YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POLTTOAINETEHOLTAAN VÄ- HINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDI- OKSIDI-, TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetuksella muutettaisiin polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (1017/2002), jäljempänä LCP-asetusta. Asetuksella säädettäisiin mahdollisuudesta antaa asetuksen vaatimusta ankarampi lupamääräys, jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen sitä edellyttäisi. Säännöstä voitaisiin soveltaa kaikkiin suuriin vähintään 50 megawatin polttolaitoksiin. Asetuksella säädettäisiin lisäksi mahdollisuudesta noudattaa LCP-asetuksen hiukkaspäästöjen raja-arvosta poikkeavaa päästöraja-arvoa tietyissä tapauksissa, joissa hiukkaspäästöjen vähentäminen raja-arvoista poikkeavalla tavalla olisi perusteltu. Päästöraja-arvoa ei kuitenkaan voitaisi asettaa korkeammaksi kuin tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2001/80/EY), jäljempänä LCP-direktiivssä, säädetään. Asetuksella selvennettäisiin monipolttoaineyksikön päästöraja-arvon määrittämistä ja annettaisiin laskentakaava päästöraja-arvon laskemiseksi. Asetus tulisi voimaan 25 päivänä marraskuuta Nykyisen säännökset LCP-asetuksen liitteessä 2 on säädetty olemassa olevien vähintään 50 MW:n polttolaitosten rikkidioksidi- typenoksidi- ja hiukkaspäästöraja-arvot, joita on noudatettava 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen. Olemassa oleva laitos on LCP-asetuksessa määritelty laitokseksi, jonka toimintaan on saatu lupa ennen asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti tai jonka ympäristölupahakemus on kuulutettu ennen asetuksen voimaatuloa ja joka otetaan käyttöön viimeistään vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Asetus tuli voimaan 9 päivänä joulukuuta Näiden laitosten tuli ympäristönsuojelulain mukaan hakea lain 28 :n mukaista ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

2 2 LCP-asetuksen liitteen 2 taulukon 15 mukaan : Polttoaineteholtaan megawatin polttolaitoksille on hiukkaspäästöraja-arvona 50 mg /m 3 (n) kiinteille polttoaineille 6 prosentin happipitoisuudessa ja 50 mg /m 3 (n) nestemäisille polttoaineille 3 prosentin happipitoisuudessa. Polttoaineteholtaan yli 300 megawatin laitoksille, joille lupa on myönnetty ennen 1 päivää tammikuuta 1994 on hiukkaspäästöraja-arvona 50 mg/m 3 (n). Polttoaineteholtaan yli 300 megawatin laitoksille, joille lupa on myönnetty 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen raja-arvona on 30 mg /m 3 (n). Päästöraja-arvot koskevat sekä kiinteiden että nestemäisiä polttoaineiden polttoa. Lisäksi säädetään kaasumaisia polttoaineita polttavien laitosten hiukkaspäästörajaarvoista. Asetuksessa määrätään monipolttoaineyksikön polttoainepainotetun päästöraja-arvon laskemisesta, kun poltetaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä polttoainetta. Asetuksessa määrätään päästöjen tarkkailusta joko jatkuvin tai määräajoin toistuvin kertaluonteisin mittauksin sekä mittausten laadunvarmennuksesta. 3. Tilanne Euroopan Yhteisössä LCP-direktiivissä säädetään vähintään 50 megawatin polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoista uusille ja olemassa oleville laitoksille. Direktiivin mukaan jäsenmaiden on vähennettävä näiden laitosten päästöjä vähintään sille tasolle kuin direktiivissä säädetään. Jäsenmaat voivat asettaa direktiivissä säädettyjä tiukempia rajoituksia. LCP-direktiivissä suuret polttolaitokset jaetaan kolmeen ryhmään: 1) olemassa olevat polttolaitokset lupa myönnetty ennen ) nykyiset uudet polttolaitokset lupa myönnetty jälkeen ja ennen ) tulevat uudet polttolaitokset lupa myönnetty jälkeen. LCP-direktiivissä säädetään vuoden 2008 alusta sovellettavista rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöraja-arvoista olemassa oleville polttolaitoksille. Kiinteää polttoainetta polttavien alle 500 megawatin polttolaitosten hiukkaspäästöraja-arvo on 100 mg/m 3 (n) ja vähintään 500 megawatin polttolaitosten hiukkaspäästöraja-arvo on 50 mg/m 3 (n) 6 prosentin happipitoisuudessa. Nestemäisiä polttoaineita polttavien vähintään 50 megawatin polttolaitosten hiukkaspäästöraja-arvo on 50 mg/m 3 (n) 3 prosentin happipitoisuudessa. Raja-arvoa 100 mg/m 3 (n) voidaan kuitenkin soveltaa laitoksiin, joiden mitattu lämpöteho on alle 500 megawatin ja jotka polttavat sellaista nestemäistä polttoainetta, jonka tuhkapitoisuus on yli 0,06 prosenttia.

3 3 4. Ehdotuksen sisältö 4.1 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Asetukseen lisättäisiin uusi 5 a, jonka mukaan lupamääräys voisi olla asetuksessa säädettyä vaatimusta ankarampi, jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen sitä edellyttäisi. Ympäristönsuojelulain muutoksella (252/2005) muutetaan lain 51 :ää siten, että lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, jos Euroopan yhteisön säädöksen täytäntöön panemiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa näin säädetään. LCP-direktiivissä, joka on pantu täytäntöön LCP-asetuksella, viitataan useissa kohdin (esimerkiksi 4 artiklan 3, 4 ja 6 kohdat, joissa määrätään suurissa polttolaitoksissa noudatettavista päästöraja-arvoista sekä mahdollisuudesta laatia kansallisia päästöjen vähentämissuunnitelmia) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettuun neuvoston direktiivin (96/61/EY), jäljempänä IPPC-direktiivin, toimeenpanovelvollisuuden noudattamiseen. LCP-direktiivissä asetetut päästöraja-arvot vastaavat vähimmäistason vaatimuksia päästöjen rajoittamiselle. Niitä on pidettävä välttämättömänä mutta ei riittävänä edellytyksenä IPPCdirektiivssä asetettujen parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien vaatimusten täyttymiselle. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen toteuttaminen voisi merkitä LCP-direktiiviin verrattuna tiukempia päästöraja-arvoja. LCP-asetuksen päästöraja-arvot ovat osittain LCP-direktiivin vaatimuksia tiukemmat. Perustana tähän on aikaisempi kansallinen lainsäädäntö, jossa on jo ollut osin direktiivin velvoitteita tiukempia päästöraja-arvoja. Ympäristölupaviranomaiset joutuvat lupa-asian käsittelyssä tarkastelemaan, miten paras käyttökelpoinen tekniikka on otettu huomioon laitoksen toiminnassa. Päästöjen rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan perustua parhaaseen käyttökelpoisen tekniikkaan. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että ympäristöluvissa pääsääntöisesti määrättäisiin asetuksen päästöraja-arvoja tiukemmista lupamääräyksistä. Useimmat toiminnassa olevat laitokset on varustettu asianmukaisilla päästöjen rajoittamis- ja puhdistustekniikoilla, joilla asetuksen päästörajaarvot voidaan alittaa eikä laitoksille olisi tarpeen asettaa tiukempia määräyksiä parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulisikin lupahakemuksessaan kuvata, miten parasta käyttökelpoista tekniikkaa noudatetaan laitoksella. Joidenkin olemassa olevien laitosten ympäristöluvissa on päästöjen rajoittamiseksi annettu ennen LCP-asetuksen säätämistä määräyksiä, jotka ovat tiukempia kuin vuoden 2008 alusta voimaantulevat LCP-asetuksen velvoitteet, ja joita laitos pystyy noudattamaan nykyisillä teknisillä ratkaisulla myös vuoden 2008 jälkeen. Tällaisesta esimerkkinä voisivat olla turvetta ja biomassaa polttavat leijukerroskattilat, joiden ympäristöluvassa on aiemmin voimassa olleen säännöksen nojalla määrätty turpeen polton typenoksideille päästöraja-arvoksi 150 mg NO 2 /MJ vuosikeskiarvona (noin 380 mg NO 2 /m 3 (n)). Näissä tapauksissa lupaviranomainen voisi antaa lupamääräyk-

4 4 sen, joka vastaisi tasoltaan jo aiemmin annetun luvan määräystä, jos se katsoisi, että mainitun asetusta tiukemman päästörajan asettaminen perustuisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseen. Asia tulisi aina perustella yksilöidysti lupapäätöksessä. 4.2 Hiukkaspäästöraja-arvojen noudattaminen tietyissä tapauksissa Asetukseen lisättäisiin uusi 10 a, jonka mukaan ympäristöluvassa voitaisiin määrätä, että polttoaineteholtaan alle 500 megawatin kiinteää polttoainetta polttavissa laitoksissa sekä niissä nestemäistä polttoainetta polttavissa laitoksissa, joissa polttoaineen tuhkapitoisuus on yli 0,06 prosenttia, voitaisiin noudattaa hiukkaspäästöjen raja-arvoa 100 mg/m 3 n. Poikkeus voitaisiin myöntää, jos asetuksen mukaiseen hiukkaspäästötasoon pääseminen olisi laitoksen teknisistä tai polttoaineista johtuvista syistä erittäin vaikeaa tai kohtuuttoman kallista taikka edellyttäisi investointeja, jotka olisivat laitoksen odotettavissa olevan vähäisen käytön vuoksi kohtuuttoman kalliita suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Hiukkaspäästöraja-arvoa ei voitaisi määrätä suuremmaksi kuin 100 mg/m 3 n, joka on LCP-direktiivin mukainen vähimmäisvaatimus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin laitoksille. 4.3 Poikkeuksellisia tilanteita koskevien määräysten selventäminen Asetuksen 14 2 momenttia muutettaisiin siten, että siinä määriteltäisiin, että laitos saisi toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita 120 tunnin ajan kalenterivuoden aikana. Laitokset toimittavat valvontaa varten vuosiraportin viranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä edeltävää vuotta koskevista tiedoista. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että 120 tunnin ajanjakso, jonka laitos voi toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita kytkeytyy samaan jaksoon, jolta myös päästötiedot raportoidaan. 4.4 Monipolttoaineyksikön päästöraja-arvon määrittäminen Asetuksen 19 :n 1 momenttia muutettaisiin siten, että uudessa liitteessä 4 esitettäisiin laskukaava, jonka mukaisesti määritettäisiin päästöraja-arvo yksikölle, jossa poltetaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä polttoainetta. Määritystapa tulee LCPdirektiivistä, jossa todetaan, että useampaa kuin yhtä polttoainetta polttavan laitoksen päästörajat määrätään polttoainepainotettujen päästörajojen summana. Tarkoituksena on, että ympäristöluvassa määritettäisiin useampaa kuin yhtä polttoainetta polttavalle yksikölle päästöraja-arvo käytettävien polttoaineiden perusteella, joka vastaisi riittävän hyvin keskimääräistä polttoaineiden käyttöä laitoksella. Päästöraja-arvo määrättäisiin toiminnanharjoittajan esittämän polttoainekäytön perusteella. Yhden päästöraja-arvon määrittämisen tarkoituksena ei ole vaikuttaa laitoksen polttoainevalintoihin, vaan selkeyttää lupamääräyksen muotoa ja mahdollistaa lupamääräyksen valvottavuus. Joissakin tilanteissa saattaisi olla perustelua määrittää laitokselle eri polttoaineiden käyttötilanteita vastaavat päästöraja-arvot, mutta silloin polttoaineiden jakauman tulisi poiketa merkittävästi toisistaan näissä tilanteissa. Ainoastaan laskukaavan esittämistä lupamääräyksessä ei voida pitää riittävänä. Liitteessä 4 esitettäisiin laskentakaava, jonka mukaan monipolttoaineyksikön päästöraja-arvo (C p ) määritetään polttoainepainotettujen päästöraja-arvojen summana. Seuraavassa on laskettu esimerkkinä turvetta, puuta sekä öljyä polttavan polttoainetehol-

5 5 taan 120 megawatin monipolttoaineyksikön rikkidioksidin ja typenoksidien päästöraja-arvon määrittäminen. LCP-asetuksen liitteen 2 mukaiset kunkin polttoaineen päästöraja-arvot (mg /m 3 (n)) ja polttoaineella saavutettava teho (= polttoaineen lämpöarvo MJ/kg (Q) x polttoaineen määrä kg/a(m)) terajoulena vuodessa ovat : painotettu turve puu öljy päästöraja-arvo happipitoisuus, O 2 (%) polttoaineella saavutettava teho TJ/a (Q x M) päästöraja-arvo mg SO 2 /m 3 (n) red. 6 % O 2 päästöraja-arvo mg NO 2 /m 3 (n) red. 6 % O 2 Päästöraja-arvon määrittämiseksi öljyn päästöraja-arvo 1700 mg SO 2 /m 3 (n) ( 3 prosentin happipitoisuus) on ensin redusoitu eniten käytetyn polttoaineen happipitoisuuteen eli 6 prosenttiin. polttoaineilla painotettu (Q 1 M 1 x C 1 ) (Q 2 M 2 x C 2 ) (Q 3 M 3 x C 3 ) päästöraja-arvo C p = + + Q 1 M 1 + Q 2 M 2 +Q 3 M 3 Q 1 M 1 + Q 2 M 2 +Q 3 M 3 Q 1 M 1 + Q 2 M 2 +Q 3 M 3 Polttoaineilla painotettu SO 2 -päästöraja-arvo: C SO2 = ( ) SO 2 /m 3 (n) = 688 SO 2 /m 3 (n) C SO2turve = (1480 x 773) = 504 mg SO 2 /m 3 (n) (690 x 400) C SO2puu = = 122 mgso 2 /m 3 (n), C SO2öljy = (100 x 1417) = 62 mg SO 2 /m 3 (n)

6 6 Polttoaineilla painotettu NO 2 -päästöraja-arvo: C NO2 = ( ) mg NO 2 /m 3 (n) = 590 mg NO 2 /m 3 (n) C NO2turve = (1480 x 600) = 391 mg NO 2 /m 3 (n) (690 x 600) C NO2puu = = 182 mgno 2 /m 3 (n), C NO2öljy = (100 x 375) = 17 mg NO 2 /m 3 (n) 4.5 Päästöjen tarkkailua koskevien vaatimusten selventäminen 5. Vaikutukset LCP-asetuksessa säädetään päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelusta siten, että 7 :ssä säädetään uusissa laitoksissa ja 11 :ssä olemassa olevissa laitoksissa noudatettavasta menettelystä. Lisäksi asetukseen liitteessä 3 määrätään mm. jatkuvien mittausten epävarmuuksista. Liitteen 3 kohdan 5 ensimmäisessä kappaleessa säädettäisiin jatkuvien mittausten laadun varmistamista koskevien mittausten epävarmuuksista. Kohdan 5 95 prosentin luottamusvälin arvot koskevat kaikkia päästöjen jatkuvien mittausten mittausepävarmuuksia sekä uusissa että olemassa olevissa laitoksissa. Asetus ei tee siis eroa uusien ja olemassa olevien laitosten välillä, kun tarkastellaan mittausjärjestelmälle asetettavia vaatimuksia. Mittausjärjestelmän toimivuus ja oikeellisuus olisi osoitettava standardin EN mukaisesti. Mittausepävarmuuksia koskevat prosenttiosuudet olisi todennettava standardin EN esittämin menettelyin (QAL 2-mittaukset). Todentaminen on tehtävä vanhoille ja uusille laitoksille. Mittausepävarmuuden huomioon ottamisesta mittauksissa tietoa löytyy esimerkiksi Ilmansuojeluyhdistys ry:n julkaisemasta "Päästömittausten käsikirjasta". Ehdotukset vaikutukset ovat vähäiset. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamista sekä mahdollisuutta noudattaa lievempää hiukkaspäästöraja-arvoa nyt määritellyistä tapauksissa tarkastellaan laitoskohtaisessa ympäristöluvassa. Olemassa olevien polttolaitosten ympäristöluvat ovat parhaillaan käsiteltävinä lupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa, jolloin näitä mahdollisuuksia tarkastellaan. 6. Asetuksen valmistelu Asetus on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriössä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja teollisuuden järjestöiltä sekä muilta intressitahoilta.

7 7 Ehdotuksesta saatiin 21 lausuntoa. Lausunnolla olleessa ehdotuksessa oli myös mukana sellaisten vanhojen polttolaitosten, jotka kuuluvat valtioneuvoston 25 päivänä marraskuuta 2004 hyväksymään suunnitelmaan, päästöraja-arvoja ja niiden noudattamista koskevia joustoja. Suunnitelmaan kuuluvien laitosten muutoksia ei ole sisällytetty tähän asetukseen, koska komissio on pyytänyt Suomea täydentämään suunnitelmaan ennen kuin se ilmoittaa, täyttääkö suunnitelma direktiivin vaatimukset. 7. Asetuksen voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 25 päivänä marraskuuta 2005.