Stödutbildning , Pemar

Samankaltaiset tiedostot
Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Työryhmän tapaaminen

Vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosina tiivistelmä ohjelman sisällöstä. Ohjelman tausta

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kuntien rooli vesitaloudessa

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaista hanketuista

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Eduskunnan puhemiehelle

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Bottenviken nu Luleå, Brändö Konferens & Fritidsby, oktober 2007

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

HE 123/2018 vp, Itämeren ja vesiensuojelun rahoitus vuonna 2019

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeiden kertomaa

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

Maatalous ja ympäristö

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Huomio maan kasvukuntoon

Peltojen kipsikäsittely maatalouden vesiensuojelukeinona

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Kipsi vähentää peltomaan

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Ajankohtaista hanketuista

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Närpiönjoen toimenpideohjelma

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Transkriptio:

Stödutbildning 2.4.2019, Pemar Program: 10.00 Öppning + kort om gips 10:20 Observationer från övervakningen, NTMcentralen 11:10 Skiftesbokföring och bekämpning enligt krav i miljöersättning och tvärvillkor. Råd 2020 som hjälp, FHS. 11:25 lunch 12:15 Aktuellt om användning av växtskyddsmedel, FHS 12:30 Stödansökan, vad bör jag vara uppmärksam på!, Landsbygdsombudsmän 13:10 Övervakning på gården, hur går processen till, NTM-centralen 13:30 Ändringar i lantbruksstöden inför 2020, 13:45 Diskussion, tillfället avslutas NTM-centralen informerarom husdjursstöden

MaVeKa projekt - Infotillfällen även på svenska - Samarbete med övriga Ta hand om bonden - Ta kontakt! 050 331 9056 Luomumpi varsinais-suomi - mer ekologisk produktion

Gips till skärgårdshavets avrinningsområde Förslag, inget slutligt beslut är fattat. Grundar sig på frivillighet. Pilotspridning hösten 2019 Gipsspridning riktas till vissa åar i skärgårdshavets avrinningsområde Följande dia serie är uppgjorda av ; ELYkeskuksesta, YM:stä ja Vilkku-hankkeesta Janne Heikkiseltä (finskspråkig dia serie) 2.4.2019

Ohjelman teemat ja rahoituksen jakaantuminen 25 M Maatalouden innovatiiviset menetelmät 10 M Vesistökunnostushankkeet ja asiantuntijaverkostojen vahvistaminen 4 M Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen 4 M 2 M Itämeren hylkyihin liittyvien Itämeren ja vesien tilan riskin vähentäminen selvitykset ja tutkimus 2.4.2019 6

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma Maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen on osoitettu 25 milj. euroa Noin 90 % eli 22-23 milj. euroa on kohdistettu kipsikäsittelyyn Kipsikäsittelyn kohdealue on Saaristomeren valuma-alueen pellot 10 % käytetään T&K-hankkeisiin rakennekalkki ja kuitu 7 Mirja Koskinen

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen Ohjelman tavoitteena on Tehostaa maatalouden vesiensuojelua kohdentamalla toimenpiteitä maatalousvaltaisille valuma-alueille ja vesistöjen varsille. Edistää ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeessa kokeiltujen innovatiivisten vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöä laaja-alaisemmin. Kehittää vesiensuojelun valuma-aluekohtaisia toimintamalleja. Tukea tulevan ohjelmakauden (2021-27) maaseudun kehittämisohjelman valmistelua. Rahoitus 25 milj. euroa.

Maatalouden vesiensuojelun innovatiiviset menetelmät Kipsi (CaSO 4 x2h 2 0) fosforilannoitetuotannon sivutuote stabiloi maa-ainesta ja siihen sitoutunutta fosforia vähentäen näin niiden huuhtoutumista mereen johtavien valuma-alueiden savimailla vaikutusaika on noin 5 vuotta Rakennekalkki (CaCO3) stabiloi maa-ainesta ja siihen sitoutunutta fosforia vähentäen näin niiden huuhtoutumista savespitoisille pelloille, joilla myös kalkituksesta on hyötyä Kuitulietteet Metsäteollisuuden prosessoituja sivutuotteita maahan tulee paljon hiiltä, joka aktivoi mikrobitoimintaa ja maan rakenne paranee pelloille, joilla orgaanisen aineksen pitoisuus on alle 10 %

Toimenpiteet Kipsihanke: Toteutetaan kipsin laajamittainen käyttö pellolla vesiensuojelukeinona, odotetaan nopeita tuloksia vesien tilassa. Kipsihankkeen osuus valtaosa ohjelman maataloustoimista. T&K-hankkeet rakennekalkista ja kuitulietteistä: Rakennekalkista ja kuitulietteistä tarvitaan lisätietoa, joten laajan käyttöönoton sijaan panostetaan niiden pilotointiin ja tutkimiseen käytännössä.

Kohdentaminen Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Saaristomeren valuma-alueen maatalous HELCOMin hot-spot listalla Valuma-alueiden peltoisuuden vuoksi mahdollisuus käsitellä laajoja yhtenäisiä alueita, jolloin fosforikuormituksen vähenemisen myötä rannikonläheisimpien vesien tilassa voitaisiin havaita parannusta. Peltojen valtamaalaji savi, joka optimaalinen peltojen kipsikäsittelylle. SAVE-hankkeen kipsipilotti Liedossa ja Paimiossa onnistunut esimerkki. T&K hankkeet rakennekalkista ja kuitulietteistä Etelä-Suomen alueelle.

2.4.2019 VERTAILU, Janne Heikkinen, Vilkku-hanke

Arvioita kipsin levityksestä Rahoitus riittänee 30 000-40 000 hehtaarille Tarkoittaa 500 600 tilaa / vuosi Tarkoittaa monia epävarmuuksia: sääolot, viljelijöiden kiinnostus, uusi ohjelmakausi, hintatasot Tarkoittaa suuria hankintoja Tarkoittaa suurta logistiikkaa Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi maatalouspakettia 13 Mirja Koskinen

Huomion otettavaa Kipsin hankintaprosessi käytännössä EU-tason kilpailutus Kipsin laatuvaatimukset tuotteistettu maanparannusaine Logistiikka mukaan hankintaan toimitus tilalle Levityksen hinta? Seurantojen hankinta: vesien tila vaikuttavuus, maaperä, luonto, kipsin laatu Koko prosessin toimivuuden seuranta Vapaaehtoista toimintaa viljelijöiden kiinnostus EDELLEEN HUOLEHDITTAVA MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN PERUSTOIMENPITEISTÄ 14 Mirja Koskinen