Tuottavuuskehitys pkyrityksissä



Samankaltaiset tiedostot
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Erasmus liikkuvuus Suomesta

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

ICT, tuottavuus ja talouskasvu

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

*) %-yks. % 2018*)

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

muutos *) %-yks. % 2017*)

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

muutos *) %-yks. % 2016

Tulevaisuuden julmat kuvat: kilpailukyky ja luova tuho

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Suomen talouden näkymät

Elämää PISA:n varjossa

Rakentamisen suhdannekatsaus

Ajankohtaista Fingridistä

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

KVS2008. Pertti Kuronen

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

SAS ja R yhteiskäyttö

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Hunningolta huipulle

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

CAP tilannekatsaus

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Broilereiden hyvinvointi ja

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Position Position Passengers Percentage Passengers Percentage of all visitors 2013 of all visitors

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmien y y seminaari, Imatra,

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Air based package holidays abroad in 2017 and 2016 (including tailor made packages and long-haul cruises without flights)

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Pankkisektori Suomessa

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

SOSIODEMOGRAFINEN TUTKIMUS, joka perustuu Eurobarometri tutkimuksien 68, 69 ja 70 kumulatiivisiin tuloksiin

Markkinaraportti / lokakuu 2010

CAP tilannekatsaus

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Transkriptio:

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1

Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka on ollut oppikirjan mukaista Investointivaihe -1985 (investoinnit, toimialojen rakentaminen/suojaaminen, jne.) Innovaatiovaihe 1985- (t&k&i, deregulaatio, korkeaasteen koulutus, yrittäjyys) Hyvinvoinnin kehitys vaatii tuottavaa ja uudistuvaa yritystoimintaa uusia, tuottavia yrityksiä uudistuvia, tuottavuuttaan parantavia eturintaman yrityksiä (ks. Acemoglu & Cao 2010) Korkean tuottavuuden (tuottavuuskasvun) taloudessa tehottomat yritykset ovat pieniä (ja pieneneviä) tehokkaat yritykset ovat suuria (ja kasvavia) 2

Johtopäätökset (2/2) Pk-yritysten kiinnostavin osa on uudet/nuoret yritykset Uudet yritykset vahvistavat talouskasvua, mutta vasta 10-15 vuoden viiveellä ja luovan tuhon (tai tuhoavan luovuuden ) kautta vain pieni osa uusista yrityksistä vahvistaa talouskasvua epäselvää, kuinka ne voidaan etukäteen tunnistaa. Suomen pk-sektorin suorituskyky on suhteellisen hyvä Pk-yritysten tukemiseen/auttamiseen sisältyy sudenkuoppia 3

Esityksen rakenne Talouskasvu, sen merkitys ja sen tekijät Suomen yrityssektorin tuottavuus Pk-sektorin suorituskyky Uudet yritykset, pk-yritykset ja tuottavuuskasvun dynamiikka 4

Talouskasvu ja tuottavuuskasvu BKT:n kasvu = työllisyyden kasvu + työn tuottavuuden kasvu Kestävä, pitkän aikavälin talouskasvu perustuu työn tuottavuuden kasvuun Tuottavuuden kasvu on hyvinvoinnin kannalta (vieläkin) tärkeämpää kuin talouden kasvu 5

Yrityssektorin tuottavuuden taso Työn ja kokonaistuottavuuden taso on kansainvälisessä eturintamassa Vain osittain Nokia-tarina teollisuus on tehokas myös ilman Nokiaa (kuvio 1) esimerkiksi kaupan sektorilla tuottavuus näyttää olevan korkea (ks. Timmer-Ypma 2006) Rahoitussektorin (ja julkisen sektorin) tuottavuusnumerot ovat heikkoja lähes varmasti kyse on mittausvirheistä Tuotannon tehokkuus on seurausta pitkään jatkuneesta vahvasta kokonaistuottavuuden kasvusta (kuvio 2) 6

Kuvio 1. Kokonaistuottavuuden taso teollisuudessa ilman ICT-aloja log-scale 25 50 75 100 150 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 20052007 Finland USA Sweden Japan Maliranta, Rouvinen & Ylä-Anttila 2010 7

Kuvio 2. Markkinasektori kokonaisuudessaan on kehittynyt loistavasti Kokonaistuottavuuden kasvu, markkinasektori % -4-2 0 2 4 6 1975 1980 1985 1990 1995 2000 20052007 Tasoitettu, Suomi Tasoitettu, USA Havaittu, Suomi Havaittu, USA Lähde: EUKLEMS. Tasoitettu Hodrick-Prescott suotimella, lambda=6.25 8

Suomen pk-sektorin tuottavuus Pk-yritysten tuottavuus tyypillisesti jonkin verran suuria heikompi Korrelaation tulkinta? Tehottomia koska ovat pieniä vai pieniä koska ovat tehottomia? Suomen pk-sektori näyttäisi olevan kansainvälisesti vertailen tuottavuudeltaan kilpailukykyinen Ks. Eurostat. (2009). European Business. Facts and Figures: Eurostat. Eurostatin aineistoilla asiaa voisi tutkia tarkemminkin (ks. Nevalainen-Katila- Maliranta 2008) 9

Tietotekniikan käyttö pk-sektorilla Tutkimukset kertovat että tietotekniikan käytön intensiivisyys selittää yrityksen tai toimialan tuottavuuden korkeaa tasoa esimerkiksi (Internetiin kytkettyä) tietokonetta työssään käyttävien osuus työvoimasta Eurostatin harmonisoidut tilastot kertovat, että ICT-käytön diffuusio on ollut erittäin voimakasta Suomen (ja muiden Pohjoismaiden) yrityssektorilla (ks. kuviot). 10

Tietotekniikkaa (Internet) käytetään intensiivisesti suomalaissa pk-yrityksissä, 2009 70 Percentage of persons employed using computers connected to the Internet in their normal work routine at least once a week, SMEs 60 50 40 30 20 10 0 Romania Bulgaria Latvia Portugal Lithuania Hungary Poland Italy Greece Czech Republic Ireland Croatia Spain Estonia France Luxembourg Austria Slovakia Slovenia Germany United Kingdom Netherlands Sweden Norway Lähde: Eurostat Finland Denmark 11

Tietotekniikkaa (laajakaista) käytetään paljon suomalaissa pk-yrityksissä, 2009 100 Enterprises with broadband access, SMEs 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Romania Lithuania Poland Latvia Bulgaria Croatia Hungary Ireland Austria Czech Republic Slovakia Greece Portugal Denmark Italy Slovenia United Kingdom Netherlands Luxembourg Germany Sweden Norway France Spain Finland Estonia Lähde: Eurostat 12

Työn tuottavuuskasvun lähteet Kaksi lähestymistapaa tarkastella tuottavuuskasvun lähteitä 1. Kasvulaskenta 2. Mikrolähteiden hajotelma ( luovan tuhon tunnistaminen) 13

Kasvulaskentavertailua, markkinataloussektori Labor productivity Contribution from Labor composition ICT capital per hour Non-ICT capital per hour TFP (1)=(2)+(3)+(4)+(5) (2) (3) (4) (5) Finland (71-84) 3.2 0.7 0.4 1.1 1.1 Finland (78-84) 3.4 0.8 0.5 0.7 1.4 Finland (85-94) 3.2 0.5 0.4 0.4 1.8 Finland (95-07) 3.5 0.1 0.6 0.2 2.5 USA (78-84) 1.6 0.1 0.8 1.0-0.4 USA (85-94) 2.6 0.2 0.7 0.6 1.1 USA (95-07) 2.9 0.3 1.0 0.5 1.1 Sweden (78-84) n/a n/a n/a n/a n/a Sweden (85-94) n/a n/a n/a n/a n/a Sweden (95-07) 3.5 0.3 0.7 1.2 1.4 Japan (78-84) 4.1 0.5 0.4 1.1 2.1 Japan (85-94) 3.9 0.2 0.4 1.6 1.6 Japan (95-06) 1.9 0.4 0.4 0.6 0.5 Lähde: EU KLEMS, Maliranta, Rouvinen ja Ylä-Anttila, 2010 14

Toimialan tuottavuus Tuottavuuden taso 1980 1985 1990 1995 Aika 15

Luovan tuhon mekanismi Tuottavuuden taso Toimialan tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho a) d) b) c) 1980 1985 1990 1995 Aika 16

Työn tuottavuuden kasvun luovan tuhon komponentit Suomen teollisuuden toimialoilla %-yksikköä -2-1.6-1.2 -.8 -.4 0.4.8 1.2 1.6 1975 1980 1985 1990 19931995 2000 20052007 markkinoille tulo markkinoilta poistuminen markkinaosuussiirtymät 17

Luova tuho ja yrityksen elinkaari Perustuu seuraavan tutkimuksen alustaviin tuloksiin: Firm Life-Cycles and External Restructuring, Hyytinen, Ari Maliranta, Mika (2010) 18

Yrityksen elinaari 1. Tulo markkinoille 2. Kehittyminen markkinoilla Tuottavuuden parantuminen Työllisyyden kasvu 3. Poistuminen markkinoilta 19

Yrityksen ikä ja osuus tuottavuuden kasvusta ja työllisyydestä 80 70 60 Osuus työllisyydestä, % Vuosina 1996-2007 keskimäärin 50 40 30 20 10 0 7 Teollisuus ilman elektroniikkaa Elektroniikka Palvelut Kontribuutio tuottavuuden kasvuun, %-yksikköä Uudet 1-5 vuotta 6-10 vuotta 11-15 vuotta 16- vuotta Huom! Tässä yrityksen ikä on sen omistamien toimipaikkojen keskimääräinen ikä 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Teollisuus ilman elektroniikkaa Elektroniikka Palvelut Uudet 1-5 vuotta 6-10 vuotta 11-15 vuotta 16- vuotta 20

1. Tulo markkinoille Markkinoille tulon vaikutus toimialan tuottavuuteen, vuodet 1996-2007,%-yksikköä Tuottavuusvaikutus Tuottavuusero Työllisyysosuus (1) = (2) x (3) (2) (3) Yritykset Teollisuus -0.33-8.84 3.76 Elektroniikka -0.72-20.49 3.49 Palvelut -1.17-20.46 5.74 Toimipaikat Teollisuus -0.56-30.95 1.79 Elektroniikka -0.93-33.54 2.78 Palvelut -1.36-22.95 5.92 Lähde: Hyytinen-Maliranta, 2010 21

Markkinoilta poistumisen tuottavuusvaikutus yli elinkaaren, %-yksikköä Vuodet 1996-2007 Teollisuus ilman elektroniikkaa Elektroniikka Palvelut 2.5 4.5 3.0 2.0 4.0 3.5 2.5 1.5 1.0 3.0 2.5 2.0 1.5 2.0 1.5 1.0 0.5 1.0 0.5 0.5 0.0 0.0 0.0 1-5 6-10 11-15 16-1-5 6-10 11-15 16-1-5 6-10 11-15 16- Lähde: Hyytinen-Maliranta, 2010 22

Markkinoilta poistuminen, osatekijät, % 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40-45 Teollisuus ilman elektroniikkaa 1-5 6-10 11-15 16- Productivity gap (scale on left) Employment share of exiting firms (scale on right) 7 6 5 4 3 2 1 0 23

Markkinoilta poistuminen, osatekijät, % 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40-45 -50 Elektroniikka 1-5 6-10 11-15 16- Productivity gap (scale on left) Employment share of exiting firms (scale on right) 12 10 8 6 4 2 0 24

Markkinoilta poistuminen, osatekijät, % 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 Palvelut 1-5 6-10 11-15 16- Productivity gap (scale on left) Employment share of exiting firms (scale on right) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 25

Markkinoilla kehittyminen, työllisyyden rakennemuutos yritysten välillä (tuottavuuden kasvun between komponentti) Teollisuus ilman elektroniikkaa Elektroniikka Palvelut 0.4 1.4 0.6 0.2 0.0-0.2-0.4-0.6 1-5 6-10 11-15 16-1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.4 0.2 0.0-0.2-0.4-0.6-0.8 1-5 6-10 11-15 16- -0.8-1.0-1.2 0.2 0.0 1-5 6-10 11-15 16- -1.0-1.2-1.4-1.6 26

Markkinoilla kehittyminen, yritysten tuottavuuden kasvu (tuottavuuden kasvun within komponentti) Teollisuus ilman elektroniikkaa Elektroniikka Palvelut 3.5 16.0 4.0 3.0 14.0 3.5 2.5 12.0 3.0 2.0 1.5 1.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 2.0 0.5 0.0 0.0 0.0 1-5 6-10 11-15 16-1-5 6-10 11-15 16-1-5 6-10 11-15 16-27

Tuottavuuskasvun tulevaisuus? Työn tuottavuuden kasvu, yrityssektori (pl. rahoitus- ja vakuutus) % -6-4 -2 0 2 4 6 8 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008 Tasoitettu (-2006), Suomi Havaittu, Suomi Tasoitettu, USA Havaittu, USA Lähteet: Kansantalouden tilinpito ja Bureau of Labor Statistics, omat laskelmat 28

Talouskasvun tulevaisuus? log-inndeksi 100 150 200 250 300 Tuotannon volyymi kansantaloudessa ja yrityssektorilla 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Kansantalous Yrityssektori Lähde: Kansantalouden tilinpito 29

Kiitos! 30