YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 20.2.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 903 111 No YS 244 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Kaupunginkallion lämpökeskuksen toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Fortum Espoo Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Kaupunginkallion lämpökeskus Kamreerintie 02770 Espoo Kiinteistörekisteritunnus: 49 41 9908 1 Toimialatunnus: 40301 IPPC luokka: 1.1 Liike ja yhteisötunnus: 2059592 9 Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, 48 01034 9 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a sekä 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a MAKSU 5 610 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (26) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus (E.ON Finland Oyj) on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 31.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan lääninhallitus on antanut lämpökeskukselle ilmansuojeluilmoituksen johdosta päätöksen No YML 223/13.2.1991 (korkein hallinto oikeus n:o 2391/16.7.1991). Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lämpökeskukselle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan No YS 618/24.9.1998. Lupapäätös sisältää jätelain mukaisen jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt E.ON Finland Oyj:n (nyk. Fortum Espoo Power and Heat Oy) tuotantolaitosten päästöjen ilmanlaatuvaikutusten yhteistarkkailun päätöksellä No YS 1361/19.11.2003. Espoon Vesi on ilmoittanut marraskuussa 1999 jätetyn vesi ja viemärilaitoslain mukaisen hakemuksen perusteella, ettei se katso tarpeelliseksi tehdä Kaupunginkallion lämpökeskuksen kanssa erillistä teollisuusjätevesien johtamissopimusta. Kaupunginkallion lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Yleiskaavassa lämpökeskus sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon laitosalueella (ET). Asemakaavassa lämpökeskus sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella (ET). Kaupunginkallion asemakaavan uudistaminen on vireillä. Asemakaavaehdotuksessa lämpökeskus sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella (ET). Ehdotuksessa lämpökeskuksen nykyinen öljynpurkupaikka on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Öljynpurkupaikalle on asemakaavaehdotuksessa varattu uusi alue (ET) Kamreerintien ja Kaupunginkalliontien risteysalueelta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Kaupunginkallion lämpökeskus sijaitsee Espoon kaupungissa Muuralan kylässä, noin puoli kilometriä Espoon keskuksesta länteen. Tontin omistaa Fortum Espoo Power and Heat Oy. Varsinainen lämpökeskus ja sen öljysäiliö sijaitsevat kallioluolassa.
3 (26) Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella taikka sellaisen läheisyydessä. Alueella ei ole tiedossa talousvesikaivoja, joiden veden laatuun lämpökeskuksen toiminta voisi vaikuttaa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) julkaisun Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Espoon alueella sormipaisukarpeen kunto, levän peittävyys, IAP indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja. Vuoteen 2000 verrattuna havaintoaloilla ei enää todettu pahoja sormipaisukarpeen vaurioita ja myös selvien vaurioiden määrä oli vähentynyt. Toisaalta täysin tervettä sormipaisukarvetta ei havaittu enää yhdelläkään alalla. Nämä todetut muutokset ovat saman suuntaisia kuin pääkaupunkiseudulla yleisesti: voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähentyneet, mutta toisaalta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle. Näytemäntyjen neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat suurempia kuin vuoden 2001 tutkimuksissa. Espoon näytealojen neulasten keskimääräiset pitoisuudet vastasivat kuitenkin koko tutkimusalueen yleistä tasoa. Maaperän tila Alueella ei tiedetä tapahtuneen maaperää pilanneita kemikaalivahinkoja. Maaperää ei ole tutkittu. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat piipusta noin 100 metriä itään ja etelään. Noin 250 metrin päässä idässä on sairaala. Kouluja tai päiväkoteja ei sijaitse 500 metrin säteellä laitoksesta. Kilometrin säteellä sijaitsee kolme koulua ja useita päiväkoteja. Kaupunginkallion uuden asemakaavaehdotuksen mukaan lämpökeskuksen lähialueelle on tulossa runsaasti uutta kerrostaloasutusta. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin 4 kilometrin etäisyydellä kaakossa, lounaassa ja luoteessa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Espoossa merkittävimpiä melunlähteitä ovat tie, raide ja lentoliikenne. Noin 200 metriä lämpökeskuksen pohjoispuolelta kulkee junarata. Noin 1,5 kilometrin päässä kulkevat Kehä III ja Valtatie 1 (Turunväylä).
4 (26) Espoon alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2001 2005 ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi 1 400 t, typen oksidit typpidioksidina 1 600 t, hiukkaset 50 t ja fossiilinen hiilidioksidi 880 000 t. Kaupunginkallion lämpökeskuksen päästöt ovat olleet näihin päästöihin verrattuna noin 0,7 2,7 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kallioluolaan vuonna 1991 rakennettu Kaupunginkallion lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on kaksi polttoaineteholtaan 44 MW:n kattilaa, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Mahdollisuus kolmannen kattilan asentamiseen myöhemmin on huomioitu tilavarauksin. Toiminta sijoittuu pääasiassa talviaikaan. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot kattiloista. Kattilakohtaiset tuotantomäärät vaihtelevat vuosittain ja esitetyt luvut ovat arvioita keskimääräisestä käytöstä. Kattilat VK1, VK2 Polttoaineteho 2 * 44 MW (yht. 88 MW) Hyötysuhde Käyttöaika Kaukolämmön tuotanto 0,90 750 h/a 67 GWh/a (huipunkäyttöajaksi (koko lämpökeskus) laskettuna) Raskaan polttoöljyn kulutus 6 000 t/a (koko lämpökeskus) Polttoaineet ja kemikaalit Kaupunginkallion lämpökeskuksen keskimääräiset tuotantotiedot vuosina 2001 2005 ovat olleet: yksittäisen kattilan todellinen käyttöaika 370 h/a, raskaan polttoöljyn kulutus (koko lämpökeskus) 1 900 t/a ja kaukolämmön tuotanto (koko lämpökeskus) 20 GWh/a. Raskaan polttoöljyn (POR) tehollinen lämpöarvo on 41,6 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. Tiedot merkittävimmistä lämpökeskuksen alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa: Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastointimäärä Keskimääräinen käyttö vuodessa Raskas polttoöljy, POR T 1 000 t 6 000 t Kevyt polttoöljy, POK Xn, N 8 t 8 t Asetyleeni (hitsauskaasu) F+ 1 t 1 t Teollisuusbensiini (pesuaine) Xn, N 0,4 t + 0,4 t = 0,8 t 0,4 t + 0,4 t = 0,8 t Jäähdytysneste Xn 0,4 t 0,4 t LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen
5 (26) Raskaan polttoöljyn 1 010 m 3 :n säiliö ja kevyen polttoöljyn 10 m 3 :n säiliö sijaitsevat yhteisessä viemäröimättömässä luolassa. Mahdollisessa säiliön ylitäytössä tai vuototilanteessa öljy jää luolan pohjalle, josta se voidaan poistaa. Raskaan polttoöljyn säiliössä on pinnankorkeuden mittaus (punnus ja sähköinen mittaus). Ylitäytön estolaitteistoa ei ole. Kevyen polttoöljyn säiliössä ei ole pinnankorkeuden mittausta tai ylitäytön estoa. Kevyttä polttoöljyä käytetään lähinnä öljyputkiston huuhteluun. Raskaan polttoöljyn nykyinen purkupaikka sijaitsee tunnelin suuaukon luona, missä maa viettää kohti tunnelia. Itse purkupaikan kohdalla on sorapohja, mutta alas tunneliin johtava tie on päällystetty. Sorapihan ja päällystetyn tien välissä on ritilät, joiden läpi valuvat hulevedet johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Kyseisessä viemäröinnissä ei ole öljynerotusta tai tiedossa olevia sulkuventtiilejä. Mikäli nykyisellä öljynpurkupaikalla tapahtuisi suuri raskaan polttoöljyn vuoto, suurin osa öljystä valuisi alas tunneliin. Se osa öljystä, joka valuisi ritilöiden läpi viemäriin, jähmettyisi nopeasti jäähtyessään. Kevyen polttoöljyn purkupaikka on sisällä luolassa. Liikenne Liikenne lämpökeskukselle kulkee Espoonväylältä Siltakadun kautta Kamreerintielle ja edelleen lämpökeskuksen pihalle tunnelin sisäänkäynnin eteen. Öljykuljetukset tehdään normaalisti arkisin työaikana ruuhka aikojen ulkopuolella, mutta tarvittaessa minä päivänä ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Säiliöauton purku kestää noin 45 minuuttia. Öljykuljetuksia säiliöautoilla on ollut alle 100 kertaa vuodessa. Arvioitu suurin mahdollinen kuljetusten määrä on 200 kertaa vuodessa, joka vastaa lämpökeskuksen noin 1 100 tunnin käyttöä täydellä tehollaan. Öljynpurkupaikan siirto Asemakaavan muutoksen vuoksi raskaan polttoöljyn purkupaikka on suunniteltu siirrettäväksi Kamreerintien ja Kaupunginkalliontien risteysalueelle. Tällöin jyrkän mäen nousu jäisi säiliöautoilta pois. Uudelle purkupaikalle asennetaan tehokas öljypumppu, jolloin säiliöautojen ei kannata käyttää omia meluavampia pumppujaan. Uusi öljynpurkupaikka varustetaan vähintään 30 m 3 :n vuotoöljyn keräyssäiliöllä. Purkupaikka rakennetaan niin, että säiliöautojen ei tarvitse peruuttaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksen sosiaalijätevedet, prosessivedet ja kattilahallin lattiavedet pumpataan kaupungin jätevesiviemäriin. Lattiavedet johdetaan öljynerottimien kautta. Erottimissa on öljyhälyttimet, joiden toiminta tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Raskaan polttoöljyn nykyisen purkupaikan hulevedet sekä salaojavedet laitoksen sisältä pumpataan kaupungin sadevesiviemäriin. Uuden öljynpurkupaikan hulevedet johdetaan vuotoaltaan ja öljynerottimen kautta kaupungin sadevesiviemäriin.
6 (26) Päästöt ilmaan Savukaasut johdetaan noin 50 metriä korkeaan yhdellä sisäpiipulla varustettuun teräspiippuun. Piippu sijaitsee kallion laella, jolloin sen pää on 70 80 metriä ympäröiviä alueita korkeammalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja laitoksen savukaasupäästöistä. Päästökomponentti Ominaispäästö ja pitoisuus (3 % O 2 ) Keskimääräiset päästöt vuosina 2001 2005 Rikkidioksidi, SO 2 495 mg/mj 35 t/a 120 t/a 1 700 mg/m 3 (n) Typen oksidit, NO x 180 mg/mj 12 t/a 42 t/a 630 mg/m 3 (n) Hiukkaset 40 mg/mj 1,5 t/a 10 t/a 140 mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 76,6 g/mj 6 000 t/a 17 000 t/a Nikkeli, Ni 0,3 mg/mj 25 kg/a 70 kg/a Vanadiini, V 1,0 mg/mj 80 kg/a 240 kg/a Arvioidut päästöt 750 h/a täyden polttoainetehon käytöllä Vuonna 2002 mitatut hiukkasten ominaispäästöt täydellä kattilateholla olivat 16 21 mg/mj. Takuukokeissa vuonna 1992 mitatut typen oksidien ominaispäästöt typpidioksidina olivat 142 149 mg/mj. Melu ja tärinä Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu on tasaista huminaa. Sijainti maan alla vähentää haitallista melua tehokkaasti. Kaupunginkallion laella sijaitsevat palamisilman ottoaukot on suunnattu luoteen ja koillisen väliselle sektorille. Toiminnan aiheuttamasta melusta ei ole tehty toiminnanharjoittajalle valituksia. Erillistä meluselvitystä ei ole tehty. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tiedot merkittävimmistä Kaupunginkallion lämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätemäärät on arvioitu edellisten vuosien perusteella. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Öljykattiloiden pesuvesi 10 01 22* 2 t Ongelmajätelaitos Kiinteät öljyiset jätteet 13 08 99* 0,5 t Öljysäiliön puhdistusliete 16 07 08* 2 t Jätejakeet kerätään erillisiin astioihin. Ongelmajätejakeet säilytetään merkityissä astioissa ongelmajätehuoneessa. Kattiloiden pesuvedet johdetaan nuohouskaivoon, mistä ne imetään imuautolla ja toimitetaan käsittelyyn. Jätekuljetukset laitokselta tehdään noin kerran vuodessa. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään.
7 (26) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on julkaissut suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin. Dokumentissa esitetyt BAT päästötasot olemassa olevalle polttoaineteholtaan 50 100 MW:n nestemäistä polttoainetta käyttävälle polttolaitokselle on esitetty seuraavassa taulukossa: Päästökomponentti ja BAT päästötaso, mg/m 3 (n), 3 % O 2 SO 2 100 350 mg/m 3 (n) NO X 150 450 mg/m 3 (n) hiukkaset 5 30 mg/m 3 (n) Tekniikoita edellä mainitun päästötason saavuttamiseen vähärikkinen polttoöljy, öljyn ja kaasun yhteispoltto, kuiva tai puolikuiva rikinpoistomenetelmä primaarimenetelmät (esimerkiksi ilman ja polttoaineen vaiheistus tai low NOx polttimet), vähätyppinen polttoöljy, ei katalyyttinen typenpoistomenetelmä sähkösuodatin, pussisuodatin Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Julkaisussa esitetyt BAT päästötasot olemassa oleville polttoaineteholtaan 44 MW:n raskasöljykattiloille ovat: SO 2 < 1 700 mg/m 3 (n), NO X 500 600 mg/m 3 (n) ja hiukkaset 50 140 mg/m 3 (n). Kaupunginkallion lämpökeskuksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on korkeintaan 1 %. Polttimet ovat 1990 luvun alkupuolen mukaista low NO X tekniikkaa. Polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla, joilla voidaan tehostaa öljyn hajotusta ja vähentää siten hiukkaspäästöjä tai pienentää merkittävästi ilmakerrointa. Lisäksi päästöihin pyritään vaikuttamaan polttimien säädöillä, jatkuvatoimisilla tummuusmittauksilla ja nuohouksella. Savukaasupäästöjen alentamisen nykyisestä on arvioitu olevan hyvin vaikeaa erityisesti typen oksidien osalta. Toiminnanharjoittajan mukaan suurin osa savukaasujen typen oksideista syntyy polttoaineen sisältämästä typestä. Polttoaineen typpipitoisuuteen laitos ei itse pysty vaikuttamaan. Millään polttoteknisillä muutoksilla ei arvion mukaan päästä merkittäviin typen oksidien päästövähennyksiin. Toiminnanharjoittaja ei pidä katalyyttistä typenpoistomenetelmää soveltuvana lämpökeskuksen kattiloihin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum Espoo Power and Heat Oy:llä on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Energiatehokkuus Kattiloita ajetaan energiatarpeen mukaan mahdollisimman taloudellisesti. Fortum Espoo Power and Heat Oy on liittynyt energiansäästösopimukseen ja Kaupunginkallion lämpökeskuksella on tehty sopimukseen liittyvä energiansäästöselvitys. Mitään merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia ei ole löydetty.
8 (26) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Normaalitoiminnalla ei hakemuksen mukaan ole vaikutusta pinta tai pohjavesiin, eikä toiminta pilaa maaperää. Toiminnanharjoittaja on lausuntojen ja muistutusten johdosta antamansa vastineen (6.10.2006) yhteydessä toimittanut Kaupunginkallion lämpökeskuksen savukaasupäästöjen leviämisselvityksen. Selvityksessä on tutkittu laitoksen vaikutuksia ilmanlaatuun nykytilanteessa ja tilanteessa, jossa kattiloiden savukaasut johdettaisiin erillisiin sisäpiippuihin. Laskennassa on käytetty seuraavia ominaispäästöarvoja: rikkidioksidi 485 mg/mj, typen oksidit 180 mg(no 2 )/MJ ja hiukkaset 40 mg/mj. Leviämislaskelmien tuloksia on verrattu voimassa oleviin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001). Lasketut lämpökeskuksen normaalikäytön aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat suurimmillaan: rikkidioksidi 17 %, typen oksidit 1 % ja hengitettävät hiukkaset 1 %. Leviämisselvityksen mukaan Kaupunginkallion lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet eivät aiheuta terveydellistä haittaa. Selvityksessä todetaan myös, että lisähormin asennuksella olisi hyvin vähän vaikutuksia ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Laadunvarmennus Lämpökeskus on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä vähintään 84 tunnin välein myös silloin, kun se ei ole käytössä. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään ympäristöraportointia varten vaadittavat tiedot. Polttoaineiden kulutusta ja hyötysuhteita seurataan säännöllisesti. Savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti lämpötilaa, happipitoisuutta ja tummuutta (mittarinäyttö sekä atk tallennus ja tulostus). Polttoaineen kulutuksen seuranta perustuu kumuloiviin mittauksiin. Kattiloiden lämpöpintoja nuohotaan vedellä noin 500 800 käyttötunnin välein, eli käytännössä noin kerran vuodessa. Hiukkaspäästöjen mittaukset teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla viiden vuoden välein. Vuosipäästöjen laskenta perustuu polttoaineen käyttöön ja savukaasumittausten perusteella saatuihin ominaispäästökertoimiin tai polttoaineen laatutietoihin. Tutkimuksissa, tarkkailuissa ja tarkastuksissa käytetään erikoistuneita ammattilaisia sekä akkreditoituja mittauskonsultteja ja laboratorioita.
9 (26) Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Toiminnanharjoittajan laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellään No YS 1361/19.11.2003 hyväksymä tarkkailusuunnitelma on vuosille 2004 2008. Suunnitelma tarkkailun jatkamisesta on edellytetty tehtäväksi viimeistään 31.5.2008. Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Toiminnanharjoittaja raportoi vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskevat tiedot. Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Laitokselle on tehty painelaitelainsäädännön mukainen vaaran arviointi. Merkittävimmiksi vaaratilanteiksi on tunnistettu tulipalo, tulipesän räjähdys, paineen katoaminen kaukolämpöverkosta ja sähköhuoltotyöt. Toiminta sijoittuu yhdyskuntatekniselle huollolle varatulle alueelle, joten onnettomuuksien tai häiriötilanteiden aiheuttamat vaarat kohdistuvat hakemuksen mukaan lähinnä omaisuuteen sekä käyttö ja kunnossapitohenkilökuntaan. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Teknisillä toimenpiteillä ja laitteiden huolellisella käytöllä pyritään varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Riskejä vähennetään laitoksen käytön valvonnalla ja ohjeistamisella sekä laitteiden säännönmukaisilla tarkastuksilla. Ulkopuolinen tarkastuslaitos on hyväksynyt laitteistojen suunnittelun, sijoituksen, käyttöönoton sekä osallistuu määräaikaistarkastuksiin. Laitteiden käytölle on nimetty pätevyyden omaava valvoja. Käyttöhenkilöstö on koulutettu tuntemaan prosessin erityispiirteet. Huollosta ja kunnossapidosta vastaa yhtiön oma henkilökunta ja korjaus ja huoltotöihin on laadittu ohjeistus. Lämpökeskus on varustettu automaattisella paloilmoitinkeskuksella, joka antaa hälytyksen kaukolämpövalvomoon. Lisäksi polttimet, öljykoneikko, öljysäiliöt, sauna ja toimistotilat on kohdesuojattu sprinklerisammutusjärjestelmällä. Polttimilla ja öljykoneikossa on öljyvuotojen varalta pintakytkimet, jotka antavat hälytyksen mahdollisesta vuodosta. Pintakytkimien toimintakunto tarkastetaan kerran vuodessa. Polttoöljyn tilaukset tekee yksi henkilö. Säiliöautot pystyvät kääntymään nykyisellä öljynpurkupaikalla lämpökeskuksen pihassa. Uusi öljynpurkupaikka rakennetaan niin, ettei säiliöautojen tarvitse peruuttaa. Uusi purkupaikka varustetaan myös vuotoöljyn keräyssäiliöllä.
10 (26) Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Mikäli savukaasujen tummuus ylittää puolen minuutin ajan sallitun tason, ohjautuu hälytys valvomoon ja poltin pysäytetään. Häiriötilanteesta ilmoitetaan aina käytönvalvojalle, jonka valvonnassa puutteet korjataan. Lämpökeskuksen turvallisuussuunnitelma sisältää toimenpiteet mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Vuodot, tulipalot ja muut onnettomuudet pyritään havaitsemaan varhaisessa vaiheessa ja rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle. Henkilöstöstä koottua palo ja pelastusryhmää koulutetaan vuosittain. Koulutukseen kuuluu myös öljyvahinkojen torjunta. Vakavista häiriöistä laaditaan kirjallinen raportti ja vaaran arviointia täydennetään läheltä piti tilanteiden seurauksena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 18.1.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 18.2.2005 18.4.2005 ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla 18.2.2005 15.4.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 4.4.2006. Tarkastusmuistio No YS 564/10.4.2006 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Etelä Suomen lääninhallitukselta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta (13.4.2005) ja Espoon kaupunginhallitus (27.4.2005) toteavat samansisältöisissä lausunnoissaan muun muassa seuraavaa: Koska laitoksessa saavutettu hiukkasten ominaispäästö 16 21 mg/mj on noin puolet nykyisestä päästöraja arvosta 40 mg/mj, ei ole syytä antaa lupaehdossa tätä suurempaa raja arvoa. Typen oksidien BATtekniikan mukainen alaraja 150 mg/mj on jo saavutettu, joten ei ole kohtuutonta asettaa sitä päästörajaksi. Epäkunnossa oleva kattila on otettava otetaan pois käytöstä, kunnes se on saatu huollettua. Päästötarkkailua on tehtävä paitsi omilla jatkuvatoimisilla tummuus, happi ja häkämittauksilla myös ulkopuolisen asiantuntijan toimesta säännöllisin väliajoin.
11 (26) Typen oksidien ja hiukkasten päästöt on mitattava seuraavan kerran vuonna 2007. Alueen sade ja sulamisvedet valuvat Espoonjokeen ja edelleen Espoonlahteen, joka on Natura alue. Jos uusi öljynpurkupaikka rakennetaan, on huolehdittava siitä, ettei öljyä pääse valumaan maastoon ylitäytön tai muun onnettomuuden seurauksena purkupaikalta tai putkistosta. Öljyn purkupaikka pitää varustaa riittävän suurella öljynkeräyssäiliöllä vahinkotapauksia varten. Öljysäiliöiden samoin kuin öljynsiirtoputkistojen ja öljynpurkupaikan varusteiden kunto on syytä tarkastaa säännöllisesti. Lupamääräyksellä tulee varmistaa, ettei melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylitä ohjearvoa. Melu on syytä kertaluonteisesti mitata uuden täyttöpaikan käyttöönoton yhteydessä. Tarvittaessa on toteutettava melusuojaus häiriintyvän asutuksen suuntaan. Syntyvät viat on korjattava nopeasti. Käyttöhäiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen toimintaa ja jätehuoltoa koskevat tiedot, tiedot päästö ja melumittauksista sekä muut mahdolliset selvitykset on toimitettava vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Naapureilta ei ole tullut valituksia Espoon ympäristökeskukselle. Etelä Suomen lääninhallitus toteaa 18.5.2005 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen suhteen. Muistutukset Y.H. ja kaksi muuta allekirjoittajaa ilmaisevat 29.3.2005 saapuneessa muistutuksessaan huolensa öljynpurkupaikan siirtymisestä nykyistä lähemmäksi muistuttajien tonttia. Haittoja pahentaa se, että samassa yhteydessä suojaavaa puustoa ja kasvillisuutta joudutaan poistamaan. Erityisesti muistuttajia huolestuttavat lämmityskauden suuret öljynkuljetusmäärät. Toiminnanharjoittajan edustajalta saatujen tietojen mukaan säiliöautot käyttävät usein autojen omia pumppuja, joka aiheuttaa ylimääräistä melua ja pakokaasuja. Muistuttajat toivovat, että päästöjä vähennetään esimerkiksi käyttämällä lämpökeskuksen omia pumppuja. Uuden öljynpurkupaikan melu ja pakokaasupäästöjen tasoa on seurattava ja mahdollisiin ongelmiin on puututtava. Espoon seurakuntayhtymä toteaa 30.3.2005 päivätyssä muistutuksessaan, että Kaupunginkalliolle on laadittu asemakaavan muutos, jonka lähtökohtana on yleiskaavan mukainen tavoite alueen käyttämisestä kerrostalorakentamiseen. Keskeisestä sijainnista johtuen tulevien rakennusten ja alueen miljöön laadukkaaseen suunnitteluun on jo kaavoitusvaiheessa kiinnitetty huomiota. Korkeaan laatutasoon on myös pyritty alueella laaditulla korttelisuunnitelmalla. Seurakuntayhtymä edellyttää, että hakija toteuttaa lämpökeskuksen sisäänkäynnin Kamreerintieltä (tuleva Kamreerinkallio) ja erityisesti kadun alkupäässä olevan öljynpurkupaikan korkeatasoisesti lähtökohtana korttelisuunnitelmassa määritellyt laatukriteerit. Näiden alueen osien tulee vastata laadultaan sitä miljöötä, mikä Kaupunginkallion alueella on yleisenä tavoitteena. Seurakuntayhtymä on alueen pääasiallinen maanomistaja ja on välttämätöntä, että sillä on mahdollisuus vaikuttaa näiden suunnitelmien laatimiseen.
12 (26) Hakijan kuuleminen ja vastine U.G. ja I.G. esittävät 11.4.2005 päivätyssä muistutuksessaan, ettei öljynpurkauspaikkaa saa siirtää lähemmäksi omakotitaloja. Siirto toisi lisää melu ja hajuhaittoja ja liikenne sotkee pääsyä tonteille. Nykyisen öljynpurkupaikan ympärillä on öljysäiliöiden täytön jälkeen monta päivää kova öljyn haju. Laitoksella tulisi käyttää polttoaineena maakaasua. Keski Espoon pienkiinteistöyhdistys ry esittää 11.4.2005 päivätyssä muistutuksessaan, ettei päästöraja arvoja asetettaessa tulisi aikayksikkönä käyttää vuotta vaan esimerkiksi vuorokautta. Lupakäsittelyssä olisi myös syytä määritellä muun muassa kuinka lähellä lämpökeskusta saa asuinrakennuksia rakentaa ja miten niissä mahdollisesti on huomioitava laitoksen toiminta. Öljynpurkupaikan siirtämiselle rinteen alaosaan on syytä asettaa vaatimuksia, jotta raskaan polttoöljyn käsittelyn yhteydessä syntyvät päästöt eivät haittaa nykyisiä ja tulevia asukkaita. Suunnitellun purkupaikan 'yläpuolella' on asukkaita, jotka pelkäävät tankkauksesta syntyvien kaasujen nousemista pakkasilmalla suoraan asuntoihin. On huomattava, että öljykuljetukset ajoittuvat lyhyelle pakkaskaudelle. Luvan hakijalle on 10.4.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 565 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Yhtiö esittää 6.10.2006 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: Päästöt ovat vain osittain riippuvaisia kattilan tekniikasta. Osittain päästöt riippuvat raskaan polttoöljyn laadusta. Kohtuudella tarjolla olevilla öljylaaduilla ei aina ole mahdollista päästä niin alhaisiin päästöihin kuin viimeksi tehdyissä mittauksissa on päästy. Leviämisselvityksen perusteella ympäristöllistä syytä lausunnoissa ehdotettuihin päästörajoihin ei katsota olevan. Yksittäisessä päästömittauksessa saadut alhaiset päästötulokset eivät ole peruste päästörajojen asettamiseen. Savukaasujen tummuutta mitataan jatkuvatoimisesti ja tietyn rajan ylittävä tummuus pysäyttää kattilan ja hälyttää valvomossa automaattisesti. Vian syyn selvittäminen käynnistetään välittömästi, eikä kattilaa ole mahdollista käyttää ennen kuin kattila on kunnossa. Typen oksidien osalta lämpökeskuksen päästöt eivät edes häiriötilanteessa voi muodostua niin korkeiksi, että niillä olisi oleellista merkitystä ilmanlaadun kannalta. Ympäristöllistä perustetta kattiloiden käytön rajoittamiselle typen oksidien päästöjen perusteella ei nähdä. Lausunnoissa esitetty päästöjen tarkkailu vastaa hakijan ehdotusta, paitsi että jatkuvatoimista häkämittausta kattiloilla ei ole, eikä määräystä siitä pidetä tarpeellisena. Uutta öljynpurkupaikkaa koskeva suunnitelma on laadukas ja siihen kuuluu uuden sisäänkäynnin toteuttaminen lämpökeskukseen uudelta purkupaikalta. Myös nykyinen kulkuyhteys säilyy. Luvan hakija on yhtä mieltä muistuttajan kanssa siitä, että lämpökeskukselle ei tule asettaa vuosipäästörajoja, mutta savukaasujen leviämisselvitykseen viitaten ympäristöllistä perustetta myöskään vuorokausipäästön rajoittamiseen ei nähdä. Kaupunginkallion lämpökeskus ei rajoita esimerkiksi uuden asemankaavaehdotuksen mukaista rakentamista eikä asumisessa tarvitse mitenkään erityisesti ottaa huomioon juuri lämpökeskuksen toimintaa. Normaaliin öljynpurkuun liittyviä valituksia ei lämpökeskuksia koskien
13 (26) ole hakijan tietoon tullut. Hajuhaitoista on valitettu Otaniemen ja jo puretun Koskelon lämpökeskuksen öljysäiliöiden osalta. Syynä niihin on ollut kuitenkin virheellisen korkea varastoöljyn lämpötila. Viime vuosina vuotuisen polttoöljyn käytön vastanneen 20 80 säiliöautokuljetuskertaa. Kuljetuksia arvioidaan olevan 20 200 vuodessa. Uuden öljynpurkupaikan ansiosta säiliöautoilta jää pois jyrkkä ja talvella liukas nousu vanhalle purkupaikalle, mikä parantaa turvallisuutta ja vähentää moottorimelua. Uuden öljynpurkupaikan ympärille on suunniteltu suunnasta riippuen 2,7 5,4 metriä korkea kallioseinä, tukimuuri ja/tai aitarakenne, mikä vähentää tehokkaasti meluhaittaa. Laitoksen öljypumpun tehoa kasvatetaan, jotta se olisi nopeampi kuin säiliöautojen omat pumput. Näin laitospumpun käyttö purkutilanteessa on purkajalle edullista, ja melu vähenee. Purkupaikka varustetaan vuotoaltaalla, mikä estää öljyvahingon syntymisen öljynpurkauspaikalla. Hakija on valmis öljyn purkuun liittyvään kertaluonteiseen ympäristömelun ja kaasupäästöjen mittaamiseen. Lämpökeskus sijaitsee kallion sisässä, eikä maakaasun käyttö siellä ole turvallista mahdollisten vuotojen vuoksi. Toiminnanharjoittaja on liittänyt vastineeseensa Kaupunginkallion lämpökeskuksen savukaasupäästöjen leviämisselvityksen sekä alustavan suunnitelman uuden öljynpurkupaikan rakenteesta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Fortum Espoo Power and Heat Oy:n Kaupunginkallion lämpökeskuksen (polttoaineteho 88 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset (YSL 43 ) 1. Laitoksen sosiaali, lattia ja prosessijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. 2. Laitoksen lattiavedet ja uuden säiliöautojen purkupaikan hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle
14 (26) tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 1017/2002, VNA 689/2006) 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 50 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. 31. joulukuuta 2007 asti raskasöljykattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. 1. tammikuuta 2008 lähtien savukaasujen johtamisessa ilmaan on noudatettava seuraavia päästöjen raja arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 % happipitoisuuteen): Epäpuhtaus Päästöraja arvo, mg/m 3 (n) Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 700 Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) 450 typpidioksidina Hiukkaset 50 Päästöraja arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoja. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Toiminnanharjoittajan on laadittava suunnitelma siitä, miten laitoksella alitetaan vuonna 2008 voimaan tulevat päästöraja arvot. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.8.2007. 5. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
15 (26) Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 8. Uutta säiliöautojen purkupaikkaa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin toiminnan mahdollistava asemakaava on saanut lainvoiman. Uusi purkupaikka on rakennettava standardin SFS 3350, Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan nesteen käsittelypaikat, mukaisesti. Öljynpurussa syntyvän melun leviämistä lähimpien asuinrakennusten suuntiin on vähennettävä meluseinien tai muiden vastaavien rakenteiden avulla. 9. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 11. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.
16 (26) Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30, VNA 1017/2002) 12. Päästöraja arvon noudattamisen kannalta välttämättömän savukaasujen puhdistinlaitteen yli 24 tuntia kestävissä häiriötilanteissa laitos saa tuottaa kaukolämpöä korkeintaan sen verran, kuin on kaukolämpöhuollon turvaamiseksi välttämätöntä. Yli 24 tuntia kestävästä savukaasujen puhdistinlaitteen häiriötilanteesta on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa häiriön alkamisesta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitos saa toimia ilman päästöraja arvojen noudattamisen kannalta välttämättömiä savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Kattilan käynnistys ja alasajojaksojen aikaista mahdollista normaalia puhdistinlaitteen käyttökatkosta ei oteta huomioon tässä laskennassa. Uudenmaan ympäristökeskus voi poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta määrätä edellä esitetyistä aikamääristä toisin. Aikamääristä voidaan määrätä toisin, jos se on kaukolämpöhuollon varmistamisen takia välttämätöntä tai jos Kaupunginkallion lämpökeskus korvattaisiin häiriön ajaksi laitoksella, jonka päästöt olisivat suuremmat kuin Kaupunginkallion lämpökeskuksen päästöt häiriötilanteessa. 13. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle.
17 (26) Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 14. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17, VNA 1017/2002) 15. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Fortum Espoo Power and Heat Oy:n energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 8 esitetyllä tavalla. 16. Laitoksen savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava lämmityskaudella 2008 2009. Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kolmen vuoden välein. Mittaukset on suoritettava täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla joko kattilakohtaisesti, tai molemmat kattilat yhtä aikaa käyden. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot mittaustilanteesta ja polttoaineen laadusta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 17. Säiliöautojen uudella purkupaikalla suoritettavan öljynpurun mahdolliset melu ja hajuhaitat lähimpien asuinrakennusten pihalla on selvitettävä kertaluonteisesti kuukauden kuluessa öljynpurkupaikan käyttöönotosta. Suunnitelma tehtävistä selvityksistä on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle kuukautta ennen selvitysten toteuttamista.
18 (26) Raportti selvitysten tuloksista on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa selvitysten suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tulosten perusteella lisämääräyksiä melu tai hajuhaitan vähentämisestä. 18. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 19. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkasja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden (pois lukien kattilan käynnistys ja alasajot) kokonaiskestoaika (h) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista.
19 (26) Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 (Asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta) 4 :n mukaan kun polttolaitoksessa, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1.7.1987 tai sen jälkeen, rakennetaan tai on rakennettu kaksi laitosta tai useampia laitoksia siten, että ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta, pidetään tällaisten yksiköiden kokonaisuutta yhtenä polttolaitoksena. Asetuksen perustelumuistion mukaan polttolaitoskokonaisuutena ei pidetä kahta polttolaitosta, jos kummallakin on oma erillinen sisäpiippu yhteisen piipun sisällä. Kaupunginkallion lämpökeskuksella ei ole terveydenhuoltolain 26 :n mukaista sijoituslupaa. Uudenmaan lääninhallitus on antanut laitokselle ilmansuojeluilmoituksen johdosta päätöksen 13.2.1991. Kattiloiden savukaasut johdetaan yhteiseen sisäpiippuun, eikä erillisillä sisäpiipuilla
20 (26) olisi leviämisselvityksen perusteella merkittäviä vaikutuksia ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Edellä esitetyn perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Kaupunginkallion lämpökeskus muodostaa valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaisen polttolaitoskokonaisuuden, jonka polttoaineteho on 88 MW. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Kaupunginkallion lämpökeskuksen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Lattiavedet ja uuden öljynpurkupaikan hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta ja öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Palamisen hyvyyttä seurataan jatkuvatoimisesti ja savukaasupäästöjen epäpuhtauspitoisuudet mitataan säännöllisin väliajoin. Jätteitä syntyy vähäisiä määriä ja ne käsitellään asianmukaisesti. Ottaen huomioon laitoksen toiminnan huippulämpökeskuksena Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Kaupunginkallion lämpökeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun on tutkittu leviämislaskelmilla. Laskelmien perusteella piipun korkeudella 50 m laitoksen savukaasupäästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 3.)
21 (26) Lämpökeskuksen päästöraja arvot on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. Asetuksen päästöraja arvot tulevat voimaan 1.1.2008. Siihen asti noudatetaan Uudenmaan lääninhallituksen päätöksen No YML 223/13.2.1991 mukaista hiukkaspäästöjen raja arvoa 40 mg/mj, jota vastaa pitoisuus 140 mg/m 3 (n). (Määräys 4.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. Edellä mainittua rikkipitoisuusmääräystä ei kuitenkaan sovelleta raskaaseen polttoöljyyn laitoksessa, johon sovelletaan valtioneuvoston asetusta koskien suuria polttolaitoksia (1017/2002). Kyseisen asetuksen mukaiset päästöraja arvot tulevat Kaupunginkallion lämpökeskuksella voimaan 1.1.2008. Koska laitoksen savukaasujen rikkidioksidipitoisuutta ei mitata eikä laitoksella ole rikinpoistolaitteistoja, on päästöraja arvon noudattamisen varmistamiseksi syytä rajoittaa raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta myös 1.1.2008 jälkeen. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta, johon kuulu myös öljynpurku, aiheutuvia päivä ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (Määräys 6.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. (Määräykset 7. 9.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostu