 763-1 466-3 229 Poistot -31-31 -31-31 Sisäiset menot/tulot (netto) -222-205 -427-100 -100-122 -205-327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 147-914 -2 061 101 101-78 -131-209 -616-321 -937-555 -461-1 016 1000* 2017 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä 836,1 508,5 1344,6 95 95 61 103 164 514 268 782 166 138 303 Yksikköhinta (VOS) 5 825,59 5 926,05 5 863,58 7 307,61 7 307,61 7 307,61 7 502,77 7 502,77 7 502,77 5 310,76 5 310,76 5 310,76 5 949,64 5 949,64 5 949,64 VOS Yht 2017 (simuloitu) 4 871 3 013 7 884 697 697 459 770 1 229 2 729 1 424 4 154 985 819 1 805 Muut toimintatuotot 35 9 45 30 30 5 9 15 Toimintamenot -6 766-4 550-11 316-653 -653-524 -879-1 403-3 826-2 205-6 031-1 763-1 466-3 229 Toimintakate/Tulos 1-6 868-4 404-11 272-623 -623-519 -870-1 389-3 963-2 068-6 031-1 763-1 466-3 229 Poistot -31-31 -31-31 Sisäiset menot/tulot (netto) -222-205 -427-100 -100-122 -205-327 Tulos 2/Kunnan rahoitus -2 250-1 596-3 846-57 -57-182 -305-487 -1 234-644 -1 877-778 -647-1 425 1000* Muutos -14/-17 Kaikki YHT Askola Loviisa Porvoo Sipoo Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Fin Sve Yht Opiskelijamäärä, muutos -92,9-56,5-149,4-10,6-10,6-6,8-11,4-18,2-57,1-29,8-86,9-18,4-15,3-33,7 Yksikköhinta (VOS) -604,42-614,84-608,36-758,19-758,19-758,19-778,43-778,43-778,43-551,01-551,01-551,01-617,29-617,29-617,29 VOS Yht 2014/2017-1 103-682 -1 785-158 -158-104 -174-278 -618-322 -940-223 -185-409 Muut toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate/Tulos 1 Poistot Sisäiset menot/tulot (netto) Tulos 2/Kunnan rahoitus -1 103-682 -1 785-158 -158-104 -174-278 -618-322 -940-223 -185-409 Taulukko: Lukiolaisten määrä pienenee 10 %; vaikutus valtionosuuteen 16
Lukiokoulutuksen yhteistyövaihtoehdot Jokainen lukio jatkaa itsenäisenä Lukioyhteistyötä tehdään kunnan sisällä Kaksi lukiokuntaa yhdessä, isäntäkuntamalli, lukioliikelaitos Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteinen ylläpito Kaikki lukiot yhdelle, kunnallinen liikelaitos Siirretään lukioluvat ammatillisen koulutuksen organisaatiolle Selkein ja yksinkertaisin vaihtoehto on, että Porvoo, Sipoo ja Loviisa hakevat lukiokoulutuksen yhteistyötä oman kunnan sisältä lisäämällä suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen yhteisiä lukiokursseja. Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta velvoittaa lukiolaisen opiskelemaan pakollisena yhtä pitkää A-kieltä (yleensä englanti) ja B-kieltä (ruotsi/suomi). Muut kielivalinnat ovat vapaaehtoisia. Itäisen Uudenmaan lukiokoulutukseen kohdistuva valtionosuusleikkausten yhteismäärä on noin 900.000 euroa / vuosi, joka on laskennallista noin 15 opettajan virkaa. Leikkausta ei kannata tehdä niin, että opettajien ylituntimäärät kasvavat, koska ylituntikustannukset ovat kalliimpia kuin uuden opettajan rekrytointi. Yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen välillä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että pakolliset kurssit tarjotaan omalla äidinkielellä, mutta syventävät ja soveltavat kurssit sekä vapaaehtoiset kielivalinnat toteutettaisiin kunnan sisällä vain joko suomen- tai ruotsinkielisenä ellei opiskelijamäärä ko. kursseja kohti ole niin iso, että tarvitaan vähintään kaksi opetusryhmää. Tällä järjestelyllä voitaisiin vähentää kunnan sisällä lukio-opetuksesta 17
laskennallisesti jopa neljä opettajatyövuotta (vuosisäästö noin 240.000 ). Vain pakollisten kurssien toteuttaminen omalla äidinkielellä vaatii tarkempaa selvitystä, jotta suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille voidaan turvata mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kunnan sisällä muita yhteistyötapoja voivat olla myös mm. yhteiset hallinnolliset järjestelyt (yhteinen rehtori), keskitetyt tukipalvelut, yhteiskäytössä olevat lukiokiinteistöt ja yhteiset opettajavirat. Askolan kunnalla on kolme lukiokoulutuksen järjestämisvaihtoehtoa: Lukio jatkaa kunnan omana kuten tälläkin hetkellä tai lukiokoulutuksen järjestämislupaan haetaan siirto niin, että järjestämislupa on Porvoon kaupungilla. Kaupunki organisoi lukiokoulutuksen isäntäkuntamallilla tai kunnallisena liikelaitoksena. Askolan kannalta olennaista on, että opiskelijoiden koulutuspaikkana säilyy Askola, joten yhteistyölle ei ole erityistä tarvetta. Askolan kunta ei hyötyisi järjestämisluvan siirrosta, ellei Porvoon kaupunki pysty osoittamaan yhteistyön tuovan kustannussäästöjä. Jos alueen kunnan haluavat keskittää lukiokoulutuksen yhdelle ylläpitäjälle, niin luontevin vaihtoehto olisi muodostaa Porvoon kaupungille kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on Itäisen Uudenmaan lukiokoulutuksen järjestäminen. Tämä vaihtoehto on poliittisesti muissa kunnissa vaikea hyväksyä, koska kunnat antaisivat toiselle kunnalle oikeuden ohjata omaa lukiokoulutustaan. Kielipoliittinen yhteistyömahdollisuus liittyy siihen, että ruotsinkielinen lukiokoulutuksen järjestämislupa siirrettään yhteen kuntaan kaiken ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseksi Porvoossa, Sipoossa tai Loviisassa. Tällöin kunnat tekisivät isäntäkuntamallin mukaisen yhteistyösopimuksen tai palvelu organisoitaisiin kunnallisena liikelaitoksena. Tällaisen yhteistyön hyötynä voi olla yhteisen opetustarjonnan hyödyt opetusryhmien optimoinnissa. Yhteisten opettajien käytössä ongelmaksi kuntien välillä muodostuvat OVTES:n mukaiset opetusvelvollisuuden huojennukset ja matkakustannukset. Esimerkiksi kahtena päivä viikossa 30 km päässä toisessa koulussa käyvän opettajan lisäkustannus on noin 4.500 / vuosi. Kuntien välimatkat estävät luontevat opiskelijoiden ja opettajien siirtymiset lukiosta toiseen, joten tämä vaihtoehto ei ole luonteva. Yksi mahdollisuus lukioyhteistyöhön on sellainen, että vain yhdessä Itäisen Uudenmaan lukiokunnassa voisi suorittaa myös toisen pitkän (A2) kielen lukion oppimäärän. Opiskelijat, jotka haluavat tämän kielivalinnan, hakeutuisivat tähän lukioon. Jos lukiokoulutuksen järjestämisluvat siirrettäisiin kokonaisuudessa ammatillisen koulutuksen organisaatiolle, niin kaksois- ja kolmoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden kaikki opiskelu tapahtuisi samassa organisaatiossa. Tällöin mahdollisuus merkittäviin kustannussääntöihin saadaan yhdistämällä koulukiinteistöjä ja käyttämällä yhteistä opettajia & opetusryhmiä. Järjestely voisi myös helpottaa kuntien omistajaohjausta, kun 2. asteen koulutus keskittyy yhteen organisaatioon. Maliin ongelman on ohjauksen siirtyminen kunnasta toisen asteen organisaatiolle. Vaihtoehto on tasa-arvoinen eri kuntien näkökulmasta, jos tahtoa ja halua lukiokoulutuksen järjestämisluvan siirtoon on olemassa. 18
Ammatillisen koulutuksen yhteistyövaihtoehdot Vaihtoehto 1 Kolmen ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämisluvat yhdistetään ja haetaan Porvoon kaupungille järjestämislupaa. Kaupunki järjestää toiminnan omana liikelaitoksena. Tai järjestämisluvat yhdistetään ja järjestämislupaa haetaan yhdelle koulutusorganisaatiolle yksi-, kaksi- / kolmikielisenä koulutuksen järjestäjänä. Tällöin lupaan liitettäisiin ainakin Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Oy Porvoo International College Ab sekä mahdollisesti myös Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland Luvan hakijana tässä yhteistyömuodossa olisi siis: Vaihtoehto 1A: Porvoon kaupunki. Kaupunki järjestää ammatillisen koulutuksen liikelaitoksena. Vaihtoehtoa 1B: Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Vaihtoehto 1C: Uusi perustettava osakeyhtiö. Vaihtoehto 2 Alueen järjestäjäfuusiot toteutetaan kielikysymyksiin liittyvin perustein niin, että Itä- Uudellemaalle ruotsinkieliseen koulutukseen tekemät ratkaisut ohjaavat suomenkielisiä koulutusratkaisuja. Vaihtoehto 2A: Eteläisen Suomen ruotsinkieliset koulutuksen järjestäjät hakevat yhteistä koulutuksen järjestämislupaa Ole Norrbackin esittämällä tavalla yhdelle koulutuksen järjestäjälle vaikka pakkoa järjestämislupien uusimiseen ei ole. Vaihtoehto 2 B: Prakticum ja Inveon yhdistävät toimintansa. Vaihtoehto 2C: Oy Porvoo International College Ab (Point College) ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) koulutus yhdistetään yhteen kolmikieliseen organisaatioon. 19