ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Samankaltaiset tiedostot
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

PD-hoidon komplikaatiot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Pneumonia Maija Halme

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

Moniresistentit bakteerit

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Arviointi- ja kuntoutusosasto

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Keuhkoahtaumatauti 2007

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Dysfagiapotilaan suuhygienian hoito Saila Pakarinen

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Milloin otan lapselta keuhkokuvan?

Akuutti maha- Syynä gynekologinen infektio

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Transkriptio:

ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä ihmisillä unenaikainen suun / nielun eritteiden aspiraatio pieninä määrinä (mikroaspiraatio) on normaalia Makroaspiraatio (suuria määriä) on poikkeavaa ja voi aiheuttaa aspiraatiopneumoniaa, kemiallista pneumoniittia, keuhkoödeemaa, asfyksiaa 2

ASPIRAATIOPNEUMONIA Keuhkokudoksen infektio jonka aiheuttavat tietyt mikro-organismit Edellytys kehittymiselle kolonisoituneiden suunielun ja/tai ylä-gi kanavan eritteiden makroaspiraatio Huom! Veri sekä letkuruokinnassa käytetyt valmisteet ovat lähtökohtaisesti steriilejä eikä niiden aspiraatiosta yleensä aiheudu aspiraatiopneumoniaa Veri kuitenkin hyvä elatusalusta mikro-organismeille 3

RISKITEKIJÄT Aspiraatio on seurausta heikentyneestä nielemisestä/nielemisrefleksistä (dysfagia) jolloin oraaliset ja/tai gastriset eritteet pääsevät keuhkoihin erityisesti potilailla joilla yskänrefleksi on heikentynyt Syöpäsairaudet (pään, kaula, ruokatorvi), ruokatorvistriktuura, epileptiset kohtaukset, stroke/aivoverenvuoto Degeneratiiviset neurologiset sairaudet Mekaaninen ventilaatio (erit. ekstubaatio), refluksi ja letkuruokinta Elvytys sekä tajunanntason lasku syystä riippumatta 4

KLIININEN KUVA JA OIREET Kliininen kuva vaihtelee oireettomasta aina hengitysvajaukseen ja tehohoitoa vaativaan tautiin asti Oireet kuten muissakin pneumonioissa: yskä, kuume, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen jne. Yleensä akuutti ja oireet alkavat tuntien päivien kuluttua aspiraatiosta. Anaerobit ovat vähemmän virulentteja bakteereja ja tällöin oirekuva voi olla subakuutti 5

KLIININEN KUVA JA OIREET Aspiraatio voi aiheuttaa oireita myös henkitorvessa ja keuhkoputkissa Bronkospasmi, krooninen yskä ja astmaattinen oireilu usein aspiraatiosta ei ole tietoa jolloin tautia on vaikea erottaa muista keuhkokuumeista Kuolleisuus sekä avo- että sairaalasyntyiseen aspiraatiopneumoniaan on suurempi muilla keuhkokuumeilla 6

DIAGNOOSI Todistettu makroaspiraatio Potilaalla riskitekijöitä aspiraation suhteen Labraa: pvk, crp, ntp, VV THX löydökset Jos aspiraatio makuulla niin infiltraatit usein alalohkon superiorisessa segmentissä tai ylälohkon posteriorisessa segmentissä Jos aspiraatio pystyasennossa niin infiltraatit alalohkojen basaalisissa segmenteissä THX-TT harkinta ja tarv. Bronkoskopia ja BAL (useinkaan ei tarvita vaan dg kliininen) 7

EROTUSDIAGNOOSI Kemiallinen pneumoniitti Bronkiitti, COPD tai astman pahenemisvaihe, sydämen vajaatoiminta Tuumori, sarkoidoosi, keuhkofibroosi Respiraattorihoidon aiheuttama keuhkovaurio 8

HOITO Aspiraatiopneumonian hoito on antibootti Viimeisten vuosikymmenten aikana aspiraatiopneumoniaa aiheuttavissa patogeeneissä on havaittu selkeää vaihtumista anaerobisista mikrobeista aerobisiin mikrobeihin. Antibioottihoito myös kohdistetaan ensisijaisesti aerobisiin bakteereihin Anaerobisia bakteereita totuttu hoitamaan metronidatsolilla, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan klindamysiini (Dalacin) olisi tässä kuitenkin tehokkaampi Patogeenisten bakteerien (joita normaalisti ei esiinny) kolonisaatio ihmisen limakalvoilla lisääntyy vanhuudessa, sairaalahoidossa/hoivakodissa ja käytettäessä nenämahaletkua. 9

HOITO Antibiootin valinta riippuu onko potilas sairastunut avohoidossa vai laitoksessa sekä riskitekijöistä moniresistentin patogeenin aiheuttamalle infektioille Laajakirjoinen ab hoito 90vrk sisällä Sairaalahoito väh. 5vrk Luonnollisesti myös potilaan kliininen tila ohjaa antibioottivalintaa 10

HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ YKSINKERTAISTAEN Jos potilas voidaan hoitaa avohoidossa niin amoksisilliini (+ klavulaanihappo) i.v. hoitoa tarvitaan kefuroksiimi Jos epäillään anaerobisen bakteerin mukanaoloa (esim. ns kirurgiset oksentelijat) niin hoitoon liitetään usein mukaan metronidatsoli Jos muita ab hoitoja tarvitaan niin kliinisen tilanteen ja mikrobiologisten näytteiden mukaan ab valinta 11

KANSAINVÄLISET HOITOSUOSITUKSET 2/2019 laaja katsausartikkeli julkaistu NEJM Avosyntyinen Ampisilliini-sulfaktaami, amoksisilliini-klavulaanihappo, flurokinoloni (levofloksasiini tai moksifloksasiini) Lisätään klindamysiini jos riski anaerobien aiheuttamalle infektiolle on suuri Esim. todettu suun alueen infektio, nekrotisoiva pneumonia tai keuhkopaise 12

KANSAINVÄLISET HOITOSUOSITUKSET Sairaalasyntyinen Jos matala riski resistenteille bakteereille niin em. ohjeen mukaan Jos resistenssiä niin Piperasilliini-Tatsobaktaami, levofloksasiini, imipeneemi tai meropeneemi tarv. hoitoja yhdistellen Jos moniresistentti infektio niin lisätään aminoglykosidi Jos todettu MRSA niin lisätään Vankomysiini 13

HOITO Hoidon kesto 5-7vrk jos hyvä kliininen vaste eikä keuhkonulkoisia infektiota Pidempi kesto hoitoaika? jos esim. nekrotisoiva pneumonia, absessi tai empyeema Tarv. Dreneeraus yms Kortikosteroidien käyttöä aspiraatiopneumonian hoidossa ei suositella 14

KIITOS 15