Missä mennään - LAPE osana maakuntaa ja muuttuvia rakenteita Sirkku Pikkujämsä, SOTE-vastuuvalmistelija, POPmaakunta 13.11.2018 LAPE-seminaari www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta
Helsingin Sanomat 12.11.2018 Suuri seurantatutkimus ikäluokasta 1997 paljasti, kuinka Suomen jakautuminen etenee Poliitikot huolestuivat: Kaikilla ei ole samat lähtökohdat Meidän on väistämättä koottava palveluita paremmin niin, että ammattilaiset tekevät yhteistyötä ja on olemassa yksi vastuutaho, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoo. Moni taho tarjoaa palveluitaan, mutta kokonaisvaltainen tuki perheille puuttuu.
Hailuoto 967 Hailuoto 6 Asukasluku Syntyneet lapset / vuosi Oulu 201 810 Oulu 2 337 Hailuoto 15 % Alle 18 v. osuus Liminka 40 % Hailuoto 26 % Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Liminka 63 % Vaala 16 % 75 v. täyttäneiden osuus Liminka 4 % Merijärvi 39 % Taajama-aste Oulu 96 % Hailuoto 3 610 /as Soten tarvevakioidut kustannukset Kalajoki 2 654 /as Pyhäjärvi 159 (+59%) Merijärvi 45 /as THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Kelan korvaaman yksit. terveydenh. kust. Liminka 99 (-1%) Oulu 169 /as Siikajoen kunta Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018
Ikääntyneiden määrä ja suhteellinen osuus lisääntyy merkittävästi 8 % 8 % 12 % 15 % Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet 75 v. täyttäneiden osuus
PoPSTer -hanke 3/2016 12/2017
Lasten ja perheiden palvelut Hyvinvoinnin perustan muodostavat lapsen ja perheen arkiympäristö, koti, varhaiskasvatus ja koulu. Palvelut toteutetaan pääsääntöisesti peruspalveluilla kasvu- ja kehitysympäristössä. Erityisosaamisella tuetaan perustason toimijoita konsultaatioilla, kouluttamisella ja tarkoituksenmukaisesti jalkautumalla. Perheiden kanssa toteutettu palvelun ja hoidon suunnittelu varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden. Palvelujärjestelmä rakentuu sisällöllisesti kolmeen tasoon: matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut. Toteutetaan verkostomaisesti toimiva perhekeskusmalli siten, että palvelut tavoitetaan matalalla kynnyksellä ja ne toimivat koordinoidusti ja tieto kulkee. Määritellään maakunnalliset kuvaukset ja toimintamallit sekä eri toimijoiden roolit, miten edetään eriasteisen huolen herättyä. Varmistetaan lapsen ja perheen ohjaus ja pääsy oikeiden palveluiden piiriin. Maakunnalliset kuvaukset tehdään monitoimijaisesti. Erityistaso toimii mahdollisuuksien mukaan avopalveluina tiiviissä yhteistyössä muiden palveluiden ja toimijoiden kanssa. Vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito) toteutetaan integroidusti, vaikuttavasti ja tehokkaasti (OT-keskukset).
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on luoda hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pysyvät kunnalliset ja maakunnalliset rakenteet, joiden kautta hyvinvointityö kytketään osaksi strategista johtamista ja hyödynnetään monipuolisesti vuorovaikutteisia yhteistoimintakäytäntöjä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi määritellään hyvinvoinnin edistäminen strategiseksi päämääräksi kaikille palvelutuotannosta vastaaville tahoille, luodaan yhteistyörakenne, joka varmistaa strategian ja siitä johdettujen tavoitteiden toteuttamisen ja seurannan kaikkien palvelutuotannosta vastaavien organisaatioiden toiminnassa, luodaan yksi yhteinen rakenne, jolla kuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden hyvinvointityötä voidaan koordinoida ja ohjata yhteisten tavoitteiden pohjalta samaan suuntaan, kytketään maakunnallinen hyvinvointikertomus maakuntastrategian valmisteluun sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun, edistetään asukkaiden osallisuutta hyvinvointityöhön ja sen suunnitteluun.
POPmaakunnan maku/sote-valmistelu 1/2018 alkaen
Hyvinvoinnin edistäminen (hyte) on näihin asioihin vaikuttamista Tavoitteena hyvä arki ja hyvä elämä. Keskiössä ihminen, joka on aktiivinen toimija eikä vain palvelujen kohde. Sanna Salmela, versio 20.8.2018
Hyvinvoinnin erityispiirteitä: Lapset (noin ikävuodet 0-15) ja lapsiperheet (täydentää diaa 3) Sanna Salmela VERSIO 20.8.2018 Vapaa-aika Taloudellinen toimeentulo Asuminen, kasvu- ja elinympäristö Perheen yhteinen aika Lasten ja perheen harrastukset Lepo ja virkistys Varhaiskasvatus, koulu Kasvuympäristöissä pärjääminen ja koettu turvallisuus Koulunkäynnin ja opintojen sujuminen Turvalliset aikuiset ja kaverit, toimivat ihmissuhteet Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö kodin kanssa Toimiva oppilashuolto Kasvun, kehittymisen ja sinnikkyyden ilo Yhteisöllisyys ja välittävä ilmapiiri Työ Vanhempien työllisyystilanne ja työn jatkuvuus Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Perheeltä saatava malli työelämästä Mielen hyvinvointi ja fyysinen terveys, minämyötätunto Vahvuusperusteisen minäkuvan muodostuminen Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen Ryhmiin kuuluminen Pärjäävyyden kokemukset Riittävä ja kehittävä liikunta Ilon ja onnistumisen kokemukset yksin ja ryhmissä Riittävä toimeentulo Tieto perheiden etuuksista ja niiden saatavuus Taloustaidot ja niiden oppiminen Osallistumisen ja liikkumisen mahdollisuudet Kehitystason mukainen ymmärrys toimeentulosta Koettu hyvinvointi Onnellisuus Elämänlaatu Tyytyväisyys elämään Asunto: Asunnon sopivuus ja koko perheen tarpeisiin nähden Asuin- ja kasvuympäristö: Turvallisuus ja viihtyisyys Riittävät ja virikkeelliset leikki- ja liikuntapaikat Osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet Ihmissuhteet, vanhemmuus, elämänmuutokset Kaikkien perheenjäsenten ihmis- ja vuorovaikutussuhteet eri toimintaympäristöissä Kokemus omasta ja perheenjäsenten osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä Elämäntilanteen muutokset (esim. ero- ja muut kriisitilanteet) Vanhemmuudelle ja parisuhteelle saatava tuki (mm. lähiverkostolta ja muualta saatu vertaistuki ym.) Kasvatuskumppanuus esimerkiksi terveydenhoitajan, varhaiskasvattajan tai opettajan kanssa Yhteisöllinen vanhemmuus, positiivinen välittäminen Ystävät ja lähiverkosto Hyvät tavat ja tunne- ja vuorovaikutustaidot Yhteiskunta, arvot ja vaikuttaminen Vallitsevat arvot (lapsen oikeuksien toteutuminen, lapsiystävällisyys, yhdenvertaisuus, tasa-arvo) ja niiden omaksuminen Kokemus omasta perheestä osana yhteiskuntaa Kokemus poliittisten päätösten vaikutuksista perheen arkeen Yhteisten pelisääntöjen ymmärtäminen Toimiva arki Arjen taidot, kotityöt Vanhemmuuden taidot Perheen yhteiset säännöt ja rajat Arjen vaatimusten yhteensovittaminen (työ, perhe, harrastukset ym.) Toimiva vuorokausirytmi Turvallisuus Elintavat Sosiaalisen median ja muu internetin käyttö, pelit, ruutuaika Terveellisten ruokailutottumusten omaksuminen Terveyskasvatus ja huoltajien terveyskäyttäytyminen Lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvät palvelut Palvelut Lapsi- ja perhelähtöisyys Vastaavuus perheen koettuun tarpeeseen Hinta (esim. maksuton kotipalvelu) Kokemus perus- ja erityispalvelujen saamisesta Osallisuus ja oman roolin sisäistäminen Dian tekijät: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun Hyte-valmistelu ja Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hanke. Sovellettu lähteestä: Marika Kunnari 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Oulun yliopisto. Väitöskirja
TULEVAISUUSVALIOKUNTA 13 jäsentä TARKASTUSLTK 7 jäsentä POPMALLI MAAKUNTAVALTUUSTO 79 jäsentä, pj + 3 vpj TALOUSVALIOKUNTA 13 jäsentä TURVALLISUUSVALIOKUNTA 13 jäsentä KUNTA- MAAKUN TA- YHTEIS- TOIMINTA YLI- MAAKUN- NALLINEN YHTEIS- TOIMINTA MYR 9 lth-jäsentä + muut ELINVOIMA -LTK 13 jäsentä MAAKUNTAHALLITUS 13 jäsentä Pj + 2 vpj HYVINVOINTI - LTK 13 jäsentä YMPÄRISTÖ- JA LIIKENNE- LTK 13 jäsentä VAIKUTTAMIS- TOIMIELIMET Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Romaniasian nvk Etnisten suhteiden nvk Liikuntaneuvosto Järjestönvk LIIKELAITOS A JHTK 7 jäsentä (MKL 55) N kpl 11
MAAKUNTAVALTUUSTO JA -HALLITUS Maakuntajohtaja HYVINVOINTI- LTK Järjestäjäohjaus ELINVOIMA- LTK YMPÄRISTÖ- JA LIIKENNELTK Omistajaohjaus JOHTO- KUNNAT TULEVAISUUS- VALIOKUNTA TALOUS- VALIOKUNTA TURVALLISUUS- VALIOKUNTA Ennakointi, strategia, kestävä kehitys, TKIO, kv, HYTE, kunta-maakunta Talouden ennakointi ja ohjaus Varautuminen Turvallisuus Pelastustoimi Elinvoimatoiminnot Alueiden kehittäminen Kasvupalvelujen järjestäminen EU-rahastot Maakuntakaavoitus Liikenne Ympäristöasiat Maaseudun kehittäminen Maksajavirastotehtävät Sotejärjestämistoiminnot Liikelaitokset (Yhtiöt) Konsernipalvelut
23.8.2018 LGR-Consulting Oy Jouko Luukkonen Sote-järjestämisen vastuualueet ja koordinaatiovastuut ARJEN TOIMINTAKYKY JA KUNTOUTUS Kaikenikäisten Kotiin vietävien palveluiden integraatio ja sujuvuus PALVELUOHJAUS Koordinaatiovastuu: ikäihmisten palveluiden vastuualue 24/7-PALVELUT ja SUORAN VALINNAN PALVELUT Sairauksien hoidon ja päivystysten sujuvuus ja integraatio osana elämänkaariprosesseja ja palvelujärjestelmää Sote-varautuminen Koordinaatiovastuu: sairauksien hoidon ja pelastustoimen vastuualue KAIKENIKÄISTEN ERITYISRYHMIEN PALVELUIDEN INTEGRAATIO Mielenterveys- ja päihde, vammaispalvelut Sujuvuus ja integraatio elämänkaarten nivelvaiheissa ja eniten palveluita tarvitsevien kohdalla Koordinaatiovastuu: työikäisten työ- ja toimintakyvyn vastuulualue KUNTA-SOTE-YHTEYS, HYTE Varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, liikunta, nuoriso, kulttuuri, asuminen Koordinaatiovastuu: lasten ja perheiden palveluiden vastuualue YTA-ALUEEN PALVELUT Yhteistyösopimus, muu sote-yhteistyö Koordinaatiovastuu: sairauksien hoito MAAKUNNAN YHTEISET JÄRJESTÄMISTOIMINNOT Koordinaatiovastuu: strategiayksikkö Vastuu sote:n osalta: sote järjestämisjohtaja LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN VASTUUALUE Mm. Neuvolat, kouluterv.h, lapsiperh. sos.palv., lasten kuntoutus, lasten vamm.palv., lastensuojelu, lastentautien esh, perustason lasten mt-työ, lasten- ja nuortenpsykiatria (osin) TYÖIKÄISTEN TYÖ- JA TOIMINTA- KYVYN PALVELUIDEN VASTUUALUE POPmaakunta IKÄ-IHMISTEN PALVELUIDEN VASTUUALUE SAIRAUKSIEN HOIDON JA PELASTUS- TOIMEN VASTUUALUE Järjestäjän vastuualueiden tehtävät: kohdeväestön palvelutarve ja tarpeeseen vastaaminen, palveluiden määrä, laatu ja vaikuttavuus, viranomaistoiminnot, monituottajuus, tuottajien ohjaus ja korvaukset, kumppanuus ja markkinavuoropuhelu, tuottajien valvonta
Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sote-keskus/TK Suun terveydenhuolto/hammashoitola Maahanmuuttajapalvelut Kotiin vietävät palvelut Kuntoutuspalvelut Asumispalvelut OYS/erikoissairaanhoito sisältäen ensihoidon ja päivystyksen Keskitetyt sosiaalipalvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut ja vammaispalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut Tukipalvelut Sote-liikelaitos / palvelutuotanto alustavaa hahmottelua Talous- ja henkilöstöpalvelut Sote-liikelaitos TKIO ICT yms. Alueorganisaatio Alueorganisaatio Alueorganisaatio Keskistetysti johdetut palvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, mahdolliset alueen erityispalvelut, kotiin annettavat palvelut Jalkautuvat erityispalvelut OT-keskus Keskitetyt ja erityispalvelut Ikäihmiset Neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arvio sekä Hyte Perhekeskukset
Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa POPmaakunta ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Erityispiirteenä mm. turismi Otetaan huomioon Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018