Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012
Raudus vai Hies
Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka on rauduksella keskimäärin parempi. Mutkaisuuden lisäksi hieskoivulla esiintyy enemmän pehmeää lahoa sekä paksuja tai lahoja oksia. Puuaineen tiheyden ja muiden ominaisuuksien osalta koivulajit eivät toisistaan juurikaan poikkea. Viljavalla kivennäismaalla hieskoivu tuottaa tukkikokoista puuta noin 60 % rauduksen tuotoksesta. VMI:n mukaan tukkivähennys Etelä-Suomessa on rauduksella 30-40 % ja hieksellä noin 50 % (kuusi 15 ja mänty 20). Luontaisesti syntyneen koivikon keskimääräinen tuotos viljavalla kangasmaalla Etelä-Suomessa m 3 /ha 450 Muu runkopuu 400 Tukkivähennys 350 Vaneritukkia 300 250 200 150 100 50 0 Raudus Hies
Kasvupaikan valinta Viljavat kangasmaat, OMT, MT+ Hieta- ja hiekkamoreenit parhaita, myös hietapellot hyviä Rinteisyys on + Turvemaa ja hyvin hienojakoinen maa ei käy rauduskoivulle, paksumultaisella kasvu on hyvä, mutta laatu huono 24 22 20 18 16 Keskipituus, m Paksuin kuiva oksa, mm 14 12 10 = org.>20% savi+hiesu hieta hiekka hietamoreeni hiekkamoreeni
Liian karu kasvupaikka ei tuota laatukoivua
30-vuotiaiden istutuskoivujen laatu oli selvästi parempi metsämailla kuin peltomailla Vika Peltomailla (%) Metsämailla (%) Pintavika rungossa 14,1 8,7 Vika rungon muodossa Lenkous 6,4 4,0 Tyvimutka 16,2 12,2 Mutka ylempänä 11,2 7,6 Useita runkomutkia 27,5 20,7 Mutkaisia kaikkiaan 61,3 44,5 Pystyoksa 9,4 10,7 Muu oksavika 0,9 1,0 Haaroittunut 2,5 1,8 Runko virheetön 27,7 42,0
Istutus, kylvö vai luontainen
Uudistamismenetelmä Istutus + Nopea kehitys ohi aran taimivaiheen + Tasainen taimikko > luont. karsiutuminen + Jalostuksen hyödyt - Arka hirvi- ja myyrätuhoille - Huono oksaisuuslaatu Luontainen (tai kylvö) + Tiheä taimikko > ohuet oksat + Sekapuusto > vähemmän ruskotäpliä - Hidas kehitys ja epätasainen taimikko - Jalostuksen hyödyt jäävät käyttämättä
Koivun perinnöllisyysjalostus pitkällä
taimikonhoito
Istutustaimikon tiheyssuositus on 1600 kpl/ha (2,5 m välein), erittäin viljavilla kasvupaikoilla 2000/ha, istutuskoivun laatu ei näytä oleellisesti hyötyvän suuremmasta tiheydestä 80 70 60 50 40 30 20 Kapeneminen, mm Oksien poikkileikkaus, cm² Paksuin oksa, mm 10 1600/ha 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
Harvennukset
Rauduskoivun latvukset supistuvat nopeasti Latvussuhde 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Istutustiheys, kpl/ha (runkoluku 24 m valtapituudessa) 5000 (2700) 2500 (1900) 1600 (1400) 1100 (930) 800 (760) 600 (500) 400 (370) 80 % 90 % 100 % 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 Valtapituus, m
Rauduskoivikon harvennus järeyttää myös suurimpia valtapuita, paksut lustot eivät heikennä puun laatua Läpimitan kasvu, mm/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Valtaläpimitta 1-5 v Valtaläpimitta 6-10 v Keskiläpimitta 1-5 v Keskiläpimitta 6-10 v 0 20 40 60 80 100 Harventamaton Poistettu harvennuksessa, %
Kasvatusvaiheessa koivun laatuun vaikuttavat tekijät Taimikon tasaisuus ja puiden laatuvalinta: oksat ja oksista aiheutuvat väriviat alentavat laatua eniten Oikea-aikainen ja huolellinen pystykarsinta + riittävä harvuus Karsimatta normaali hyvä laatu saavutetaan koivikon ensiharvennukseen mennessä tiheydessä 1600/ha, suurempi tiheys tarvitaan erit. viljavilla mailla Voimakas ensiharvennus (700 kpl/ha) laatu huomioiden, toisessa harvennuksessa n. 15 vuoden kuluttua voidaan poistaa heikompilaatuisia tukkipuita Laatukoivikko kasvatetaan järeäksi, harvassa ja riittävän pitkään (järeät tyvitukit, terveoksaiset latvatukit)
Viattoman näköinen vintiö
Ruskotäpläkärpäsen toukka ja syömäjäljet
puhtaan tuotteen saanto riippuu huonolaatuisen sydänpuun läpimitasta ja koivun järeydestä oksat + ruskotäplät
Parhaat laatukoivut kasvavat hoidetuissa sekametsissä? - taimivaiheen vioituksia vähän - oksaisuus vähäisempi + luontainen karsiutuminen - ruskotäpliä vähemmän
Koivun laatukasvatus Edellytykset rauduskoivu (Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa) viljavat ja ilmavat moreenikankaat (tai hieno hiekka/karkea hieta) ei hirvituhoalttiilla alueella, ei myyrähuippujen edellä Kasvatus Laatukasvatusketjut Sadonkorjuu kasvatetaan järeäksi - ei yli 40 cm vältetään hakkuuta keväällä ja alkukesällä (väriviat, halkeamat) manuaalinen hakkuu tai katkonta? nopeasti tehtaalle, lumivarasto tai vesivarasto + kastelu
ketju 1: Hyvä sorvilaatu ja kohtuullinen sahatavaralaatu ilman pystykarsintaa Istutus jalostetuilla taimilla hyvin muokattuun maahan (mätästys) Heinäntorjunta Tasainen taimikko 1600-2000 kpl/ha Luontainen uudistaminen (tai kylvö) esim. kannonnostoalueilla. Vettä läpäisevä, kosteutta sitova maa. Varhaisperkaus (hieskoivu ym. pois), noin 2 m pituudessa Laatuvalinta taimikonharvennuksessa Voimakas ensiharvennus tiheyteen 700-800 kpl/ha 13-15 m valtapituudessa hyvää laatua suosien, korjuuvaurioita välttäen Toinen harvennus tiheyteen 350-400 kpl/ha 10-15 vuoden kuluttua, poistetaan tukkikokoisiakin koivuja mikäli puuston laatu sillä paranee
ketju 2: Erinomainen sorvi- ja sahatavaralaatu Istutus hyvälaatuisilla kookkailla taimilla hyvin muokattuun maahan Heinäntorjunta (pelloilla kemiallinen ennakkotorjunta, taimisuojat) Tasainen taimikko 2000-2500 kpl/ha Luontainen uudistaminen (tai kylvö) esim. kannonnostoalueilla. Vettä läpäisevä, kosteutta sitova maa. Varhaisperkaus (hieskoivu ym. pois), Noin 2 m pituudessa Laatuvalinta taimikonharvennuksessa 10 m pituusvaihe: Merkitään parhaat 500 koivua/ha pystykarsittavaksi Energiapuuharvennus tiheyteen 1000 kpl/ha karsittaville puille tilaa tehden, korjuuvaur. välttäen Pystykarsinta 4-5 metriin 1-2 harvennushakkuuta 300-350 parhaalle karsitulle koivulle tilaa tehden Kasvatus järeäksi
Ketju 3: Erikoistyvien (viilutyvien) kasvatus koivikoissa Lähtökohta: Istutettu, kylvetty tai luontaisesti syntynyt tiheä, tasainen ja hyvälaatuinen koivutaimikko (ruskotäpläisyys tarkastetaan kaatamalla muutama valtapuu: jos runsaasti niin ei kelpaa kohteeksi) 4-5 m pituusvaihe: Valitaan 600-700 laatukoivu/ha ja raivataan niille kasvutila + Pystykarsinnan 1-vaihe noin 2 m:iin 8-9 m pituusvaihe: Valitaan 1-vaiheen karsituista koivuista 400 parasta/ha (huomioidaan tulevat ajourat) + Pystykarsinnan 2-vaihe 4-4,5 metriin - karsia voidaan myös useammassa vaiheessa aina 6 m saakka 13-15 m valtapituusvaihe: Voimakas ensiharvennus tiheyteen 700 kpl/ha karsituille puille tilaa tehden Toinen harvennus: Parhaat 300-350 karsittua koivua/ha kasvatetaan järeäksi päätehakkuupuustoksi
Ketju 4: Erikoistyvien (viilutyvien) kasvatus sekametsissä Lähtökohta: Nuoressa sekametsässä tai taimikossa 30-50 % hyvälaatuisia, korkeintaan havupuiden kokoisia rauduskoivuja, joissa ei ruskotäpliä Nuorena metsikkö kasvatetaan melko tiheänä: parhaille koivuille tehdään tilaa mutta niitä ei päästetä etukasvuisiksi - tarvittaessa pystykarsitaan aikaisessa vaiheessa Melko voimakkaissa harvennushakkuissa tehdään tilaa noin 150-250:lle laatukoivulle, pituuskilpailussa edelle meneviä havupuita poistetaan