Toimintasuunnitelma 2013 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄ Sisä-Savon seutuyhtymä
Sisä-Savon seutuyhtymä
Toimintasuunnitelma 2013 Sisältö 1. Johdanto... 4 1.1. Seudun strategia... 4 1.2. Visio... 4 1.3. Elinkeinostrategia 2007-2013... 4 1.4. Kehittämishankkeet... 5 2. Hallinto ja EU-koordinaatio... 6 3. Yrityspalvelut... 7 3.1. Elinkeinoasiamiestoiminta... 7 3.1.1. Suonenjoki... 8 3.1.2. Vesanto ja Tervo... 8 3.1.3. Rautalampi... 10 3.2. Yritys - Suomi Sisä-Savo... 10 3.3. Rautainen Savo -palvelut... 11 3.4. ProYritys neuvontapalvelut... 12 4. Kehittämispalvelut... 13 4.1. Marjaosaamiskeskus... 14 4.2. Elintarviketeollisuus... 14 4.3. Karitsaa kaikille - elinkeinojen kehittämishanke karitsan jatkojalostukseen... 16 4.3. Teknologiateollisuus... 16 4.4. Puutuoteteollisuus... 17 4.5. Oppiva yritys... 17 5. Seutukehitys... 18 5.1. Seutuyhteistyö... 18 5.2. Kaista Savoon... 18 5.3. Matkailu... 20 6. Maksullinen palvelutoiminta... 21 7. Henkilöstöhallinto... 22 7.1. Luottamushenkilöhallinto... 22 7.2. Henkilökunta... 22 8. Talous... 23 3
Sisä-Savon seutuyhtymä 1. Johdanto Sisä-Savon seutuyhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti: järjestää jäsenkuntien elinkeino- ja yrityspalvelut siten, että ne ovat saatavissa jokaisessa jäsenkunnassa huolehtia yhteistyössä jäsenkuntien kanssa elinkeinoasioiden edunvalvonnasta toteuttaa elinkeinoelämään liittyviä kehittämishankkeita Seutuyhtymä koordinoi EU-kehittämistoimintaa toiminta-alueellaan. Alueeseen kuuluvat Suonenjoen kaupunki, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. Asukkaita toiminta-alueella 15.148 (31.12.2011). 1.1. Seudun strategia Sisä-Savon seutustrategia koostuu Sisä-Savon elinkeinostrategiasta, Leader -ohjelmasta ja Sisä-Savon työllisyysohjelmasta. Näiden aikajänne on sama kuin EU:n ohjelmakausi ja käsittää vuodet 2007 2013. Strategiat hyödyntävät Itä-Suomen suuralueen EUohjelmia, jotka voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmat (Itä-Suomen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmat) sekä Alueellisen yhteistyön ohjelmat (mm. Interregit). Ohjelmien varsinainen toteuttaminen alkoi vuonna 2008. 1.2. Visio Sisä-Savo on Euroopan puhtain mansikkamaa, joka on hyvän ja turvallisen asumisen kotiseutu. Alueella hyödynnetään seudun sijaintia Pohjois-Savon ja Keski-Suomen välisellä kehityskäytävällä. Monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa houkuttelevia ja moderneja työpaikkoja myös nuorisolle. Uudet innovatiiviset sovellutukset ja teknologiat ovat nopeasti ja kattavasti yritysten, koulutuksen ja hallinnon käytettävissä. Osaamisen syventäjinä ovat seudun omat osaamiskeskittymät, jotka ovat liittoutuneet parhaiden osaajien kanssa Tukijalkoina ovat kansainvälistyneet yritykset, jotka toimivat teknologia-, metsä- ja elintarviketoimialoilla. Näitä tukevat lähialueen yritykset, jotka tarjoavat sekä raaka-aineita, jalosteita että palveluja kärkiyrityksille. Sisä-Savon palvelutuotannosta vastaavat verkostomaisesti järjestyneet palveluyritykset yhdessä julkisen sektorin kanssa. 1.3. Elinkeinostrategia 2007-2013 Strategian tavoitteena on kärkiyritysten ja toimialakeskittymien kasvu- ja kehittämisedellytysten turvaaminen sekä edistää toimialan yritysten kannattavaa kasvua. Tärkeimmät keinot, joilla tavoitteisiin päästään ovat: 1. kehittämisrahoituksen kanavointi Sisä-Savon yritystoiminnan kehittämiseksi 2. yritysten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja resurssien kohdentaminen 3. tutkimustiedon ja osaamisen välittäminen yrityksille 4. yritysten välisen yhteistyön aktivointi 5. palvelujen tuotteistaminen, painotus tuotekehityksessä ja liiketoimintaosaamisessa (ml. markkinointi) 4
Toimintasuunnitelma 2013 Mittarit: rahoituksen määrä ja lähteet asiakasyritysten määrä Tärkeät alat, joiden osaamistason nostoon panostetaan, ovat: marjatalous kokonaisvaltaisena tuotantoketjuna elintarviketuotanto (uudet elintarvikkeet, uudet tuotantomuodot) metalliteollisuus (verkostot, kansainvälistyminen) metsä- ja puunjalostus, energia (vienti, asumiseen liittyvät tuotantokokonaisuudet) matkailu (luonto-, vesimatkailu) Jotta tavoitteisiin päästään, panostetaan ohjelmakaudella: koulutukseen ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yritysten tukiorganisaatioiden kehittämiseen (verkostohautomo, osaamiskeskukset, Futuria, FIC Kalatietokeskus, Marjaosaamiskeskus) rahoitusjärjestelmän kehittämiseen (esim. elinkeinorahasto), innovaatiorahoitus uuden soveltavan tiedon välittämiseen ja luomiseen (liittoutuminen mm. maakunnallisten osaamisorganisaatioiden kanssa) itäsuomalaisen ja maakunnallisen ohjelmakokonaisuuden aikaansaamiseen ja keskeisten maakunnalle tärkeiden hankkeiden tukemiseen yhteistyöhön maakunnan muiden seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Määrälliset tavoitteet Seutuyhtymän toimialueen väestötavoite on n. 16.500 asukasta. BKT/asukas nousee noin 65 % keskiarvosta. Työttömyysaste laskee n. 10 %. Työpaikkoja on n. 5.500 ja työvoimaa n. 6.000. 1.4. Kehittämishankkeet Kehittämistoimintaa ohjaa Pohjois-Savon maakuntaohjelma, joka on laadittu vuosille 2011-2014. Ohjelma jakautuu neljään toimintalinjaan: TL1: Talouden uudistaminen TL2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Kullakin toimintalinjalla on 3-4 toimintakokonaisuutta. Seutuyhtymän hanketyöskentelyn tavoitteena on tuoda alueelle erityisosaamista. Seutuyhtymän omat ja kumppaneiden kanssa yhdessä toteuttamat kehittämishankkeet aktivoivat ja käynnistävät yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä ja investointeja sekä avustavat yrityksiä rahoituksen hakemisessa esim. Tekesiltä tai TE -keskukselta. EU:n ja valtion rahoitus kattaa n. 50-75 % kehittämishankkeiden kustannuksista. Keskeisenä valintana on, että seudullisen kehittämisen lisäksi liittoudutaan mm. maakuntakeskuksen ja muiden seutukuntien kanssa siten, että maakuntaa kehittävät hankkeistukset voidaan toteuttaa ja näin hyväksikäyttää kehityksen yleisempää säteilyvaikutusta. 5
Sisä-Savon seutuyhtymä 2. Hallinto ja EU-koordinaatio Tulosalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. Tulosalue vastaa toimitusjohtajan johdolla seutuyhtymän yleisjohdosta ja taloudenhoidosta. Tehtävinä ovat lisäksi alueen elinkeinoasioiden edunvalvonta, sidosryhmäviestintä, yhteydet rahoitusviranomaisiin, seudun tavoitteista tiedottaminen sekä osallistuminen maakunnalliseen ja itäsuomalaiseen ohjelmatyöhön. Meneillään on Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013. Rakennerahastovaroja kohdennetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja aluekehitysrahaston (EAKR) toimintaohjelmilla sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla. Karttulan kunnan liityttyä Kuopion kaupunkiin seutuyhtymän jäseninä jatkavat Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. TAVOITTEET palveluverkon turvaaminen ja kehittäminen tarvittavien kehittämisvoimavarojen hankinta kehittämiskeskustelun ylläpito seutukunnan tavoitteiden saattaminen maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon alueen tuki itäsuomalaisen ohjelmatyön painopisteille ja yhteistyöverkostojen luonnille vaikuttaminen liikenne- ja tietoverkkojen kehittämiseen osallistuminen maakunnalliseen ohjelmatyöhön ja ohjelman hyödyntäminen Vuoden 2013 aikana valmistellaan jäsenkuntien kanssa yhteistyössä seudun elinkeinostrategia vuosille 2014 2020. Vastuualueen työpanos jakaantuu siten, että seutuyhtymän hallintoa on 40 %, edunvalvontaa on 10 % ja EU-hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia on 50 %. 6
Toimintasuunnitelma 2013 3. Yrityspalvelut Yrityspalvelujen tehtävänä on: huolehtia jäsenkuntien yritysten neuvontapalveluista nopealla aikataululla kohdistaa kuhunkin neuvontatilanteeseen paras asiantuntemus olemassa olevat kehittämishankkeet huomioiden tiedottaa neuvontapalveluista tehdä yrityskäyntejä järjestää koulutusta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tukea yritysten messu- ja markkinointijärjestelyjä toimia koordinaattorina yrittäjäjärjestöjen, kuntien ja seutuyhtymän välisessä yhteistyössä selvittää ja edistää yritysten sukupolvenvaihdosja jatkajamahdollisuuksia hankkia yhdessä kuntien kanssa uutta yritystoimintaa sekä yritystoimintaa tukevia uusia palveluja alueelle Pohjois-Savon ELY- keskus kilpailuttaa vuonna 2013 aloittavien yrittäjien neuvonnan sekä starttirahalausuntojen antamisen. Sisä-Savon seutuyhtymä on mukana kilpailutuksessa. Määrälliset tavoitteet vuonna 2013 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Uusia yrityksiä (kpl) 56 60 60 Työpaikat (kpl) 4 705 4 705 4 750 Myönnetyt yritystuet (kpl) 29 45 30 Myönnetyt yritystuet (1000 ) 1 552 3 000 2 000 SSSY:n asiakkaiden lkm 517 500 480 Henkilöstön toimenpiteet 2013 TP2011 TA 2012 TA 2013 Perustamisneuvonta 111 100 120 Yritysten kehittämishankkeiden suunnittelu 1061 500 1000 Asiakasyhteydenotot 613 1500 500 Sidosryhmätyö 250 300 Muut 396 300 300 3.1. Elinkeinoasiamiestoiminta Tulosalueen vastuu: elinkeinoasiamiehet vastuukunnittain. Elinkeinoasiamiehet palvelevat sekä toimivia yrittäjiä että yrittäjiksi aikovia. Elinkeinoasiamiesten palveluja ovat: yritykseen perustamiseen liittyvä neuvonta yritysidean testaaminen, rahoituksen järjestäminen ja perustamisasiakirjojen ja ilmoitusten laatiminen kannattavuuslaskelmien laatiminen yhdessä yrittäjän kanssa liiketoimintaan liittyvä neuvonta, mm. markkinointi, tuotesuojaus tiedonvälitys ja kontaktien etsiminen mm. kehittämisprojektit, koulutus, työvoimapalvelut, vapaat toimitilat, muut kunnan palvelut yrittäjän tukeminen yrityksen pulmatilanteissa Elinkeinoasiamiesten palvelut ovat jäsenkuntien alueella sijaitseville yrityksille maksuttomia. Seutuyhtymällä on omat elinkeinotoimistot Rautalammilla ja Suonenjoella. Tervossa ja Vesannolla toimii palvelupiste kunnanvirastossa. Tervo-Vesanto 7
Sisä-Savon seutuyhtymä alueella toiminnasta vastaa Sari Tulila, Rautalammilla Marita Leskinen ja Suonenjoella Olli Kokander. Elinkeinoasiamiehet toimivat kiinteässä yhteistyössä kuntajohtajien kanssa ja osallistuvat jäsenkuntien elinkeinopoliittiseen suunnitteluun ja valmistelutyöhön. Tältä osin tehtävät vaihtelevat kunnittain. Elinkeinoasiamies jalkautuu mahdollisimman paljon yrityksiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin, missä hän on kuntalaisten tavattavissa. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yrittäjäyhdistysten yleiset kokoukset, kesätapahtumat, vapaa-ajanasukkaille suunnatut tapahtumat, kuntien markkinointitilaisuudet. Elinkeinoasiamies on mukana paikkakuntien keskeisiä toimialoja ja maaseutuasumista käsittelevissä seminaareissa lähialueella sekä sidosryhmien järjestämissä työryhmissä ja kehittämistilaisuuksissa. 3.1.1. Suonenjoki Suonenjoella elinkeinotoimen strategisena tavoitteena on elinkeinotoiminnan kehittyminen ja työllisyyden parantaminen. Käytännön työtä tekee seutuyhtymän henkilöstö toimitusjohtaja Olli Tiaisen johdolla. Kaupungissa otetaan vuoden aikana vaiheittain käyttöön yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa. 1) yritysneuvonta Tavoitteena yhteensä on 140 yritysasiakasta (yrityksiä 588 kpl vuonna 2012). Aktivoidaan yrittäjiä investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena on 15 myönteistä rahoituspäätöstä. * Suonenjoella perustetaan 30 perustaa yrityksen. Näistä vähintään yksi yritys työllistää enemmän kuin yhden henkilön. Kaupungin kiinteistötoimen kanssa yhteistyössä hoidetaan kaupungin omistamien yritystilojen vuokraamista ja Yrityspuisto Futurian toimintaa. Yrityspuisto Futurian toimitila- ja tuotekehityspalveluja markkinoidaan yhdessä Suonenjoen kaupungin kanssa. Tätä tehtävää varten seutuyhtymässä on markkinointiassistentti, jonka kustannukset jaetaan seutuyhtymän, kaupungin elinkeinotoimen ja kiinteistötoimen kesken. 3.1.2. Vesanto ja Tervo Elinkeinoasiamiehellä (eam) ei ole varsinaisia päivystysaikoja, vaan hänet tavoittaa tasapuolisesti molemmista kunnista kulloinkin valmistelussa olevien asioiden vaatimalla tavalla. Toimenkuva jakautuu: 1) yritysneuvonta Tavoitteena on 90 yritysasiakasta (Tervossa 101 kpl ja Vesannolla 134 kpl vuonna 2011), jotka hoidetaan onnistuneesti eam:n ja tarvittaessa kunnan ja seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena myös yrittäjien uskon vahvistaminen, uusien yrittäjien etsiminen ja rohkaiseminen. Auttaa yrittäjiä ja hanketoimijoita investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena 10 hakemusta ja myönteistä rahoituspäätöstä. Yrityksen perustamisneuvontaa annetaan vähintään 25 asiakkaalle, joista 10 perustaa yrityksen. 2) elinkeinollinen kehittämistyö ja viestintä Tehdä asioita, joilla voi edistää paikkakuntien houkuttelevuutta, imagoa ja yritystoiminnan ja etätyön edellytyksiä. Vapaa-ajanasukkaille suunnatun viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen. Eam osallistuu Tervon elinkeinojaoston kokouksiin sekä toimii sihteerinä Vesannon elinkeinoryhmän kokouksissa. 8
Toimintasuunnitelma 2013 Tervossa painopistealueena on asumisen ja elinkeinomahdollisuuksien aktiivinen kehittäminen, jossa keskeisenä toimenpiteenä mm. matkailun kehittämishankkeen toteuttaminen ja yritystoimitilojen markkinointi. Vesannolla vuonna 2010 laaditun elinkeino-ohjelman painopistealueina ovat elinkeinokalatalouden, palvelu- ja maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Kuntien talousarvioihin on määritelty elinkeinotoimelle painopistealueiden mukaiset vuotuiset tavoitteet ja toimenpiteet.
Sisä-Savon seutuyhtymä 3.1.3. Rautalampi Elinkeinoasiamies osallistuu viikoittain kunnan johtoryhmän kokouksiin, tarvittaessa kunnanhallituksen kokouksiin ja kunnanvaltuuston kokouksiin. Hän osallistuu elinkeinojaoston ja matkailutyöryhmän kokouksiin ja on kutsuttaessa mukana yrittäjien hallituksen kokouksissa sekä syys- ja kevätkokouksissa sekä vapaa-ajantoimikunta VASTA:n kokouksissa. Toimenkuva: 1) yritysneuvonta Tavoitteena on 100 yritysasiakasta (yrityksiä alueella noin 270 sekä maatalousyrityksiä 150), jotka hoidetaan eam:n ja tarvittaessa kunnan ja seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikro- ja pk-yritysten innovaatiohankkeiden tukeminen. Tavoitteena on myös hyvän yritysilmapiirin vahvistaminen, uusien yrittäjien etsiminen ja rohkaiseminen. Auttaa yrittäjiä ja hanketoimijoita investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena 15 hakemusta. 12 uutta yritystä 2) elinkeinollinen kehittämistyö ja viestintä Edistää Rautalammin houkuttelevuutta, imagoa ja yritystoiminnan ja etätyön edellytyksiä. Brändikirjan laatiminen. 2012 hyväksytyn elinkeinostrategian jalkauttaminen ja toteuttaminen ja kuntien yhteisen viestinnän ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen. Yhteistyö VASTA:n kanssa kesäasukkaiden tyytyväisyyden ja olojen parantamiseksi. Rautalammilla painopistealueina vuonna 2013 Kansallispuistohankkeen eteenpäin vieminen ja siihen liittyen hoito- ja käyttösunnitelman toteuttaminen investointien ja reittien osalta. Matkailuun liittyvän aluetaloudellisen selvityksen tekeminen ja investointisuunnitelman laatiminen. Kilpimäen teollisuusalueen ja Toholahden yrityspuiston toimintaympäristöjen kehittäminen. Alueilla tiestön, sähkö- ja kunnallistekniikan rakentaminen, opastus ja tietoverkot. Työperäisen maahanmuuttoprojektin käynnistäminen erityisesti metalliteollisuutta varten. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän koulutushankkeen käynnistäminen ratsastuslukion ja Tiimiakatemian kanssa. Asuntonäyttelyä valmistava hanke. 3.2. Yritys - Suomi Sisä-Savo Tulosalueen vastuu: Yrityspalvelupäällikkö Olli Kokander Yritys-Suomi Sisä-Savo on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -konseptia. Yrityspalvelusopimuksessa tiivistetään yhteistyötä yritysneuvonnassa seudullisen yrityspalvelusopimuksen allekirjoittajaorganisaatioiden kanssa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Rautalammin kunta, Tervon kunta, Vesannon kunta ja Suonenjoen kaupunki, Pohjois-Savon ELY -keskus ja Kuopion TE - toimisto, Finnvera Oyj, Pro- Agria Pohjois-Savo ry sekä Leader toimintaryhmä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry. Tavoitteena on luoda jatkuva järjestelmä asiakaspalautteen keräämiseksi Sisä-Savon seutuyhtymän asiakkailta. Yrityspalvelupäällikkö yhdessä elinkeinoasiamiesten kanssa antaa toimialavapaata yritysneuvontaa erityisesti aloittaville ja palvelualalla toimiville yrityksille. Teollisten yritysten palveluja tarjoaa seutuyhtymän toimiala-asiantuntijat. Yritys- Suomi konseptin näkyvyyden parantamista ja tunnetuksi tekemistä jatketaan Sisä-Savon alueella. 10
Toimintasuunnitelma 2013 Vuoden 2013 alussa voimaan tulevan TE-toimistouudistuksen myötä haetaan Sisä-Savoon paras mahdollinen toimintamalli, jolla palvelut pystytään tuottamaan yrityksille ja yrittäjiksi aikoville. Pohjois-Savon ELY-keskus kilpailuttaa vuonna 2013 aloittavien yrittäjien neuvonnan sekä starttirahalausuntojen antamisen. Sisä-Savon seutuyhtymä osallistuu kilpailutukseen. 3.3. Rautainen Savo - palvelut Tulosalueen vastuu: Teollisuusasiamies Martti Kettunen Rautainen Savo -palvelut on Sisä-Savon seutuyhtymän ja Ylä-Savon Kehitys Oy:n yhteinen palvelu alueen teollisuudelle ja muille tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille. Palvelu tuottaa mm. neuvonta-, analyysi-, kehittämis- ja hankkeistamispalveluja. Rautainen Savo palvelun kohderyhmänä ovat Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion ja Siilinjärven sekä Leppävirran alueiden teknologiayritykset sekä Sisä-Savon ja Ylä-Savon seuduilla myös kaikki muut RSp palveluista kiinnostuneet yritykset. Uutena kohderyhmänä ensi vuoden osalta on puutuotealan yritykset, joille RSp-konseptia tarjotaan Ylä-Savon ja Sisä-Savon alueilla. Rautainen Savo palvelut -toiminta koostuu mm. seuraavista yrityksille tarjottavista palveluista: TRIOplus-toimintaan liittyvistä Progress -liiketoiminnan yritysanalyyseista yhteismessuosastojen ja tutustumismatkojen järjestämisestä kv-messutapahtumiin, joissa etusija päärahoittaja-alueiden yrityksillä teknologiayritysten palveluoppaan ja ajankohtaistiedotteiden tuottamisesta. Rautainen Savo palvelut -toiminnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2013 ovat: palveluja käyttää 150 yritystä, joista jäsenyrityksiksi liittyy 160 yritystä 700 neuvontatapahtumaa 25 Progress-analyysiä, joista aktivointeja 25, Basic-analyysejä 20 ja Advanced 15 20 uutta Tekes-hakemusta 1 uusi Tekes-ryhmähanke 5 muuta hankehakemusta 5 yrityksille tarkoitettua kuntakohtaista aamukahvitilaisuutta 4 kpl jäsentiedotteita ja yritysluettelo. Rautainen Savo palvelut -toiminnan resursseina toimivat Ylä-Savon Kehitys Oy:n palkkaamina toimialapäälliköt Heikki Passiniemi ja Pasi Raatikainen, teollisuusasiamies Martti Kettunen ja projektipäälliköt Ari Pietiläinen ja Eija Heilio. Lisäksi toimintaan liittyviä viestinnän kehittämistehtäviä hoitaa osa-aikainen viestintäkoordinaattori. RSp-toiminnan kokonaiskustannusarvio vuodelle 2013 on noin 480 000 euroa. tuotannollisten yritysten neuvontapalvelusta Tekes- ja muiden yrityskehityshankkeiden generoinneista sisältäen tarvittavien rahoitushakemusten tekemisessä avustaminen ensisijaisesti päärahoittaja-alueiden kohdeyrityksille 11
Sisä-Savon seutuyhtymä 3.4. ProYritys neuvontapalvelut Tulosalueen vastuu: yritysneuvoja Heli Sulola ProYritys - hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnittelevalle ja toimintaansa kehittävälle yritykselle. Alueella toimiva asiakasvastaava toimii auttaen alkavaa tai toimivaa yrittäjää löytämään ratkaisun tarpeisiinsa. Ensineuvonnan avulla kartoitetaan kehittämistarpeet ja arvioidaan oikeat toimenpiteet. Yritysneuvojat täydentävät elinkeinoasiamiesten ja muiden organisaatioiden yritysneuvojien verkostoa maaseutuelinkeinojen vahvalla tuntemuksella. Yritysneuvojan tavoitteena on maaseudun elinkeinotoimintaa yleisesti hyödyttävä kehittäminen yhdessä osana alueen muun elinkeinoelämän kehittämistä. Hän toimii yhteistyössä kuntien, ELYkeskuksen, työvoimatoimistojen, Finnveran, neuvontaorganisaatioiden, oppilaitosten ja yksityisten yrityspalveluyritysten kanssa. ProAgria Pohjois-Savon yritysneuvojien toiminta on osa valtakunnallista Yritys Suomi - palvelukokonaisuutta. Hankkeessa yritysneuvoja Heli Sulola jatkaa päivystyspäiviä Sisä-Savon kunnissa vuonna 2013. Päivystys tapahtuu Tervossa, Vesannolla ja Rautalammilla kerran kuussa sekä Suonenjoella kerran viikossa. Päivystyspäivien lisäksi yritysneuvoja tekee neuvontakäyntejä kunnissa etukäteen sovittuina ajankohtina. Mikäli hanke saa jatkorahoituksen, hanke jatkuu syyskuuhun 2013. Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v. 2011 Tavoite v. 2012 Tavoite v. 2013 Asiakasmäärä 20 Toimenpiteiden määrä 60 Julkaisut - Tuki ja lainahakemukset 5 Uudet työpaikat 10 Uusia yrityksiä 8 Kohderyhmämme ovat maaseudulla toimivat alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset ja yrittäjäksi aikovat henkilöt sekä maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset toimialasta riippumatta. ProYritys- hanke on ProAgria Pohjois-Savon ry:n ja Pohjois-Savon ELY -keskuksen sekä alueen kuntien yhteinen maaseudun yritysten kehittämishanke. Hankkeen kesto on 1.4.2011-31.3.2013. Hankkeen asiakasmäärä on ollut vuonna 2011 169 asiakasta. Vuonna 2012 tavoite on ollut 300 asiakasta. 12
Toimintasuunnitelma 2013 4. Kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut keskittyvät marja- ja puutarhatuotantotiloihin sekä elintarvike-, teknologiaja puutuoteteollisuuteen. Kehittämistyötä tehdään eri toimialoilla toteutettavien kehittämishankkeiden tuella. Kohderyhmästä riippumatta yhteisiä painopistealueita ovat liiketoiminnan ja teknologisen osaamisen kehittäminen ja verkottuminen. Panostukset markkinointiosaamiseen ja kansainvälistymiseen ovat etenkin teollisuusaloille yhteisiä. Seutuyhtymän kautta kanavoidaan myös maakunnan muiden toimijoiden kehittämishankkeiden kuntarahaosuudet. Päätökset osallistumisesta tekee hankekohtaisesti seutuyhtymän toimitusjohtaja tai hallitus. Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin tärkeimpiin kohderyhmiin suunniteltuja kehittämistoimia vuonna 2013. 13
Sisä-Savon seutuyhtymä 4.1. Marjaosaamiskeskus Sisä-Savo on maamme merkittävintä marjanviljelyaluetta. Marjakasveja tuotetaan vajaalla 140 tilalla yhteensä n. 650 ha:n alalla. Maatalouden myyntituloista Sisä-Savossa puolet tulee puutarhakasveista. Sisä-Savossa marjantuotannon satotasot ovat n. 20 % maan yleistä satotasoa korkeampi, ja parhaat viljelijät ovat jo tavoittaneet eurooppalaisen satotason. Marjojen alkutuotannon lisäksi Sisä-Savossa on runsaasti marjanjalostukseen liittyvää yritystoimintaa. Nämä yritykset pystyisivät ostamaan enemmän marjaa kuin mitä tällä hetkellä alueella tuotetaan, varsinkin luomumarjoista on niukkuutta. Marjaelinkeinon haasteita Sisä-Savossa ovat viljelijöiden ikärakenne, työvoiman saatavuus, toiminnan kannattavuus sekä paikallisen tuotannon kilpailukyvyn turvaaminen. Marjaosaamiskeskuksen toiminnan painopistealueita vuonna 2013 ovat marjantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen, ympäristövastuullisuuden kehittämien sekä marja- ja erikoiskasviviljelyn markkinoinnin ja osaamisen kasvattaminen. Soveltavan tutkimustoiminnan tarpeisiin käynnistettiin keväällä 2012 marjanviljelyn koetilan toiminta. Koetilalla suoritetaan lajikokeiden lisäksi moninaista käytännön viljelyä ja koetoimintaa niin avomaalla kuin kasvutunneleissa. Tunneliviljelyn viljelytekniikoiden kehittäminen mansikan ja vadelman viljelyssä on tärkein painopistealue. Koetilaa käytetään myös havaintotilana neuvonnallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi pellonpiennar- ja koulutuspäivät, kone-esittelyt jne. Koetilalla on pysyviä alan tarvikkeiden ja laitteiden esittelyjä, kuten kastelulaitteistot, tunnelit, katemateriaalit jne. Marjaosaamiskeskuksen kehittämistyön muina käytännön toimenpiteinä ovat tuottajille suunnatut kurssit, opintomatkat sekä pienryhmätoiminta. Kaikille avoimia tilaisuuksia ovat teemapäivät ja seminaarit, ajankohtaista tietoa välitetään sähköisin tiedottein, kotisivujen sekä sosiaalisen median kautta. Kausityövoiman käyttöä marjatilojen välillä tehostetaan sekä luodaan toimiva järjestelmä työvoiman välitykseen sähköisiä palveluja hyväksi käyttäen. Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v. 2011 Tavoite v. 2012 Tavoite v. 2013 Asiakasmäärä 80 Toimenpiteiden määrä 550 Julkaisut 2 Tuki ja lainahakemukset 10 Uudet työpaikat 5 Uusia yrityksiä 4 4.2. Elintarviketeollisuus Vuokko Niemitalo Futuria-Elintarvikekehitykseen sisältyy SSSY: n toteuttama elintarvikealan kehittämistyö. Kehittämistyötä tekevien 4 henkilön työpanoksesta keskimäärin 70 % tehdään Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Future Food hankkeeseen, johon osallistuu 21 yritystä Pohjois-Savosta (SSSY: n osio). Työpanosta kohdistetaan myös Sisä-Savon kuntien elintarvikealaan liittyviin hankkeisiin elinkeinoasiamiesten tukena. Muiden yritysten kehittämistoimet tehdään maksullisen palvelutoiminnan 14
Toimintasuunnitelma 2013 kautta (mm. koulutuspalvelut, elintarvikeyritysten omien kehittämishankkeiden sisältämät toimet). Lisäksi osallistutaan elintarvikealan muihin kehittämistoimiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa (mm. Karitsaa kaikille hanke, joka on aloittanut kesäkuussa 2012). Vuoden 2013 painopistealueet: 1. Asiakaslähtöinen tuotekehitys, painotus marja- ja kotimaisten hedelmien reseptipankin keräämiseen 2. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyvä neuvonta ja koulutus 3. Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen ja tapahtumamarkkinointi 4. Yritysten omien kehittämishankkeiden edistäminen 5. Kehittämistoiminnan jatkon suunnittelu Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v. 2011 Tavoite v. 2012 Tavoite v. 2013 Asiakasmäärä 65 45 40 Toimenpiteiden määrä 424 200 300 Julkaisut 0 1 1 Tuki- ja lainahakemukset 4 5 5 Uudet työpaikat 5 3 3 Uusia yrityksiä 0 0 2 15
Sisä-Savon seutuyhtymä 4.3. Karitsaa kaikille - elinkeinojen kehittämishanke karitsan jatkojalostukseen Yrityspalvelupäällikkö Olli Kokander Pohjoissavolaisen karitsanlihan saatavuutta edistetään EU-rahoitteisen hankkeen avulla. Karitsaa kaikille -hankkeessa halutaan luoda luontainen, toimiva, kokonaistaloudellinen ja kustannustehokas tuotantoketju alkutuottajalta kuluttajalle. Valtakunnallisen lammasstrategian mukaan karitsanlihan kotimaisuusaste halutaan nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tavoitteeseen yltäminen tarkoittaa nykytuotannon tuplaamista, sillä karitsanlihan omavaraisuusaste on hieman yli 20 prosenttia. Tällä hetkellä kotimaisen lihan kysyntä on kovempaa kuin tarjonta. Hankkeen kohderyhmänä ovat hankealueella sijaitsevat eläinten kuljettajat, teurastamot, tukkukauppa, jatkojalostajat, sivutuotteiden -ja vuodan muokkaajat. Hankkeen toimenpiteillä pyritään luomaan vuoden 2013 loppuun mennessä luonnollinen verkosto ja ketju eri toimijoiden välille, edistämään kotimaisen karitsanlihan kysyntää, sekä hyödyntämään tuottavalla tavalla myös muut ruhon osat. Tuottavuutta lisätään mm. selvittämällä tavoitehinnat jokaiselle ketjun osalle siten, että tuottajan tilityshinta raskaalle karitsaruholle saadaan nousemaan nykyisestä 3,6 /kg:sta 5-5,5 /kg:n ja ketjun muutkin osat saavat omasta työstään kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeeseen valittiin sellaisia toimijoita, jotka näkevät ketjun teurastuksesta lampaan lihan ja sivutuotteiden jalostukseen ja markkinointiin ja sen kehittämisen tärkeänä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös ProAgria Etelä-Savon hallinnoiman Tosilampuri-hankkeen kanssa, joka keskittyy alkutuotannon kehittämiseen. 4.4. Teknologiateollisuus Martti Kettunen Teknologiateollisuuden tärkein kehittämisväline on Rautainen Savo-palvelu, jonka tarkempi esittely on toimintasuunnitelman Yrityspalvelut osassa. Rautainen Savo -palvelu muodostuu viidestä eri palvelualueesta. Niistä yksittäinen yritys voi valita tarpeeseensa parhaiten sopivan palvelun tai palvelupaketin. Palvelut vuodelle 2013 ovat: 1. Aktivointi- ja neuvontapalvelut - yritystapaamiset - paikkakuntakohtaiset aamukahvitapaamiset - asiantuntijoiden vierailut - yrityksen tiedot Pohjois-Savon teknologiayritykset -luetteloon - RSp-tiedotteet 2. Analyysipalvelut - TRIOplus-analyysipalvelut, joka on yrityksen liiketoiminnan kehittämistarpeiden kokonaisvaltaista kartoitusta Progress-työkalun avulla. TRIOplus on Teknologiateollisuus ry: n ja TEKEL ry:n yhteinen kehittämisohjelma, johon Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen. TRIOplus-analyysi on tarkoitettu kaikille kehittämishakuisille yrityksille 3. Hankkeistus- ja kehityspalvelut - ELY-keskushakemusten tekeminen - Tekes-hakemusten tekeminen - Tekes-projektien projektikoordinointipalvelut 4. Yhteismessuosastot ja tutustumiskäynnit - Alihankintamessut - tutustumiskäyntien organisointi kv-messuille 16
Toimintasuunnitelma 2013 5. Verkostoitumisen edistäminen - Tekesin yritysryhmä- ja rinnakkaishankkeiden generointi - valmistusteknisen verkostoitumisen edistäminen - tutkimuslaitosten ja asiantuntijatahojen sekä alueen yritysten yhteistyön edistäminen. Toimenpiteet vuonna 2013 Toteuma v. 2011 Tavoite v. 2012 Tavoite v. 2013 Asiakasmäärä 27 25 25 Toimenpiteiden määrä 94 80 90 Julkaisut 4 5 5 Tuki- ja lainahakemukset 12 5 5 Uudet työpaikat 5 5 5 Uusia yrityksiä 0 1 1 4.5. Puutuoteteollisuus Rautainen Savo palvelu laajennetaan vuoden 2013 aikana koskemaan myös puutuoteteollisuutta. Seutuyhtymä osallistuu edelleen myös toimialan kehittämistä varten laadittuun Itä-Suomen kattavaan Eastwood puutuotealan kehittämisohjelmaan. Ohjelman päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Ohjelman ensimmäinen osio päättyi kesällä 2011 ja uusi vuodet 2011 2014 kattava kehittämishanke on käynnissä. Pohjois-Savon osalta osatoteuttajina toimivat Aluekehityssäätiö ja Savonia ammattikorkeakoulu. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Puutuoteyritysten ja puurakentamisen kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen, liikevaihdon ja viennin kasvu Uusien palveluliiketoimintojen käynnistäminen ja kehittäminen Yritysten osaamisen varmistaminen henkilö- ja organisaatiotasolla Puutuotealan ja puurakentamisen arvostuksen ja imagon nostaminen 4.6. Oppiva yritys Oppiva yritys palvelun keskeinen tehtävä on tukea alueemme PK-yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaverkostojen kehittämistä sekä edistää työhyvinvointia. Yrityslähtöisillä valmennuksilla nostetaan yrittäjien ja heidän työtekijöiden osaamistasoa. Oppiva yritys palvelu kehittää osaltaan yritysten liiketoimintaa suunnitelmallisemmaksi ja kannattavammaksi. Toiminnan keskeisenä osana ovat yrityksille järjestettävät täsmäkoulutukset. Ne rakentuvat usein yrityskäynneillä, joissa tehdään osaamisen kartoitus ja koulutussuunnitelma. Nämä on mahdollista tehdä myös sähköisesti kotisivuillamme. Tuloksena syntyy nykytilanteen arvio sekä tavoitteet osaamisen tason nostamiselle. Näiden lisäksi järjestämme liiketoimintaa yhdistäviä foorumeja ja kehittämisverkostoja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi ja verkostoitumiseen edistäviä valmennuksia. Oppiva yritys-palvelun koulutukset ovat edullisia ja ne pyritään järjestämään yritysten omilla paikkakunnilla. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muiden Sisä-Savon seutuyhtymän palveluiden kanssa. Palvelu on tarkoitettu kaikille toimialoille. Koulutuksien järjestämiseen on varattu rahaa 60 000 euroa + alv 23 %. 17
Sisä-Savon seutuyhtymä 5. Seutukehitys 5.1. Seutuyhteistyö Seutuyhtymä osallistuu maakunnalliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Muilta osin seudun edunvalvonnan hoitavat jäsenkunnat. Henkilövalinnat maakunnallisiin toimielimiin tehdään kunnallisvaalituloksen perusteella keväällä 2013. Seutuyhtymä tukee aktiivisesti kuntien välistä seudullista yhteistyötä. Taustalla ovat monet kuntien toimintaympäristön muutokset, kuten työssäkäyntialueisiin perustuva seutuistumiskehitys ja kuntien tarve koota voimavaroja tehtäviensä hoitamiseen. Tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista riippumatta, vahvistaa yhdessä seudun vetovoimaisuutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä sekä peruspalveluita ja erityisosaamisen turvaamista. Seudullista yhteistyötä tukee myös elinkeino- ja kehittämishanketoimintojen keskittäminen saman katon alle Sisä-Savon seutuyhtymän alaisuuteen. Sisä-Savon seutuyhtymän toimintaa ohjaa EU-rakennerahastokauden ajalle laadittu Sisä-Savon seutustrategia. Strategia tullaan uudistamaan vuoden aikana uudelle rahastokaudelle 2014-2020. Pohjois-Savossa rakennetaan nopeiden yhteyksien valokuituverkkoa voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Kuntien päätös olla mukana tukemassa toimivien, nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista kuntalaisilleen on signaali myös koko Suomelle: Pohjois-Savo toimii tällä hetkellä nopeiden yhteyksien rakentamisen veturina. Pohjois-Savon etulyöntiasema antaa maakunnallemme myös selkeän kilpailuedun: voimme tarjota uusille asukkaille, yrittäjille ja vapaa-ajanasukkaille toimivan, nykyaikaisen viestintäinfran. Kansallisen ja maakunnan sisäisen laajakaistaviestinnän tukemiseksi Pohjois-Savossa on käynnistynyt Kaista Savoon hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta laajakaistaverkkoa kohtaan. Sisä- Savon alueella kuituverkon rakentamisesta vastaa Savon Kuituverkko Oy. 5.2. Kaista Savoon Kaista Savoon tukee viestinnän ja markkinoinnin keinoin Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista kaikille hanketta, joka ohjaa valtion, EU:n ja kuntien rahaa toimintavarmojen ja nopeiden valokuituyhteyksien rakentamiseksi haja-asutusalueelle. Kaista Savoon toimii koko Pohjois-Savon alueella Laajakaista kaikille hankkeessa mukana olevien operaattoreiden tukena viestinnässä ja kuluttajamarkkinoinnissa. Hankkeen toiminta-aika on 2011 2014. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY- keskus. Hanke tekee yhteistyötä myös Suomen muissa maakunnissa toimivien Laajakaista kaikille viestintähankkeiden kanssa. Hanke työllistää viestintäpäällikön lisäksi noin 10 alueellista asiamiestä, joilta hanke ostaa asiantuntijapalveluita ostopalveluina kylätasoisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Hankkeen kolme tärkeintä toimintalinjaa ovat: viestintä- ja markkinointimateriaalin tuottaminen kunta- ja kylätilaisuuksien järjestäminen asiamiesverkoston avustuksella neuvontapalveluiden järjestäminen uuden teknologian käyttöönottamiseksi. Hankkeen vuosibudjetti 2013 on 164 950 euroa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu järjestää 200 yleisötilaisuutta ja 20 julkaisua kolmen vuoden aikana. Vuonna 2013 järjestetään noin 80 yleisötilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Tilaisuudet painottuvat kevääseen, jolloin kesällä rakennettavat hankealueet 18
Toimintasuunnitelma 2013 ovat varmistuneet operaattoreilta. Syksyllä toteutetaan käyttöönottoneuvonnat kaikilla valmistuvilla(- neilla) hankealueilla, valmistaudutaan kesän 2014 rakentamiseen sekä käynnistetään mahdollisuuksien mukaan ennakkomarkkinointia. Uutena toteutusmuotona otetaan käyttöön eri alueilla ja teemoilla toteutettavat RoadShow:t, joissa painotetaan erityisesti olemassa olevien, helposti tuotteistettavien ja tulevaisuuteen visioitujen sähköisten palvelujen esittelyä/demoamista eri kohderyhmille. Vuoden 2013 aikana painotetaan myös muutoin sähköisten palvelujen kehittymisen vauhdittamista yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa (pilotointeja ja kokeiluja eri kohderyhmille suunnatuista/räätälöidyistä palveluista). Hanke julkaisee esitteitä, flyereita ja uutiskirjeitä markkinoinnin tueksi sekä teettää videoita käyttäjäkokemuksista ja palveluista. Keväälle 2013 on suunniteltu toteutettavaksi myös TV-mainoskampanja yhteistyössä valtakunnan muiden kuituviestintähankkeiden kanssa.hanke jatkaa viestintää valokuituverkon rakentumisen etenemisestä ja sen hyödyistä paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. 19
Sisä-Savon seutuyhtymä 5.3. Matkailu Tulosalueen vastuu: seutukehittäjä Olli Kokander Sisä-Savon kunnat tekivät vuonna 2011 päätöksen liittymisestä maakunnalliseen matkailuyhtiöön. Toiminta kanavoidaan Sisä-Savon seutuyhtymän kautta, joka vastaa omalla resursoinnillaan, että yhteisiin matkailuponnisteluihin löytyy riittävä tuki. Maakunnallisen matkailutoiminnan yhtenä suurimmista haasteista on http://visitlakeland.fi/ - portaalin kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Portaali on Pohjois-Savon matkailusivusto, josta löytyy matkailijalle tarpeellista tietoa alueen palvelutarjonnasta. Sitä kautta alueemme kunnat ja matkailuyrittäjät saavat levitettyä tietoa omista tapahtumistaan ja toiminnoistaan. Matkailijan kannalta yksi internet osoite helpottaa palveluiden löytymistä yhdestä paikasta. Matkailu on yhtenä painopistealueena Sisä-Savon seutustrategiassa. Seudulla on useita pienempiä matkailutoimijoita, mutta selkeä, terävä kärki puuttuu. Matkailuyritykset ovat pääosin pieniä ns. maaseutumatkailukohteita. Tapahtumista Mansikkakarnevaalit, Pestuumarkkinat ja uusimpana Reiska- MM vetävät vuodesta toiseen seudullisesti suuria kävijämääriä. Mansikkakarnevaaleilla on valtakunnallisesti huomattava tunnettuusarvo; tätä seudun tulee jatkossakin hyödyntää. Sisä-Savon vahvuuksia ja tunnettuustekijöitä ovat kalastusmatkailu, yllä mainitut tapahtumat sekä ratsastusmatkailu. Tulevaisuuden vahvuudeksi noussee Etelä-Konneveden kansallispuisto, mikäli ympäristöministeri tekee myönteisen päätöksen loppuvuodesta 2012. Tuomme esille alueemme matkailuun liittyvää näkyvyyttä olemalla mukana helmikuussa järjestettävillä Vene 13 Båt -messuilla Saaristoasian neuvottelukunnan yhteisosastolla edellisvuosien tapaan. Messuilla tuodaan esille seutumme vahvuustekijöitä matkailualueena. 20