Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Transkriptio

1 Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari Ari Leppälahti

2 Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä luvuista

3 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) tilastokokonaisuus Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen - tutkimuslaitokset, muu valtionhallinto - kunnat - yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Korkeakoulujen tutkimus ja kehittäminen - yliopistot (julkiset ja yksityiset) - yliopistolliset keskussairaalat - ammattikorkeakoulut

4 Hieman historiaa Systemaattinen kansainvälinen tilastointi alkaa 1960-luvulla OECD, Frascati manual, FM 2002 tuorein editio Tutkimuksen ja teknologian merkityksen kasvu, kontribuutio tuottavuuteen Aluksi painotuksena teknologia ja luonnontieteet, pian myös sosiaalitieteet ja humanistiset mukaan Suomessa alkaen tilastovuodesta 1971 (kaikki sektorit ja tieteenalat)

5 Kansallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä Tutkimus- ja innovaationeuvosto OKM, TEM, aluehallinto, Tekes, Suomen Akatemia Tutkimuslaitokset, tutkijat OECD, etenkin kv. ohjeistukset ja suositukset Eurostat, velvoitteet jäsenmaille yhtenäiseen tiedonkeruuseen, EU:n tiede- ja innovaatiopolitiikka (tavoite 3 % bruttokansantuotteesta) YK:n osalta UNESCO kokoaa tietoja, uusia maita tulossa mukaan esim. Vietnam

6 Perusmääritelmiä Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Perustutkimus Soveltava tutkimus Kokeellinen kehittäminen

7 Esimerkkejä toiminnoista, jotka eivät ole t&k:ta (elleivät ole osa t&k-projektia) Tiedonkeruu ilman tutkimuksellista tavoitetta, esim. säähavainnot, luonnonvarojen inventointi, tilastointi, tieteellisen tiedon etsintä Malmin- ja muiden luonnonvarojen etsintä Markkinatutkimukset, mielipidemittaukset Hallinnolliset selvitykset ja näiden pohjalta tapahtuva kehittäminen Organisaation tai hallinnon kehittäminen => Vastaajan harkinnalla ja tulkinnalla on aina merkitystä

8 Keskeisin tietosisältö T&k-henkilöstö koulutuksen ja sukupuolen mukaan Tehtävän mukaan (tutkijat, tuotekehitysinsinöörit / muut) Tutkimustyövuodet T&k-menot menolajin mukaan Henkilöstö, työvuodet ja menot alueittain T&k-menojen rahoitus

9 OECD:n tieteenalaluokitus, 6 päätieteenalaa + alaluokat Luonnontieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet

10 Tiedonkeruu Vuosittain Yritykset, julkinen sektori, ammattikorkeakoulut sekä yosairaalat: suora tiedonkeruu yksiköiltä Yliopistot: - ajankäyttökertoimet (erillistutkimus, ei vuosittain) - rekisteritiedot - kysely

11 Korkeakoulusektori Metodologiassa eroavaisuuksia eri maiden välillä, vaikka sinänsä tavoite ja perusrajaukset OECD:n suositusten mukaisia Suora tiedonkeruu, muiden aineistojen hyödyntäminen Keskeiseksi haasteeksi on nähty tutkimuksen rajaaminen muista toiminnoista Kattavat ajankäyttötutkimukset tuovat esille esim. eroja tutkimusosuudessa samana nimikkeen osalta eri tieteenaloilla -> keskushallinnon hankala arvioida

12 Suomessa ajankäyttötutkimukset 1984, ja (alkaen 2011 laskettu ajankäytön seurantatiedoista) Tutkimuskertoimet päätieteenalan ja virkanimikkeen mukaan Laitosten tieteenalojen määrittely, tarvittaessa jaetaan, 6 päätieteenalaa + tarkennukset Ulkopuolinen tutkimusrahoitus + eräitä muita tietoja kyselyllä Rekistereiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen Laskennan kehittäminen, muutos vuoden 2011 tilastosta alkaen

13 Korkeakoulujen tilastointimenetelmien painottuminen eräissä maissa (lähde: OECD) Suora kysely: Australia, Tsekki, Tanska, Espanja, Viro, Etelä-Korea, Luxemburg, Meksiko, Uusi-Seelanti, Portugali, Slovenia, Ruotsi, Yhdysvallat, Argentiina, Kiina, Venäjä, Etelä-Afrikka Kysely ja ajankäyttökertoimet: Itävalta, Belgia, Unkari, Irlanti, Japani, Slovakia Hallinnollinen aineisto ja ajankäyttökertoimet: Kanada, Sveitsi, Israel, Italia, Alankomaat, Turkki Kysely, hallinnollinen aineisto ja ajankäyttökertoimet: Saksa, Suomi, Islanti, Norja

14 Ajankohtaista kansainvälisessä kehitystyössä - yleistä T&k:ta laajempi käsite innovaatiotoiminta noussut keskeisesti esille Yritysten innovaatiotoiminnasta indikaattoreita jo yli 20 v. ajan, julkisen sektorin innovaatiotilastoista vasta alustavia pilotteja Innovaatiokäsite laajentunut tuotteista ja prosesseista organisaatio- ja markkinointi-innovaatioihin Globalisaatio etenkin yritysten t&k:ssa T&k-menojen pääomittaminen kansantalouden tilinpitoon -> nostaa BKT:ta

15 Ajankohtaista kansainvälisessä kehitystyössä - korkeakoulut T&k-tilastojen ohjeistuksen, OECD:n Frascati-manuaalin uudistus, esimerkkejä esille nostetuista tarkennustarpeista: Rajatapausten luokittelu, esimerkiksi milloin organisaatio on julkinen tutkimuslaitos ja milloin korkeakoulu/yliopisto Yliopistojen ja yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimuksen rajapinta (kaksinkertaisen laskennan vaara) Tutkimukseen allokoitavien investointien ja rakennusmenojen laskenta, arvonlisäveron käsittely Tutkimuksen rajaaminen, mallit ajankäyttötutkimuksille

16 Tilastolukuja Lähteitä: Tilastokeskus, Eurostat, OECD ja Unesco

17 T&K-menojen sektorijakauma Suomessa 2010 (%) 9,9 % 20,4 % Yritykset Korkeakoulut Julkinen sektori 69,6 %

18 Korkeakoulujen tutkimusmenot tieteenaloittain 2010 (%) 7,9 % 24,9 % LUONNONTIETEET 21,9 % 3,1 % TEKNIIKKA LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEET MAATALOUS- JA METSÄTIETEET YHTEISKUNTATIETEET 20,5 % HUMANISTISET TIETEET 21,8 %

19 T&K-menojen sektorijakauma Pohjoismaissa 2010 (%)

20 T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta 2010 (I) Netherlands Canada China United Kingdom Norway Estonia Portugal Czech Republic Spain Italy Russian Federation Hungary Turkey Poland 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 %

21 T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta 2010 (II) Israel Finland Korea Sweden Japan Denmark United States (2009) Germany Austria France Slovenia Belgium EU-27 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 %

22 Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista eräissä maissa 2010 (I) 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0,

23 Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista eräissä maissa 2010 (II) % 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,

24 Naisten osuus korkeakoulusektorin tutkijoista 2009 (%) Argentina Portugal Finland Estonia Sweden Norway United Kingdom Poland Russian Federation Turkey Italy Hungary Czech Republic Germany France Korea Japan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,

25 Lisätietoja: Tilasto: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta