SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5

Samankaltaiset tiedostot
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia


OPM tutkijatapaaminen

SV ruotsi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Löydämme tiet huomiseen

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

SV ruotsi Kouvolan seudun ammattiopisto

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?


OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

LARK alkutilannekartoitus

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Click to edit Master title style

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Elämä ja työ -kansanopistopäivät klo15.00

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Projektivastaava Sari Laiho p

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Kansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Harppaa elämäsi muutokseen!

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus

Vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä = n.

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Transkriptio:

1 SISÄLtö JOHDANTO 1. Johdato 2 2. Toimitaympäristö muutokset ja talous 4 3. MAMK - eliikäise oppimise korkeakoulu 5 3.1 Tehtävä 3.2 Visio 3.3 Arvot 3.4 Profiili ja paioalat 5 5 5 6 4. Pääprosessit 4.1 Opetus 4.2 Tutkimus-, kehitys- ja iovaatiotoimita 4.3 Palvelutoimita 7 5. Työ- ja opiskeluyhteisö hyvivoiti 5.1 Pedagogie johtamie 5.2 Pedagogie hyvivoiti 5.3 Opiskelijapalvelut 11 6. Korkeakouluyhteistyö ja strategiset kumppauudet 7 8 9 11 12 12 13 7. Strategia toteutus, seurata ja päivittämie 14 Mikkeli ammattikorkeakoulu strategie johtamie raketuu kolme pääprosessi varaa. Niitä ovat opetus, tutkimus-, kehitysja iovaatiotoimita (TKI) sekä palvelutoimita. Näide prosessie kautta ammattikorkeakoululla o keskeie rooli maakua elivoima ja hyvivoii luojaa. Tehtävässä oistumie edellyttää tiivistä yhteistyötä aluee elikeioelämä, muide koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorgaisaatioide, maakua liito, ELY-keskukse ja muu aluehallio kassa. Strategiatyö taustalla ovat erityisesti seuraavat korkeakoulupolitiikkaa lijaavat suuitelmat: Koulutus ja tutkimus 2007-2012 (OPM), Korkeakouluje kasaivälisyystrategia 20092015 (OPM), Korkeakouluje raketeellise kehittämise suutaviivat 2008-2011 (OPM) sekä korkeakouluje ohjaukse perusteet sopimuskaudelle 2010-2012. Ammattikorkeakoulu rooli aluee kehittämisessä o keskeie. Se vuoksi kehittämissuuitelma o sovitettu yhtee Uusiutuva Etelä-Savo maakutastrategia (2009) ja se toimeepaoa varte laaditu Etelä-Savo maakutaohjelma 2011-2014 kassa.

Mikkeli ammattikorkeakoulu o kahdeksa koulutusala muodostama kokoaisuus, joka kampukset sijaitsevat kolmessa kaupugissa, Mikkelissä, Savoliassa ja Pieksämäellä. Koulutusta tullaa kokoamaa ykyistä suuremmiksi kokoaisuuksiksi. Mikkelissä kaikki toimiot keskitetää yhdelle kampukselle vuode 2011 loppuu meessä. Ammattikorkeakoulu kehittämistyötä ohjaa vahva sitoutumie toimia laadu ja vaikuttavuude jatkuvaa arvioitii ja paratamisee. Laatu ymmärretää koulutukse, tutkimus- ja kehittämistoimia ja aluekehittämise muodostamaa kokoaisuutea. Opetukse, TKI toimia ja palvelutoimia ykyistä parempi itegroiti toisiisa o yksi kehittämistyölle valittu paiopiste. Itegroitia voidaa pitää sekä koulutukse laadu että taloude äkökulmasta perusteltua. Mikkeli ammattikorkeakoulu profiloituu aluetta palvelevaa ja kehittävää eliikäise oppimise korkeakoulua, joka kriittisiksi meestystekijöiksi ousee oistumie seuraavilla alueilla: toimita suuremma korkeakoulukokoaisuude osaa koulutukse vetovoima paratamie tutkimus- ja kehittämistoimia kasaivälistämie ja rahoituspohja laajetamie Veäjä-osaamise vahvistamie ja tuetuksi tekemie maksullise palvelutoimia kasvattamie Kehittämissuuitelma päivitystyö aloitettii syksyllä 2009 pidetyssä ammattikorkeakoulu johdo, hallitukse ja omistajie yhteisessä semiaarissa. Kehittämissuuitelmassa o otettu huomioo hekilöstöltä ja opiskelijoilta tullut palaute, samoi kui lausuot seuraavilta yhteistyötahoilta: Etelä-Savo Yrittäjät, Mikkeli yliopistokeskus, Etelä-Savo maakutaliitto, Savolia seudu kutayhtymä ja Savolia kaupuki, Etelä-Savo ammattiopisto, Mikkeli kaupuki, Itä-Suome yliopisto, Etelä-Savo Elikeio-, liikee- ja ympäristökeskus sekä Itä-Suome aluehallitovirasto. Kehittämissuuitelma o hyväksytty Mikkeli Ammattikorkeakoulu Oy: hallituksessa 8.2.2010. Kuvio 1: MAMKi strategie kumppai korkeakouluverkostossa o KyAMK. Molempie yhteie paioala o Veäjä.

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TALOUS Ammattikorkeakoulu strategisessa kehittämisessä ja valioissa otetaa huomioo erityisesti seuraavat toimitaympäristö muutossuuat: Korkeakouluilla o oltava riittävä koko laadu, vaikuttavuude ja taloude varmistamiseksi Eliikäise oppimise merkitys korostuu Veäjä ja erityisesti Pietari metropolialuee merkitys Etelä-Savo mahdollisuutea korostuu Kasaivälistymie syveee ja lisäätyy koskettae kaikkia ammattikorkeakoulu perustehtäviä Etelä-Savo väki väheee, mikä lisää moipuolise korkeakoulutukse merkitystä yhteä aluee vetovoimatekijää Maakuassa uorille ja aikuisille tarjottava ammatillise korkeakoulutukse merkitys työllistymise, alueelle kiiittymise ja osaava työvoima turvaamise kaalta korostuu Etelä-Savo väestö ikäätyy muuta maata opeammi, mikä luo uusia palvelutarpeita Kestävä kehitykse periaate ja toimia ympäristövaikutuste huomioimie korostuu Korkeakouluketällä kilpailu opiskelijoista ja osaajista kiristyy Ulkopuolise rahoitukse tarve lisäätyy koulutukse yksikköhitatuloo ähde Mikkeli ammattikorkeakoulu taloudellise tilatee oletetaa kiristyvä lähitulevaisuudessa. Taatuma seurauksea rahoitukse saamie o tiuketuut kaikilla osa-alueilla. Lisäksi koulutusalakohtaie yksikköhitatulo korotus o ollut korkeitaa iflaatio suuruie. Tutkitomäärie kasvattamise merkitys taloude kaalta ouseeki yhä keskeisemmäksi. Tilatee ei odoteta helpottuva aiakaa ee vuotta 2012. Kiristyyt taloudellie tilae asettaa haasteita ii opetukse, hakkeide kui palvelutoimiaki osalle. Kustaustehokkuude ja tulosajattelu korostamie o välttämätötä kaikilla osa-alueilla. Opetukse eri alueide välillä o myös huomattavia eroja kustaustehokkuudessa. Erityisesti tekiika koulutusalalla tehokkuutta o paraettava. Opetukse ja kehittämistoimia resurssie turvaamiseksi o tiloje käyttöastetta kyettävä ostamaa. Toimitoje kokoamie Mikkelissä yhdelle kampukselle vaatii lisäivestoiteja, mutta mahdollistaa samalla tiloje tehokkaamma käytö ja palvelutoimia keskittämise kustaustehokkaalla tavalla. 4

3 MAMK - ELINIKÄISEN OPPIMISEN KORKEAKOULU 3.1 Tehtävä Mikkeli ammattikorkeakoulu tarjoaa korkeita ammatillista koulutusta Etelä-Savo maakuassa, harjoittaa soveltavaa työelämä ja julkise sektori kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä, o keskeie toimija alueellisessa iovaatioverkostossa ja tuottaa koulutusalojesa osaamiselle raketuvia maksullisia palveluita. Ammattikorkeakoulu o keskeie aluee elivoimaisuude ja hyvivoii edistäjä. 3.2 Visio Mikkeli ammattikorkeakoulu profiloituu eliikäise oppimise korkeakouluksi, joka tuetaa laadukkaasta toimiastaa ja se o tuloksiltaa maamme kolme parhaa ammattikorkeakoulu joukossa. Ammattikorkeakoulu Veäjä-osaamie o kasallisesti ja kasaivälisesti tuustettua. 3.3 Arvot Laatu: Toimitaa ohjaa asiakaslähtöie pyrkimys kohti eriomaista laatua. Luovuus: Toimitakulttuuri ja orgaisaatio edistävät luovuutta. Moialaisee ja rajoja ylittävää yhteistyöhö kaustetaa uusie ajattelutapoje löytämiseksi ja toimia tehokkuude lisäämiseksi. Vastuullisuus: Ammattikorkeakoulu kasvattaa eettisee vastuusee ja kataa omassa toimiassaa vastuuta opiskelijoistaa, hekilöstöstää ja asiakkaistaa. Valitoja ohjaa kestävä kehitykse vaatimuste ja yhteiskuallise vastuu tiedostamie. 5

3.4 Profiili ja paioalat Mikkeli ammattikorkeakoulu profiloituu eliikäise oppimise korkeakouluksi ja vahvaksi TKI-korkeakouluksi, joka paioaloja ovat Hyvivoiti Materiaalit ja ympäristö Sähköiset palvelut Matkailu ja tapahtumatuotato Paioalat muodostavat osaamiskeskittymiä kokoamalla yhtee eri koulutusaloje asiatutemusta ja varmistae opetukse kytkeytymise tutkimus- ja kehitystoimitaa. Liiketoimitaosaamie ja yrittäjyyde edistämie kytkeytyvät omalla tavallaa jokaisee paioalaa. Tavoitteea o, että kullaki eljällä paioaloilla o merkittävää haketoimitaa, päätoimista t&k-hekilöstöä, tutkitoo johtavaa koulutusta, ylempii ammattikorkeakoulututkitoihi johtavaa koulutusta, täydeyskoulutusta ja maksullista palvelutoimitaa. Kuvio 2: Koulutusalat, paioalat ja palvelut 6

4 Pääprosessit 4.1 Opetus Mikkeli ammattikorkeakoulu tuottaa opiskelijoille työelämä vaatimaa ammatillista osaamista, uusia ajattelutapoja ja eliikäise opiskelu valmiuksia sekä tukee opiskelijoita aktiivisee kasalaisuutee. Koulutusohjelmatarjota vastaa esisijaisesti aluee työvoimatarpee kysytää. Osa koulutusohjelmista profiloituu valtakuallisesti. Kaikille ammattikorkeakoulu valitsemille paioaloille kehitetää YAMK-tutkitoja, joista osa o kasaivälisiä. Kymelaakso ammattikorkeakoulu kassa lisätää opetukse, kirjasto- ja tietopalveluje sekä tietohallio vuorovaikutusta ja haetaa tehokkuutta paratavia yhteistyömuotoja. Koulutusta, oppimisympäristöjä, opetus- ja ohjauskäytäteitä sekä -järjestelyjä kehitetää tukemaa eliikäistä oppimista (sosiaalie media, virtuaaliympäristöt, simulaatio, työssä tapahtuva oppimie, oppisopimustyyppie koulutus). Koulutusohjelmie laatua ja tuloksellisuutta seurataa. Tavoitteea o vetovoimaie koulutus, korkea läpäisyaste, valmistumie ormiajassa ja korkea työllistymie. Toimepiteet: kehitetää opiskelijarekrytoitia jatkuvasti vahvistetaa koulutusohjelmie profiilia kehitetää koulutusta systemaattisesti aluee ja työelämä muutoksia eakoide tehostetaa kasallista ja kasaivälistä verkostoyhteistyötä vahvistetaa strategisia kumppauuksia lisätää vieraskielisiä opitojaksoja sekä opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa Mittarit ja määrälliset tavoitteet: TASO 2010-1012 sopimukse mukaiset määrälliset tavoitteet, joide toteutumista seurataa laitoste tuloskorteissa, koulutusaloittai ja koulutusohjelmatasolla 7

4.2 Tutkimus-, kehitys- ja iovaatiotoimita Mikkeli ammattikorkeakoulu harjoittama soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta sekä tukee aluee kehitystä, elikeioja ja työelämää. Tavoitteea o, että tutkimus- ja kehittämistoimita tukee opetusta ja oppimista sekä päivastoi. Tämä tarkoittaa, että opettajie asiatutijuus alasa kehittämisvaatimuksista ja ratkaisumalleista kasvaa ja opiskelijoide osallistumie haketoimitaa tukee tutkivaa ja kehittävää oppimista. Opetukse ja tutkimukse itegroiti syyttää uusia kehittämistyötä ja iovaatioita tukevia ajattelutapoja. Tavoitteea o, että tutkimus- ja kehittämistoimia vuosiliikevaihto o vähitää 7 MEU, mistä suoraa EU:sta haettava rahoitukse osuus kasvaa, samoi kilpaillu rahoitukse (TEKES, SA) osuus. Tutkimus- ja kehitystyössä keskeisiä yhteistyökumppaeita aluee yritys- ja elikeioelämä ja kutie lisäksi ovat maakua yliopistotoimijat (MUC, UEF, LUT, HY, Aalto-yliopisto), Diakoia-ammattikorkeakoulu (DIAK, Itä), Etelä-Savo ammattiopisto sekä tutkimuslaitokset (MTT, METLA). Ammattikorkeakoulu valitsemie paioaloje mukaiste osaamiskeskittymie tehtävää o lisätä TKI -toimia tuettuutta, vaikuttavuutta, kasaivälistymistä sekä tehostaa hakevalmistelua. Tätä tavoitetta palvelee myös syveevä hakeyhteistyö Kymelaakso ammattikorkeakoulu kassa. Osaamiskeskittymät määrittävät itsellee toimitalijat, joissa kaikissa paiottuu yrittäjyys ja käyttäjälähtöie tuote- ja palvelukehitys. Hyvivoiti terveyde edistämie laste ja uorte eliolot ja osallisuus palvelutuotao uudet mallit ja meetelmät hoiva-ala yritystoimita Matkailu ja tapahtumatuotato veäläisille suuatut tapahtumat ja matkailupalvelut luoto-, elämys- ja hyvivoitimatkailu kokous-, ruoka- ja ravitolapalvelut Materiaalit ja ympäristö materiaali-, eergia- ja ekotehokkuus materiaalitekiikka rakeettu ympäristö ympäristötekologia käyttäjälähtöie tuotekehitys Sähköiset palvelut digitoidu tiedo varaa raketuva liiketoimita digitoiti, erityisesti liikkuva kuva ja 3D-aieisto digitoiti sähköie arkistoiti ja asioiti, sisältäe prosessit, säilytysosaamise ja jakelu 8

Kuki paioala edistää omalla erityisalueellaa iovaatiotoimitaa, palveluje ja tuotteide kaupallistamista ja yritystoimitaa. Toimepiteet: päivitetää TKI strategia vahvistetaa paioaloje TKI raketeita suoritetaa vuosittai laatujärjestelmä mukaie toimia itsearvioiti hyödyetää AMKtutkassa tuotettuja malliuksia lisätää projektiopitoja opetussuuitelmissa kehitetää TKI toimia ja opetukse yhteesovittamista tukevia oppimisympäristöjä ja meetelmiä lisätää opettajie osaamista ja mahdollisuuksia TKI työhö tuetaa opettajie ja TKI hekilöstö työkiertoa lisätää liiketoimitaosaamise kytkeytymistä hakesuuitteluu ja toteutuksee Mittarit ja määrälliset tavoitteet: koulutusaloje TKI opitopisteet opettajie osallistumie TKI työhö TKI toimia liikevaihto kilpaillu hakerahoitukse osuus patettie ja keksitöje lukumäärä hakkeissa tuotetut julkaisut 4.3 Palvelutoimita Ammattikorkeakoulu opiskelijoide ja hekilöstö osaamise sekä tiloje ja laiteympäristöje hyödytämie seudu elikeioelämälle tarjottavia palveluia o erittäi tärkeä osa ammattikorkeakoulu aluevaikuttavuustehtävää. Palvelut voivat olla ammattikorkeakoulu omia tai se tytäryhtiöide tuottamia palveluja. Ammattikorkeakoulussa sytyvät palvelutuotteet voivat myös irtautua itseäiseksi yritystoimiaksi. Yhdessä Kymelaakso ammattikorkeakoulu kassa paraamme maksullise palvelutoimia tehokkuutta ja tuloksellisuutta yhtiöittämällä korkeakouluje tekologiapalvelut sekä luomalla yhteise malli lisä- ja täydeyskoulutukse ohjauksee ja kehittämisee. Ammattikorkeakoulu maksullise palvelutoimia lisäämisellä tavoitellaa toimia kokoaisvolyymi kasvua. Tuloksii päästää tehostamalla myytiä ja markkioitia. Uutta palvelutoimitaa kehitetää pääasiassa koulutukse tueksi ja tarpeisii. 9

Veäjä-osaamista laajeetaa kaikkee toimitaa. Ammattikorkeakoulu edesauttaa toimiallaa veäläiste yrityste sijoittumista Etelä-Savoo ja Suomee. Pietari yksikkö o vastaavasti laskeutumisalusta yrityksille Veäjä markkioille. Eliikäise oppimise korkeakoulua Mikkeli ammattikorkeakoulu lisää täydeyskoulutustarjotaa. Asiakaspalautetta ja julkiste orgaisaatioide tuottamaa eakoititietoa hyödyetää systemaattisesti. TKI-toimiassa sytyee uude osaamise liiketoimiallistamista tehostetaa. Uudet palveluiovaatiot kumpuavat ydiosaamisesta (paioalat). Tutkimus- ja kehittämishakkeissa syytettyä uutta liiketoimitaa ja palveluja seurataa ja arvioidaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Toimepiteet: tehostetaa koulutus- ja muide palveluje tuotteistamista ja kaupallistamista imetää ja tuotteistetaa kärkituotteet ja palvelut laaditaa asiakkuusstrategia ja otetaa käyttöö asiakkuuksie hallitajärjestelmä profiloidutaa etistä vahvemmi Veäjälle etabloituva teollisuude kumppaia ja kehitetää koulutustuotteita myös Veäjä markkioille kehitetää ja myydää tuotteita ulkomaille yhdessä yhteistyökumppaeide kassa arvioidaa systemaattisesti hakkeissa sytyeide tutkimustuloste kaupallie potetiaali Mittarit ja määrälliset tavoitteet: Maksullise palvelutoimia tuloje määrä suhteessa koko tulorahoitukse määrää o 30 % Palveluliiketoimia liikevaihto o vähitää 5 MEU vuodessa Ammattikorkeakoulu syyttämie spi-off -yrityste määrä Asiakassuhteide toistuvuus Veäjää liittyvä palveluliiketoimia liikevaihto ja Veäjä-toimia kaattavuus Verkostokumppaie kassa toteutetu koulutus- ja muu palvelumyyi liikevaihto 10

5 Työ- ja opiskeluyhteisö hyvivoiti 5.1 Pedagogie johtamie Pedagogie johtamie edistää koko ammattikorkeakoulussa laadukasta oppimista ja opetusta, opiskeluyhteisö hyvivoitia, opetukse ja opiskelu kehittämistoimitaa sekä TKI- ja palvelutoimia itegroitumista opetuksee. Työelämäläheisyys, eliikäie oppimie, vastuullisuus, aktiivie kasalaisuus, tutkiva ja kriittie ote sekä yhteisöllisyys ovat toimitaa ohjaavia periaatteita. Toimepiteet: kehitetää ammattikorkeakoulu sisällä sekä Kymelaakso ammattikorkeakoulu ja muide strategiste kumppaeide kassa moialaise yhteistoimia mahdollistavia pedagogisia ratkaisuja ja toimitamalleja edistetää koulutusohjelmissa kehittyeide hyvie pedagogiste käytäteide leviämistä ammattikorkeakoulutasolle vahvistetaa opiskelijoide, hekilökua ja koko orgaisaatio eettisesti kestävää yhteisöllistä toimitaa sekä jatkuvaa oppimista tuetaa hekilöstö työhyvivoitia, työssä jaksamista ja osaamistaso jatkuvaa päivittämistä (TYKES- ja Osaavampi Mamk hakkeet) arvioidaa ja paraetaa toimia laatua jatkuvasti Mittarit ja määrälliset tavoitteet: opetukse, TKI- ja palvelutoimia mittarit ja määrälliset tavoitteet (TASO2010-2012 sopimukse mukaiset tavoitteet) opiskelijoide ja hekilöstö hyvivoii mittarit ja määrälliset tavoitteet 11

5.2 Pedagogie hyvivoiti Opiskelijoide kokoaisvaltaista hyvivoitia edistetää eri toimijoide muodostamassa moiammatillisessa yhteistyöverkostossa. Varhaie puuttumie sekä matala kyykse palvelut ovat keskeiset periaatteet. Toimepiteet: edistetää opiskelijoide hyvivoitia erityisesti oppimise, opiskelu ja ammatilliste tavoitteide äkökulmista vahvistetaa opiskelijoide terveellisiä elämätapoja sekä elämähallitaa tuetaa erilaiste opiskelijoide ja oppijoide opiskelu- ja oppimisvalmiuksie kehittymistä ja turvataa esteetö opiskelu kehitetää oppimisympäristöä pedagogista hyvivoitia edistäväksi arvioidaa opiskelijoide terveyttä ja pedagogista hyvivoitia sääöllisesti (opiskelijakyselyt) Mittarit ja määrälliset tavoitteet: tulokysely (esimmäise lukukaude opiskelijat: opitoje aloitukse sujuvuus) koulutukse kehittämiskysely (kolmae vuode opiskelijat: opetukse kehittämie, opitoje ohjaus ja opiskelija itseohjautuvuus, koulutusohjelma oppimisympäristö ja työsketelyilmapiiri) 5.3 Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelut ivoutuvat osaksi koulutuksetoteutusta, opetusta ja opiskelijoide ohjausta. Opiskelijapalveluja kehitetää yhdessä Kymelaakso ammattikorkeakoulu kassa. Toimepiteet: yhteäistetää opitoasioihi liittyviä työprosesseja ja halliollisia käytäteitä ii, että opetus ja opiskelijaliikkuvuus mahdollistuvat eri aloje ja strategiste kumppaeide välillä kehitetää yhteistyötä tukevia verkkopalveluja tiivistetää yhteistyötä ja tiedokulkua koulutusohjelmie kassa ja levitetää hyviä käytätöjä ammattikorkeakoulutasolle 12

6 Korkeakouluyhteistyö ja strategiset kumppauudet Mikkeli ammattikorkeakoulua kehitetää osaa laajempaa korkeakoulukokoaisuutta. Ammattikorkeakoulu strategie kumppai korkeakouluverkostossa o Kymelaakso ammattikorkeakoulu, joka kassa tehtävä yhteistyö raketuu sopimuspohjalle ja sitä toteutetaa yhteise toimepideohjelma mukaisesti. Ammattikorkeakoulut raketavat kolme yhteistä osaamiskeskittymää: 1. Hyvivoiti ja toimitakyky 2. Materiaali- ja eergiatehokas ympäristö 3. Iovaatiotoimita, kaupallistamie ja yrittäjyys Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat valieet yhteiseksi paioalaksi Veäjä. Ammattikorkeakoulut keskittävät tekologiapalvelusa yhdessä omistettuu osakeyhtiöö (Mikpolis Oy). Ammattikorkeakouluilla o myös yhteie kasaiväliste asioide toimisto, koordioitu Veäjä-yhteistyö ja yhteiset kehittämistiimit tukitoimioille. Koulutusvietiä, lisä- ja täydeyskoulutusta suuitellaa ja toteutetaa yhdessä yli maakutarajoje. Mikkeli ammattikorkeakoulu harjoittaa tiivistä yhteistyötä Mikkeli yliopistokeskukse (MUC) kassa. Se perustaa o yhteistyösopimus, joka määrittelee yhteistyö paiopistealat ja tavoitteet. Itä-Suome yliopisto kassa yhteistyötä tehdää erityisesti matkailu (Savolia), ympäristökemia (LAEC) ja uorisoala kehittämise (Juveia) alueilla. Hyvivoitiala kaalta tärkeä maakuallie kumppai o Diakoia-ammattikorkeakoulu (DIAK, Itä). Kulttuurituotao ja humaistise ja kasvatusala kehittämistyössä tärkeä yhteistyökumppai o Humaistie ammattikorkeakoulu. Aluekehitykse kaalta o yhteistyö toise astee koulutusta tarjoavie orgaisaatioide kassa etistä tärkeämpää. Näi voidaa suuitella joustavampia koulutuspolkuja, vähetää koulutuksesta syrjäytymistä ja taata osaava työvoima saati maakuassa. Ammatillise koulutukse puolella Etelä-Savo ammattiopisto o ammattikorkeakoululle myös tärkeä hakekumppai (aikuiskoulutukse verkkopalvelu kopase.fi, oppimisympäristöt, uorte työpajat, yrittäjyys). 13

Korkeakouluje kilpailukyky perustuu yhä eemmä kykyy hallita verkostoja, olla osallisia iissä ja hyödytää iide osaamista. Yhteistyöverkostoje toimivuutee Suomessa ja ulkomailla tullaaki paostamaa ja iistä haetaa täydetävää osaamista. Toimepiteet: Mikkeli ja Kymelaakso ammattikorkeakouluilla o yhteie strategia ja toimepideohjelma Mikkeli ja Kymelaakso ammattikorkeakoulut määrittävät yhteiset osaamiskeskittymät ja luovat iille toimiva raketee Mikkeli ja Kymelaakso ammattikorkeakoulut luovat toistesa vahvuuksia hyödytävä yhteistyöraketee laboratoriopalveluille, Veäjä-toimioille ja täydeyskoulutukse myyille haitallisesti päällekkäisiä koulutusohjelmia karsitaa kumppauussopimuksia solmitaa aluee elikeioelämä ja valittuja paioaloja tukevie muide kehittämisorgaisaatioide ja kaupukie kassa yhteistyö syvetämie toise astee oppilaitoste kassa 7 Strategia toteutus, seurata ja päivittämie Mikkeli ammattikorkeakoulu toimita perustuu tähä kehittämissuuitelmaa, joho o kirjattu strategiset valiat ja tavoitteet. Kehittämissuuitelmaa täydetävät ammattikorkeakoulu muut strategiat ja toimepideohjelmat, jotka päivitetää kehittämissuuitelma laatimise jälkee. Kehittämissuuitelma tehdää vähitää kolme vuode välei ja sitä päivitetää tarvittaessa vuosittai kehittämistoimepiteide arvioii perusteella. Strategiset lijaukset viedää vuosittai ammattikorkeakoulu ja se yksiköide toimitasuuitelmii ja talousarvioihi. 14

Kuvio 3: Mamki strategiakokoaisuus 2010-2015 Vuosittai hyväksyttävä toimitasuuitelma ja talousarvio tekemise yhteydessä valmistellaa koko ammattikorkeakoulu sekä kuki tulosyksikö keskeiset toimialliset ja taloudelliset tavoitteet. Tässä yhteydessä laaditaa tulosyksikkökohtaie tuloskortti. Tuloskortti sisältää strategia toteutumise seuraa kaalta keskeiset mittarit. Toimitasuuitelma ja talousarvio toteutumista seurataa ja raportoidaa hallituksille kaksi kertaa vuodessa. Toteutusvaiheessa toimitaa ohjaavat ammattikorkeakoulu laaduvarmistusjärjestelmää kuuluvat yhteiset prosessit, sääöt ja ohjeet. Tulosyksiköide toimitaa arvioidaa vuosittaisissa johdo katselmuksissa, joide tehtävää o tukea ja edistää kehitystyötä. Katselmuksessa käsitellää yksiköide toimitaa, tuloksia, taloutta ja laatutyötä. Ammattikorkeakoulu kokoaisarvioiti tehdää EFQM-malli mukaisesti vähitää joka kolmas vuosi. Myös ammattikorkeakoulu yksiköt tekevät itsearvioii vähitää joka kolmas vuosi. Arvioiit johtavat strategisii kehittämishakkeisii, joille varataa erilliset resurssit. Mikkeli ammattikorkeakoulussa o kehittämissuuitelmaksi kutsuttu päästrategia (KESU 2015). Sitä täydetävät pääprosessie mukaisesti pedagogie strategia, TKI-strategia ja palvelustrategia sekä osaamis- ja hekilöstöstrategia. Lisäksi voi olla strategioita täydetäviä toimepideohjelmia, kute Eliikäise oppimise toimepidesuuitelma Opiskelijoide hyvivoitiohjelma Oppimise toimitaympäristö kehittämisohjelma 15 Tasa-arvosuuitelma Ympäristöohjelma

Yhteystiedot Mikkeli ammattikorkeakoulu Tarkk ampujakuja 1, PL 181, 50101 Mikkeli puh. 0153 5561 mamk@mamk.fi www.mamk.fi