Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, Mikkeli 14 15.2.2013 Työryhmä: Commonsit ja solidaarisuustalous Juhana Venäläinen FM, projektitutkija Itä- Suomen yliopisto juhana.venalainen@uef.fi
Talonvaltaus poliittisena liikkeenä Urbanistinen liike, joka pyrkii kaupunkitilan politisoimiseen Osa ns. uusien liikkeiden perinnettä Postpoliittista raskasaktivismia kaupunkitilan ontologisena kritiikkinä Onto- poliittinen interventio, joka kyseenalaistaa vallitsevan (omistus)järjestyksen ja sen oikeuttamisperustan Oikeuttamisperusta (syväjustifikaatio): arvoihin tai tavoitepäämääriin palautuva rationaalisesti perusteltavissa oleva ei- juridinen oikeutus oikeudelliselle systeemille (Lukkarinen 2011; Määttä 1999)
joka luvattomasti ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan Tapaukset, joissa omistajaa estetään tosiasiallisesti käyttämästä omaisuutta ja joista aiheutuu todennettava haitta Rakennusten valtaamiseen saattaa liittyä menettelyn ymmärrettäväksi tekeviä seikkoja (RL 28:11 1. mom 3. kohta: HE 66/1988 vp.)
Varallisuus: vapaan ihmisen ja epävapaan luonnon oikeudellisesti säänneltyjä kohtaamisia ( hegeliläinen malli) Kaupunkimailla kruununlahjoina erityinen epäkaupallinen maanluonto (res extra commercium) kumottu v. 1962 Moderni kaupunki: omistussuhteiden kokoelma Varallisuus käyttötarkoituksestaan irrotettuna Prototyypinomaisena tapahtumana omaisuuden vaihto Ohittaa kysymyksen siitä, mitä kaupungissa voi konkreettisesti tehdä (Paasto 2004; Zitting 1960)
Toimija Kaupunki Sektorihallinto (virastot) Liikelaitokset Ulossulkemisen tapa Edustuksellisuus Kategorisointi ja päätöksenteon pirstaloituminen Voittomotiivi, teknokratia Julkisen ja yksityisen aitaamisen identtinen syvärakenne: Kommonerien käyttöoikeuksien rajoittaminen ja siitä syntyvä potentiaali yksityishyödyn irrottamiselle yhteisestä
Valtaus (occupatio): isännättömän esineen ottamista omaksi (A. F. J. Thibaut) talonvaltaus: hylätyn kaupungin haltuunottoa Modernin esineherravallan synty (Damian Hecker): Omistuksen sisällöllisten ehtojen katoaminen Omistusoikeuden ja omistuksen tosiasian eron hämärtyminen Totaalinen omistusoikeus kaikkialla vallitsevana ja yhteiskunnallisesti neutraaliksi ymmärrettynä Talonvaltauksen esittämä ontologinen kritiikki: tarkoituksena porata reikiä omistuksen ruutukaavaan ja takaisinvallata kaupunkiyhteisten alaa (Paasto 2004)
Tausta: teologis- filosofinen keskustelu omistuksen oikeuttamisesta (Platonista Tuomas Akvinolaiseen) John Locke (1632 1704) Klassisen liberalismin isä? Rajoittamattoman yksityisomistuksen radikaali puolestajapuhuja? (mm. MacPherson 1962) Commons- Locken rekonstruktio: James Tully (1980): The Discourse on Property Hannu Tolonen (1993, 2005)
Locken luonnonoikeudellinen lähtökohta: maa on annettu kaikille ihmisille yhteisesti ja yhteiseksi "Mitä Jumala näillä sanoilla myönsikin [...] se ei ollut Aatamille erityisesti, toiset ihmiset poissulkien: mikä dominion tästä syntyikin, niin ei ainakaan yksityinen dominion, vaan dominion yhdessä koko muun ihmiskunnan kanssa. Perusongelma: miten kukaan voi ylipäänsä saavuttaa omistusoikeuden mihinkään? Yhteismaiden aitaamisen oikeuttamiseen liittyy suuria hankaluuksia (Locke, Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta, I.23
1. Omistuksen perusta on ihmiskunnan itsesäilytys ja oikeus yhteismaiden nautintaan 2. Ainoastaan vaivannäkö oikeuttaa aitaamisen 3. Aitaamista rajoittavat kolme ehtoa: a. Vaatimus jättää muille kyllin paljon ja yhtä hyvää b. Vaatimus pitäytyä käyttökyvyn mukaisessa tuotannossa c. Vaatimus ylläpitää parantaa yhteismaiden tilaa Omistusoikeus on viime kädessä toissijainen suhteessa yhteiskunnallisiin tarpeisiin Kellekään ei ole annettu sellaista omaisuutta, joka olisi koskematon silloin, kun "hänen Veljensä huutava tarve sitä vaatii Lähtökohtana aina yhteismaiden työstäminen ( Humane Industry, Workmanship ) ja niiden nautinta (Locke, Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta, I.42, II.25 51)
Locken alkutilakertomuksen valtaaja ~ talonvaltaaja Yhteismaissa / urbaanissa varallisuudessa kyse elämän ja tuotannon kentästä Ensisijaista: inhimillinen toimeliaisuus toimeentulon ja nautinnan turvaamiseksi Kysymys omistuksesta toissijainen, sillä merkityksen ja arvon kaupungille antaa vasta elävä yhteiskunnallinen työ
Juha Karhu (Pöyhönen 2000): Varallisuusoikeuden pitäisi jollain tapaa kuvastaa niitä periaatteita, joita ihmisyhteisöjen taloudellinen toiminta tosiasiassa noudattaa Tosiasia : varallisuuden luominen ja kasaaminen nykykapitalismissa perustuu ennen kaikkea immateriaaliseen tuotantoon Talonvaltauksien kohteet ( talot ) ovat materiaalisia, mutta niiden arvo ei ole seinissä vaan kontekstissa Lefebvre: sosiaalisuus kaupungin varsinaisena tuotantovoimana
Käyttöoikeus urbaanien yhteisten perusoikeutena Omistusoikeus toissijaisena ja alaltaan rajoitettuna oikeutena Kaupunkitila sosiaalisena tilana on peruuttamattomasti yhteinen Aqua profluens oppi: vapaana virtaava vesi on res iure gentium publica, kaikkien kansalaisten yhteisesti käytettävissä (Andersson 2010)
Lähteet: Andersson, Heidi: Veden saatavuus. Helsingin yliopisto, Helsinki 2010. Lefebvre, Henri: The Production of Space. Blackwell, Oxford & Cambridge 1991. Lefebvre, Henri: Writings on Cities. Blackwell, Oxford & Cambridge 1996. Lukkarinen, Jani: Autonomia ei löydy ydinkeskustasta. Essee yhteiskunnallisista liikkeistä, tilallisesta konfliktista ja hallintamentaliteetista. [Pro gradu - tutkielma.] Itä- Suomen yliopisto, Joensuu 2011. Macpherson, C. B: The Political Theory of Possessive Individualism. Oxford University Press, Oxford 1962. Määttä, Tapio: Maanomistusoikeus. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 1999. Paasto, Päivi: Omistuksen juuret. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2004. Pöyhönen, Juha: Uusi varallisuusoikeus. Kauppakaari, Helsinki 2000. Tolonen, Hannu: Inklusiivinen vai ekslusiivinen: John Locken omistuskäsityksen kaksi tulkintaa. Teoksessa Pekka Länsineva Veli- Pekka Viljanen (toim.): Juhlajulkaisu Antero Jyränki 1933 9/8 1993. Turun yliopisto, Turku 1993, s. 251 270. Tolonen, Hannu: Absoluuttinen ja ekslusiivinen: Yksityisen omistusoikeuden synty. Teoksessa Lars Björne Ari Saarnilehto Eva Tammi- Salminen Jarmo Tuomisto (toim.): Omistus, sopimus, vaihdanta. Juhlakirja Leena Kartiolle. Turun yliopisto, Turku 2005. Tully, James: A Discourse on Property: John Locke and his Adversaries. Cambridge University Press, New York 1980. Zitting, Simo: Kaupunkimaan omistuksesta. Ns. lahjoitusmaateorian kritiikkiä. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 1960. Kuvat: Pasi Huttunen ja Joensuun kaupunkikeskustayhdistys