Yliopistojen alueellinen ja muu vaikuttavuus



Samankaltaiset tiedostot
Yliopiston kolmas tehtävä: yliopiston alueellinen rooli

Itä-Suomen yliopistot: alueellisen roolinsa tiedostavia ja alueensa kehittämiseen panostavia kansainvälisiä tiedelaitoksia?

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

OSAAMISEN SUOMI EDELLYTTÄÄ OPPIVIA ALUEITA

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. for Health, Kuopio

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Tutkimuseettisen ohjeen tiedepoliittinen merkitys. Ylijohtaja Tapio Kosunen Tieteiden talo,

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?

Business Finland kansainvälistä kasvua ja houkuttelevia ekosysteemejä

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Alueellinen yhteistoiminta

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Lausuntopyyntö STM 2015

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Tuloksellisen yhteistyön anatomia, verkottumisen kollektiivinen nerous.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

Korkeakoulujen visiotyö ja ammattikorkeakoulut. Tapio Varmola ETL:n seminaari

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Suunnitellusti muutokseen seminaari Olli Annala, Satakunnan Yrittäjät

Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Finnish way to build competitiveness

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

ProAgria. Opportunities For Success

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

HAY GROUPIN PALKKATUTKIMUS

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

KANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ

KOTA-AMKOTA seminaari Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

KOULUTUSVIENNIN MYÖTÄ MAAILMALLE

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Tampere Fiksu kaupunki

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto Ari Leppälahti

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

5/6/

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Transkriptio:

Yliopistojen alueellinen ja muu vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Chydenius-Instituutti Jyväskylän yliopisto Yliopiston alueellinen vaikuttavuus -seminaari Kokkola 12.10.2000 1

Taustaa Towards the Responsive University; The Regional Role of Eastern Finland Universities (Dahllöf, Goddard, Huttunen, O Brien, Román, Virtanen; 1998) External Engagement and Institutional Adjustment; An Evaluation of the University of Turku (Goddard, Moses, Teichler, Virtanen, West; 2000) Korkeakoulujen arviointineuvoston Erikoistumisopintolautakunta (vpj. 1998-2000, pj. 2000-) Tutkintojärjestelmän ulkopuolisten täydennyskoulutusohjelmien akkreditointi ja rekisteröinti (1999 - ) Omien tehtävien kirjo yliopistoissa (30 v.) 2

Towards the responsive university Responsive? Sanakirjasuomennos:» vastaus-» vastaanottavainen, herkkä» herkästi reagoiva, altis» vuorolauluun perustuva! (liturgiassa) Yliopistot liturgeina, vaikutusalue seurakuntana, toimiiko vuorolaulu? It is not the strongest species that survive, nor the most intelligent, but the ones most responsive to change (Charles Darwin) 3

External Engagement and Institutional Adjustment Perinteisten perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen rinnalle voimakkaasti nousseet ulkoiset tehtävät, velvoitteet, sitoumukset (engagement) yliopistojen uutena tehtäväalueena vaativat yliopistoilta myös institutiotionaalista muuttumista ja sopeutumista Tämä sopeutumisprosessi koskee koko yliopistoyhteisöä, ei vain pientä asialle vihkiytyneiden joukkoa 4

Alueellinen rooli yliopistojen säädösperustaisessa tehtäväkuvassa Yliopistolaki Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (4 Tehtävät) Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta (5 Arviointi) 5

Kolmas tehtävä tulossopimuksissa Yliopistojen yhteiset tavoitteet (osin) Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Vaasan yliopiston tehtävä Yliopistoa kehitetään talouteen, hallintoon, kieliin ja kulttuuriin suuntautuvana yliopistona. Tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueita ovat rahoitus ja rahoitusmarkkinat, monikielisyys, viestintä, johtajuus ja yrittäjyys, sekä vertaileva hallinto. Yliopistolla on vahvat alueelliset, valtakunnalliset ja pohjoismaiset yhteydet osana laajempia kansainvälisiä yhteyksiä 6

Kolmas tehtävä ja missio / strategiat Alueelliseen ja muuhun ulkoiseen vaikuttavuuteen liittyvät tekijät ja toimenpiteet tulleet mukaan yliopistojen julkilausuttuun tehtäväkuvaan vasta parin viime vuoden aikana OPM:n ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa (yhteiset tavoitteet) vaikuttavuus- ja vuorovaikutusnäkökohdat ensi kerran esillä kaudella 2001-03 Yliopistojen sisäisissä suunnitteluprosesseissa kolmas tehtävä ollut eksplisiittisesti esillä lähinnä täydennyskoulutuksessa, nyt myös ydintehtävien alueella 7

Kolmas tehtävä ja missio/strategiat (2) Yliopistoilla tasapainoitusdilemma? Tieteen ja tieteellisen ajattelun lähtökohdista johdetut korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet vs. yhteiskunta- ja elinkeinoelämää välittömästi palveleva tutkimus ja koulutus Kansallinen ja kansainvälinen menestyminen ja maine vs. alueellinen aloitteellisuus ja kehitystyö Onko edellä valittava joko-tai vai voidaanko toimia myös sekä-että? 8

Alueellisen roolin yleiset puitteet Kansainväliset trendit Huomion kiinnittäminen yliopistojen alueellisiin vaikutuksiin yleismaailmallista Runsaasti esimerkkejä yliopistoverkoston ulottamisesta myös haja-asutusalueille (Skandinavia, UK, USA&Kanada, Australia) Kansallisia aluevaikutusohjelmia (reht. neuv./uk, Kellogg-ohj./USA, yliopistojen 3. rooli/ruotsi) Kansainvälisiä ohjelmia yliopistojen aluevaikutusten arvioimiseksi (OECD:n IMHE-ohjelma, CRE:n projekti) 9

Alueellisen roolin yleiset puitteet (2) Kansalliset olosuhteet Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen määrän huomattava kasvu, alueellisten ja alueperusteisten rahoituslähteiden yleinen lisääntyminen Aluerakenteiden uusiutuminen (maakunta- ja lääninuudistus, TE-keskukset, osaamiskeskukset, EU:n alueellinen rooli) Lisää vapausasteita toiminnan ja rahoituksen järjestämisessä, kuuluuko aluerooli missioon? Vahvan alueellisen taustan ja tehtävän omaavan ammattikorkeakoululaitoksen synty 10

Yliopistojen alueellisia ulottuvuuksia Opiskelijavirrat, koulutustason nousu (esimerkki) Itä-Suomen yliopistojen osuus alueen opiskelijoista, kehitys 1977 1995 Kuopion lääni: 25% 53% Kymen lääni: 24% 52% Mikkelin lääni: 24% 45% P-K:n lääni 45% 77% Vaikutukset muualle hakeutumiseen Helsingin osuus opiskelijoista puolittunut Jyväskylä ja Tampere likimain säilyttäneet osuutensa (paitsi P-K:sta osuus puolittunut) 11

Yliopistojen alueellisia ulottuvuuksia Taloudelliset vaikutukset aluetalouteen (esimerkit vuodelta 1997) Suorat vaikutukset (palkat, hyödykkeiden ja palvelujen hankkiminen, rakentaminen, opiskelijoiden kulutus) 341Mmk (JoY) + 207 Mmk (KuY) + 155Mmk (LTKK) 1100 hlö (JoY) + 1150 hlö (KuY) + 530 hlö (LTKK) Epäsuorat vaikutukset (suorien rahavirtojen vaikutus tuotantoon, verotuloihin, työpaikkoihin) 515 Mmk (JoY) + 322 Mmk (KuY) + 233 Mmk (LTKK) 980 hlö (JoY) + 660 hlö (KuY) + 480 (LTKK) 12

Yliopistojen alueellisia ulottuvuuksia Dynamon rooli teknologiakylät, tiedepuistot, osaamiskeskukset innovaatio- ja uusyritystoiminta tutkimus- ja tuotekehitys koulutus ja konsultointi Virikkeet kulttuuri- ja yhteiskuntaelämälle Väylä kansainvälistymiseen Imagon rakentaja ja kohentaja 13

Yleisiä huomioita Sidosryhmät kokevat yliopistot tärkeiksi ja ne nauttivat suurta arvostusta. Erityisesti sijaintikaupungeilleen ne ovat merkkituotteita. Yliopistojen alueellinen rooli, kun alueena on maakunta/(vanha) lääni paikalliset vaikutukset merkittävät, erityisesti sijaintikaupungeilleen vaikutuksen ulottuminen yli koko alueen vähäisempää, erityisesti haja-asutusalueilla Eri ministeriöiden aluetason yhteistyössä puutteita Tekes, TE-keskukset, osaamiskeskukset, maakuntahall. OPM:llä ei aluetason ulottuvuutta korkeakouluasteella 14

Yleisiä huomioita (2) Paikallisen ja alueellisen ulkopuolisen rahoituksen hankintaan ja kanavointiin lisää järjestelmällisyyttä perustuu enemmän yksilöllisiin aktiviteetteihin kuin yliopiston taholta luotuun systematiikkaan monitieteisten tutkimus- ym. ryhmien hallinnollinen ja rahoituksellinen asema usein epämääräinen ulkopuolinen rahoitus osana kokonaisrahoitusta? Kehittämistarpeita koko yliopistoyhteisön sitouttamiseksi myös alueelliseen vastuuseen opiskelijarekrytointi, opiskeluaikainen seuranta ja ohjaus, työllistämispalvelut, alumnitoiminta henkilöstön sitoutuneisuus ammatillisesti ja sosiaalisesti 15

Yleisiä huomioita (3) Täydennyskoulutuskeskukset tiiviimmin osaksi yliopiston toimintastrategiaa laitosten ja täydennyskoulutuskeskusten yhteistyö, eri keskusten välinen yhteistyö, rahoitusjärjestelyt Elinikäisen oppimisen järjestelmät luomatta Ammattikorkeakouluyhteistyö järjestämättä työnjako, yhteistyö tutkintojen niveltäminen Alueen tarpeista lähtevä uusi koulutus? kursseja olemassaoleviin ohjelmiin (läpäisyperiaate) tutkintoon johtavat ohjelmat (mm. muuntokoulutus) uudet koulutusyksiköt 16

Yliopisto akatemiana vs. yhteiskunta- ja elinkeinoelämän veturina Esimerkki: kommentteja Turun yliopistolle We commend the University for maintaining a strong research base at the core of its activities and also responding to external needs by developing a significant volume of sponsored research We recommend that the University should endeavour to remain a broadly based institution with external engagement as the focus for institutional development We do not see external engagement solely in terms of industry and business mindedness The priority should to encourage the humanities and sociel sciences to learn from succesful experience in parts of science, medicine, law and education and to actively engage with the challenges of technological, economic and cultural development in the knowledge economy 17

Aluerooli osana yliopiston tehtävää Yliopisto hyödyttää aluettaan parhaiten silloin, kun se yleisin kansallisin ja kansainvälisin kriteerein mitattuna on opetuksessaan ja tutkimuksessaan mahdollisimman korkeatasoinen Think globally, act locally (Percy Barnevik, ABB) Success will come to those companies large and small that can meet global standards and tap into global networks and to those regions that do best in linking businesses that operate within the global economy (Kanter: World Class: Thriving Locally in the Global Economy) 18

Suosituksia päättäjätasolle (OPM, KKA) Korkeakoululaitoksen alueellisia vaikutuksia koskevia selvityksiä ja arviointeja syytä jatkaa ja ulottaa koko maan kattaviksi tarkastella asiaa usean eri hallinnonalan näkökulmasta ottaa ammattikorkeakoululaitos mukaan Harkittava, olisiko tulossopimuksissa käytettäviin kriteereihin sisällytettävä myös (alueellista) vaikuttavuutta kuvaavia mittareita 19

Vaasan yliopiston vaikuttavuusstrategia ja toimenpideohjelma Matriisilähestymistapa (ks. erillinen liite) Toiminnallinen ulottuvuus» Perustehtävät Tutkimus Koulutus» Erityistehtävät (-erityisvaikuttavuus) Taloudellinen Kulttuurinen Yhteiskunnallinen/poliittinen Maantieteellinen ulottuvuus» Paikallinen (Vaasa, Vaasanseutu)» Alueellinen (Pohjanmaan maakunnat, läntinen Suomi)» Valtakunnallinen» Globaali 20