Kaivoksen ensimmäinen pääkonttori

Kaivoksen ensimmäinen pääkonttori TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Harjakattoisessa puurakennuksessa on yksi täysi kerros ja kaksi ullakkokerrosta. Rakennuksessa on kaksikerroksinen kuisti. Rakennus on valmistunut vuonna 1913 ja sitä muutettiin ensimmäisen kerran Uno Ullbergin piirustusten mukaan vuonna 1926. Tuolloin valmistui sisäänkäynnin kaksikerroksinen kuisti. Tuolloin konttori vuorattiin peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Vuonna 1937 rakennuksen pohjoissivustalle valmistui toinen sisäänkäynti. Kaivosyhtiön uuden pääkonttorin rakentumisen jälkeen 1930-luvun lopulta lähtien kohde toimi majoitus- ja konttoritiloina. Vuonna 1969 kohde muutettiin Vuonoksen kaivoksen suunnittelutoimistoksi. KIINTEISTÖTUNNUS 309-2-217-1 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 15 KOHTEEN OSOITE Sairaalankatu 2 VALMISTUMISVUOSI 1913 SUUNNITTELIJA Uno Ullberg (?) RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Geologinen toimisto (?)

Kaivoksen ensimmäinen pääkonttori KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: rakennus on toiminut Outokumpu-yhtiön pääkonttorirakennuksena v. 1921 1937 ja Outokumpu Oy:n ensimmäisenä pääkonttorina vuosina 1932 1937. Näin kohteella on valtakunnallista teollisuushistoriallista merkitystä. Tätä ennen rakennus toimi muiden Outokumpu-yhtiöiden, kuten Outokumpu Kopparverkin paikallisena kaivoksen pääkonttorirakennuksena. Rakennuksen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Alatorin alueella. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Kts. LIITE: Rakennuksen historiaa Mahdolliset muut huomiot: Kohteesta on melko hyvät tiedot Kivivasaran tutkimuksessa (1994). Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kaivoksen ensimmäinen pääkonttori KARTTA VALOKUVAT

Outokumpu Oy:n entinen pääkonttori TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kaksikerroksisen rakennuksen massamuoto on suorakaide, johon liittyy kaikilla sivuilla matalammat ulokkeet. Kohteen katto on aumakatto ja sen julkisivut on rapatut. Tyylillisesti rakennus on funktionalismia. KIINTEISTÖTUNNUS 3095-505-1 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 16 KOHTEEN OSOITE Kummunkatu 34 VALMISTUMISVUOSI 1936 Alkujaan kaivoksen konttoritiloja sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen, kun taas toinen kerros palveli kaivoksen vieraskerhona. Toinen kerros käsitti seurustelu- ja ruokailutilat, vierashuoneet, keittiön sekä henkilökunnan tilat. Vuonna 1947 koko rakennus muutettiin konttoritiloiksi ja vieraskerho muutti Sänkivaaralle. SUUNNITTELIJA Uno Ullberg RAKENTAJA Hasari ja Tshokkinen RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Outokumpu Oy:n entinen pääkonttori KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: rakennus toimi vuosina 1936 1946 Outokumpu Oy:n pääkonttorina samalla kun se oli myös Outokummun kaivoksen johtopaikka. Kaivoksen johtorakennuksena kohde toimi kaivoksen sulkemiseen saakka. Näin rakennuksella on valtakunnallista teollisuus- ja kaivoshistoriallista merkitystä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: rakennus on 1930-luvun funktionalismin edustavin kohde Outokummussa, myös maakunnallisesti se edustaa tyylisuuntansa arkkitehtonista ja rakennustaiteellista parhaimmistoa. Kohteen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. Kaupunkikuvallinen ja symbolinen arvo: kaupunkikuvallisesti se on näkyvällä paikalla Alatorin reunassa. Kohde symboloi Outokumpu Oy:n poikkeuksellisen merkittävää asemaa Outokummun historiassa. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) Mahdolliset muut huomiot: Nykyisin rakennuksen omistaa australialainen kaivosyhtiö Dragon Mining. Kohde tuli yleiseen myyntiin toukokuussa 2013. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Outokumpu Oy:n entinen pääkonttori KARTTA VALOKUVAT (Kuva: Kaivosmuseo)

LIITE Piirroksessa kaivoksen pääkonttorin alakerran huonejakoa vuodelta 1973. Piirros Outokummun kaivosmuseo

Sänkivaara TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Rakennus on kookas hieman palatsimainen tiilirakennus, jonka julkisivut ovat rapatut ja maalatut. Rakennus on aumakattoinen. Kohde edustaa ennen kaikkea klassismia, joka näkyy selvimmin pääjulkisivun keskirisaliitissa. Kohde valmistui Outokumpu Oy:n toimitusjohtaja Eero Mäkisen ja hänen perheensä edustusasuintaloksi. Kun Mäkinen muutti Helsinkiin vuonna 1946, muutettiin Sänkivaara Outokummun kaivoksen vieraskerhoksi. 1980-1990 lukujen taitteessa öljylämmitys vaihdettiin kaukolämpöön. Neliöitä rakennuksessa on 537. Talon tenniskenttä valmistui vuonna 1927. Talon puutarhassa on säilynyt myös alkuperäisiä ja vanhoja elementtejä. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 17 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1939 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustav Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Sänkivaara KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa suomalaista teollisuushistoriaa eli maamme historian tärkeintä kaivosyhtiötä, kaivosta ja kaivosyhdyskuntaa. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Vanhan kaivoksen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Myös itse rakennus on säilyttänyt pitkälti alkuperäisen ulkoisen olemuksensa. Kohteen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. Kohde on pohjoiskarjalaisittain poikkeuksellisen edustava 1930-luvun asuinrakennus sekä rakentamisen tavaltaan että rakennustaiteellisesti. Kaupunkikuvallinen ja symbolinen arvo: vaaran laella ollut rakennus symboloi pitkään kaivoksen ja osin Outokumpu Oy:n johtoa. Rakennus näkyi aikoinaan laajalle ympäristöön ennen puuston kasvamista, joka on osin peittänyt Sänkivaaran kaupunkikuvalista merkitystä. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohde kuuluu RKY 2009 alueeseen osana Vanhan kaivoksen aluetta. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona) Mahdolliset muut huomiot: Vanha puinen sänkivaara paloi 7.2.1938, jonka tilalle valmistui nykyinen Sänkivaara. Outokumpu-konserniin kuuluvana vieraskerhona Sänkivaara toimi 2000-luvun alkuun saakka. Sänkivaaralla on vierailut lukuisat määrät suomalaisia merkkihenkilöitä sekä myös mm. ulkomaalaisia diplomaatteja ja kaivosalan ammattilaisia.

Sänkivaara KARTTA VALOKUVAT

Yläsauna TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kaksikerroksinen rakennus on tehty tiilestä. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa klassismia. Tämä tyylisuuntaus näkyy esimerkiksi rakennuksen takaosan keskirisaliitissa, jota koristavat pylväät ja kapiteelit. Valmistuttuaan rakennuksessa toimi työläisten sauna- ja pesutilat, kokoussali, jota käytettiin myös liikuntatilana sekä Outokummun taajaman ensimmäinen kirjasto. Pesulaan suoritettiin mittavat korjaustoimet vuonna 1977 ja samalla sinne asennettiin uudet pesukoneet. Pesula- ja saunatoiminnot lakkasivat vuonna 1984. Alun perin symmetrisen muotoista rakennusta laajennettiin 1940-luvun lopulla Poikkikadun suuntaisesti, jolloin rakennuksesta tuli vinkkelinmuotoinen. Uudisosasta tuli yksikerroksinen. Vuosina 1986 2000 rakennuksessa toimi Outokumpu Oy:n Malminetsinnän päätoimipiste. KIINTEISTÖTUNNUS 309-406-25-55 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 19 KOHTEEN OSOITE Tehtaankatu 2 VALMISTUMISVUOSI 1937 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA Hasari ja Tshokkinen RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Yläsauna KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2013 (maakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: Rakennus kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan alkuaikojen rakentamisesta ja yhdyskunnan elämästä. Rakennus kertoo myös suomalaisen ja Outokumpu-yhtiön malminetsinnän historiasta. Rakennuksella on myös merkittävää sivistyshistoriallista merkitystä, sillä siinä avattiin Outokummun taajaman ensimmäinen kirjasto vuonna 1937. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Rakennus on säilyttänyt pitkälti alkuperäisen ulkoisen asunsa. Kohteen on suunnitellut tunnettu suomalainen arkkitehti. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde voidaan käsittää osaksi laajaa Outokummun Vanhan kaivoksen aluetta ja kohteen merkitys Kyykerin kaupunginosan kaupunkikuvassa on huomattava. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Yläsauna KARTTA VALOKUVAT

LIITE Laajemmin käsitettynä Yläsaunan rakennus kuuluu osaksi Vanhan kaivosalueen kokonaisuutta. Rakennuksen arkkitehtoninen erityispiirre on se, että sen paraatijulkisivu on Kyykerin kentän puolella. Kuva Outokummun kaivosmuseo

Kyykerinkatu 3 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Rapattu ja rinteen mukaisesti kulkeva satulakattoinen rivitalo. Rakennus valmistui Outokummun kaivoksen virkailijakunnan työsuhdeasunnoiksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 21 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1957 SUUNNITTELIJA Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén (Märta Blomstedt ja Matti Lampén) RAKENTAJA Rakennustoimisto Y.I. Immonen Oy RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Kyykerinkatu 3 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: kohde on Outokummun ja Pohjois-Karjalan ensimmäisiä moderneja rivitaloja. Esimerkiksi Joensuun ensimmäinen moderni rivitalo valmistui vuonna 1959 (Selvaag-talot). Kyykerinkatu 3 kertoo osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakennetusta historiasta. Arkkitehtoninen arvo: Kohde edustaa aikansa poikkeuksellisen laadukasta rivitalosuunnittelua. Kaupunkikuvallinen arvo: rakennus sijaitsee Poikkikadun ja Kyykerinkadun kulmauksessa ollen näin hyvin näkyvällä kaupunkikuvallisella paikalla. Yhdessä ympärillä olevien 1950- ja 1960-luvun rivitalokohteiden kanssa se muodostaa pienen yhtenäisen miljöön. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Kohdetta ei ole inventoitu aikaisemmin. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kyykerinkatu 3 KARTTA VALOKUVAT

Kyykerinkatu 14 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Pulpettikattoinen kaksikerroksinen rapattu rivitalo. Rakennus valmistui Outokummun kaivoksen virkailijakunnan työsuhdeasunnoiksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 22 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1957 SUUNNITTELIJA Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén (Märta Blomstedt ja Matti Lampén) RAKENTAJA Rakennustoimisto Y.I. Immonen Oy RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Kyykerinkatu 14 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on Outokummun ja Pohjois-Karjalan ensimmäisiä moderneja rivitaloja. Esimerkiksi Joensuun ensimmäinen moderni rivitalo valmistui vuonna 1959 (Selvaag-talot). Kyykerinkatu 14 kertoo osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakennetusta historiasta. Arkkitehtoninen arvo: Kohde edustaa aikansa laadukasta rivitalosuunnittelua. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäistä ulkoista olemustaan. Yhdessä ympärillä olevien 1950- ja 1960-luvun rivitalokohteiden kanssa se muodostaa pienen yhtenäisen miljöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Kohdetta ei ole inventoitu aikaisemmin. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kyykerinkatu 14 KARTTA VALOKUVAT (Kuva Kaivosmuseo)

Käärmetalo / Kiisukatu 13 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Harjakattoinen epäsymmetrinen rivitalo, jonka päädyt ovat rapatut ja muut julkisivut puulaudoitetut. Räsälänmäki Oy valmistui vuonna 1955 ja Outokumpu Oy osti siitä huoneistot kahta lukuun ottamatta. Kaivosyhtiö sijoitti talon asuntoihin virkailijakuntaa. Asuntoyhtiön nimi on Asunto Oy Räsälänmäki. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS Ensimmäisiä asukkaita talossa olivat muun muassa kaivoksen rakennusosaston päällikkö Leo Löppönen, kaivosinsinööri Pekka Lähteenoja, geologi Yrjö Vuorelainen, sähköinsinööri Niilo Kiiskilä, konttoristi Heimo Mustonen, Pelle Westerlund ja Olli Tikka. KOHTEEN ID KOHTEEN OSOITE 24 VALMISTUMISVUOSI 1955 SUUNNITTELIJA Arkkitehtitoimisto Blomstedt-Lampén RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Käärmetalo / Kiisukatu 13 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Outokumpu Oy:n asuinrakennustoiminnasta. Samalla kohde kertoo laajemminkin Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan asuin- ja rakennushistoriasta. Kohde on Outokummun ja mahdollisesti koko Pohjois-Karjalan ensimmäinen moderni rivitalo. Arkkitehtoninen arvo: Kohteen arkkitehtuuri edustaa korkeaa laatua. Kohde lienee maakunnan ensimmäinen moderni rivitalo. Esimerkiksi Joensuun ensimmäiset rivitalot valmistuivat vuonna 1959 (Selvaag-talot). NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Talon ulkomaalaus on suoritettu vuonna 2012. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Käärmetalo / Kiisukatu 13 KARTTA VALOKUVAT

Hollola TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Hirsirakenteisessa puurakennuksessa on jyrkkä aumakatto. Rakennus on yksikerroksinen ullakkohuoneellinen kohde. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa jugendin myöhempää suuntausta, joskin siinä näkyy myös klassismin piirteitä. Rakennus valmistui asuintaloksi ja 1910-luvulla sitä käytettiin myös kaivoksen virkailijoiden kerho- ja tapaamistilana. Vuonna 1918 se muutettiin ruokalakäyttöön. Rakennukseen on tehty vuosikymmenten ajan pieniä muutoksia, mutta se on säilyttänyt pitkälle alkuperäisen ulkoasunsa. Vuonna 1980 rakennus kunnostettiin Outokummun kaivoksen vierastuvaksi. KIINTEISTÖTUNNUS 309-5-506-1 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 27 KOHTEEN OSOITE Kiisukatu 36 VALMISTUMISVUOSI suunniteltu vuonna 1912 SUUNNITTELIJA Gustaf Wickmann RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Geologinen toimisto (?)

Hollola KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: Rakennus kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan alkuaikojen asuinrakentamisesta ja kaivannaiskulttuurista. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Rakennus on säilyttänyt pitkälti alkuperäisen asunsa. Seudullisesti rakennus on poikkeuksellisen edustava ja korkeatasoinen puu-jugend kohde. Rakennuksen on suunnitellut kohtalaisen tunnettu ruotsalainen arkkitehti Gustaf Wickmann. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Wickmannin lisäksi rakennusta on suunnitellut Uno Ullberg, joka laati kohteeseen muutospiirustukset vuonna 1926. Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) Mahdolliset muut huomiot: Outokumpu Kopparverk perustettiin alkuvuodesta 1914, joten varmaa tietoa rakennuksen rakennuttajasta ei ole. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Hollola KARTTA VALOKUVAT (Kuva Pekka Piiparinen/Kaivosmuseo, 2006)

Kalmisto TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Aumakattoinen pystylaudoitettu puurakennus. Kohteen perusmuoto on symmetrinen. Rakennus on tyyliltään ennen kaikkea jugendia, mutta siinä voidaan havaita myös klassismin piirteitä. Rakennus toimi Outokumpu-yhtiön sairaalana vuosina 1914 1938. Kun sairaalatoiminta rakennuksessa lakkasi vuonna 1938, on siinä toiminut mm. hammaslääkärin vastaanottotilat, KTR:n (Kaivostekninen ryhmä) toimistotilat ja kotiteollisuusneuvonta-asema. Yksityisomistukseen rakennus siirtyi Outokummun kaupungilta vuonna 2000. Uuden vuosituhannen alussa rakennusta on korjattu mm. Museoviraston ohjeiden ja avun turvin. KIINTEISTÖTUNNUS 309-5-505-2 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 28 KOHTEEN OSOITE Kummunkatu 32 VALMISTUMISVUOSI 1914 SUUNNITTELIJA Uno Ullberg RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Kopparverk

Kalmisto KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: Rakennus kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan sairaala- ja terveydenhoitoelämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Rakennus on säilynyt alkuperäisessä ulkoisessa asussaan. Maakunnallisesti rakennus on korkeatasoinen puu-jugend -kohde. Kohteen on suunnitellut tunnettu suomalainen arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE X suojeltu, suojelupäätös: sr-1 (asemakaavan muutos 2005) SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kalmisto KARTTA VALOKUVAT (Kuva: Kaivosmuseo)

Alatalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on aumakattoinen rapattu tiilitalo. Arkkitehtuuriltaan siinä ilmenee ennen kaikkea sekä klassismia että ajan hengen mukaista funktionalismia. Kohteen sijainti puistomaisessa pihassa ja rinnetontilla tuovat sille palatsimaista tunnelmaa. Alatalo on suunniteltu edustusasunnoksi. 1960-luvulla tehdyssä remontissa rakennuksen kellaritiloihin tehtiin pesu- ja saunatilat ja perunakellariin takkahuone. Yksityisomistuksen aikana suuret remontit on toteutettu 1990-luvun jälkipuoliskolla. KIINTEISTÖTUNNUS 309-4-404-3 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 31 KOHTEEN OSOITE Raivionmäentie 1 VALMISTUMISVUOSI 1938 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Alatalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan, ennen kaikkea kaivoksenjohtajien perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Raivionmäen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Alatalon ulkoinen olemus on alkuperäinen. Kohteen arkkitehtuuri on laadukasta ja sen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. Symboliarvo: kohde symboloi omalta osaltaan noin 40 vuoden ajan kaivoksen johtajia ja heidän perheitään. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Alatalosta tuli noin 40 vuoden ajaksi kaivoksen johtajien asunto. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona) Mahdolliset muut huomiot: Palmqvist suunnitteli Alatalon kanssa identtisen rakennuksen Alatalon viereen, Ylätalon. Identtisyys muuttui pian Alatalon pienten muutosten vuoksi. Ylätalon purettiin 1960-luvun alkupuolella. Alatalon ensimmäinen asukas oli kaivososaston päällikkö Kauko Järvinen perheineen. Kohde siirtyi Outokumpu Oy:ltä yksityisomistukseen vuonna 1992.

Alatalo KARTTA VALOKUVAT (Kuva Pekka Piiparinen/Kaivosmuseo, 2006 ja mustavalkovalokuva Kaivosmuseo)

LIITE: Valokuvia Alatalon interiööristä ennen Hakapäitten muuttamista talosta 1960-luvun lopussa (Kuvat: Kaivosmuseo)

Mökki TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Rakennus on aumakattoinen lautarunkoinen puutalo. Talo on täysin symmetrinen. Kohde valmistui vuonna 1939 Outokummun kaivoksen insinöörien ja toimihenkilöiden paritaloksi. KIINTEISTÖTUNNUS 309-4-405-5 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 32 KOHTEEN OSOITE Raivionmäentie 4 VALMISTUMISVUOSI 1939 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Mökki KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Raivionmäen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Kohteen arkkitehtuuri on laadukasta ja sen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) Mahdolliset muut huomiot: Rakennuksessa on tehty jonkin verran muutostöitä vuosien varrella. Esimerkiksi vuonna 1953 vilpolat muutettiin asuinhuoneistoiksi. Rakennuksessa asui perheineen kaivoksen pitkäaikainen sosiaalipäällikkö Paavo Turtola. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Mökki KARTTA VALOKUVAT (Kuva: Pekka Piiparinen/Kaivosmuseo, 2005)

LIITE Palmqvistin laatimat rakennuspiirustukset vuodelta 1939. Outokummun kaivosmuseo

Lepistö TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Lautarunkoinen puurakennus on satulakattoinen ja vuorattu peiterimalaudoituksella. KIINTEISTÖTUNNUS 309-4-404-2 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 33 KOHTEEN OSOITE Raivionmäentie 5 VALMISTUMISVUOSI 1927 Tyyliltään rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Rakennus valmistui vuonna 1927 kaivoksen työnjohtajien asuintaloksi. Lepistöä laajennettiin 1940-luvun lopulla kahden perheen asunnoksi. Vuonna 1957 arkkitehtitoimisto Blomstedt- Lampen suunnitteli rakennuksen laajennuksen ja sen toteutti Rakennustoimisto Y.I. Immonen Oy. Tuolloin taloa jatkettiin kolmanneksella. SUUNNITTELIJA Uno Ullberg RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Ab Outokumpu Oy

Lepistö KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on toiminut Outokummun kaivoksen virkailijakunnan asuntona. Se kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde on ensimmäinen rakennus yhdessä puretun Raivion kanssa, mitkä valmistuivat virkailijakunnan alueelle Raivionmäelle. Alue on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Lepistö on hyvin säilynyt klassistinen puurakennus, joka kertoo sekä 1920-luvun arkkitehtuurista että 1950-luvulla toteutetusta uuden rakennusmassan saumattomasta sovittamisesta vanhaan osaan. Kohde on seudullisesti harvinainen arkkitehtoninen kohde, sillä 1920-luvun kaivosyhtiön asuinrakentamisesta Outokummussa ei ole säilynyt muita kohteita. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Rakennuksen arkkitehtuuri on säilyttänyt 1950-luvun asunsa. Mahdolliset muut huomiot: Uno Ullberg suunnitteli Lepistön pohjoispuolelle Raivio-nimisen rakennuksen, joka valmistui samana vuonna kuin Lepisto mutta joka on sittemmin purettu. Rakennukset olivat arkkitehtuuriltaan erilaisia. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Lepistö KARTTA VALOKU VAT

LIITE Uno Ullbergin Lepiston piirustukset vuodelta 1926. Outokummun kaivosmuseo

Korsu TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on aumakattoinen lautarunkoinen puurakennus. Se valmistui paritaloksi. Tyylillisesti rakennus on hillittyä klassismia, joka ilmenee esim. päätykolmiossa, puolipyöreässä ikkunassa sekä avokuistin pilareissa ja niiden kapiteelissa. KIINTEISTÖTUNNUS 309-4-405-3 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 34 KOHTEEN OSOITE Raivionmäentie 6 VALMISTUMISVUOSI 1940 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Korsu KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Raivionmäen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Myös itse rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen olemuksensa. Kohteen arkkitehtuuri on laadukasta ja sen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kohde kuuluu osana valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Korsu KARTTA VALOKUVAT (Kuva: Pekka Piiparinen/Kaivosmuseo, 2005)

Kallela TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Puurakenteinen, mansardikattoinen ja pystyhirsinen rakennus. Tarinan mukaan Kallela olisi saanut nimensä konttoripäällikkö Einar Taipaleen pojan mukaan, mutta aluetta on kutsuttu Kallelaksi jo ennen Taipaleen perheen asumista kohteessa. Rakennusta on laajennettu noin kolmanneksella, todennäköisesti vuonna 1919. Kohde lienee valmistunut alun perin kaivoksen lääkärin asunnoksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS Kohde siirtyi Outokumpu Oy:ltä yksityisomistukseen vuonna 1989. Rakennus sijaitsee louhitun alueen päällä ja sen vuoksi tontin omistaa edelleen Outokumpu-yhtiö. Yläkertaan on rakennettu sisäsauna vuonna 2000. KOHTEEN ID 30 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1910-luvun jälkipuolisko (Kivivasaran (1994) mukaan vuonna 1915 ja Pennasen (1997) mukaan vuosien 1915 1919 välillä) SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Kopparverk

Kallela KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on toiminut Outokummun kaivoksen virkailijakunnan asuntona, ja näin se kertoo osaltaan Outokummun kaivosyhdyskunnan johtavien perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: kohde on rakennettu pystysalvostekniikalla eli pystyasennossa olevilla hirsillä. Tätä voidaan pitää maakunnallisena harvinaisuutena. Kallela kuuluu osana kolmen virkailijakunnan asunnon kokonaisuuteen yhdessä Italian ja Abessinian kanssa. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Rakennusta on muutettu valmistumisen jälkeen, ensimmäisen kerran vuonna 1919. Rakennus kuuluu samaan virkailija-asuntojen ryhmään yhdessä Italian ja Abessinian kanssa. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kallela KARTTA VALOKUVAT (Mustavalkokuva Kaivosmuseo)

LIITE Kallelan julkisivupiirros vuodelta 1919. Tuolloin asuntoa nimitettiin tohtorinasunnoksi. Piirros Outokummun kaivosmuseo

Italia TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on suorakaiteen muotoinen, hirsirakenteinen ja satulakattoinen rakennus. Avokuistien kattoa kannattelevat klassistiset pilarit. Rakennus korotettiin vuonna 1952 ja siitä tehtiin harjakattoinen. Rakentamistyöt suoritti Rakennustoimisto Y. I. Immonen Oy. KIINTEISTÖTUNNUS 309-406-14-75 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 36 KOHTEEN OSOITE Joensuunkatu 9 VALMISTUMISVUOSI 1936 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA Rakennustoimisto Y.I. Immonen Oy RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Italia KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Mustikkakorvessa virkailijakunnalle rakennetulla pienellä alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Myös itse rakennus on säilyttänyt suuren osan alkuperäistä olemustaan. Kohteen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Alun perin rakennuksessa oli naapuritalo Abessinian tapaan matala aumakatto, mutta vuonna 1952 se korotettiin satulakatoksi. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona) Mahdolliset muut huomiot: Italia (1936) ja Abessinia (1935) saivat nimensä Italian ja Abessinian (nykyisin Etiopia) sodasta. Rakennuksen suunniteltiin alun perin samanlaisiksi. Myöhemmin Italiaa on muutettu Abessiniaa enemmän. Talon rakentajien nimet tiedetään: Vihtori Vihavainen, Heikki Voutilainen, Aarne Karvinen, Uuno Karvinen, Väinö Hartikainen, Antti Silvennoinen ja mestari Multala. Ylimestarina toimi Rikhard Mansikka (Oku- Uutiset 11/1972)

Italia KARTTA VALOKUVAT (Mustavalkovalokuva: Kaivosmuseo, muut Pekka Piiparinen/Kaivosmuseo, 2006)

Abessinia TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohteessa on matala aumakatto ja se on lautarunkoinen puutalo. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 37 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1935 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Abessinia KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Mustikkakorvessa virkailijakunnalle rakennetulla pienellä alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Myös itse rakennus on säilyttänyt pitkälti alkuperäisen ulkoisen olemuksensa. Kohteen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Italia (1936) ja Abessinia (1935) saivat nimensä Italian ja Abessinian (nykyisin Etiopia) sodasta. Rakennuksen suunniteltiin alun perin samanlaisiksi. Myöhemmin Italiaa on muutettu Abessiniaa enemmän. Vuonna 1991 rakennus muutettiin yhden perheen käyttöön. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Abessinia KARTTA VALOKUVAT

Sänkivaaran sauna TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on yksikerroksinen kivirakennus, jossa on matala aumakatto. Saunarakennus rakennettiin entisen tilalle uuden Sänkivaaran myötä. Rakennuksessa sijaitsi saunan lisäksi autotalli ja kahden palvelijan asunto. Saunarakennus on tyyliltään samantapainen kuin päärakennus, mutta vaatimattomampi. Vuonna 1970 saunasta tehtiin Outokumpu Oy:n edustussauna. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 38 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1939 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Sänkivaaran sauna KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on osa suomalaista teollisuushistoriaa eli maamme historian tärkeintä kaivosyhtiötä, kaivosta ja kaivosyhdyskuntaa. Rakennuksessa on vieraillut suuri määrä tunnettuja suomalaisia teollisuuden ja politiikan henkilöitä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Vanhan kaivoksen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Myös itse rakennus on säilyttänyt pitkälti alkuperäisen ulkoisen olemuksensa. Kohteen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohde kuuluu RKY 2009 alueeseen osana Vanhan kaivoksen aluetta. Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Sänkivaaran sauna KARTTA VALOKUVAT

Evankelisluterilainen kirkko TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on S-kirjaimen muotoinen rapattu kivirakennus. Suurempi rakennusmassa pitää sisällään mm. kirkkosalin. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 44 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1955 SUUNNITTELIJA Bertel Linjeqvist ja Samuel Salvesen RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven evankelisluterilainen seurakunta

Evankelisluterilainen kirkko KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Outokummun kaivosyhdyskunnan hengellisestä elämästä. Se kertoo osaltaan myös kunnan painopisteen siirtymisestä Outokummun taajamaan 1940- ja 1950-luvuilla. Arkkitehtoninen arvo: kohde on laadukkain 1950-luvun Outokummun julkisista rakennuksista yhdessä kaupungintalon kanssa. Kohdetta on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti Bertel Liljeqvist. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kirkon sisusta on Antti Salmenlinnan suunnittelema. Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Evankelisluterilainen kirkko KARTTA VALOKUVAT Vasemmanpuoleinen kuva Outokummun kaivosmuseon ja oikeanpuoleinen Pekka Piiparinen (2013)

Paukku TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Harjakattoinen puinen omakotitalo. Kohde on rakennettu alun perin kahden perheen insinöörien tai toimihenkilöiden asuinrakennukseksi. 1956 huoneiston B työhuoneen ja olohuoneen seinä avattu ja suunniteltu portaat ullakolle makuuhuoneesta. 1965 huoneiston A portaat makuuhuoneesta ullakolle, palvelijanhuone yhdistetty olohuoneeseen, huoneistojen välistä äänieristystä parannettu. Ullakolle rakennettu makuuhuone ja komeroita.vuonna 1970 huoneiston A työhuoneen ja olohuoneen seinä avattu, huoneiston B palvelijanhuone yhdistetty keittiöön. Huoneiston A työhuoneen ia olohuoneen seinä on myöhemmin suljettu, tarjoiluhuonetta on lyhennetty, eteisestä pariovet olohuoneeseen. Huoneistoon B rakennettu lämpimiä makuuhuoneita, porraskuisti kuuluu huoneistoon B. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 45 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1943 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Paukku KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Raivionmäen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Kohteen arkkitehtuuri on laadukasta ja sen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohde kuuluu RKY 2009 alueeseen osana Vanhan kaivoksen aluetta. Mahdolliset muut huomiot: Inventoitu 27.11.1987. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Paukku KARTTA VALOKUVAT

Motti TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on lautarunkoinen puutalo, jossa on aumakatto. Kohteessa on sekä 1940-luvun funktionalismia että klassismia. Rakennus valmistui kahden perheen virkailijataloksi. Rakennuksessa ollut vesikeskuslämmitys alusta lähtien.vuonna 1965 kellariin rakennettiin peseytymistilat. Alkuperäiset puuhellat keittiöistä on purettu. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 46 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1941 SUUNNITTELIJA Wäinö Gustaf Palmqvist RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Motti KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (valtakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on merkittävä osa tärkeimmän suomalaisen kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan historiaa. Kohde kertoo omalta osaltaan kaivosyhdyskunnan virkailijakunnan perheiden elämästä. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: Kohde sijaitsee Raivionmäen alueella, joka on säilyttänyt rakennushistoriallisesti yhtenäisen ilmeensä. Myös itse rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoisen olemuksensa. Kohteen arkkitehtuuri on laadukasta ja sen on suunnitellut valtakunnallisesti tunnettu arkkitehti. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohde kuuluu RKY 2009 alueeseen osana Vanhan kaivoksen aluetta. Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Motti KARTTA VALOKUVAT ( Kuva: Pekka Piiparinen/Kaivosmuseo, 2005)

Ilmaradan väliasemat TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kolme betonirakennelmaa Raivionmäen kupeessa ovat malmikappojen kääntöasemia. Malmikapat kulkivat Mökkivaaran ja Vanhan kaivoksen välillä siten, että kappoihin lastattiin malmi Mökkivaarassa ja ne kuljetettiin ilmassa köysirataa pitkin Vanhan kaivoksen rikastamolle. Ilmaradan väliasemia on nimitetty Raivionmäen kurviksi. Tällä kohdalla ilmaradan suuntaa käännettiin betonisten väliasemien avulla. Ilmaradan pituus oli noin kilometri. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 47 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1930-luvun loppu SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Ilmaradan väliasemat KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Suomen merkittävimmän kaivoksen toiminnasta, ennen kaikkea malmin kuljetukseen ja sen käsittelyyn liittyvästä. Kohde on Suomessa ainutlaatuinen. Symbolinen arvo: kohde on ainoa jäljellä oleva rakennelma, joka liittyy suoraan Mökkivaaran kaivoksen toimintaan. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohde kuuluu RKY 2009 alueeseen osana Vanhan kaivoksen aluetta. Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Ilmaradan väliasemat KARTTA VALOKUVAT

Entinen Osuuskassan rakennus TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Rapattu kolmikerroksinen ja aumakattoinen asuin- ja liikerakennus. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 57 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1953 SUUNNITTELIJA Blomstedt & Lampén (?) RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven Osuuskassa

Entinen Osuuskassan rakennus KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan yleisestä vaurastumisesta 1950-luvulla ja liikekeskustan muutoksesta puurakennuksista kohti kivistä rakennuskantaa. 1950-luvun liikekeskustan kaupunkirakenteen muutos ohjasi voimakkaasti myös myöhempää alueen rakentumista. Arkkitehtoninen arvo: kohde on osa liikekeskustan kohtalaisen suurta 1950-luvun kivirakennuskantaa. Ulkoisesti kohde on säilynyt pitkälle alkuperäisessä olemuksessaan. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Kummunkadun varressa. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Rakennuksen valmistuttua siinä oli Osuuskassan lisäksi kolme muuta liikehuoneistoa ja 12 asuinhuoneistoa. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Entinen Osuuskassan rakennus KARTTA VALOKUVAT Värikuva Pekka Piiparinen (2012) ja mustavalkokuva Outokummun kaivosmuseo

Entinen postitalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on vinkkelinmuotoinen ja sen päärakennusmassa on kolmikerroksinen ja pienempi yksikerroksinen. Kohde on satulakattoinen ja julkisivuiltaan rapattu rakennus. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on sijainnut Postipankin tilat ja kaksi ylintä kerrosta on suunniteltu alun perin asunnoiksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 58 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1950 SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA

Entinen postitalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan yleisestä vaurastumisesta 1950-luvulla ja liikekeskustan muutoksesta puurakennuksista kohti kivistä rakennuskantaa. 1950-luvun liikekeskustan kaupunkirakenteen muutos ohjasi voimakkaasti myös myöhempää alueen rakentumista. Arkkitehtoninen arvo: kohde on osa liikekeskustan kohtalaisen suurta 1950-luvun kivirakennuskantaa. Ulkoisesti kohde on säilynyt alkuperäisessä olemuksessaan. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Kummunkadun ja Sänkinotkonkadun risteyksessä. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Entinen postitalo KARTTA VALOKUVAT

Kummunkatu 22 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Rapattu kaksikerroksinen entinen pankkirakennus. Rakennus valmistui Kansallis-Osake-Pankiksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 59 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1950 SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kansallis-Osake-Pankki

Kummunkatu 22 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan yleisestä vaurastumisesta 1950-luvulla ja liikekeskustan muutoksesta puurakennuksista kohti kivistä rakennuskantaa. 1950-luvun liikekeskustan kaupunkirakenteen muutos ohjasi voimakkaasti myös myöhempää alueen rakentumista. Arkkitehtoninen arvo: kohde on osa liikekeskustan kohtalaisen suurta 1950-luvun kivirakennuskantaa. Ulkoisesti kohde on säilynyt alkuperäisessä olemuksessaan. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Kummunkadun ja Pohjoisahonkadun risteyksessä. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kummunkatu 22 KARTTA VALOKUVAT

Entinen pappila TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on satulakattoinen ja vinkkelinmuotoinen rakennus. Sen julkisivut ovat rapatut. Sokkelit on peitetty liuskekivin. Alkuperäinen katemateriaali oli poltettu tiili. Kohde on suunniteltu asuin- ja toimistotiloiksi, nyt omakotitalona. Rakennus valmistui pappilaksi ja kirkkoherranvirastoksi. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 62 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1950-luvun jälkipuolisko (rakennuslupa 4.7.1956) SUUNNITTELIJA Samuel Salvesen (Arkkitehtuuritoimisto Sam Salvesen) RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven evankelisluterilainen seurakunta

Entinen pappila KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Outokummun kaivosyhdyskunnan hengellisestä elämästä. Se kertoo osaltaan myös kunnan painopisteen siirtymisestä Outokummun taajamaan 1940- ja 1950-luvuilla. Arkkitehtoninen arvo: kohde on seudullisesti laadukas 1950-luvun asuintalo. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Entinen pappila KARTTA VALOKUVAT

LIITE: Arkkitehti Samuel Salvesenin julkisivupiirros vuodelta 1956

Kulttuurikeskus Marita TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohde on rapattu aumakattoinen rakennus, jonka Kummunkadun puoleisella katujulkisivulla on liikehuoneistoja. Elokuvateatteria ylläpiti Aili Toivola. Hän myös asui rakennuksen toisessa kerroksessa. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 63 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1957 SUUNNITTELIJA Kauko Hyvärinen ja Yrjö Immonen / Rakennustoimisto Y.I. Immonen Oy RAKENTAJA Rakennustoimisto Y.I. Immonen Oy RAKENNUTTAJA Aili Toivola

Kulttuurikeskus Marita KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan yleisestä vaurastumisesta 1950-luvulla ja liikekeskustan muutoksesta puurakennuksista kohti kivistä rakennuskantaa. 1950-luvun liikekeskustan kaupunkirakenteen muutos ohjasi voimakkaasti myös myöhempää alueen rakentumista. Paikallisesti kohde kertoo myös Outokummun kulttuurielämän historiasta ja nykyisyydestä, ennen kaikkea elokuvatoiminnan osalta. Arkkitehtoninen arvo: kohde on osa liikekeskustan kohtalaisen suurta 1950-luvun kivirakennuskantaa ja kohde sopeutuu hyvin Kummunkadun miljööseen. Paikallisesti massiivinen 1950-luvun kivirakennuskohde on paikallista suunnittelu- ja rakennustyötä. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: Outokumpulaisesta elokuvakulttuurista on kirjoitettu teos Eläviä kuvia Outokummussa, jossa on paljon tietoa myös tässä esitetystä kohteesta. Kohteen insinööripiirustukset on laatinut Leo Löppönen. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kulttuurikeskus Marita KARTTA VALOKUVAT

Entinen Oma Avun liiketalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Vinkkelinmuotoinen rapattu aumakattoinen rakennus. Alun perin rakennuksessa on toiminut Oman Avun liiketalo. 1980- ja 1990-lukujen taitteesta lähtien alakerran liiketilat ovat olleet ravintoloiden käytössä. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 65 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1950 SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Osuusliike Oma-Apu

Entinen Oma Avun liiketalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan yleisestä vaurastumisesta 1950-luvulla ja liikekeskustan muutoksesta puurakentamisesta kohti kivistä rakennuskantaa. 1950-luvun liikekeskustan kaupunkirakenteen muutos ohjasi voimakkaasti myös myöhempää alueen rakentumista. Paikallisesti kohde kertoo myös Outokummun liikeelämän historiasta ja nykypäivästä. Kohteeseen liittyy myös paikallista politiikka, sillä Oman Avun liike oli perinteinen vasemmiston suosima kauppaliike. Arkkitehtoninen arvo: kohde on osa liikekeskustan kohtalaisen suurta 1950-luvun kivirakennuskantaa ja kohde sopeutuu hyvin Kummunkadun miljööseen. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde on vuodesta 1950 lähtien näkyvällä paikalla Outokummun kaupunkikuvassa. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Entinen Oma Avun liiketalo KARTTA VALOKUVAT

Entinen rautatieasema TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen kaksikerroksinen puurakennus. Tyylillisesti kohde edustaa 1920-luvun niukkaa klassismia. Kohteen valmistuminen liittyy kuparinkuljetuksen järjestelykysymyksiin 1920-luvun lopulla. Outokummun ja Joensuun välinen kuparirata valmistui syyskuussa 1928. Henkilöliikennettä radalla harjoitettiin 1950-luvulle saakka. Henkilöliikenne oli vilkkaimmillaan vuonna 1945. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 69 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1920-luvun loppu SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA

Entinen rautatieasema KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja ennen kaikkea siihen liittyvästä malmi- ja henkilöliikenteen historiasta. Arkkitehtoninen arvo: kohde on harvoja säilyneitä 1920-luvun rakennuksia taajamassa. Näin se tuo taajamaalueelle ja ennen kaikkea liikekeskustan alueelle rakennuskannan ajallista kerrostuneisuutta. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Entinen rautatieasema KARTTA VALOKUVAT

Kyykeri 1 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Mansardikattoinen hirsirunkoinen puurakennus. Tyyliltään rakennus edustaa lähinnä jugendia, joka näkyy mm. kulmaikkunoissa, joissa on tyylille ominaiset ikkunan yläosan pienet ruudut. Myös kuistin kaiteet ja helmaponttilaudoitus edustavat puu-jugendia. KIINTEISTÖTUNNUS 309-1-111-4 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 73 KOHTEEN OSOITE Kyykerinkatu 2 VALMISTUMISVUOSI 1912 Rakennus on käsittänyt alun perin neljä huoneistoa. Rakennus toimi pitkään työnjohtajien asuintalona. Nykyisin yksityisomistuksessa. Rakennuksen rakennuttajasta ei ole varmaa tietoa, sillä Outokumpu Kopparverk perustettiin alkuvuodesta 1914. SUUNNITTELIJA Gustaf Wickmann RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Geologinen toimisto (?)

Kyykeri 1 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on ensimmäisiä kaivosyhtiön outokumpulaisille työläisilleen valmistuneita asuntoja. Kohteen on suunnitellut kohtalaisen tunnettu ruotsalainen arkkitehti. Kohde kertoo osaltaan merkittävimmän suomalaisen kaivosyhdyskunnan syntyvaiheista. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: rakennus on säilynyt hyvin ja se edustaa harvoja seudullisia puujugend asuintalokohteita. Kohde on laadukasta 1910-luvun asuinrakennussuunnittelua. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kyykeri 1 KARTTA VALOKUVAT

Kyykeri 2 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Mansardikattoinen hirsirunkoinen puurakennus. Tyyliltään rakennus edustaa lähinnä jugendia, joka näkyy mm. kulmaikkunoissa, joissa on tyylille ominaiset ikkunan yläosan pienet ruudut. Myös kuistin kaiteet ja helmaponttilaudoitus edustavat puu-jugendia. KIINTEISTÖTUNNUS 309-1-111-3 RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 74 KOHTEEN OSOITE Kyykerinkatu 6 VALMISTUMISVUOSI 1912 Rakennus on käsittänyt alun perin neljä huoneistoa. Nykyisin yksityisomistuksessa. Kohde toimi pitkään kaivoksen työnjohtajien asuintalona. Rakennuksen rakennuttajasta ei ole varmaa tietoa, sillä Outokumpu Kopparverk perustettiin alkuvuodesta 1914 SUUNNITTELIJA Gustaf Wickmann RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Geologinen toimisto (?)

Kyykeri 2 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: seudullinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on ensimmäisiä kaivosyhtiön outokumpulaisille työläisilleen valmistuneita asuntoja. Kohteen on suunnitellut kohtalaisen tunnettu ruotsalainen arkkitehti. Kohde kertoo osaltaan merkittävimmän suomalaisen kaivosyhdyskunnan syntyvaiheista. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: rakennus on säilynyt hyvin ja se edustaa harvoja seudullisia puujugend asuintalokohteita. Kohde on laadukasta 1910-luvun asuinrakennussuunnittelua. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kyykeri 2 KARTTA VALOKUVAT (Kuva: Kaivosmuseo)

Kyykerinkatu10 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen rinnettä myötäilevä asuintalo. Julkisivut ovat pääosin laudoitetut, mutta katkoissa on myös rapattua pintaa. Outokumpu Oy:n virkailijakunnalle rakennuttama asuintalo. Valmistuessaan rakennukseen tuli kuusi kolmen huoneen ja keittiön asuntoa ja jokaisen asunnon pinta-ala oli 61 neliötä. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 101 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1960 SUUNNITTELIJA RAKENTAJA S.A. Tervo Oy RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Kyykerinkatu10 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on Outokummun ja Pohjois-Karjalan ensimmäisiä moderneja rivitaloja. Esimerkiksi Joensuun ensimmäinen moderni rivitalo valmistui vuonna 1959 (Selvaag-talot). Kyykerinkatu 10 kertoo osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakennetusta historiasta. Arkkitehtoninen arvo: Kohde edustaa aikansa laadukasta rivitalosuunnittelua. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäistä ulkoista olemustaan. Yhdessä ympärillä olevien 1950- ja 1960-luvun rivitalokohteiden kanssa se muodostaa pienen yhtenäisen miljöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kyykerinkatu10 KARTTA VALOKUVAT

Kyykerinkatu 12 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen kahdesta rakennusmassasta muodostunut lautavuorattu rivitalo. Alun perin Outokumpu Oy:n virkailijakunnalle suunnattu asuintalo, jossa oli neljä neljän huoneen ja keittiön asutoa. Yhden asunnon pinta-ala oli 75 neliötä. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 102 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1960 SUUNNITTELIJA Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén (Märta Blomstedt ja Matti Lampén) RAKENTAJA S. A. Tervo Oy RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Kyykerinkatu 12 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on Outokummun ja Pohjois-Karjalan ensimmäisiä moderneja rivitaloja. Esimerkiksi Joensuun ensimmäinen moderni rivitalo valmistui vuonna 1959 (Selvaag-talot). Kyykerinkatu 12 kertoo osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakennetusta historiasta. Arkkitehtoninen arvo: Kohde edustaa aikansa laadukasta rivitalosuunnittelua. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäistä ulkoista olemustaan. Yhdessä ympärillä olevien 1950- ja 1960-luvun rivitalokohteiden kanssa se muodostaa pienen yhtenäisen miljöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Kyykerinkatu 12 KARTTA VALOKUVAT

Poikkikatu 7 TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen rivitalorakennus. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 117 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1965 SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy

Poikkikatu 7 KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde on Outokummun ensimmäisiä moderneja rivitaloja. Kohde kertoo osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakennetusta historiasta. Arkkitehtoninen arvo: Kohde edustaa aikansa laadukasta rivitalosuunnittelua. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäistä ulkoista olemustaan. Yhdessä ympärillä olevien 1950- ja 1960-luvun rivitalokohteiden kanssa se muodostaa pienen yhtenäisen miljöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Poikkikatu 7 KARTTA VALOKUVAT

Hovilan päiväkoti TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen puinen rakennus. Rakennus valmistui Kuusjärven kunnan kulkutautisairaalaksi. Kunta päätti tilata kulkutautisairaalarakennuksen A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehtaalta (malli 3.43.). Vuonna 1965 kulkutautisairaala muutettiin päiväkodiksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 114 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1940-luku SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven kunta

Hovilan päiväkoti KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnallisten toimintojen siirtymisestä Outokummun taajamaan 1940- luvun aikana. Kohde kertoo myös aikakautensa kunnallisesta rakentamisesta. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde sopeutuu hyvin tyylillisesti samankaltaisen vireisen naapuritalon (entinen kunnan työntekijöiden asuintalo) kanssa sekä ylipäätään Hovilan pientalomaiseen ympäristöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)

Hovilan päiväkoti KARTTA VALOKUVAT

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Outolamminkatu Alue on pääosin omakotialuetta. Outolamminkadun vanhin rakennuskanta on 1930-luvulta joiden joukossa on omakotitaloja myös myöhemmiltä ajanjaksoilta. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Kohde rajautuu idässä Kuusjärventiehen ja lännessä Outolammen alueeseen. Pohjoisessa on entinen ratapiha ja etelässä urheilualue. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA Outolamminkatu Outolamminkadun maat omisti aikoinaan Outokumpu Oy. Se luovutti tontteja yhtiön työväestölle ja antoi heille myös omakotitaloihinsa rakennuspiirustuksia. Useimpien rakennusten suunnittelijana onkin mitä todennäköisimmin Outokumpu Oy:n oma rakennusmestari Rikahard Mansikka. Outolammintien asemakaavan laati Otto-Iivari Meurman vuonna 1928, jota ei kuitenkaan toteutettu sellaisenaan. Kaava antoi kuitenkin pohjaa alueen myöhemmälle suunnittelulle ja rakentamiselle. Kts. LIITE. Arvokkaan kohteet, myös kartalla punaisella: - Entinen apteekin rakennus (1930) - Outolamminkatu 4 (1931) - Outolamminkatu 7 B (1935?) - Outolamminkatu 11 (1935) - Outolamminkatu 12 (1936) - Outolamminkatu 15 (1940- tai 1950-luku) - Outolamminkatu 17 (1935) - Outolamminkatu 18 (1935) - Outolamminkatu 21 (1935) - Outolamminkatu 22 (1939) - Outolamminkatu 23 (1935) - Outolamminkatu 25 (1935) - Outolamminkatu 26 (1935) - Outolamminkatu 28 (1935) Päärakennusten lisäksi useat kohteet muodostavat ehyitä ja lähes alkuperäisessä asussa olevia pihapiirejä piharakennuksineen.

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Outolamminkatu X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: Alueen suunnitteluun on osallistunut valtakunnallisesti merkittävä yhdyskuntasuunnittelija Otto-Iivari Meurman. Kohde kertoo edustavasti 1930-luvun Outokummun kaivoksen työläisten omakotirakentamistoiminnasta ja samalla Outokummun kaivosyhdyskunnan ensimmäisestä laajenemisen vaiheesta Vanhan kaivoksen (1920-luvun loppu) rakentamisen jälkeen. Lähes kaikki Outolamminkadun 1930-luvun rakennukset ovat säilyneet tähän päivään. Kaupunkikuvallinen arvo: Outolamminkadun miljöö on vaihteleva ja sen omakotirakennuskanta on ajallisesti poikkeuksellisen kerrostunut, mutta kadun arvokkaimmat kohteet ovat 1930-luvun kohteet. Arkkitehtoninen arvo: Kohteet ovat aikansa laadukasta työläisten omakotitalojen suunnittelua ja samalla Outokumpu Oy:n asuinrakennussuunnittelun historiasta. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: 1930-1950-luvuilla rakennettujen rakennusten läheisyyteen tulevien uudisrakennusten on sopeuduttava olemassa olevaan rakennuskantaan. Uudisrakennusten on oltava puujulkisivuisia. Alue on säilytettävä omakotitaloalueena. 1930- ja 1950-luvuilla valmistuneet rakennuksen tulee säilyttää. ID: 143

VALOKUVAT Outolamminkatu Meurmanin asemakaavakartta v. 1928. ELKA

LIITE: Outolamminkadun rakennukset 1940-luvun alussa Kartta on osa laajempaa Outokummun taajaman ja sen lähiympäristöjen rakennuskarttaa. Outokummun kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Kyykerin asuinalue Kohde sijaitsee Outokummun taajaman lounaisosassa. Se on taajaman vanhin osa. Vanhimmat olemassa olevat rakennukset ovat 1910-luvulta, jotka ovat kaivosyhtiön entisiä rakennuksia. Outokumpu-yhtiön rakennustoiminta alueella jatkui 1960-luvulle saakka. Alueella on myös kaivoksen työntekijöiden itse rakentamia asuintaloja sekä kunnallista ja taloyhtiörakentamista. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kyykerin asuinalue Kyykeristä muodostui Outokummun ensimmäinen taajamatyyppinen alue viimeistään 1930-luvun puolivälissä. Outokumpu-yhtiöllä on ollut merkittävin rooli alueen rakentumisessa, ja siltä on jäänyt alueelle rakennuskantaa tähän päivään 1910-luvulta 1960-luvulle. Kts. LIITE. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Arvokkaat kohteet ovat merkitty karttaan. Kohteet voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: - kaivosyhtiön 1910-luvulla valmistuneet rakennukset - Outokumpu Oy:n tyyppitalot 1930-luvulta - muu Outokumpu Oy:n rakennustoiminta, kuten julkistyyppiset rakennukset (yläsauna ja sairaala) sekä asuinrakennustoiminta (kuten ensimmäiset Outokummun asuinkerrostalot tehtaankadulla sekä rivitalot 1950- ja 1960-luvuilla - yksityinen omakotirakennustoiminta 1930-luvulta 1950-luvulle - kunnallinen rakentaminen 1950-luvulla (Kyykerin koulu sekä sen vieressä oleva opettajien asuinkerrostalo) - Kyykerin urheilukenttä - 1930-luvun lopulta säilynyt katuverkko LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Kyykerin asuinalue luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu (osa Kyykeriä on merkitty Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ehdotuksessa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi) UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: Kyykerin alue on Suomen ensimmäinen kaivostaajama-alue. Kyykerin historia kertoo Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan asuin- ja huoltohistoriasta 1910-luvulta 1960-luvulle. Arkkitehtoninen arvo: alueella on joukko poikkeuksellisen laadukkaita arkkitehtonisia kohteita, joita ovat suunnitelleet tunnetut ja merkittävät arkkitehdit (Wäinö Gustaf Palmqvist, Märta Blomstedt, Matti Lampén ja Gustav Wickmann). Kyykerin alue kertoo kaivosyhtiön ensimmäisten tyyppitalojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kyykerin alue on ajallisesti hyvin rikas, sillä siellä on Outokumpu-yhtiön rakennuskantaa 1910-luvulta 1960-luvulle. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee Vanhan kaivosalueen kupeessa ja se on osa tätä historiallista kokonaisuutta. Kyykerin alue on maastollisesti vaihteleva, jossa sijaitsevat monet historiallisesti merkittävät kohteet. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Alue on säilytettävä pientalovaltaisena. Suurempien uudisrakennuskohteiden rakentamista alueelle tulee välttää ja uudisrakentaminen tulee olla pääosin kevytrakenteista ja pienimittakaavaista. Uudisrakentamisen on sopeuduttava olemassa olevaan historialliseen rakennuskantaan. Suurimittakaavaista rakentamista sallitaan vain sairaalan tuntumassa olevalle alueelle. Karttaan merkityt kohteet on suojeltava. ID: 144

VALOKUVAT Kyykerin asuinalue

LIITE: Kyykerin asuinalue 1940-luvun alussa. Kartta on osa Outokummun taajaman ja sen ympäristön karttaa. Outokummun kaivosmuseo

LIITE: 1930-luvun lopun tyyppitalomallit II ja III Vasemmalla talomalli III, joka oli pienempi kuin oikealla oleva malli II. Jälkimmäisiä valmistettiin Kyykerille määrällisesti enemmän. Outokummun kaivosmuseo

LIITE: Palmqvistin suunnittelema tyyppitalomalli E2 Kolmesta Kyykerille 1930-luvulla suunnittelemasta tyyppitalomallista E2 oli suurin ja näitä kohteita toteutettiin II ja III malleja vähemmän. Piirustus Outokummun kaivosmuseo

LIITE: Joutekadun alueen asuinrakennukset vuonna 1938. Osa rakennuksista osa säilynyt tähän päivään saakka. Kartta Outokummun kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Kallelan alue Kolmen alun perin Outokummun kaivoksen virkailijakunnalle valmistuneet puista asuintaloa. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Pohjoisessa kohde rajautuu Taipaleentiehen, idässä Kaasilankatuun, etelässä Joensuunkatuun ja lännessä puistoalueeseen. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kallelan alue Alueen vanhin rakennus Kallela on valmistunut 1910-luvun jälkipuoliskolla kun taas nuoremmat Italia ja Abessinia vuosina 1936 ja 1935. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Kallela (1910-luvun jälkipuolisko) Abessinia (1935) Italia (1936) LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Kallelan alue luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakentumisesta. Kallelan alue kertoo yhdyskunnassa ennen kaikkea virkailijaelämästä 1910-luvulta 1980-luvulle. Arkkitehtoninen arvo: kohteet edustavat laadukasta asuinrakennussuunnittelua. Italian ja Abessinian on suunnitellut valtakunnallisesti merkittävä ja tunnettu arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: ID: 150

VALOKUVAT Kallelan alue Abessinia Italia Kallela

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Vanhan kaivoksen alue Tähän päivään saakka säilyneet Vanhan kaivoksen rakennukset ovat valmistuneet 1920-1950-luvuilla. Kohteen suurin rakennus on rinnerikastamo, joka muodostaa yhdessä nostotornin ja murskaamorakennuksen kanssa Outokummun tunnetuimman rakennuskokonaisuuden ja maamerkin. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Koillisessa alue rajautuu Tehtaankatuun, idässä Kummunkatuun, kaakossa Sänkivaaraan ja lounaassa mm. Tuulensuun tonttiin. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA Vanhan kaivoksen alue Alueen vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920-luvun lopusta, jolloin Wäinö Gustaf Palmqvist suunnitteli Outokumpu Oy:lle uudet kaivosteollisuuden tuotantolaitokset. Palmqvistin suunnitelmien mukaan aluetta täydennettiin myöhemminkin, viimeisimmän kerran 1950-luvun alussa rikastekuivaamolla ja varastolla. Malminnosto alueella loppu vuonna 1954, jonka jälkeen rikastamoa käytettiin jäterikastamona ja koerikastamona. Rakennusten teollinen käyttö loppui 1970-luvun alussa. - vanha rikastamo (1928), sr-1. Rikastamorakennukseen kuuluu myös entinen laboratorio (nyk. lukiorakennus) vuodelta 1936 sekä entinen rikastamon pesu- ja ruokatupa (1937-1938) - nostotorni (1928), sr-1 - murskaamo (vanhin osa 1928 ja laajennukset 1933 ja 1943), sr-1 - kaivostupa (1927), sr-1 - nostokonehuone (1928), sr-1 - rikastekuivaamo (1951), sr-1 - rikastevarasto (1952), sr-1 - entinen voima-asema (1928), sr-2 - entinen muuntamo (1934), sr-2 - entinen korjauspaja (1928), sr-1 - entinen sähkö- ja puutyöpaja / Malmitalo (1937), sr-1 - entinen veturitalli (1928), sr-1 - entinen insinöörikonttori (1942), sr-1 - Kultala (1939), sr-1 - varastorakennukset Alueen rakennettuun ympäristöön liittyy myös muut rakenteet kuin rakennukset. Näitä ovat mm. ajorampit rikastamoon, rikastamon eteläpuolella oleva kuilualue ja kuparitehtaan (1913-1929) jäännökset. Alueella on myös museoesineitä, kuten kaivinkone, junakalustoa ja kaivosmuseon ulkovarasto.

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Vanhan kaivoksen alue X luokiteltu, missä ja milloin: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (RKY) X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: Vanhan kaivoksen alue on suomalaisittain ainutlaatuinen kaivosteollisuuskohde. Se kertoo varhaisimmasta vaiheesta maamme kaivosteollisuuden modernisoitumisprosessista 1920-luvun lopulta lähtien. Kohde liittyy myös osaltaan suomalaiseen talouselämään Outokummun kaivoksen voimakkaan panoksen kautta. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: pitkälti alkuperäisessä muodossa säilynyt aluekokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa. Kaupunkikuvallinen arvo: kaupunkikuvallisesti Vanha rikastamo, nostotorni ja murskaamo ovat olleet Outokummun merkittävin kaupunkikuvallinen kohde 1920-luvun lopulta lähtien. Vastaavaa kaupunkikuvallista kohdetta ei löydy muualta Suomen taajamien sisältä. Symboliarvo: Nostotorni, murskaamo ja rikastamo ovat symboloineet aikojen saatossa logoissa ja tuotemerkeissä sekä Outokummun kaivosta, kuntaa että monia pienempiäkin toimijoita. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA X suojeltu, suojelupäätös: suurin osa rakennuksista suojeltu asemakaavan muutoksella 2011 ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: ID: 151

VALOKUVAT Vanhan kaivoksen alue

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Raivionmäki Alue on seitsemän talon muodostama kokonaisuus, rakennukset ovat valmistuneet 1920 1940-luvuilla. Alueen yleisilme on puistomainen. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Koillisessa alue rajautuu Raivionkatuun, pohjoisessa Kyykerin asuinalueeseen ja muissa ilmansuunnissa metsä- ja puistoalueisiin. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Raivionmäki Alue on valmistunut Outokummun kaivoksen virkailijakunnan alueeksi 1920-luvulta lähtien. Ensimmäinen kohde Lepisto on vuodelta 1927 ja sen on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg. Sen sijaan alueen yleissuunnitelman ja loput alueen rakennuksista on laatinut Wäinö Gustaf Palmqvist. Outokumpu Oy on myynyt rakennukset yksityisille pääosin 1980- ja 1990-luvuilla. - Harjula (1933) - Alatalo (1938) - Mökki 1939 - Lepistö (1927) - Paukku (1943) - Korsu (1940) - Motti (1941) LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Raivionmäki X luokiteltu, missä ja milloin: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (RKY) X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: alue kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja sen rakennushistoriasta. Osa rakennuksista on valmistunut sota-aikana, joka kertoo osaltaan Outokummun kaivoksen merkitystä noina aikoina. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: alueen rakennukset edustavat laadukasta suunnittelua ja rakennussuunnittelusta ovatkin vastanneet valtakunnallisesti tunnetut arkkitehdit. Myös alueen yleissuunnitelman laatimiseen on osallistunut tunnettu arkkitehti W. G. Palmqvist. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde muodostaa ehjän entisten virkailijarakennusten kokonaisuuden. Symbolinen arvo: aikoinaan alue edusti Outokummun kaivoksen johtavien henkilöiden asumista ja sen statusta. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Kaikki mainitut päärakennukset on säilytettävä. Alueen yleisilme on pidettävä puistomaisena eikä lisää asuinrakennuksia alueelle tule enää toteuttaa. ID: 152

VALOKUVAT Raivionmäki

LIITE Raivonmäen yleissuunnitelman laati vuonna 1940 Wäinö Gustaf Palmqvist, joka myöskin suunnitteli alueen nuorimmat rakennukset. Kahta eteläisintä rakennusta ei toteutettu. Kartta Outokummun kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Alatorin alue Alatorin alue sijaitsee useiden outokumpulaisten alueiden rajakohdassa. Outokummun pääkatu Kummunkatu päättyy Alatorille, josta se jatkuu Joensuukatuna. Samasta risteyksestä alkaa Sairaalankatu ja Kiisukatu. Alatorin rakennettu ympäristö on korkeatasoista sekä ajallisesti ja materiaaleiltaan kerroksellista. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Luoteispuolella alue rajautuu Kyykerin alueeseen, lounaassa Vanhan kaivoksen alueeseen ja etelässä ja idässä Räsälänmäkeen. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Alatorin alue Alatori on Outokummun historiallinen kaivoksen hallintoon ja kaivosyhdyskunnan huoltoon liittyvä paikka. Sieltä käsin on hallinnoitu sekä Outokummun kaivosta että kaivosyhtiötä. Alueelle on rakennettu tärkeitä majoitukseen ja kaivoksen huoltoon liittyviä rakennuksia. Alatori on ollut myös kaivosyhdyskunnan tärkeä kauppapaikka aina 1950-luvun alkuun saakka, jolloin siellä järjestettiin kaksi kertaa kuussa toripäivät. - etinen kaivoksen paloasema (1937) - kaivoksen ensimmäinen pääkonttori (1913) - Outokumpu Oy:n entinen pääkonttori (1936) - Hollola (1912) - Kalmisto (1914) LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Alatorin alue X luokiteltu, missä ja milloin: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (RKY) X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS X valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan erityisesti kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan hallintoon sekä kaivoksen ja kaivosyhdyskunnan huoltotoimintaan liittyvästä historiasta. Kaivosyhdyskunnan aikoihin Alatori oli myös taajaman liikenteellinen solmukohta. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: kohteen arkkitehtuuri on laadukasta ja sitä ovat olleet suunnittelemassa kolme tunnettua ja merkittävää arkkitehtuuria. Alueen arkkitehtuuri on monipuolista ja ajallisesti kerroksellista. Symbolinen arvo: Alatori on symboloinut outokumpulaisille vuosikymmenien ajan Outokumpu-yhtiön vahvaa läsnäoloa paikkakunnalla. Nyt se symboloi sen historiallista merkitystä. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Alueen rakennukset on säilytettävä. Uutta massiivista rakennuskantaa ei alueelle enää saa rakentaa. Uudisrakennusten on oltava massoiltaan kevyitä ja niiden on sopeuduttava olemassa olevaan rakennuskantaan. ID: 153

VALOKUVAT Alatorin alue Alatoria v. 1946. Kuva Kaivosmuseo Aluetta 2000-luvulla. Kuva Kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Liikekeskusta Outokummun liikekeskusta on pääasiassa Kummunkadun varrella väillä Polvijärventie Kiisukuja. Myös muutamat Kummunkadun poikittaiset kadut ovat osa liikekeskustaa, kuten Asemakatu, Sepänkatu ja Kauppakatu. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Kaakossa alue rajautuu Polvijärventiehen ja Kuusjärventiehen, lounaassa lähelle entistä rautatielinjaa, koillisessa lähelle Kiisukatua ja pohjoisessa evankelisluterilaiseen kirkkoon. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA Liikekeskusta Outokummun liikekeskustan syntymisen ja kehityksen voidaan katsoa alkaneen Vanhan kaivoksen valmistumisen jälkeen 1930-luvulla. Tuolloin kunnan liike-elämä alkoi siirtyä Kuusjärven kirkonkylältä Outokumpuun. 1950-luvulla liikekeskusta näytti jo pikkukaupunkimaiselta. Vuonoksen kaivoksen perustamisen yhteydessä Outokumpu koki rakennusbuumin ja myös liikekeskustaa rakennettiin voimakkaasti. Tämän jälkeen rakentaminen on ollut hiljaisempaa. - Entinen Osuuskassan rakennus (1953) - Entinen Postitalo (1950) - Kummunkatu 22 (1950) - Entinen huoltoasema (1955) - Seurojentalo (1955) - Entinen valtion virastotalo (1950) - Evankelisluterilainen kirkko (1955) - Kulttuurikeskus Marita (1957) - Kummunkatu 16 / Entinen Metsälän kauppa (1949) - Entinen Oman Avun liiketalo (1950) - Asemakatu 3 (1954) - Asemakatu 5 (1951) - Asemakatu 7 (1949) - Asunto Oy Kummunkatu 4 (1956) - Kummunkatu 10 (1960) - Malmikumpu (1968) - Entinen Säästöpankin rakennus (1960-luvun loppu) - Käärmetalo (1955) - Kaupungintalo (1956) - Entinen yhteiskoulu (vanhin osa 1950, laajennus 1954. Homeessa oleva osa v. 1963, tämä ei mukana kohteessa)

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Liikekeskusta X luokiteltu (Kummunkadun liikerakennukset): Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) sekä maakuntakaava 2013 (maakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: Outokummun keskustan historia liittyy saumattomasti Outokummun kaivosteollisuuden historiaan. Paikkakunnan liikekeskustan historia kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja sen rakentumisesta. Arkkitehtoninen arvo: arkkitehtuuriltaan liikekeskustan laadukkaimmat kohteet ovat pääasiassa 1950-luvulta, jolloin keskusta rakentui voimakkaasti. Osa näistä kohteista omaa huomattavaa ja maakunnallisesti merkittävää arkkitehtonista laatua, kuten kaupungintalo, luterilainen kirkko, seurojentalo, entinen huoltoasema ja Käärmetalo. Vuonoksen malmion löytymisen jälkeisessä rakentamisen aallosta parasta arkkitehtuuria edustaa Hotelli Malmikumpu. Kaupunkikuvallinen arvo: liikekeskustan kaupunkikuva on tiivis ja kaupunkimainen. Miellyttävää vaihtelevuutta kaupunkikuvaan tuovat Kummunkadun hienoinen mutkaisuus. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Karttaan punaisella merkityt ja edellä luetellut kohteet on säilytettävä. Entisen yhteiskoulun osalta rakennuksen kunto vaikuttaa suojelupäätökseen. Homeessa oleva vuonna 1963 valmistunut koulun osa ei ole osa suojeluesitystä. ID: 154

VALOKUVAT Liikekeskusta Keskustaa v. 1992. Kuva Kaivosmuseo Keskustaa v. 2007. Kuva Pekka Piiparinen / Kaivosmuseo

LIITE Vuonna 1941 Outokummun liikekeskusta oli vielä vaatimaton ja sen rakennuskanta käsitti vain noin 15 rakennusta. Alueen suurimpana kohteena oli vuonna 1940 valmistunut kansakoulurakennus. Kartta Outokummun kaivosmuseo

LIITE: Outokummun keskustaa 1940-luvun loppupuolella Kuva Outokummun kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Pekkalankatu Kohde muodostuu 1950-luvuilla rakennetuista omakotitaloista. Alueen rungon muodostaa Pekkalankatu. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Etelässä kohde rajautuu Mustolan asuinalueeseen, lännessä Juholantiehen, Pohjoisessa Pekkalanmäkeen ja idässä peltoaukealle. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Pekkalankatu Kohteen yksityisten rakentamat omakotitalot valmistuivat 1950-luvun aikana, viimeiset kohteet vuonna 1955. Valmistuessaan alueella oli yhteensä 26 omakotitaloa. Alueen maat omisti Outokumpu Oy ja se luovutti tontteja työntekijöilleen asuinrakentamista varten. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Kaikki tässä kohdekortissa punaisella värjätyt rakennuskohteet. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Pekkalankatu luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja sen rakentumisesta. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen kohteen, jonka kaupunkirakenteellinen ydin on vaihtelevassa maastossa kaarevasti kulkeva Pekkalankatu. Sitä reunustaa outokumpulaisittain ja myös seudullisesti poikkeuksellisen ehjä 1950-luvun rakennusten kokonaisuus. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Täydennys- ja uudisrakentaminen on sopeutettava alueen olemassa olevaan 1950-luvuilla valmistuneeseen omakotirakennuskantaan. Olemassa olevat päärakennukset (karttaan merkityt kohteet) tulee säilyttää. Myös yhtenäiset pihapiirit pyritään säilyttämään. ID: 155

VALOKUVAT Pekkalankatu Kuvat Pekka Piiparinen (2013)

LIITE Pekkalankatua 1950-luvulla. Kuva Kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Keskustan koillisrinne Kohde on pientaloalue, jossa suurin osa päärakennuskannasta on valmistunut 1940- ja 1950-luvuilla. Suurin osa aluetta sijaitsee rinteessä, joka tuo alueelle omaa miellyttävää vaihtelua sekä maastollisesti että rakennusten sijaintien kannalta. Luoteessa alue rajautuu entisiin Outokumpu Oy:n tyyppitaloihin, koillisessa Pohjoiahon alueeseen, kaakossa Polvijärventiehen ja lounaassa liikekeskustaan. Luoteessa alue rajautuu entisiin Outokumpu Oy:n tyyppitaloihin, koillisessa Pohjoiahon alueeseen, kaakossa Polvijärventiehen ja lounaassa liikekeskustaan. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Keskustan koillisrinne Kohteen omakotitalot ovat valmistuneet pääasiassa 1940- ja 1950-luvuilla. Jälkeenpäin alueelle on rakennettu rivitalo ja muutama uudempi omakotitalo. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Kaikki edellä olevassa kartassa olevat punaisella merkityt kohteet. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Keskustan koillisrinne luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde liittyy Outokummun kaivosyhdyskunnan rakennushistoriaan ja ennen kaikkea se kertoo sodanjälkeisestä ajasta, jolloin kaivos tarvitsi työvoimaa. Myös kaivoksen laajentuminen ja kaivosyhdyskunnan vaurastuminen 1950-luvulla näkyy alueen historiassa. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde on säilyttänyt hyvin alkuperäistä ilmettään, vaikka rakennuksiin onkin tehty paljon muutostöitä. Alueen eräs merkittävimmistä arvoista on sen yhtenäisyys. Paikallisesti kohde kertoo omalta osaltaan Outokummun 1940- ja 1950-lukujen rakentamisen tavasta. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Arvokkaat kohteet on säilytettävä. Myös alueen yhtenäiset pihapiirit olisi pyrittävä säilyttämään. ID: 156

VALOKUVAT Keskustan koillisrinne

LIITE Alueen suunnitelma vuodelta 1945, josta toteutuivat katulinjat. Rakennusten merkitseminen kaksikerroksisiksi viittaa siihen, että alueelle ei suunniteltu juurikaan omakotiasutusta vaan mahdollisesti pienkerrostaloja. Kartta Outokummun kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Räsälänmäki Kohde muodostuu alun perin kahden perheen puisista työläisasunnoista, jotka on muutettu myöhemmin yhden perheen taloiksi. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Koillisessa alue rajautuu Pohjoisahon alueeseen, kaakossa keskustan koillisrinteeseen, lounaassa alueen lähelle tulee uudempaa omakoti- ja rivitalorakennuksia ja kaupungin liikekeskusta ja luoteessa on puistoaluetta. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Räsälänmäki Räsälänmäki toteutettiin toisen maailmansodan jälkeen ja sen rakentaminen alkoi vuonna 1945. Alue rakentui kahdenlaisista tyyppitaloista, joista toista (malli 2134) esiintyy enää Alakadulla ja Peltokadulla. Sen sijaan tyyppitalomallia 4:43 on jäänyt Räsälänmäkeen jäljelle tiivis 13 kappaleen kokonaisuus. Outokumpu Oy on myynyt rakennukset yksityisille. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Kaikki punaisella karttaan merkitys kohteet. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Räsälänmäki luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja rakennustoiminnasta. Räsälänmäen tyyppitalot kertovat myös toisen maailmansodan jälkeisestä työvoimapulasta kaivoksella, jonka vuoksi Outokumpu Oy valmisti ja valmistutti runsaasti asuintaloja Outokumpuun. Arkkitehtoninen arvo: kohde kertoo suomalaisesta ja outokumpulaisesta tyyppitalojen rakentamisen historiasta. Kaupunkikuvallinen arvo: 13 jäljelle jäänyttä tyyppitaloa muodostavat yhtenäisen ja kaupunkikuvallisesti miellyttävän kokonaisuuden. Vaihtelevuutta korostaa myös se, että alue on rakentunut rinteeseen. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Karttaan punaisella merkityt kohteet on säilytettävä. ID: 157

VALOKUVAT Räsälänmäki Yllä olevissa kuvissa Laaksontietä Yllä olevissa kuvissa Räsälänkatua Yllä olevissa kuvissa Pohjoisahonkatua

LIITE Räsälänmäen tyyppitalojen (malli 4:43) pohjapiirros. Outokummun kaivosmuseo

LIITE Vastavalmistunutta Räsälänmäen aluetta vuonna 1946. Vasemmalla on tyyppitalot 2134, jotka kaikki ovat alueelta puretut. Sen sijaan oikealla on tyyppitaloja 4:43, joista jäljelle on jäänyt 13 kappaletta. Kuva Outokummun kaivosmuseo

KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Mustikkakorpi Kohde muodostuu pääasiassa 1940-luvun tyyppitalojen rakennuskannasta. Alueella on omakotirakennuksia myös 1930-luvulta sekä 1940-luvun jälkeisiltä vuosikymmeniltä. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Koillisessa alue rajautuu uudempaan rakennuskantaan, etelässä metsä- ja puistoalueeseen sekä Kallelan alueeseen, lounaassa Kyykerin kaupunginosaan ja Pohjoisessa metsään. KARTTA

KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Mustikkakorpi Mustikkakorven rakentuminen alkoi 1930-luvulla Luhtakadun länsipuoliskolta, Mustikkakorventieltä ja Suokadulta, mutta pääosin Mustikkakorpi on rakennettu seuraavan vuosikymmenen aikana peräti seitsemän eri tyyppitalomallin perusteella. Kaksi tyyppitalomallia alueelta on purettu pois. Mustikkakorven rakentumisessa erikoista on se, että se valmistui pääosin sota-aikana. Myöhemmin alueen rakennuskantaa on täydennetty uudemmilla omakotitaloilla. Kaivosyhtiö alkoi myydä tyyppitaloja yksityisille 1960-luvulta lähtien. - rakennukset, jotka suunniteltu tyyppitalomalli L-4:n pohjalta (merkitty karttaan punaisella) - rakennukset, jotka suunniteltu tyyppitalomalli B1:n pohjalta (merkitty karttaa sinisellä) - rakennukset, jotka suunniteltu tyyppitalomalli 4:43:n pohjalta (merkitty karttaan vihreällä) - Kaivoskadun ja Mustikkakorventien yhden perheen tyyppitalot (merkitty karttaa orsanssilla) - muut 1930- ja 1940-luvuilla valmistuneet kohteet (merkitty karttaan keltaisella) LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA

KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Mustikkakorpi luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja sen rakentumisesta. Mustikkakorpi on suunniteltu huolellisesti mm. Wäinö Gustaf Palmqvistin ja paikallisten suunnittelijoiden toimesta. Maakunnallisesti ja osin valtakunnallisestikin poikkeuksellista on se, että pääosa alueesta on rakennettu sota-aikana. Näin Mustikkakorpi kertoo omalta osaltaan Outokummun kaivoksen strategisesta arvosta sotien aikaan. Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen arvo: Rakennuksien osalta poikkeuksellista on tyyppitalojen suuri määrä: alueelta löytyy peräti viittä eri tyyppitalomallia, aikoinaan malleja oli seitsemän. Kohde kertoo sekä suomalaisen että Outokumpu-yhtiön tyyppitalojen historiasta. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Karttaan merkityt kohteet on säilytettävä. Olemassa olevien rakennusten läheisyyteen tulevien uudisrakennusten on sopeuduttava olemassa olevaan rakennuskantaan. Uudisrakennusten on oltava puujulkisivuisia. Alue on säilytettävä omakotitaloalueena. ID: 158

VALOKUVAT Mustikkakorpi Yllä Lavakadun kohteita Yllä Luhtakatua Marjakatua (kuva: Kaivosmuseo)

LIITE Mustikkakorpea vuonna 2003. Kuvasta näkyy, kuinka 1940-luvun puutalojen lomaan on tullut myöhemmin uudempaa omakotirakennuskantaa. Kuva Outokummun kaivosmuseo

LIITE: Tyyppiltalomalli B1 Talomalli B1, joista kaikki neljä valmistunutta on säilynyt tähän päivään. Rakennukset valmistuivat vuonna 1941. Kuva Pekka Piiparinen (2013)

LIITE: Tyyppiltalomalli 4:43 Mallia 4:43 valmistettiin viisi kappaletta Lavakadulle. Kaasilankadulle valmistui myös yksi ja Hakakadulle (myöhemmin poistettu käytöstä) valmistui neljä kappaletta. Lavakadulla oleva talo. Kuva Pekka Piiparinen (2013)

LIITE: Tyyppitalomalli L-4 Talotyyppi L-4:sta tuli Mustikkakorven yleisin talomalli. Näitä rakennuksia valmistui Kaasilankadulle 12, Joensuuntielle 8, Marjatielle 3, Lavakadulle 5, Mökkikujalle 4, Kaivoskadulle 2 ja Korpikadulle 1. Vuodesta 1961 lähtien rakennuksien huoneista alettiin yhdistää yhden perheen tiloiksi.piirustus Outokummun kaivosmuseo Vasemmalla L-4 talomalli Lavakadulla. Kuva Pekka Piiparinen (2013)

LIITE: Tyyppitalomalli 3.81 Tyyppitaloa 3.81 valmistui Marjatielle neljä kappaletta kadun pohjoislaidalle. Vasemalla Kaivosmuseon valokuva Marjakadun pohjoispuolella olevasta tyyppitalosta 3.81 oikealla Marjakatua vuodelta 2013 (Pekka Piiparinen)

LIITE: Kaivoskadulla ja Mustikkakorventiellä olevat yhden perheen tyyppitalomalli Kuvat Pekka Piiparinen (2013)