laajemman alueellisen kokonaisuuden piirissä. Kaikki käytettävissä olevat voimavarat on otettava johdetusti käyttöön ilman rajoista johtuvaa hidastelua tai pahimmillaan estelyä. Tähän suuntaan ohjaavat myös tulevat hallinnolliset ERVA-alueiden muutokset, jossa sairaanhoitopiirit muotoillaan uudelleen laajemmiksi tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Johtamistoiminnan varmistaminen ja kouluttaminen sekä tilanteiden harjoittelu ovat haasteita, joihin pitää pystyä vastaamaan myös tulevaisuudessa. Viestinnän muuttuminen yhä hektisemmäksi ja kattavammaksi luo oman tarpeensa järjestää osaava tiedottaminen. Viestinnän tarve ja sen nopeus ovat korostuneet nykyisen sosiaalisen median mukana. Hyvä ja oikea viestintä tukee erityistilanteen hoitamista, ja sosiaalisen median kautta voidaan nopeasti jakaa oikeaa tietoa. Ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet 6.30 Ensihoidon suuronnettomuussuunnitelmat ja valmiussuunnittelu Simo Ekman Vuonna 2011 voimaan astuneen terveydenhuoltolain 40 velvoittaa ensihoitopalveluita osallistumaan alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa (kuva 6.30). Samana vuonna annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (2 ) täsmentää, että terveydenhuoltolaissa annettu varautumis- ja suunnitteluvelvoite koskee ensihoitopalvelun järjestämisvastuussa olevaa sairaanhoitopiiriä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut 2002 terveydenhuollon valmiussuunnitteluoppaan, jonka tehtävänä on ohjata terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien valmiussuunnittelua ja varautumista niin normaaliolojen erityis- 56 Sairaanhoitopiirien ja ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet
Päätös suunnitelman laatimisesta Vastuutahon nimeäminen Työryhmän kokoaminen Suunnitteluprosessi Resurssianalyysi Toiminta-analyysi Riskianalyysi Voimavarojen selvittäminen Toiminnan selvittäminen Vaarojen ja riskien arviointi Suunnitelman laatiminen Suunnitelman hyväksyminen Toimivuuden arviointi Testaaminen ja kouluttaminen Tiedottaminen KUVA 6.30. Valmiussuunnitteluprosessi. tilanteisiin kuin poikkeusoloihin. Ensihoitopalvelun osalta opas on kuitenkin kokonaisuutena vanhentunut, eikä saatavilla siten ole valtakunnallista ohjetta siitä, miten ensihoitopalveluiden valmiussuunnitelmista ja varautumisesta pitäisi huolehtia. Tässä artikkelissa keskitytään normaaliolojen erityistilanteiden valmiussuunnitteluun ja käytetään apuna Helsinki-Vantaan lentoasemalle tehdyn ensihoidon suuronnettomuusohjeen runkoa. Ensihoitopalvelun suuronnettomuussuunnitelmassa tulee kuitenkin alueellisesti huomioida seuraavia taulukossa 6.30 esitettäviä asioita. 57
Taulukko 6.30. Ensihoitopalvelun suuronnettomuussuunnitelmassa alueellisesti huomioitavia asioita. Ensihoitopalvelun johtamisen oikeutus, yleisjärjestelyt ja toimintavalmius Hälytysohjeet ja avainhenkilöiden hälyttäminen strateginen resurssijohtaminen ja päätöksentekijät Johtajien määräytyminen ja toimintaorganisaation kuvaaminen toimintojen koordinointi ja johtamisjärjestelmät tilannetietoisuuden siirtäminen ja jaettu tilannetietoisuus toiminnan eri tasoilla sekä viranomaisten välillä ensihoidon tukitoiminnot ja niiden varajärjestelmät Erikoiskaluston saatavuus ja hoitovälineresurssit Viestiliikenneohjeet Ensihoitotoiminnasta tiedottaminen Johtamisen apuvälineet Sairaaloiden vastaanottokapasiteetti ja potilasvirtojen ohjaus päivittäispotilaiden potilasohjaus suuronnettomuuden aikana Suunnitelmien yhteensopivuus muiden viranomaisten suunnitelmien kanssa Suunnitelmien jalkauttaminen käytäntöön Johtamisen oikeutus Pelastuslaki, terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta määrittävät, että ensihoitopalvelun johtaminen kuuluu nimenomaisesti terveydenhuoltoviranomaiselle, samoin kuin johtajien määräytymisen suunnittelu. Suuronnettomuussuunnitelma on terveydenhuollon viranomaissuunnitelma, jossa ensihoidosta vastaava terveydenhuoltoviranomainen antaa normaaliolojen häiriötilanteeksi luokiteltavassa suuronnettomuudessa toimivalle ensihoidon toimintaorganisaatiolle sekä sen johtajille valtuudet toimia terveydenhuoltoviranomaisen edustajana kyseisessä onnettomuustilanteessa. Valtuutuksen mukana toimintaorganisaatiolle siirtyy myös vastuu toiminnan asianmukaisesta toteuttamisesta. Suunnitelman alkuun tulee myös selkeästi kirjata, milloin toimintaohje otetaan käyttöön (suuronnettomuuden kriteerit) ja mitä toimintaa ja aluetta 58 Sairaanhoitopiirien ja ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet
suunnitelma koskee. Suuronnettomuussuunnitelma voi olla tarkoitettu yleisohjeeksi tai tietyn erityiskohteen (esim. lentoaseman) toimintasuunnitelmaksi. Ohje voi olla myös hybridimallinen, jolloin erityiskohteen toimintasuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi myös alueen suuronnettomuuksien yleisohjeena. Hälytysohjeet ja avainhenkilöiden hälytysjärjestelmät Hälytysohje on erittäin keskeinen osa ensihoidon suuronnettomuussuunnitelmaa. Sen tehtävänä on turvata ensihoidon johtamistoiminnot ja mahdollistaa riittävä ja nopea tarkoituksenmukaisen avun saanti onnettomuusalueelle. Yleisesti ottaen hälytysohjeet tulee luoda minimivalmiuden mukaisiksi, sillä noin 76 % kokonaistyöajasta on virka-ajan ulkopuolista työaikaa, jolloin erilaiset toimipisteet toimivat päivystysjärjestelyiden varassa. Kun hälytysohjeiden suunnittelussa huomioidaan nämä rajoitteet, suunnitelmista tulee useimmiten realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Hälytysohjetta valmisteltaessa tulee etukäteen miettiä, mistä tarvittavat resurssit saadaan kootuksi. Esimerkiksi 15 20 ambulanssin saaminen käyttöön on todella vaikea tehtävä, varsinkin yöaikaan, koska hälytettäville alueille tulee vielä jäädä riittävä päivittäisvalmius. Todellisessa suuronnettomuustilanteessa onnettomuuspaikalle tuleekin käytännössä hälyttää ensihoitoyksiköitä jopa parin tunnin ajomatkan päästä. Ensihoitopalvelun yksiköiden lisäksi hälytysohjeessa määritellään muut hälytettävät toimijat ja niiden välinen hälytysjärjestys, kuten sairaanhoitopiirin yhteyssairaalat, vapaavuorojen ensihoitohenkilöstön hälytykset, mahdollinen ilmakuljetuskapasiteetti (Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen helikopterit), linja-autot tai muu vaihtoehtoinen kuljetuskapasiteetti sekä vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa). Hätäkeskuksen tehtävänä on välittää hälytys ainoastaan keskeisille toimijoille, joten osa hälytyksistä joudutaan tekemään ensihoitopalvelun omien hälytysjärjestelmien kautta. Päivittäisvalmiuden turvaaminen Suunnitelmissa on lisäksi huomioitava alueen päivittäispotilaiden hoidon turvaaminen, sillä normaali elämä jatkuu suuronnettomuudesta huolimatta. Hälytysohjeen yhteydessä hätäkeskukselle voidaan antaa toiminta-alueen 59
6.35 Ensihoidon johtajien määräytyminen ja toimintaorganisaatio päivittäisvalmiudesta huolehtimista koskevat ohjeet määrittelemällä, kuinka monta yksikköä jätetään huolehtimaan päivittäisvalmiudesta ja mihin kyseiset yksiköt sijoitetaan toiminta-alueella. Valmiuspaikkojen suunnittelu etukäteen helpottaa merkittävästi hätäkeskuksenkin työtä. 6.35 Ensihoidon johtajien määräytyminen ja toimintaorganisaatio Simo Ekman Yksi keskeisistä asioista, joka suunnitelmissa tulee ottaa ennalta huomioon, on ensihoitotoiminnan johtajien määräytyminen. Johtajien määräytymismekanismien tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, varsinkin niillä alueilla, joissa toimivat sekä ensihoidon kenttäjohtajat että lääkäriyksikkö. Kaikkiaan johtamisosaamisen varmentaminen on oma haasteensa. Kullakin alueella on pohdittava, miten omalla alueella voidaan olla varmoja siitä, että jokaisena vuorokaudenaikana on saatavilla riittävä määrä johtamiseen koulutettuja henkilöitä, jotta suuronnettomuustoiminnan mukaiset johtamispaikat saadaan miehitetyksi osaavilla henkilöillä. Lääkintäjohtaja Asetuksen ensihoitopalvelusta (10 2. kohta) perusteella lääkintäjohtajaksi tulisi määrätä ensisijaisesti toiminta-alueen ensihoidon kenttäjohtaja, joka tuntee alueen resurssit parhaiten. Jos ensihoidon kenttäjohtaja ei syystä tai toisesta pysty ottamaan lääkintäjohtajuutta, toissijaisena vaihtoehtona on päivystävä ensihoitolääkäri. Jos tämäkään vaihtoehto ei ole mahdollinen, ensihoidon kenttäjohtajan tulee tilannekohtaisesti määrätä lääkintäjohtajaksi tehtävään soveltuva alueen tunteva hoitotasoinen ensihoitaja. Lääkintäjohtajan tehtävänä on toimia ensihoito-organisaation kokonaistoiminnan johtajana ja huolehtia ensihoidon resursseista ja ajankäytöstä. Tehtävä edellyttää johtajalta vankkaa toiminta-alueen tuntemusta ja kykyä hallita resursseja. Li- 60 Sairaanhoitopiirien ja ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet