Huviksi ja hyödyksi: kokemuksia ikääntyvien atk-taitojen opiskelusta Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena 29.09.2009 Jyväskylä Anneli Hietaluoma Puheenvuoron sisältö Kolmas ikä Kolmannen iän opiskelu / myöhemmän iän opiskelu Ikääntyvien yliopistotoiminta Suomessa Jyväskylän Ikääntyvien yliopisto, jossa tarjolla myös tietoyhteiskuntataitojen opetusta: Geronet Geronet-kokemukset, kivijalkana vertaistutor-toiminta sekä yhteistyö kaupungin vanhuspalveluitten kanssa Haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet: yhteistyössä kolmasikäläisten kanssa Jyväskylästä senioriopiskelun edelläkävijä? Keski-Suomesta senioreitten IT-osaamisen mallimaakunta?
Taustaa käsitteille kolmas ikä ja myöhemmän iän opiskelu / kolmannen iän opiskelu elinajan pidentyminen ja elämänkulun uudelleen jäsentyminen elinikäisen oppimisen periaatteen ulottaminen yhä myöhempään elämänvaiheeseen syntyi uusia käsitteitä (esim. Moody, 2004): older adult education, late-life learning, education for the third age eläkeläisyys: laaja elämäntyylivalikoima, uusien mahdollisuuksien aikaa, dynaamisuus, aktiivisuus kolmas ikä (alku n. 55-60 v.; takaraja n. 80 v.), pitkä ajanjakso työnjätön ja varsinaisen vanhuuden välissä kolmannen iän käsite syntyi Ranskassa jo 1950-luvulla, teorian loi Peter Laslett (1989); suomalaisia tutkijoita mm. Marja Tikka, Antti Karisto Mikä on kolmas ikä? Professori Peter Laslett (1915 2002) määritteli kolmannen iän teoriansa kirjassaan A Fresh Map of Life (1989) jossa hän erotti neljä ajanjaksoa 1. LAPSUUS ja NUORUUS riippuvuus, kasvatus, sosialisaatio 2. TYÖNTEKO, ELANTO, TUOTANTO riippumattomuus, kypsyys ja vastuullisuus 3. ELÄKELÄINEN KOLMAS IKÄ omakohtainen täyttymys, vapaus toteuttaa itseään 4. VANHUUS uusi riippuvuuden aika ennen kuolemaa, yksinäisyys ja väistyminen, autonomian kaventuminen
Myöhemmän iän opiskelu Kolmannen iän yliopistotoiminta Virallinen alku Etelä-Ranskassa, Toulousen yliopisto 23.2.1973 (prof. Pierre Vellas, alkoi kesäkursseista 1972, protestina uudelle aikuiskoulutuslainsäädännölle, joka ulottui vain työikäisiin aikuisiin) Kolme päämallia, paljon variaatioita Ranskan malli (1973, tiukasti sidoksissa yliopistoon) Brittiläinen malli (1982 Cambridge, Peter Laslett, keskinäisen avun filosofia, pienryhmiä, opiskelijat ohjaajina) USA:n malli (taustalla 1962 alkanut Learning in Retirement Institute LIR, sittemmin LLL, Life Long Learning Institutes) ja 1975 aloittanut Elderhostel toiminta (koulutus + matkailu, educational travel) Kv. liitto AIUTA perustettiin 1976, kongresseja joka 2. vuosi; 1994 kv. kongressi oli Jyväskylässä (Preparation for Ageing)
Ikääntyvien yliopistotoiminta Suomessa tuli Suomeen hitaasti: aloitus 23.1.1985 Jyväskylä; syksyllä 1985 Helsinki tarve kyseenalaistettiin korkeakouluako aikuiskoulutustako vaiko gerontologiaa? (Anna-Liisa Sysiharju, 1987) kolmannen iän käsite oli suomalaisille vieras UNESCO 1976: iäkkäiden aikuiskasvatustavoitteet mukaan UNESCO 1985: korostettiin, että aikuisilla tulee olla iästä riippumaton oikeus oppimiseen YK:n laaja ikääntymistä käsittelevä kongressi World Assembly on Ageing, Wien, 1982 myös Suomessa alkoi keskustelu ikääntyneitten opiskelutarpeista; vastuuta mm. korkeakouluille useita artikkeleita alan lehdissä (Marja Tikka, A-L Sysiharju) Ikääntyvien yliopistot Suomessa 1 Jyväskylä (23.1.1985) 2 Helsinki, 1985 3 Turku, 1988 9 4 Tampere, 1989 8 5 Joensuu, 1990 6 Kuopio, 1989 7 6 1 7 Vaasa, 1996 4 8 Oulu, 1990 3 2 9 Rovaniemi, 1989 10 Åbo Akademi, 2007 5
Ikääntyvien yliopistojen opiskelijamäärät 1999-2008 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 - Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo akademi Ikääntyvien yliopistojen (U3A) asema suomalaisessa aikuiskoulutuksessa Määritelty avoimen yliopisto-opetuksen erityistoimintamuodoksi (1991, Opetusministeriö) Kaikki Suomen Ikääntyvien / Ikäihmisten yliopistot (10) toimivat yliopistojen yhteydessä Pääsääntöisesti toimintaa organisoi yliopiston Avoin yliopisto yhteistyössä alueen kesäyliopiston sekä kansalais- ja työväenopistojen kanssa. Jyväskylän U3A toimintaa järjestetään Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän kesäyliopiston yhteistyönä. Maakunnassa toimivat U3A-ryhmät on organisoitu kansalais- ja työväenopistojen kautta. V. 2006 alkoi valtakunnallinen U3A-toiminnan kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa ikääntyvien yliopistotoiminnan profiilia sekä mm. löytää toiminnalle pysyvämpi rahoitus. Ks. kehittämishankkeen raportit, toim. Leena Meriläinen ja Satu Helin: Oikeus elinikäiseen opiskeluun, 2007 ja Ikääntyvien yliopistotoiminnan kehittäminen, 2009. V. 2009 suositukset: vapaan sivistystyön oppilaitokset tiiviisti mukaan U3A toiminnan organisointiin
Ikääntyvien yliopistotoiminnan päätavoitteet Edistää ikääntyvien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Edistää sukupolvien välistä koulutuksellista tasa-arvoa ja vuoropuhelua Tukea ikääntyvien selviytymistä muuttuvassa maailmassa tarjoamalla mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen Vastata ikääntyvien ajankohtaisiin koulutustarpeisiin (esim. tietoyhteiskuntataidot) Tukea ikääntymistä koskevaa tutkimustoimintaa Edistää ikääntyvien kokemuksen, tiedon ja asiantuntemuksen käyttöä yhteiskunnan ja kulttuurin resurssina Ehkäistä liian aikaista raihnaista vanhenemista sekä iän myötä tulevia sairauksia ja dementiaa (Ikääntyvien yliopistotoiminnan valtakunnallinen strategia 2005-2010) Jyväskylän yliopiston Ikääntyvien yliopisto http://kesayo.jyu.fi/ikaantyvienyliopisto Maan ensimmäinen Ikääntyvien yliopisto, perustettu 1985. Ohjelma koostuu monitieteisistä luentosarjoista, seminaareista, opintomatkoista ja julkaisutoiminnasta (seminaareista valmistuvat antologiat, raportit ja tutkielmat). Vuodesta 2000 yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut vastata ikääntyvien konkreettisiin ja ajankohtaisiin koulutustarpeisiin myös tietoyhteiskuntataitojen alueella (Geronet: ikääntyville räätälöity atkopetus ja tutorointi). Luentoja järjestetään myös Jyväskylän ulkopuolella yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa (Hankasalmi, Karstula, Keuruu, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski, Kokkola). Kansainväliseen toimintaan on osallistuttu toiminnan alusta alkaen: AIUTAn jäsenyys 1986, AIUTAn kongressi Jyväskylässä 1994, ensimmäiset Sokrates-projektit 90-luvulla. Lukuvuonna 2007 2008 ikääntyvien koulutuksen kehittämistyötä 12 muun maan kanssa.
Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston organisointimalli Ikääntyvien yliopiston johtosäännön (uusittu ja hyväksytty 18.10.2002) 1 (Toiminta-alue ja toteuttajatahot) mukaan: Ikääntyvien yliopistotoiminta on Jyväskylän yliopistossa järjestettävä avoimen yliopisto-opetuksen erityismuoto, joka tarjoaa ikääntyville mahdollisuuden yliopistolliseen opiskeluun muodollisiin suorituksiin tähtäämättä. Toiminta toteutetaan Jyväskylän yliopiston sekä sen Avoimen yliopiston, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän kesäyliopiston yhteistyönä. Käytännön työ organisoidaan Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry:n ylläpitämässä Jyväskylän kesäyliopistossa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat yhteistoimintaoppilaitokset ja niiden sijaintikunnat. JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTON TOIMINTAKAAVIO Rahoitus -OPM: tuntiperusteinen valtionosuus -opiskelijamaksut -JKL:n kaupunki - EU - OPH - KS Liitto - LS lääninhallitus Käytännön järjestelyt mm. opettajat, ohjelmat; tilavaraukset vahtimestarit KV-toiminta AIUTA, e-lill Add Life!,, Sofia, AIUTA-BID (Latin America) Tutortoiminta / Päivystykset: Viitanetti, päiväkeskukset, kirjastot Opiskelijat -suunnitteluryhmä 5-6krt/vuosi -opintomatkaryhmä, Geronettyöryhmä, tutorkokoukset Jyväskylän kesäyliopisto -päävastuu IKYOsta -hallitus valvoo toimintaa Ikääntyvien yliopisto -vastuu johtoryhmällä (4krt/vuosi) Valtakunnallinen yliopistoyhteistyö NEKU (10 yliopistoa), AF (19 yliopistoa) yhteinen kehittämistyö Jyväskylän kaupunki -osana ennaltaehkäisevää vanhustyötä -säännöllinen avustus: opiskelijamaksut kohtuulliset -vanhuspalveluitten strategiat, työryhmät, -eläkeläisneuvosto -seniori info -yhteistyö kulttuuritoimen kanssa -valtakunnallinen vanhustenviikko -vapaaehtoistyö (tutorit ym.) Jyväskylän yliopisto ja yliopiston avoin yliopisto -osana aikuiskoulutusta -avoimen yo:n erityismuoto, -emeritus- ja opetusyhteistyö -rehtorin tuki (opetustilat maksutta) Oppilaitosyht.työ/ koordinaatio: 8 yhteistyöoppilaitosta eri puolilla Keski-Suomea
mukana uudessa maailmassa Uusi aika tuo uudet huolet. Minulle se toi uuden tietokoneen. Hieno ja palveleva, omapäinen. Ei tottele uutta herraansa, ei suostu yhteistyöhön, uhittelee. Ei muka tunne kumppaniaan. Heittelee ivallisia huomautuksia, niin kuin tehdään osaamattomalle. Huomaa minun olevan kyvytön, tietämätön, muistamaton, Kieltä ja polkuja hallitsematon. Siis täydellinen nolla. Osaan jo sulkea koneen ilman huomautusta, että suljit väärin, toiminnot pitää tarkastaa. Kirjoittamaan pääsen tuurilla. Sähköpostia yritin eilen, turhaan. En tiennyt, mikä on miuku, vaikka olen kirjoittanut erilaisilla koneilla ainakin viisikymmentä vuotta. Ne olivat kuolleita, tottelivat. Tämä on kai elävä, jotenkin ilkeäkin. Olisiko vika kuitenkin minun. Nämä harmit ovat niitä pienimpiä todellisten rinnalla. Yritän itseopiskelua, sillä tahdon vanhuudestani huolimatta olla mukana uudessa maailmassa. Yrjö Junikka, Mistä vanhat miehet tehty? (v. 2000 ) Geronet tietoyhteiskuntataitoja ikääntyville Geronet alkoi OPM:n osittain rahoittamana hankkeena (2000-2006). Toiminta jatkuu osan Jyväskylän Ikääntyvien yliopistoa: senioreille räätälöityjä atk-kursseja ja vertaisohjaajatoimintaa. Vuosittain vertaisohjaajat eli tutorit (32 henkilöä) tekevät lähes 4000 vapaaehtoistyötuntia.
pyrkii VALJASTAMAAN seniorien omia voimavaroja PIRISTÄMÄÄN seniorien arkielämää YLLÄPITÄMÄÄN toimintakykyä VARMISTAMAAN atk:n perustaidot kaikille KEHITTÄMÄÄN vaihtoehtoisia opetustapoja TUKEMAAN ikäihmisten selviytymistaitoja Geronetin tietotekniikan kursseja Alkeet Internet Tekstinkäsittely Kuvankäsittely Tutorkoulutusta (työpaja, päivityskurssit) Virustorjunta Kännykän käyttö Sukututkimus tietokoneella Geronet-tutorien jatkuva kouluttaminen Internet-sivujen käyttökelpoisuuden arviointi
Geronet-koulutuksen pääperiaatteet Kurssit räätälöidään senioreitten tarpeisiin (aiheet, pituus, hinta) Opetus on havainnollista ja selkokielistä (materiaalien ohessa atk-sanasto, jossa kaikki vieraat sanat on selitetty suomeksi) Kokoontumiset aina 3 tuntia, jotta opetuksen lomaan mahtuu riittävästi harjoittelua ja kertaamista Kannustetaan virheisiin: konepelko pois! Ilmapiiri leppoisa ja ystävällinen: yhteinen kahvitauko yhtä tärkeä kuin opetustunnit Opetustilanteissa aina mukana tutoreita (3-5 tutoria / 10-15 opiskelijaa) Opettajilla ja tutoreilla tietoa iän tuomista muutoksista oppimiseen (säännöllisesti koulutusta, esim. Ikä ja oppiminentapahtumat, kouluttajina mm. Susanna Paloniemi, Virpi Uotinen) GERONET -TUTORIEN TOIMINTA-ALUEET ALUEET Tutorointi ATK-luokissa ATK-tuki vanhainkodissa Tutoreitten työpajat Oma kouluttautuminen
Vertaisapua ATK-luokassa Tutoreitten motivointi ja koulutus Tutoreiksi värvätään atk-taidoissaan pidemmälle ehtineitä senioreita; atk-taidot hankittu mieluiten Geronet-kursseilla) Tutoreitten tietoja päivitetään kunkin kurssin edellä järjestettävällä täsmäkoulutuksella. Lisäksi järjestetään Ikä ja oppiminen-teemaseminaareja (kahden vuoden välein). Uusien taitoja opiskellaan mm. tutor-vetoisissa workshopeissa pe-iltapäivisin kaupunginkirjastolla Palautekeskustelut toiminnan kehittämisen tärkeä työkalu (vastuutiimi kunkin kurssin jälkeen sekä koko tutorkunnan kokouksissa noin 2-3 krt/lukuvuosi) Säännölliset tutortapaamiset ja virkistäytyminen (joulupuuro, kevätretki, opintomatkat) Tutoreita käytetään asiantuntijoina (verkkosivujen käytettävyys, teknologian haltuunoton esteet ja ongelmat); Geronet-toiminta esillä myös useissa opinnäytetöissä.
TUTORILTA TOIVOTUT OMINAISUUDET: tutoriksi tuleminen helppo tutorina oleminen vaativa empaattinen + huumorintajuinen hyvä itsetunto + vahva itseluottamus atk-taidot taidot + Geronet tuntemus sitoutunut + kohtuullinen terveys sosiaalinen + vastuullinen hienotunteinen + herkkä lähestymiskyky 15 OPISKELIJAA ATK-luokan muodostavat 5 TUTORIA 1 OPETTAJA GERONETISSÄ ON ~30 VAPAAEHTOIS-TUTORIA
OPETTAJA 1. joko nuori, taitava, korkeasti koulutettu tai vanhempi, taitamattomampi ja hitaampi 2. opettaa tekemällä ja sitten selittää 3. etenenee tilanteen vaatimalla hitaudella suosii erehtymään tässä ja nyt toistaa monta kertaa tärkeät toimet 4. parempi opettaa vähän kuin unohtaa paljon OPISKELIJAT ikähaarukka 45 90 v heterogeeniset opiskelijaryhmät 80% naisia 10% kurssilaisista käyttää atk:ta 40% ymmärtää hieman englantia 10% tuntee iän tuomia vaivoja 99% erittäin motivoituneita oppimaan
Haasteet ja mahdollisuudet Väestö ikääntyy: kaikki panostukset ennaltaehkäisevään työhön ovat tarpeen; toteutus senioreitten tarpeista, ehdoilla ja avulla (whom, with, by) Onnistunut kolmas ikä luo pohjaa onnistuneelle vanhenemiselle: vanhustuminen ja vanhuus tavoittelemisen arvoista, ainutkertaista, ei vain sosiaali- ja terveyspoliittinen pommi Kolmasikäläiset yhteiskunnan resurssina: profiili selkeytyy, tutkimus monipuolistuu Jyväskylän seudulla on hyvä vanheta; tieteen, koulutuksen ja käytännön vanhustyön vuoropuhelu toimii; yhteistyöllä jo pitkät perinteet. VÄESTÖN KESKIMÄÄRÄINEN VUOSIMUUTOS IKÄRYHMITTÄIN SEUTUKUNNISSA 2007-2030 -145 125-253 157-98 -129 124 142 883 Lähde: Tilastokeskus
Vaiheet Oikeus elinikäiseen oppimiseen Tasanne tasanteelta, seestymällä, mihinkään juuttumatta vaellamme. Kahleita ei elämän henki siedä, se vaiheittain vain avartaa ja nostaa. Jos yksiin ympyröihin kotiudumme ja viihdymme, jo nuutuminen uhkaa. Vain aina antautuen uuteen matkaan vältämme jähmettävän tottumuksen. (Herman Hesse: Vaiheet, suom. Anna-Maija Raittila) Kuva: Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston vanhin opiskelija, s.1912 Kiitos!