TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

1 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kiinteistöliitto Uusimaa ry toimii Kiinteistöliitto Uusimaa -nimellä alueellisena palvelukeskuksena vastaten myös Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen ja Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenpalveluista. Vuosi 2014 oli yhdistyksen kannalta siinä mielessä mielenkiintoinen, että lähes jokainen yhdistyksen yksinään tai yhdessä jonkin kumppanin kanssa järjestämä koulutustilaisuus oli loppuunmyyty. Tilaisuuksia oli määrällisesti paljon, joten aktiivisuuden lisääntyminen ja jäsenmäärän kasvu lienevät selittäviä tekijöitä yhdessä mielenkiintoisten aiheiden ja hyvien luennoitsijoiden kanssa. Merkittävä pitkän tähtäimen tavoite saavutettiin, kun Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä ylitti alkuvuodesta 10 000 tuhannen jäsenen rajan. Jäsenmäärän vuositasoinen kehitys tosin oli hienoinen pettymys tavoitteisiin nähden, mutta kasvua kuitenkin tuli. Eroamisprosentti on hyvin pieni, mikä kertoo omalta osaltaan tyytyväisyydestä yhdistyksen toimintaan. Kiinteistöliitto Uusimaa ry:hyn liittyi toimintavuoden aikana yhteensä 279 uutta jäsentä. Tämän lisäksi yhteistoimintayhdistyksiin liittyi 47 jäsentä, eli yhteensä 326. Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus aiheutti keskustelua pitkin vuotta mm. sen osalta, kenen vastuulla ja kustannuksella tiedot annetaan. Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia rakennusurakoita tilaavia rakennuttajia, myös asunto- ja kiinteistöyhtiöitä. Lähtökohta on, että yritysten on annettava urakkatiedot kuukausittain kaikista urakkasopimuksista, jos tilauksen arvo ylittää 15 000 euroa. Jos kyseessä on ns. yhteinen työmaa ja urakoiden kokonaisarvo ylittää tuon 15 000 euroa, on lisäksi ilmoitettava työntekijöiden tiedot. Tiedonantovelvollisuus on työmaan päätoteuttajalla. Asiaan liittyy useita hankalia tulkintakysymyksiä ja verottaja on tarkentanut asiaan liittyvää ohjeistusta. Päämäärä, eli harmaan talouden torjunta on luonnollisesti yhdistyksenkin tavoitteiden mukainen. Kai Haarma, toiminnanjohtaja

2 HALLITUKSEN KERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNASTA VUODELTA 2014 TALOUSKATSAUS Rakentaminen supistui Rakennusteollisuuden lokakuun ennusteen mukaan noin kaksi prosenttia vuonna 2014. Talojen uudisrakentamisen arvioidaan vähentyneen noin kuusi prosenttia, mutta korjausrakentamisen jopa kolme prosenttia. Supistumista oli sekä asunto- että liikerakentamisessa. Asuntoaloitukset vähenivät Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan edellisvuoden noin 27 000 asunnosta jopa lähelle 20 000 asuntoa. Supistuminen oli huomattavasti vähäisempää myönnettyjen rakennuslupien ja valmistuneiden asuntojen kohdalla. Vähenemistä on erityisesti vapaarahoitteisessa ja omakotitalojen rakentamisessa. Asuntomarkkinoilla haetaan uusia tasapainoja Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kannan kasvu on edelleen hiipunut. Vuoden lopulla vuotuinen kasvu oli enää 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Asuntolainaa on ollut kuitenkin saatavilla ja keskimääräinen luottokorko on pysytellyt ainoastaan 1,5 prosentissa. Kun kuluttajahintainflaatio on painumassa alle yhden prosentin, keskimääräinen reaalikorko on kuitenkin yhä positiivinen. Talouden nollakasvuun suhteutettuna kyseessä ei ole siten mikään erityisen matala reaalikoron taso. Pankkien luottomarginaalit asuntoihin ja korjaamiseen olivat vuonna 2014 keskimääräisesti paikoillaan. Kiinteistöliiton syksyn 2014 korjausrakentamisbarometrin tulosten mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille saatavilla, mutta ehtoihin odotettiin vieläkin heikennyksiä, joskin koko ajan pienemmällä enemmistöllä. Keskimääräinen korjauslainojen marginaali syksyn barometrissa oli 1,6 prosenttiyksikköä. Laskua aiempaan oli 0,1 prosenttiyksikköä. Vanhojen asuntojen hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2014. Koko maassa laskua oli ennakkoarvioiden mukaan noin prosentin verran vuosikeskiarvona. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät keskimäärin ennallaan, mutta muualla Suomessa tuli laskua runsaat 1,5 prosenttia. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat pysyivät miltei edellisvuoden keskimääräisillä tasoilla, pääkaupunkiseudulla kerrostalohuoneistojen keskihinta nousi miltei runsaat puoli prosenttia. Rivitalohuoneistojen hinnat laskivat keskimäärin noin kaksi prosenttia. Omakotitalojen hinnat laskivat keskimäärin arviolta kaksi prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla laskua oli ennusteiden mukaan jopa runsaat viisi prosenttia. Talouden epävarmuus näkyi ostajien käyttäytymisessä. Pankit ovat entistä tarkempia lainanannossaan. Pienistä asunnoista on ylikysyntää, kun taas suuret osakehuoneistot ja omakotitalot ovat olleet alikysyttyjä. Hintojen sopeutuminen on ollut hidasta, vaikka markkinoiden nihkeys on kestänyt jo pitkään. Asuntovuokrien nousu on jatkunut ripeänä, edellisvuosien noin 3,5 prosentin vuosivauhdissa tammi-syyskuun tilastojen pohjalta arvioituna. ARA -kannan vuokrien nousu oli tällä kertaa vapaarahoitteisen kannan nousua nopeampaa. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat keskimäärin muuta Suomea enemmän. Asumisen ja rakentamisen kustannusnousu vihdoin hidastui

3 Rakennuskustannusten keskimääräinen vuosinousu pysyi marraskuun alustavien aineistojen mukaan yhdessä prosentissa vuonna 2014. Asuinkerrostalon rakennuskustannusindeksi nousi myös prosentin, asuntoremontin 0,8 prosenttia ja asunto-osakeyhtiön remontin 0,7 prosenttia. Remonttien kustannusindeksien nousu puolittui edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui vuonna 2014. Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 1,6 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli kaksi prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräiset vauhdit tulevat olemaan ennakkoarvioiden perusteella hieman kolmatta neljännestä suurempia. Kaukolämmön hinta oli Kiinteistöliiton Indeksitalo-aineiston mukaan syyskuussa 2014 keskimäärin kaksi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kaupunkikohtaiset erot muutoksissa olivat varsin isoja. Indeksitalo-kaupunkien joukossa oli vähemmän niitä kaupunkeja, joissa hinnat nousivat kuin niitä, joissa hinnat pysyivät paikallaan tai nousivat. Hintoja nostaneiden korotukset olivat kuitenkin varsin suuria. Valtion vuoden 2015 budjetissa kaukolämmön tuotantoon kohdistui veronkorotuksia, käytetyn polttoaineen ja hiilidioksidipäästöjen mukaan eroteltuina. Turpeen energiaveroa kevennettiin ja metsähakkeen tukea kasvatettiin. Maailmanmarkkinahintojen voimakkaan laskun ansiosta lopulliset kaukolämmön hinnannousut tullevat jäämään alkusyksyllä pelättyä pienemmiksi niilläkin paikkakunnilla, joissa kaukolämmön tuotannossa fossiiliset polttoaineet ovat vielä isossa osassa. Siirtyminen kohti uusiutuvia energialähteitä ja jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa tulee vähentämään monilla paikkakunnilla hintapaineita 2015 2016. Kunnallisten verojen nousu jatkuu vuonna 2015, mutta veroprosenttien nostot ovat vuotta 2014 maltillisempia. Asuntolainojen korkovähennyksen osuus pieneni 75 prosenttiin, josta mennään 65 prosenttiin vuonna 2015 ja siitäkin edelleen oletusten mukaan laskevalla osuudella tulevina vuosina. Vuonna 2018 vähennysosuus olisi 50 prosenttia. KIINTEISTÖLIITTO -YHTEISÖ Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan noin 25 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan aina alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Koulutussäätiö rs, Talokeskus Yhtiöt Oy, Kiinteistö Oy AnnaKaleva ja KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliitto Uusimaa ry on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja AnnaKalevan osakkaana. VAIKUTTAMINEN, VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Yhdistyksen edustajat ovat oman toiminnan ohessa olleet Kiinteistöliiton hallintoelimissä vaikuttamassa taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden edunvalvontaan. Kiinteistöalan Kustannus julkaisi pääkaupunkiseudulla Taloyhtiö.Nyt -liitteen Helsingin Sanomien välissä maaliskuussa ja lokakuussa. Yhdistys näkyi lehdessä sekä useissa artikkeleissa

4 että mainoksella. Yhdistyksen asiantuntijat ovat lisäksi vastanneet Helsingin Sanomien sunnuntailiitteen lukijakysymyksiin. Yhdistys on jäsentiedottamisessa käyttänyt sähköistä jäsentiedotetta, uutiskirjeitä, Suomen Kiinteistölehteä sekä yhdistyksen kotisivuja. Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiö.net -palvelun ja jäsenrekisterin kautta on tehokkaasti tiedotettu tulevista tapahtumista. Yhdistys avasi myös Twitter - tilin. Markkinointiin ja näkyvyyteen panostettiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistulla usean ilmoituksen mainoskampanjalla. Tärkeä osa markkinointia ovat yhdistyksen jäsenilleen tarjoamat jäsenedut, kuten: - Sonera tarjoaa valokuituverkkonsa alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kauniainen ja Kirkkonummi) maksuttoman kaapeli-tv-palvelun kolmeksi vuodeksi. - Kiinteistöalan Kustannus Oy tarjoaa 10 % pysyväisalennuksen kaikista normaalihintaisista kirjoista ja lomakkeista. - Talokeskus Yhtiöt Oy tarjoaa 15 % jäsenedun kulutusseurantapalvelun vuosimaksusta. - Jäsenyyteen kuuluu Suomen Kiinteistölehden vuosikerta (10 numeroa). Hallitukselle ja isännöitsijälle voi tilata lisävuosikerran erikoishintaan 25 euroa (norm. 92 euroa). - Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy tarjoaa 10 % alennuksen hallitus- ja luottamushenkilöstön koulutuksesta. - Kiinteistöliitto tarjoaa maksuttomat yhtiökohtaiset nettisivut. JÄSENPALVELUT Neuvontatehtävissä oli vuonna 2014 seitsemän omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Talous- ja veroneuvonnan resursointi lisääntyi kun Kiinteistöliitto rekrytoi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen kanssa yhteisen toimihenkilön. Tämän lisäksi talous- ja veroneuvontaa jäsenille antoi Suomen Kiinteistöliiton kustantamana ostopalveluna Kirjurituote Oy/Tapio Tikkanen. Puhelinneuvonta-aika oli kello 9-15. Maalis-huhtikuun aikana tehdyn puheluseurannan mukaan pelkästään Uusimaan lakineuvontaan tuli tuona aikana noin 1 200 puhelua. Neuvontaa annettiin vain puhelimitse jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntijaja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Lausuntojen aiheet ja niihin sisältyvät oikeuskysymykset ovat usein hyvin haasteellisia. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien tai tulkintakysymysten ratkaisemisessa.

5 Lakineuvonta Yhdistyksessä on vuonna 2014 toiminut kolme kokopäiväistä ja kaksi neljän päivän työviikkoa tekevää lakimiestä, joiden keskeinen työtehtävä on juridisen neuvonnan antaminen yhdistyksen jäsenille. Pääosa neuvonnasta on tapahtunut puhelinneuvontana, joka on edelleen kysytyin juridinen palvelu. Puhelinneuvontaa ovat antaneet päivittäin keskimäärin 2,5 Kiinteistöliito Uusimaan omaa lakimiestä sekä heidän lisäkseen Kiinteistöliiton lakimiehet. Sekä puhelinneuvonnassa että kirjallisina lausuntoina annetussa neuvonnassa kysymykset ovat koskeneet pääasiallisesti asunto-osakeyhtiölain tulkintaa erilaisissa tilanteissa. Määrällisesti eniten kysymykset ovat koskeneet taloyhtiön ja osakkeenomistajan välistä korjaus- ja kunnossapitovastuun jakoa, vahingonkorvausvastuita, osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostöitä, urakoitsijan ja rakennuttajan vastuita sekä yhtiökokousmenettelyjä ja yhtiön päätöksentekomenettelyä yleisesti. Kysymyksiä ovat myös aiheuttaneet harmaan talouden torjuntaan liittyvät velvoitteet, kuten rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus verohallinnolle. Syksyllä 2014 puhelinneuvonnassa otettiin käyttöön neuvontapuheluiden rekisteröinti jäsentietojärjestelmään yhtiön tietoihin. Sen avulla voidaan paremmin seurata saapuneita yhteydenottoja ja mm. varmistua siitä, onko samassa asiassa oltu jo aikaisemmin yhteydessä lakineuvontaan. Lakimiesten koulutusaiheet ovat liittyneet yleisimpiin asunto-osakeyhtiölain kysymyksiin, kuten korjaus- ja kunnossapitovastuuseen, osakkeenomistajan muutostyöoikeuteen, hallituksen toimintaan ja vastuisiin sekä korjaushankkeisiin. Osa lakimiehistä on myös mahdollisuuksiensa mukaan osallistunut jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina sekä hallituksen kokouksiin asiantuntijoina. Lakimiehet osallistuvat lisäksi erilaisiin neuvottelutilaisuuksiin jäsenyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä, vaikkakin vaihtuvuus Kiinteistöliiton henkilökunnassa on ollut suurta. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä, ratkottu hankalia neuvontatapauksia ja muodostettu yhteisiä tulkintalinjoja. Rakennus- ja LVI-tekninen neuvonta Yhdistyksen LVI-teknisen neuvonnan pääfokus on ollut putkiremonttiaiheessa ja energiatehokkuuskysymyksissä. Toiminta-alueen kiinteistökannan ikäprofiilin takia jatkuvasti lisääntyvä tiedontarve LVI-peruskorjausten ja -parannusten hanke- ja toteutussuunnittelussa on työllistänyt yhdistyksen neuvontainsinöörejä. Erilaiset asukas- ja tiedotustilaisuudet jäsenyhtiöissä ovat lisääntyneet ja niissä neuvontainsinöörimme ovat myös olleet tärkeässä roolissa kun asuntoyhtiön hallitukset ja osakkaat ovat halunneet puolueettoman teknisen näkökulman projekteihinsa. Yhdistyksen neuvontainsinöörit ovat toimineet jäsenyhtiöiden hallinnon apuna erilaisissa osakasmuutos- ja muissa projekteissa. Taloyhtiön hallintoa on pyrittävä ohjaamaan oikeaan suuntaan korjausrakennusprojekteissa ja työn edetessä on tarvittaessa annettava oikea-aikaista neuvoa ja projektin sekä suunnittelun ohjausta.

6 Yhdistyksen pitkäaikainen LVI-neuvontainsinööri Jaakko Laksola jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle joulukuussa 2014 ja yhdistyksen henkilökunta kiittääkin Jaakkoa loistavasti hoidetusta pestistä ja toivottaa kireitä siimoja Partakoskelle. Talous- ja veroneuvonta Talous- ja veroneuvonnan aiheet pysyvät vuodesta toiseen hyvin samanlaisina: suuriin korjaushankkeisiin, esimerkiksi putki- ja julkisivuremontteihin liittyviä rahoitus-, kirjanpito- ja verotuskysymyksiä, muita tilinpäätöksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita sekä toiminnantarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiössä. Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta Jäsenkiinteistöjen työsuhdeneuvonnasta vastaa Kiinteistöpalvelut ry, jonka jäsen yhdistys on. Työsuhdeasiat koskevat lähinnä taloyhtiöiden palkkalistoilla olevia talonmiehiä ja siivoojia. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus uusittiin raamisopimuksen mukaisesti ja se on ollut voimassa 1.12.2013 alkaen. Jo aikaisemmin solmittu ansiokehitysohjelma vaikuttaa huomattavasti voimakkaammin alan työvoimakustannuksiin. 1.4.2015 taulukkopalkkoja ja henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 0,4 % ja talonmiehen työtä ja siivousta koskevan liitteen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja yleiskorotuksella 0,4 %. Ansiokehitysohjelma pidennettiin vuoteen 2017. Sen mukaiset vuosittaiset korotukset taulukkopalkkoihin ovat: 1.5.2015 2,5 % 1.4.2016 2,5 % 1.4.2017 1,25 % Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on voimassa 1.5.2014 31.1.2017. TILAISUUDET * Perinteinen talous- ja tilinpäätöstilaisuus 14.1. Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat tilinpäätöksen laatiminen, toiminnantarkastus taloyhtiössä sekä talouden näkymät taloyhtiöiden kannalta. * Taloyhtiön energiailta 10.2. Espoossa yhdessä Fortumin ja Kiinteistöliiton kanssa. * Jokavuotinen Taloyhtiötapahtuma 1.4. Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä. Kokopäiväinen tilaisuus sisälsi monipuolisia seminaareja, neuvontapisteen ja laajan näyttelyn (n. 70 näytteilleasettajaa). Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus ja Suomen Kiinteistölehti. * Taloyhtiön putkiremontti-ilta 7.5. Bio Rexissä Helsingissä. Koulutusillan aiheina olivat tiedottaminen ja tiedonhallinta putkiremontissa, taloyhtiön putkiremontin rahoitus sekä erilaiset putkiremonttimenetelmät. Luento-osuuden rinnalle oli järjestetty myös alan näyttely (näytteilleasettajia 12). Heistä puheenvuoron pitivät Pipe-Modul, Uponor Suomi ja Consti. Tapahtuman tarkoitus oli tukea jäsenhankintaa ja se oli kaikille avoin ja maksuton. * Taloyhtiön turvallisuusilta Helsingissä 30.9. yhdessä Helsingin Pelastusliiton kanssa.

7 * Taloyhtiön osakkaan koulutusilta 29.10. Bio Rexissä Helsingissä yhdessä Suomen Vuokranantajien ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton kanssa. * Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Helsingissä 2.12. Helsingin rakennusvalvonnan kanssa * Taloyhtiön turvallisuusilta Helsingissä 3.12. yhdessä Helsingin Pelastusliiton kanssa. * Vuoden aikana järjestettiin neljä Taloyhtiön hallituksen koulutusiltaa - 10.2. Järvenpäässä; taloyhtiön kokoukset - 9.10. Helsingissä; kunnossapitovastuiden erityiskysymyksiä - 21.10. Helsingissä; hallituksen toiminta ja tehtävät - 18.11. Espoossa; osakkeenomistajan muutostyöoikeus ja vastuu * Yhteistyössä Soneran kanssa järjestettiin kolme Taloyhtiön koulutusiltaa - 26.2. Helsingissä - 20.5. Vantaalla - 23.9. Espoossa Kaikissa kolmessa illassa aiheina olivat yhtiökokouksen toimivalta ja päätöksenteko sekä taloyhtiön tietoliikenneratkaisut. Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys koordinoi alueellaan ensimmäisen Puheenjohtajafoorumin 18.3. Hyvinkäälle sekä järjesti jäsenilleen bussimatkan Taloyhtiötapahtumaan 1.4. ja avoimen Kiinteistöillan 13.5. Hyvinkäällä. Näiden lisäksi Hyvinkäälle pysähtyi Kiinteistöliiton Korjaushanke haltuun -kiertue 4.11. Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti Loviisassa avoimen kiinteistöillan 4.3. korjaushankeaiheesta, avoimen infotilaisuuden sekä sen jälkeen jäsenille suunnatun Koulutusillan 5.11. Porvoossa. Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti perinteisen golfkisan Kulloossa 25.8., avoimen koulutusillan asukasturvallisuudesta 26.11. yhteistyössä Helsingin Pelastusliiton kanssa ja koulutusja jäsenhankintaillan Tammisaaressa 27.11. Kaikkiaan koulutustilaisuuksissa oli osallistujia reilut 3 500. Taloyhtiötapahtumassa oli kävijöitä noin 1 700. Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia. JÄSENISTÖ Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä (mukaan lukien Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening) oli vuoden lopussa 10 214 kappaletta. Uusimaan alueen asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkeä ja yhdistyksen jäsentaloissa on arvion mukaan keskimäärin 35 huoneistoa. Jäsentaloissa asuu siten yli 700 000 asukasta. Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenistä 97 % oli asunto-osakeyhtiöitä ja 2 % muita kiinteistöyhtiötä. 63 % jäsenistä on kerrostaloyhtiöitä ja 31 % rivi- tai paritaloja. YHTEISTOIMINTA

8 Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut hyvin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt: Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti ja Talokeskus Yhtiöt Oy. Yhdistyksen lakimiehet ja insinöörit ovat toimineet kouluttajina Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön järjestämillä, pääasiassa isännöintiin ja asumiseen liittyvillä kursseilla. Asiantuntijoina he ovat myös osallistuneet Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisujen kirjoittamiseen, avustamiseen sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden kirjoittajina. Asiakkuuspäällikkö vastasi yhteistoimintayhdistysten, Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys sekä Finlands Svenskan, toiminnanjohtajuudesta. Porvoon Kiinteistöyhdistyksen perinteinen korjausrakentamiskilpailu järjestettiin viidennentoista kerran ja palkintojenjakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedotusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys julkaisi jo yhdeksättä vuotta alueellaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Kiinteistöviesti -lehden. Yhdistykset ovat saaneet näkyvyyttä myös vakituisen Kiinteistövinkki -palstan kautta Uusimaa, Sipoon Sanomat ja Viikkouutiset -lehdissä. Isännöintiyhteistyön puolella hallituksen yhteistoimintatyöryhmä on vuoden aikana tavannut Uudenmaan alueen paikallisten isännöitsijäyhdistysten edustajia. Yhdistyksellä on edustus sekä Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallituksessa että auktorisointitoimikunnassa. Helsingin Ammatti-isännöitsijöiden kanssa on tehty yhteistyötä lähinnä jokavuotisen HAI -koulutusristeilyn osalta, jossa yhdistyksen puheenjohtaja käytti puheenvuoron. Uutena yhteistyökumppanina on ollut Helsingin Pelastusliitto HELPE ry, jonka kanssa järjestettiin kaksi erinomaisesti onnistunutta turvallisuusaiheista koulutusiltaa. Samoin yhdistyksen naapureina olevien järjestöjen, SVA ja SKVL, kanssa järjestettiin iso osakkeenomistajien koulutusilta. TALOUS Jäsenmaksutuottojen osuus yhdistyksen toiminnasta oli aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot kasvoivat edellisvuodesta 5,9 % yhteensä 2 023 058 euroon. Jäsenmaksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat merkittävän osan kaikista yhdistyksen kuluista, sijoitus- ja rahoitustoiminnalla jäi katettavaksi 141 964 euroa. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kokonaiskulut lisääntyivät 8,4 % edellisvuoteen verrattuna ollen 2 181 859 euroa. Tästä henkilöstökulut olivat 1 012 347 euroa ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu 826 556 euroa. Kiinteistöliiton jäsenmaksu sisältää Suomen Kiinteistölehden tilausmaksun, joka muodostaa merkittävän osan kyseisestä kuluerästä. Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa ennen veroja 168 388 euroa, mikä on selvästi enemmän kuin talousarviossa. Keskeisenä syynä tähän ovat osakkeiden kertaluontoiset myyntivoitot 62 116 euroa sekä rekrytointien lykkääntyminen. Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksen päätöksen mukaisesti 1,8 %. Euromääräiset korotukset jäivät jäsenten kannalta hyvin kohtuullisiksi ja yhdistyksen jäsenmaksut ovat kilpailukykyisiä muihin kiinteistöyhdistyksiin verrattuna. Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu hallituksen hyväksymiin omaisuudenhoito- ja sijoitusperiaatteisiin. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden ja -sijoitusten lisäksi osakkeita Kiinteistöliittoyhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy AnnaKaleva, Suomen Talokeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy.

9 Yhdistyksen henkilöstö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmassa. HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 12.3.2014. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitus on perustanut asioiden valmistelua varten useita työryhmiä: työvaliokunta (sääntömääräinen), taloustyöryhmä, edunvalvontatyöryhmä, yhteistoimintatyöryhmä, jäsenhankinta- ja viestintätyöryhmä sekä Top-10 projektityöryhmä. Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä. Hallitus 1.1. - 12.3.2014 Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Juhana Heikonen Kari Iho Matti Koivisto Paula Koski Petri Laine Ulla Maija Lehtonen Olavi Merikanto Asko Mäkelä Paul Nouro Hannu Sjöblom Pertti Vesanto Mika Vesterinen Hallitus 12.3. - 31.12.2014 Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Juhana Heikonen Kari Iho

10 Olavi Kailari (Porvoon Kiinteistöyhdistys) Paula Koski Petri Laine Ulla Maija Lehtonen Olavi Merikanto Asko Mäkelä Paul Nouro Hannu Sjöblom Pertti Vesanto Mika Vesterinen Tilintarkastajat Tilintarkastusyhteisö BDO, vastuullisena tilintarkastajana André Kumlander Henkilökunta (suluissa jäsenyydet Kiinteistöliiton toimikunnissa) Toiminnanjohtaja Kai Haarma (järjestötoimikunta) Asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä (järjestötoimikunta) Johdon assistentti Marja Tirronen Jäsensihteeri Ritva Erbismann Markkinointiassistentti Paula Hellman Johtava lakimies Mia Pujals Neuvontalakimies Maria Lautala (äitiysvapaalla) Lakimies Kirsi Ruutu Lakimies Katriina Sarekoski Lakimies Simo Vihemäki Lakimies Heidi Vitikainen Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen (korjausrakentamistoimikunta) Neuvontainsinööri Jaakko Laksola (eläkkeelle 31.12.2014) Edustukset 31.12.2014 Suomen Kiinteistöliiton liittohallitus Juhana Heikonen Olavi Kailari Ulla Maija Lehtonen Olavi Merikanto (vpj.) Paul Nouro Mika Vesterinen Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Olavi Merikanto Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta Paul Nouro Kiinteistö Oy AnnaKalevan hallitus Pekka Kouri (pj.) Isännöinnin Auktorisointi ISA ry hallitus

11 Pentti Vähäkuopus Isännöinnin Auktorisointi ISA ry auktorisointitoimikunta Kai Haarma Kiinteistöalan Koulutuskeskus/säätiö hallitus Pekka Kouri (pj.) Talokeskus Yhtiöt Oy hallitus Olavi Merikanto Helsingissä 10.2.2015 Kiinteistöliitto Uusimaa ry HALLITUS