LUKUVUODEN ARVIOINTI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö 2018 2019 KOULU: Kantokasken koulu OHJE Lukuvuoden 2018 2019 arvioinnin on tarkoitus olla katsaus kuluneeseen lukuvuoteen. Koulu arvioi sen avulla toimintaansa; mitkä ovat lukuvuoden tärkeimmät onnistumiset, missä jäi parantamisen varaa, mitä on lukuvuoden arvioinnin perusteella syytä ottaa huomioon seuraavan lukuvuoden ja tulevien vuosien suunnittelussa. Lukuvuoden arviointi kytkeytyy kiinteästi lukuvuosisuunnitelmaan. Ensisijaisesti arvioidaan siis niitä asioita, joita lukuvuosisuunnitelmassa suunniteltiin toteutettaviksi. Lukuvuoden arviointiin osallistuu koulun opetushenkilökunta, oppilaat sekä koulun johtokunta. Lukuvuoden arviointi tulee tehdä ennen seuraavan lukuvuosisuunnitelman laatimista, jotta arvioinnissa esiin tulleet onnistumiset ja kehittämiskohteet voidaan huomioida suunnittelussa. LUKUVUODEN 2018-2019 ARVIOINTI Käsitelty työyhteisössä: päivämäärät 07.05.2019 Opettajien YS-aika 21.05.2019 suunnitteluiltapäivä Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa (lisää päivämäärä) Käsitelty koulun johtokunnan kanssa 10.06.2019 Lukuvuoden 2018 2019 arviointi palautetaan 8.6.2019 mennessä oma alueen OneDrive -kansioon, joka löytyy kohdasta Lukuvuosisuunnitelma 2018-19.
2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN TYÖAJAT Sisältää: opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Lukuvuoden 2018 2019 työ- ja loma-ajoista päätettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa 25.10.2017. Peruskouluilla oli lisäksi mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. OPETUSTUNNIT 1) Mitkä ovat tärkeimmät opetuksen yleiseen järjestämiseen, koulun työaikoihin ja opetustuntien ajoittamiseen liittyvät huomiot lukuvuoden 2019 2020 suunnittelun kannalta? Opetushenkilöstö kokee työnsä mielekkäänä ja henkilöstöstä saatu huoltajapalaute on hyvää ja henkilöstöä motivoivaa. Opetussuunnitelma kannustaa toiminnallisuuteen, ajoittain huolta ajan riittämisestä opsin sisältöjen toteuttamiseen ja oppilaiden eriyttämiseen. Luokka-asteen sisäinen yhteistyö koetaan mielekkäänä, sitä kehitetään edelleen. Opetuksen joustavat järjestelyt yli luokka-asterajojen sujuvat hyvin. Opettajat ovat käyneet keskustelua oppituntien ja taukojen vuorottelusta. Opettajien työ tauotonta, oppilaiden välituntien aikana valvontavuoroja, yhteydenpitoa kotien ja muun verkoston kanssa, siirtymien suunnittelua yms. Välitunteja (esim. 45+15 min. aikataululla) lisäämällä työvuoro siirtyy pihalle. Todettiin, että: - erityisopetuksen inkluusiopilotti asettaa paineita tuen järjestämiseen koko koulun tasolla - keskitytään perustyöhön ja järjestetään vähemmän ns. ylimääräisiä tapahtumia, joita ei olla kirjattu toimintakalenteriin. - pysytään nykyisessä päiväjärjestyksessä. - juhlat järjestetään koulupäivän aikana - lv 2019-2020 ei lauantaityöpäivää KOULUN KERHOTOIMINTA KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluvat mm. leirikoulut, taksvärkkipäivät, yökoulut, opintoretket, jatko-opintopaikkojen tutustumiskäynnit, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot ja oppituntien järjestäminen koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Koulumme kaksi näytelmäkerhoa ovat toimineet jo usean vuoden ajan. Kerholaisia on ollut vuosittain noin 70. Näytelmäkerhoja kannattaa jatkaa myös ensi lukuvuonna, jotta esiintymisestä ja ilmaisusta kiinnostuneet oppilaat saavat tilaisuuksia osallistua ja kehittää itseään. Näytelmäkerhojen lisäksi olisi hyvä saada koululle myös muita kerhoja. Tänä lukuvuonna Wau-liikuntakerho on tuonut oppilaille mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan, shakkikerho ajattelun kehittämiseen ja laulu- ja soittokerho musiikista nauttimiseen. Koululla on hyvä olla jatkossakin monipuolinen kerhotarjonta, jotta jokaiselle löytyy sopiva vaihtoehto harrastukseksi. Haasteena opettajien jaksaminen. Yhteistyökumppaneiden järjestämää kerhotoimintaa voisi lisätä. Oppilaskyselyssä suurin osa oppilaista oli väitteestä Oppitunteja pidetään usein muualla kuin luokassa melko samaa mieltä. Opiskelua muualla kuin luokassa voisi siis hieman lisätä. 78% oppilaista oli joko melko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väitteestä Retkiä ja opintokäyntejä tehdään sopivasti. Noin puolet vanhemmista ajatteli myös samoin. Retkien määrä kannattaa siis jatkossakin
3 pitää samanlaisena kuin tänä lukuvuonna. Yrityskylätoiminta (6.-luokat) on todettu hyväksi. Leirikoulujen järjestäminen toteutetaan edelleen luokan vanhempien ja opettajan yhteistyönä/toimeenpanemana. Koulun lähimaasto on loistava oppimisympäristö. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! 2) Kuvailkaa KULPS-toiminnan suunnitelman toteutumista. Toteutuiko Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle"? Koulussamme hyödynnetään KULPS- tarjontaa aktiivisesti. Käymme KULPS-retkillä sekä kutsumme vierailijoita kouluumme. Osa retkistä tehdään luokka- tai luokka-astekohtaisesti ja joihinkin osallistuu koko koulu. Jaamme ideoita ja vinkkejä sopivista KULPS-kohteista Taidetestaajat-hanke 3) Miten koulun 8.-luokkalaiset osallistuivat Taidetestaajat-hankkeeseen. Ei toimintaa alakouluissa. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokonaisuudet 4) Mitä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden 2019 2020 suunnittelussa? Onnistunutta: Luokka-asteittain toimii Rinnakkaisluokkien oppilaat tutuiksi Tuo vaihtelua työhön/opiskeluun Oppilaat saivat osallistua suunnitteluun Retket, liikunnallisuus koulupäivässä Oman aineen opettamisessa uusia ulottuvuuksia Jakaa aikuisten vastuualueita uudella tavalla Oppilaat innostuneita Mallioppiminen mahdollistuu Päästiin irti rutiineista Tutustuttiin uusiin opettajiin/oppilaisiin Toimintaa helppo jatkaa Kaskiviikon jälkeenkin Tiimityö toimii Haastetta: (/korjaava liike?) Vieraiden oppilaiden ohjaaminen riskialtista Rutiinien rikkoontuminen haastavaa joillekin oppilaille, isot ryhmät (ERO?) Aikuisten keksimä aihe, oppilaiden osallistaminen? Tämätyyppinen opiskelu ei sovi kaikille oppilaille Laitteiden ja tilojen riittävyys, kun kaikki tekevät yhtä aikaa Vaatii itseohjautuvuutta Aidosti monialaista vai puuhastelua Pirstaleista Kehittämisehdotuksia: Oppilaita osallistettava Ei vaihtotunteja ko ajalle Pysyvä toimintamalli vuosittain Lehtorit ja muu hlökunta nimetään kiinteisiin ryhmiin Aiheista äänestettävä Omavalintainen aihe Muiden luokka-asteiden työt tiedoksi kaikille Onko pakko olla viikko, voisiko toimia teemapäivinä pitkin vuotta? Luokka-aste ideoi aiheensa oman OPSin sisältä
4 Koko koulua yhdistävät teemapäivät ja -viikot olisivat erillään MOK-viikosta. MOK olisi luokkakohtainen oma juttu. Enemmän kokemuksellisuutta, eroa normikoulu/projektipäiviin Selkeät ohjeet ja suunnittelulle aikaa Lisää yhteisöllisyyttä LV 2019-2020 monialaisten toteuttamisessa toteutuu: Seuraaville 3 vuodelle Äänestetty 23.4. YS ajalla Lukuvuoden kehittämisteemaan liittyvä TAI esim LUONTO, jonka ala-aiheisiin oppilaat pääsevät vaikuttamaan. 19.9.-25.9.- torstai-keskiviikko Viikko ilman vaihtotunteja, Luokat koulussa oman viikkotuntimäärän ilman jakotunteja Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö pitää sisällään mm. vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttamisen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arvioinnin, Wilma-viestinnän ja sen, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. 5) Mitä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden 2019 2020 suunnittelussa? Huoltajakysely: Mitkä olivat tärkeimmät huomionne koulunne huoltajakyselyn 2018-2019 tuloksista? Mitä vaikutusta tuloksilla on koulun toimintaan / Mihin toimenpiteisiin aiotte tulosten pohjalta ryhtyä? Oppilaskysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Kodin ja koulun yhteistyö. Henkilöstökysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Kodin ja koulun yhteistyö. Huoltajat kokevat oman luokanopettajan tapaamiset tärkeinä. He kannattavat myös kodin ja koulun yhteisiä toimintatapahtumia, mutta eivät koe omaa osallistumistaan mieluisana. Tiedottaminen koetaan hyvin toimivana. Oppilaskyselyn mukaan oppilaat saavat kodeiltaan hy7vää tukea oppimiseensa. Henkilöstön saama sähköinen palautetyyli koetaan ajoittain epäasialliseksi. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Espoon OPS 5.2: Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden, kirjastojen, taide- ja tiedeyhteisöjen, taiteen perusopetuksen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kestävän kehityksen toimijoiden, luontokoulujen sekä seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintaa ja avartaa oppimisympäristöjä. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa sekä kansainvälisissä verkostoissa rikastuttavat opiskelua. Koulut hyödyntävät oman palvelualueensa omaleimaisuutta koulun toiminnassa ja kehittävät toimintaansa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. 6) Mitä sidosryhmäyhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden 2019 2020 suunnittelussa? 1. Kartoitetaan lähialueiden, urheiluseurat, kuvataidekoulut, musiikkiopistot, Martat, vanhainkodit, vanhemmat, metsästysseura, seurakunta, kirjasto, yliopistot, harjoittelijat, muut oppilaitokset, Yrityskylä, iltapäiväkerho, 2. Herätellään keskustelua em. kanssa onko yhteistoimintamahdollisuuksia. Esim. koulun kerhotoiminta kerhorahoilla, kuvataide, musiikki, kantele, urheilukerhot. 3. Vierailumahdollisuudet vanhainkodissa ja päiväkodeissa, tehdään kortteja, lauletaan, käydään kuuntelemassa jne., yhteistoimintaa päiväkodin lasten kanssa. 4. Isovanhemmat - kaikki kiinnostuneet isovanhemmat otettaisiin vastaan koululle tekemään erimuotoista yhteistoimintaa.
5 5. Kysytään vanhemmilta: ammattiesittelyt, askartelut, harrastusesittelyt. Esim vanhempien vahvuusalueet. 6. Vanhempien vetämät kerhot tai askartelutuokiot. 7. Huoltajia ja vanhempainyhdistystä osallistetaan enemmän ideointiin. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa 7) Onko koulu tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen? Koulu ei ole tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Olemme kuitenkin monessa asiassa sitoutuneet toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti koulun arjessa. Lukuvuoden aikana toiminta on ollut lukuvuosisuunnitelman mukaista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä, ja siitä on tiedotettu koko yhteisölle erinomaisesti. Kestävää kehitystä on koordinoinut opettajien eko-tiimi ja aktiivisina toimijoina ovat olleet eri luokkatasoilta valitut energiansäästöagentit eli ESAt. Lukuvuoden päätavoitteet: jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrättäminen ja energian säästäminen ovat toteutuneet hyvin. Yhteiskuntasopimus tuodaan esille oppilasparlamentissa syksyllä 2019.
6 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista. 8) miltä osin tavoite saavutettiin, Lukuvuoden 2018-2019 oppilaskyselyssä valtaosa oppilaista arvioi saavansa usein (39 %) tai lähes aina (58 %) riittävästi tietoa siitä, mitä oppitunneilla on tarkoitus oppia. Vastaavasti myös oppimisen arviointia koskevassa kysymyksessä suurin osa oppilaista koki saavansa riittävästi tietoa usein (43 %) tai lähes aina (46 %). Huoltakyselyssä valtaosa huoltajista oli melko samaa mieltä (38 %) tai täysin samaa mieltä (59 %) siitä, että he saavat riittävästi tietoa opetuksen tavoitteista ja arvioinnista. 9) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Vaikka pääosin kyselyihin vastanneet oppilaat ja huoltajat kokevat saavansa riittävästi tietoa tavoitteista ja arviointiperusteista, huoltajakyselyssä oli muutamia kommentteja, joissa vanhemmat kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa eriyttämisestä ja siihen liittyvistä tavoitteista ja arviointiperusteista. Kyselyssä oli myös maininta, jossa toivottiin palautetta oppimisesta eri aineiden opettajilta. Muutamissa kommenteissa nousi huoli digitaalisten oppimisympäristöjen käytön tarpeellisuudesta ja siitä, miten näiden ympäristöjen käyttö opetuksessa edistää lapsen oppimista. Oppilaskysely: hyödynnä erityisesti väittämien 21 ja 22 tuloksia. Huoltajakysely: hyödynnä erityisesti väittämän 12 ja kysymyksen 16 tulosta. Kirjoita tähän 10) tulevat toimenpiteet Koulussamme arviointia tehdään luokka-asteiden kanssa yhteistyössä. Jatkossa tavoitteet ja arviointi tehdään vielä selkeämmin näkyväksi oppilaalle ja vanhemmille. Lisäksi koulussa käydään yhteisesti keskustelua tavoitteista ja arviointikriteereistä sekä pyritään luomaan koko koulun yhteisiä käytänteitä. Harkitaan tiimirakenteita mietittäessä mahdollisuutta perustaa OPS- ja arviointitiimi, joka tehtävänä on luoda rakenteet tavoitteille ja arvioinnille. Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen. 11) miltä osin tavoite saavutettiin, Asetetut tavoitteet on saavutettu erinomaisesti. Lukututoropettajat luokilla 1-3 ja 4-6 toimineet hyvinä vertaiskouluttajina. 12) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Yhteinen aika yhteisille tapahtumille sekä ääneen lukeminen oppilaille Henkilöstökysely: hyödynnä erityisesti väittämien 70 ja 82 tuloksia. (Ei tehty) 13) tulevat toimenpiteet Jatketaan hyväksi havaitulla tiellä. Toiminta on ollut monipuolista ja koko koulua osallistavaa. Osallisuus ja demokraattinen toiminta. 14) miltä osin tavoite saavutettiin,
7 Syksyllä pidettiin oppilasparlamenttivaalit, joissa jokainen luokka valitsi itselleen edustajan suljetulla lippuäänestyksellä. Parlamentti alkoi kokoontumaan säännöllisesti noin kerran viikossa. Parlamentista valittiin kaksi puheenjohtajaa, jotka vetivät osan kokouksista. Parlamentti valitsi teemoiksi viihtyvyyden ja siisteyden, joiden puitteissa tehtiin erilaisia tapahtumia sekä käytiin keskustelua. Myös muita arkeen liittyviä asioita nousi esiin, joihin pyrittiin reagoimaan. Oppilasparlamentin jäsenet olivat melko aktiivisia sekä halusivat vaikuttaa koulun käytäntöihin 15) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Osalle oppilaista oli hankalaa muistaa tulla kokouksiin tai pienempien ryhmien sovittuihin tapaamisiin. Usein myös ennakkovalmistelut olivat saattaneet unohtua. Kevätpuolella puheenjohtajat olivat passiivisempia käymään rehtorin luona. Oppilasparlamenttitoiminta ei ole ollut Kantokaskessa kovin aktiivista, jonka vuoksi rakenteet eivät ole vakiintuneet hienoisia käynnistysvaikeuksia. Oppilaskysely: hyödynnä erityisesti väittämien 5, 38-40 sekä kysymyksen 41 tuloksia. Huoltajakysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Kodin ja koulun yhteistyö. Henkilöstökysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osioista Johtaminen ja Henkilöstö. 16) tulevat toimenpiteet Oppilasparlamentti kannattaa pyrkiä saamaan aktiiviseksi osaksi koulun päätöksentekoa. Rohkeasti enemmän vastuuta päätöksistä oppilaille. Joskus onnistuu, joskus ei, mutta oppiminen on varmaa. Oppilasparlamentti kannattaa pitää mielenkiintoisena paikkana, jolloin sinne pyrkii oppilaita. Rutiineiden jatkaminen ja lyhyen vuosikertomuksen pitäminen auttaa seuraavia parlamentteja. Ja tiedottaminen, tiedottaminen, tiedottaminen Myös opettajien tulee nähdä parlamenttitoiminta arvokkaana asiana, ei toimintona, joka syö oppitunteja. Hyvinvointi ja kasvun tuki Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta. 17) miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilashuoltoryhmän jäsenet vierailivat luokissa kertomassa työstään ja osallistuivat luokkien toimintaan. Hyvinvointikysely oppilaille, jossa oli hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Luokan edustajat kävivät kertomassa tuloksista oppilashuoltoryhmälle. Oppilashuoltoryhmä on tehnyt suunnitelman tuloksien hyödyntämisestä luokissa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuussa. 18) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Tiedonkulku ja yhteisen ajan järjestäminen eri toimijoiden välillä. Vain harva koki luokan yhteishengen huonoksi, mutta koulun tehtävänä on huolehtia jokaisen viihtyvyydestä ja osallisuudesta. Oppilaskysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Koulukaverit. Henkilöstökysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Opiskeluhuolto. 19) tulevat toimenpiteet Vahvistetaan niitä toimintatapoja, jotka lisäävät oppilaiden osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta esim. teemapäivät, yhteiset tapahtumat, vastuutehtävät, vahvuuspedagogiikka, oppilasparlamentti, kyselyt, jatkuva ryhmäyttäminen, luokkien välinen yhteistyö kummitoiminta. Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua. 20) miltä osin tavoite saavutettiin, Hyvinvointitiimi suunnittelee ja jakaa ideoita hyvinvoinnin lisäämiseksi luokissa. Yhteiset tapahtumat oppilaille ja henkilökunnalle esim. kiltteysviikko, pausetapahtumat, juhlat jne.
8 Yhteisistä hyvinvointia lisäävistä rakenteista keskustellaan koko yhteisön kesken esim. taukojen tärkeys, välituntisäännöt Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen vaikuttaa koko kouluyhteisön ilmapiiriin. Koulun ilmapiiristä pidetään huolta, jotta se olisi turvallinen, viihtyisä ja kasvua ja oppimista edistävä. 21) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Päivitetty ja näkyvämpi kaavio kiusaamiseen puuttumisesta ja toimenpiteistä. Yhteistyön tehostaminen vanhempainyhdistyksen kanssa. Ruokalan viihtyvyyden lisääminen ja melutason laskeminen Oppilaskysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Hyvinvointi. Henkilöstökysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Opiskeluhuolto. Huoltajakysely: hyödynnä erityisesti tuloksia osiosta Viihtyvyys, turvallisuus ja hyvinvointi. 22) tulevat toimenpiteet Päivitetty ja näkyvämpi kaavio kiusaamiseen puuttumisesta ja toimenpiteistä. Yhteistyön tehostaminen vanhempainyhdistyksen kanssa. Ruokalan viihtyvyyden lisääminen ja melutason laskeminen. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. 23) miltä osin tavoite saavutettiin, Koulun ilmapiiristä pidetään huolta, jotta se olisi turvallinen, viihtyisä ja kasvua ja oppimista edistävä. Yhteiset tapahtumat oppilaille esim. Lava on vapaa, pausetapahtumat, juhlat, liikunta- ja musiikkitapahtumat Oppilaiden kuuntelu ja osallistaminen esim. luokkakokoukset, oppilasparlamentti 24) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. vastuun jakaminen kodin ja koulun välillä Hyvinvointikartta: hyödynnä tuloksia (ylä- ja yhtenäiskoulut). 25) tulevat toimenpiteet Alueelliset vanhempainillat? Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen hankkimiseen ja kehittämiseen. 26) miltä osin tavoite saavutettiin, Koulun laitteet ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat monipuolisessa käytössä. Koulussa kiinnitetään huomiota tasavertaisuuteen tieto- ja viestintäteknologisten taitojen kehittämisessä. 27) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. Kodeissa on erilaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisten välineiden käytössä. Tämä näkyy koulussa oppilaiden taidoissa teknologian käytössä, ja oppilaiden mahdollisuuksissa tehdä tehtäviä ja projekteja kotona. Jotta luokkiin jaetut kannettavat tietokoneet ovat tehokäytössä, lainataan niitä luokkien välillä. Lainaamisen seurauksena laitteet jäävät toisinaan kuljeksimaan ennen palautumista kotiluokkaan. Oppilaskysely: hyödynnä erityisesti väittämien 24, 29 ja 30 tuloksia. Henkilöstökysely: hyödynnä erityisesti väittämien 38, 56, 71k, 74 ja 80 tuloksia. 28) tulevat toimenpiteet Kiinnitetään edelleen huomiota tasavertaisuuteen tieto- ja viestintäteknologisten taitojen kehittymisessä.
9 Koulutyöt tulee olla mahdollista tehdä kodin resursseista huolimatta. Kehitetään järjestelmällisyyttä koulun laitteiden käytössä niin, että eri luokilla on yhtenäiset tavat säilyttää ja lainata laitteita. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät 15.11.2018 Espoossa 29) miten Ahtisaari-päivät toteutettiin omassa yksikössä? Luokissa hyödynnettiin jaettua materiaalia 30) millä tavalla toteutus edisti oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta koulussa? Koulussa järjestettävät teemapäivät edistävät oppilaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. 31) mitkä ovat tärkeimmät koulun muuhun kehittämiseen liittyvät huomiot lukuvuoden 2019 2020 suunnittelun kannalta? Kantokasken koulu osallistuu kahden vuoden Erasmus+ hankkeeseen. Hankkeeseen liittyy matkoja kumppanimaihin, joille osallistuvat niin opettajat kuin oppilaat. Tänä vuonna vierailimme la Réunionilla, Ranskassa sekä Slivenissä, Bulgariassa. Koululla toimii Erasmus-kerho sekä opettajien ranskan kielen kerhot edistämään ranskan kielen ja kulttuuurin edistäminen. Hankkeen teema on oppilaiden osallistaminen ja kulttuurien kohtaaminen. Varsa-hanke on Kantokaskessa toteutettu esikouluryhmässä. Se on edistänyt lasten innostusta kieliin sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Koulumme tutor-opettajat ovat toimineet lukemisen ja tietotekniikan apuna luokissa. Liikkuva koulu hankerahaa on ollut käytössä 3400e, josta koulun omavastuuosuus on puolet. Rahat on tänä lukuvuotena käytetty liikuntavälinehankintoihin. Ensi vuonna Liikkuva koulun valtionavustus loppuu ja rahoi tus siirtyy kuntien vastuulle. mitä oppilas- ja huoltaja/henkilöstökyselyjen tuloksista esiin noussutta asiaa/asioita aiotte kehittää lukuvuonna 2019 2020 (jota ei ole vielä edellä mainittu)? LUKUVUOSISUUNNITELMAN LIITTEET KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA 32) Miten ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin? Suunnitelman mukaan. OHR-henkilöstön vaihtuvuus tuo haasteita.