OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009
ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita 3.Tuloksia 4.Kokemuksia 5.Jatkosuunnitelmia
ALKUHAASTATTELU Asiakkaiden ohjautuminen oma-aloitteisesti aloitteisesti lehti- ilmoituksen perusteella ja ammattihenkilöiden ohjaamana Tärkeää arvioida, voisiko ryhmään /ohjelmaan osallistuminen hyödyttää yksilöä Ohjaaja esittelee itsensä, kertoo toiminnasta, suhteen rakentuminen alkaa, ryhmäläinen tekee päätöksen osallistumisesta Kotikäyntinä Toiveet ja odotukset Ryhmään pääseminen Asuminen, kotiympäristö, tarvittava apu, muut hoito, keskeiset oireet ja ongelmat Arvioinnit seurannan mahdollistamiseksi: arkitoiminnoista selviytyminen, mieliala, elämänlaatu
KULTTUURIVOIMALA Kulttuurin hyvää tekevä vaikutus Masentuneisuuden, alakuloisuuden yleisyys Lähtökohtana toivottiin kiinnostusta kulttuuriin sekä tekemällä että kokemalla & kokemusta alakuloisuudesta Aluksi mielenkiintojen kartoitus ryhmässä Ryhmässä yhteisen suunnitelman tekeminen kirjallisuus, runot, käden taidot, maalaaminen, näyttelyssä käyminen Kokoontumisia viikoittain (8)-12 x Tavoitteena aktivoituminen itselle merkityksellisiin toimintoihin jatkossa Tulossa erityissovellus Taidevoimala-ryhmänä taideterapeutin ohjaamana
TASAPAINOISEN ELÄMÄN OHJELMA Halu muutokseen arkielämässä Toiveita, muttei keinoja toteuttaa niitä Tyytymättömyyttä elämäntilanteeseen 6 kk kokonaisuus: 20 x ryhmä, 4 yksilötapaamista Ydinajatukset 1. Kokemus toimintaan osallistumisesta vaikuttaa meihin monin tavoin 2. Toiminnallinen itse-analyysi mahdollistaa muutoksen 3. Toiminnan merkityksen ymmärtäminen antaa välineitä suunnitella elämäämme uudella tavalla 4. Toiminta on impulssi, joka työntää ihmistä eteenpäin
IKÄÄNTYMINEN JA TOIMINTA Toiminnan toteuttaminen Henkilö H Y H T Kultturinen, Sosiaalinen, fyysinen Ympäristö Y ADL, IADL, Tuottavuus, vapaa-aika Toiminta Kaikkien osien vuorovaikutusten analyysi Lähde: http://www.ifdm.com.au/docs/sharon%20brintnell.ppt#293,37,person Environment Occupation Model - PEO T
LIFESTYLE REDESIGN Lifestyle Redesign on prosessi, jossa terveelliset ja merkitykselliset toiminnat sisällytetään jokapäiväisiin rutiineihin.
Vitality General Health Absence of Health-Based Role Limitations Social Functioning General Mental Health Absence of Bodily Pain Physical Functioning Absence of Emotion-Based Role Limitations RAND SF-36 RESULTS HEALTH-RELATED QUALITY OF LIFE (CLARK, F. & AL.1997) 8% 6% 4% Toimintaterapia Kontrolliryhmä 2% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16%
OHJELMAN TEEMAT: Lifestyle Mattersin mukaan jaoteltuna Toiminnan ja terveyden välinen suhde Henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimiminen kotona ja yhteisössä Turvallisuus Henkilökohtaiset olosuhteet Käsiteltävien teemojen valitseminen osallistujien tarpeiden mukaisesti: yksilöllinen arviointi (COPM) & alussa teemoihin tutustuminen ja yhteiskeskustelu
TOIMINNAN JA TERVEYDEN VÄLINEN SUHDE Pohjana ohjelmalle, tavoitteena on: Ymmärtää toiminnan tärkeys Pohtia, miten ihmiset kokevat itsensä toimintojensa kautta Tarkastella ikääntymisprosessin vaikutusta yksilöiden toiminnan tapoihin Ymmärtää kuinka toiminta voi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin Rohkaista osallistujia soveltamaan oppimaansa omaan elämäänsä
VOIMAVARA-RYHMÄ Oman eheytymisen vahvistaminen, voimavarojen löytäminen itsestä Perustana kokemukselliset ja toiminnalliset menetelmät: draama, valokuvat, symbolit, kankaat Tarkastelussa: kuka olen, minä tässä iässä, lähisuhdeverkostoni 9 x, 1-2 viikon välein
ASIAKKAIDEN LÄHTÖTILANTEITA Taustalla leskeytyminen, omaishoitajuus, sairaus, alakuloisuus, yksinäisyys, väsymys, saamattomuus Toiveet ja odotukset: mahdollisuus keskusteluun samanikäisten ihmisten kohtaaminen virikkeiden saaminen rytmiä ja tukea elämään iloisuutta
Osallistujien kokemia ongelmia Ongelmien painottuminen vapaa-aikaan harrastukset, sosiaaliset suhteet myös kodinhoito ja asioiminen merkittäviä Mielialan alentumaa Esimerkkejä Yksin kaupassa käyminen Oman ajan käyttäminen Hiihtäminen Yhteydenpito läheiseen Järjestyksen ylläpitäminen kotona Toisen aterian syöminen päivän aikana Puolison asioista huolehtiminen
RYHMÄTAPAAMISTEN PERUSTA didaktinen, opetuksellinen perusta vertaistuki toiminta seniorit ekspertteinä
OSALLISTUJIEN HYVÄN ELÄMÄN RESEPTI Elämässä tulee olla tavoitteita ja unelmia Hyväksytään erilaisuus ja erilaiset näkemykset elämästä Huomioidaan toiset ihmiset Keskitytään olennaiseen Pyydä ajoissa apua
ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA TASAPAINOISEN ELÄMÄN OHJELMASTA Mitä osallistujat saivat ohjelmasta Paljon tietoa vanhenemisesta Kannustusta osallistumiseen Kannustamista avoimuuteen Vaihtelua elämään niin henkisesti kuin fyysisesti Vaikutteita toisilta kanssaihmisiltä, joista olen hyvilläni Iloisuutta keskusteluista Hyödyllistä tietoa ja hyvää vuorovaikutusta
Samassa ikävaiheessa olevia ystäviä Ajatusten vaihtoa yleensä elämään liittyvissä asioissa Hyviä ystäviä Paljon itselleni hyviä elämän ohjeita Vertaistukea Uusia ystäviä Myötäelämistä Lisää itseluottamusta ja mieliala on kohonnut Toisten huomioon ottaminen
TULOKSIA TASAPAINOISEN ELÄMÄN OHJELMASTA Asteikolla 1-5 keskiarvo 4,5 Antoisinta keskustelu, erilaiset mielipiteet, ryhmän ilmapiiri, teemojen käsittely, toisten ihmisten tapaaminen, positiiviset muutokset omassa olossa, luottamuksellisuus 7/8 osallistujasta on tapahtunut kohenemista henkilökohtaisissa ongelmissa, keskiarvo yli 2 p. voidaan pitää merkittävänä ongelmia yht. 31; 20 merkittävä muutos seurannassa positiivista muutosta jäljellä 15 ongelmassa 6/8 mieliala kohonnut, keskimäärin parannusta on tapahtunut 7 p seurannassa mieliala edelleen 3 p parempi, pisteet parantuneet 7 henkilöllä alkutilanteeseen verrattuna Elämänlaadun osatekijöissä ¾ paranemista alku- ja lopputilanteen välillä
Mitä on muuttunut? Liittynyt marttoihin Aloittanut latinotanssit Kulkee yksin bussilla Löytänyt mieleisen harrastuspiirin Keskusteluyhteys läheiseen parantunut
HAVAINTOJA RYHMISTÄ Yksilöllisten, asiakaslähtöisesti määriteltyjen ongelmien määrittely tarjoaa antoisan lähtökohdan Yksilöllisen ja ryhmätyöskentelyn yhdistäminen vaikuttaa hyvältä ja tuloksekkaalta ratkaisulta Vertaistuki yhdistettynä terapeuttiseen tukeen näyttäisi edistävän muutosta Puoli vuotta näyttäisi riittävän arjen muutosten aikaansaamiseen Yksilöllisen sovellutuksen testaaminen pohdinnassa, henkilökohtainen elämäntapavalmennus
Kulttuurin ja mielenkiintojen tukeminen kannattaa; vähäisillä tuella voi olla suuri vaikutus! Positiivisia muutoksia kaikissa ryhmissä Erityisesti masentuneisuuden vähentyminen on selkeää ja muutos näyttää pysyvät Mitä varhemmin puututtu, sitä paremmat tulokset Oma-aloitteinen hakeutuminen hyöty suurempi, ei keskeyttämisiä
OHJAAJIEN KOKEMUKSIA toiminnan merkityksen ymmärtäminen, mielekkään toiminnan löytäminen unelmoinnin mahdollistaja elämäntilanteen selkeyttäminen: paljon on jäljellä! yhteinen jakaminen, luottamuksellisuus tärkeää
Jatkosuunnitelmia Seniorinuotta malli valmis 2010 joulukuussa 2011 toimintojen juurruttaminen RAY; terveyden edistämisen rahat? suomalainen sovellutus Tasapainoisen elämän ohjelmasta toiminnan merkityksen ymmärtäminen, keinoja tukemiseen terveyttä edistävät, merkitykselliset toiminnat osaksi arkirutiineja! opas koulutuskokonaisuus valtakunnallinen levittäminen vaikuttavuuden todentaminen
KIITOS MIELENKIINNOSTA! Tutustu projektiin, www.seniorinuotta.com Ota yhteyttä: Maaret Rutanen, puh. 040 736 4950 maaret.rutanen@jklhoivapalvelu.com Piia Altti, puh. 0400 816 826 piia.altti@jklhoivapalvelu.com