V A L M E T 700 Käyttö ja hoito Valmet Oy Tourulan tehdas Jyväskylä Puh. 19100 Telex 28-228
VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa Teitä uuden VALMET traktorinne käyttöön ja huoltoon sekä antaa tärkeimmät tekniset perustiedot ja lukuarvot sen rakenteesta Lukekaa tämä käsikirja huolellisesti ennen traktorin käyttöä ja pitäkää se myöhemmin aina saatavilla. Jos Teillä joskus sattuu olemaan vaikeuksia uuden traktorinne suhteen on varminta neuvotella VALMET- piirimyyjän kanssa, joka antaa auliisti neuvoja sekä asettaa tarvittaessa koulutetun henkilökuntansa korjaamoineen ja erikoistyövälineineen Teidän käytettäväksenne. Tehdessänne tiedusteluja tai osatilauksia mainitkaa aina traktorin ja moottorin valmistusnumerot. Ne löytyvät traktoristanne kuvan 1 mukaan. Traktorin käyttäjänä Teidän on syytä muistaa, että säännöllinen huolto takaa parhaan tuloksen. 1023-68 K. J. Gummerrus osakeyhtiön kirjapainossa Jyväskylässä 1969
TRAKTORITYÖT TURVALLISEKSI 1. Traktorin rakenteeseen ja käyttöohjeisiin on riittävästi perehdyttävä ennen kuin traktoria ryhdytään käyttämän 2. Asetu aina ajoistuimelle jos käynnistät traktorin 3. Ennen moottorin käynnistämistä on vaihde asetettava vapaalle 4. Liikkeelle ei pidä lähteä, etenkään peruuttamaan ennen kuin on ehdottomasti varmistuttu siitä ettei lapsia ole vaaravyöhykkeessä. Lapsia ei pidä ottaa kyytiin. Henkilöiden kuljettaminen traktorissa on tieliikenneasetuksen mukaan kiellettyä ellei traktorissa ole paikoillaan asianmukaisia lisäistuimia. 5. Maantiellä ajettaessa etenkin liukkaalla kelillä on kytkintä ja jarrua käytettävä joustavasti ja varoen. On riittävän usein varmistauduttava siitä, että molempia pyöriä voidaan jarruttaa tasan. Jarrupolkimet on lukittava yhteen maantieajossa. Seisontajarrua voidaan hätätilassa käyttää ajojarruna. Tasauspyörästön lukkoa ei saa käyttää maantiellä ajettaessa. 6. Ajonopeuden on olosuhteiden mukaan oltava sellainen, että traktori pystytään varmasti hallitsemaan joka tilanteessa. Ylä- tai alamäkeen tultaessa on riittävän ajoissa vaihdettava sopivaan vaihteeseen. Alamäessä ei koskaan saa pitää vaihdetta vapaa-asennossa tai kytkinpoljinta alas painettuna, koska tällöin menetetään helposti traktorin hallinta. Jos traktori pysähtyy ylämäessä on peruutus suoritettava peruutusvaihteella pääasiassa moottorilla jarruttaen. Voimakasta jarrujen painamista tai nopeaa kytkinpolkimen nostoa on tällöin pystyynnousuvaaran takia varottava. Liikkeellä vaihtamista tai peräkärryillä peruuttamista on riittävästi ja ajoissa harjoiteltava. 7. Taustapeilit on pidettävä sellaisessa kunnossa, että pystytään seuraamaan mitä takana tapahtuu. Risteykseen tultaessa on hyvissä ajoin ennen kääntymistä näytettävä suuntamerkkiä, joka ei kuitenkaan oikeuta kääntymiseen ja hiljennettävä vauhtia sekä ryhmityttävä kääntymissuunnan mukaisesti. Vasemmalle käännyttäessä on erityisesti seurattava myös takaa tulevaa liikennettä ja tien keskiviivan reunaan ryhmittyneenä odotettava tien vapautumista. Sivutieltä päätielle tultaessa on ennen risteystä aina pysähdyttävä. Sivutieltä tulija ei saa haitata päätien usein hyvin nopeaakin liikennettä. 8. Valot, sekä traktorin että peräkärryn heijastimet on pidettävä kunnossa ja puhtaina sekä näkyvillä. 9. Perävaunua traktorissa ei saa kiinnittää muuhun kuin perävaunun vetokoukkuun tai taka-akselin korvakkeisiin, jotka on tarkoitettu raskaiden perävaunujen ja työkoneiden kiinnitykseen. Koukku on pidettävä myös kunnossa, jotta perävaunun aisa ei ajon aikana pääse irtoamaan. Kulunut vetokoukku on ajoissa uusittava 10. Kiviä ja kantoja yms. Vedettäessä on otettava huomioon oikea vetopisteen sijainti traktorissa. Vetopisteen on oltava mahdollisimman alhaalla ja riittävästi taka-akselin etupuolella tai jäykän, pitkähkön vetotangon päässä, jolloin traktorin etupää jonkin verran kevenee, mutta traktori ei nouse pystyyn.
11. Jos traktorin pyörät kaivautuvat, on pystyynnousuvaaran takia irrotusyritykset tehtävä mikäli mahdollista peruuttaen. Irrottamisessa olisi pyrittävä käyttämään mikäli mahdollista vetoapua 12. Ojan reunat ovat etenkin syksyisin ja keväisin pettäviä. Työkonetta nostettaessa on muistettava, että traktorin etupää voi keventyä niin paljon, että traktorin ohjautuvuus heikkenee tai häviää kokonaankin. Tasauspyörästön lukkoa esim. kynnössä käytettäessä on ennen kääntymistä varmistauduttava siitä, että lukko on irronnut. 13. Työkone on ehdottomasti laskettava alas, moottori pysäytettävä ja käynnistysvirta-avain otettava pois traktorin luota poistuttaessa. Nopeusvipu on jäätävä SEIS asentoon 14. Kun voimanottoakseli ei ole käytössä on akselin päällä pidettävä v.o. akselinsuojusta. Traktori tai työkone on puhdistuksen ja huollon ajaksi aina pysäytettävä, koska varsinkin väljät ja rikkinäiset vaatteet tarttuvat helposti koneen liikkuviin osiin. Traktorin voimanottoakselista käyttövoimansa saavaa työkonetta käytettäessä on voimansiirtoon käytettävän nivelakselin oltava kunnollisella suojuksella varustettu. Rikkinäiset suojukset on vaihdettava uusiin. 15. Kuumassa jäähdyttimessä on ylipainetta, joten tulppa on avattava hitaasti ja varoen. 16. Akusta haihtuu syttyviä kaasuja. Avotulen käyttö sen tarkistukseen on ehdottomasti kiellettyä. Metalliesineitä ei pidä panna akun päälle, koska akku voi tällöin oikosulun vuoksi jopa räjähtää 17. Traktorin korjausten yhteydessä ei traktoria saa jättää pelkästään nosturin varaan vaan on käytettävä varmoja tukia, varsinkin jos joudutaan työskentelemään traktorin alla 18. Traktoria ei pidä lainata sen käyttöön tottumattomalle. Traktorin käyttäjä on vastuussa siitä, että traktori ei aiheuta myöskään muille vahinkoa 19. Nostolaitteen pumpun kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä 20. Käyttäjän on otettava huomioon turvaohjaamoa koskeva sosiaaliministeriön päätöksen kohta: Jos katon päälle on kiinnitettävä kuormain tms. estää katon avaamisen on siihen tehtävä riittävän suuri luukulla varustettu aukko.
Kuva 1. 1.Traktorin n:o 2. Moottorin n:o Traktorin n:o Moottorin n:o Ostettu./.. 19.. Myyjä Osoite. Puhelin Traktorilla on takuuaikana kolme ilmaista huoltotarkastusta: 1. luovutustarkastus 2. 50 t huoltotarkastus 3. 300 t huoltotarkastus tehtävänänne on riittävän ajoissa ilmoittaa myyjällenne milloin mainitut tuntimäärät tulevat täyteen, jolloin tarkastus voidaan suorittaa sopivana ajankohtana.
TEKNILLINEN ERITTELY MITAT JA PAINOT 14X30 RENKAILLA Suurin pituus. 3625 mm Suurin leveys. 1900 mm (pienin raideleveys) Korkeus. 2280 mm Maavara. 500 mm Kokonaispaino... 3060 kg Etuakselipaino... 1080 kg Taka-akselipaino... 1980 kg Akseliväli.. 2212 mm Säädettävä raideväli -Edessä (7,50 16 ) 1380 1480 1580 1680 mm Käännetty.. 1514 1614 1714 1814 mm -Takana 1488 1600 1755 1870 mm Kääntösäde (ilm. jarruja)... 3600 mm TÄYTÖKSET Polttoainesäiliö.. 70 l Jäähdytysjärjestelmä. 15 l Kampikammio... 10 l Ruiskutuspumppu.. 0,3 l Vaihteisto, kaivurimalli. 15 l Vaihteisto, maatalousmalli 20 l Nostolaite.. 27 l Ohjauslaite, kaivurimalli... 3 l Vetopyörästöt 2x5,5 l Hihnapyöräkoneisto.. 0,8 l Jarrunestesäiliö. 0,45 l MOOTTORI Moottorin malli. Valmet 4105 Moottorin laji 4- tahtinen suoraruiskutusdiesel Jäähdytys... Neste (vesi) Sylinteriluku. 4 Sylinterin numerointi edestä. 1 2 3 4 Sylinterin läpimitta... 108 mm Iskunpituus 108 mm
Moottorin iskutilavuus.. 3,98 l Puristussuhde 17 Moottorinteho... 75 SAE hv Vastaava pyörimisnopeus. 2000 r/min Joutokäyntipyörimisnopeus.n. 600 r/min Suurin pyörimisnopeus kuormittamattomalla moottorilla. 2300 r/min Imuventtiilin välys kylmänä.... 0,25 mm Pakoventtiilin välys kylmänä... 0,25 mm Asetusmerkki vauhtipyörässä yläkäännekohta sylint. N:o 1. 0 ruiskutus alkaa sylint. N:o 1. 20 Moottorin paino n. 445 kg Ilmanpuhd. Suodin... Mann-pico POLTTOAINEÄRJESTELMÄ Polttoneste.... Kaasuöljy Ruiskutuspumppu. Simms P 4658/2 Siirtopumppu kalvotyyppinen.. AC VP Ruiskutusjärjestys. 1 2 4 3 Ruiskutusennakko. 20 eykk Suutin Simms Suuttimen pidin.... Simms Ruiskutuspaine. 200 kp/ cm2 Polttonestesuodin. CAV Suodinpanos. 835 015 106 Vedeneroitin. AC VOITELUJÄRJESTELMÄ Moottori Täysipainevoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtaussuotimen kautta. Moottorin Voiteluöljyn SAE - vahvuudet käyttölämpötilojen mukaan: -yli 0 C..20/20 W tai 10 W/30-0 C.-15 C.10 W/30 tai 10 W tai 5 W/20 -alle -15 C..5 W/20 tai 5 W DM laatuluokan öljyä käytetään normaalissa käytössä. Öljynpuhdistajan suodinkenno.836 007 806 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Lämpötilan säätö...teermostaatti, säädettävä kaihdin, Keskipakopumpulla tehostettu jäähdytys -Nesteen kierto. Tuuletin Siipiä. 4 Halkaisija.. 410 mm
SÄHKÖLAITTEET Jännite.. 12 V Käynnistinmoottori.. 4 hv Latausgeneraattori...300 W Latauksensäädin..Bosch VA 14V25A Akku 140 Ah Maajohto.. Negatiivinen kytkentä ( ¾ ) Etuvalolamput.. 45/35 W Työvalolamput. 45 W Seisontavalolamppu.5 W Vilkkuvalolamppu... 18 W Ohitusvalolamppu 15 w Sulakkeet. 6 kpl 8A, 1 kpl 16A KYTKIN Maatalousmalli: Parikytkin Halkaisija, ajokytkin. 11 voimanottokytkin... 11 Kaivurimalli: Halkaisija. 12 VAIHTEISTO Kokonaisvälisuhteet (pääakseli takapyörän napa) I 157,4 II 95,1 III 70,1 IV 42,3 V 33,5 VI 26,3 VII 20,3 VIII 15,9 Peruutus: hidas 83,3 nopea 50,3 NOPEUDET 14X34 RENKAILLA JA KIERROSLUVUILLA 800 r/min 2000 r/min 1 (L1) 1,2 km/h 3,2 km/h 2 (H1) 2,1 km/h 5,2 km/h 3 (L2) 2,8 km/h 7,1 km/h 4 (H2) 4,7 km/h 11,7 km/h 5 (L3) 5,9 km/h 14,8 km/h 6 (L4) 7,5 km/h 18,9 km/h 7 (H3) 9,8 km/h 24,5 km/h 8 (H4) 12,5 km/h 31,3 km/h Peruutus (LR) 2,4 km/h 5,9 km/h Peruutus (HR) 3,9 km/h 9,8 km/h HYDRAULIIKKA Pumpun tuotto. 49 l/min/2000 r/min, josta ohjauksella 15 l paine 70 kp7cm2 Nostokyky vetovarsien päissä.2000 kg Työpaine. 175 kp/cm2
Asento, vetovastus ja paineen säätö Suodin... Paperisuodin OHJAUSLAITTEET Tyyppi... Hydro-ohjaus Pumppu. Yhteinen nostohydrauliikan kanssa Aurauskulma.0 ¾6 mm JARRUT Tyyppi: hydraulisesti toimiva nelipintalevyjarru Jarrupinta-ala.1369 cm2 Seisontajarruna ajojarruihin mekaanisesti vaikuttava käsijarru RENKAAT Vakio Vaihtoehto Edessä 7, 50X 16 /6 13X16 /10 takana 14X30 /10 12ZX36 /10 15X30 /14 VOIMANOTTOAKSELI JA HIHNAPYÖRÄKONEISTO V.o. akselin kierroslukuja vastaavat.540 r/min / 1556 r/min tai 1080 r/min Moottorin kierrosluvut..1000 r/min /2000 r/min Ajovoimanotto.. 29,5 kierrosta yhtä takapyörän kierrosta kohti, 7,1 r/m(14x30 9 Voimanottoakselinläpimitta..13/8 Hihnap. Läpimitta/leveys..270 mm /165 mm Hihnan. Nopeus m/sek..12,7 16 21 Hihnap. Kierrosluku r/min 905 1140 1500 Voimanottoakselin kierrosluku r/min...605 760 1000 Vastaava moottorin kierrosluku r/min..1740 1520 1900 1210
KOJEET JA HALLINTALAITTEET Kuva 2. Ohjaamo 1. hydrauliikan kytkinvipu 2.ryhmävalitsin 3. Jarrupolkimet 4. Vaihdevalitsin 5. Nopeuspoljin 6. Tasauspyörästön lukon poljin 7. Ohjausvipu 8. Säätövipu 9. Istuimen säätöruuvi 10. Voimanoton valitsinvipu 11.seisontajarru 12. V.o. kytkinpoljin 13. Ajokytkinpoljin 14. tuulilasinpyyhkijä
Kuva 3. Kojetaulu 1. Lasinpyyhkijän vipukytkin 2. Lämmityslaitteen vipukytkin 3. Ohitusvalon painonappi 4. Yhdistetty valonvaihtajan, suuntavilkun ja äänimerkin kytkin. 5. Yhdistetty öljynpaine ja lämpömittari 6. Käyttötunti- ja kierroslukumittari 7. Yhdistetty polttoaine- ja latausmittari 8. Virtalukko 9. Nopeus- ja pysäytinvipu 10. Ajo- ja seisontavalojen vipukytkin 11. Työvalon vipukytkin 12. Kattovilkun vipukytkin 13. Kaihtimen ketju. YHDISTETTY ÖLJYNPAINE- JA LÄMPÖMITTARI (Kuva 3. 5.) Moottorin öljynpaine nähdään asteikolta OIL. Normaaliajossa pitää paineen olla 2 3,5 kp/cm2 vastaten asteikon vihreän keskialuetta. Mikäli näin ei ole, on moottori pysäytettävä ja etsittävä mahdollinen vika. Lämpötila-asteikolta TEMP nähdään jäähdytysnesteen ja siten moottorinkäyntilämpötila, mikä on normaalisti n. 85 C. Osoitin näyttää tällöin vihreän keskialuetta. Mikäli lämpötila kaihtimen säädöstä huolimatta pysyy liian alhaisena tai kohoaa liian suureksi on moottori pysäytettävä ja etsittävä mahdollinen vika. Mittarissa on lisäksi suuntavilkun (punainen) ja kattovilkun (vihreä) merkkivalot. KÄYTTÖTUNTI JA KIERROSLUKUMITTARI (Kuva3. 6.) Mittari osoittaa traktorin työskentelemät kokonaistuntimäärät, moottorin kierrosluvun minuutissa (r/min) sekä nopeuden (km/h).
YHDISTETTY POLTTOAINE- JA LATAUSMITTARI (KUVA 3. 7.) Sähköisesti toimiva kohotyyppinen polttoainemittari TANK toimii virran ollessa kytkettynä. Kukin vihreä alue vastaa ¼ pääsäiliön tilavuudesta. Ampeerimittarin punaisen ja vihreän alueen mitta-alue on 30 0 ja 0 +30A. Ennen käynnistystä virran ollessa päällä ja alhaisilla kierroksilla mittari näyttää puolelle. Mikäli näin tapahtuu suuremmilla kierrosluvuilla on moottori pysäytettävä ja etsittävä mahdollinen vika. Mittarissa on lisäksi kaukovalon ja työvalon merkkilamppu. YHDISTETTY VALONVAIHTAJAN JA ÄÄNIMERKIN KYTKIN (KUVA 3. 4.) I. Kaukovalot 1. Suuntavilkku oikealle 2. Suuntavilkku vasemmalle II. Lähivalot 1. Suuntavilkku oikealle 2. suuntavilkku vasemmalle III. Äänimerkki VIRTALUKKO (KUVA 3. 8.) Virta-avaimen perusasennossa ovat muiden kulutuslaitteidenvirtapiirit poikki lukuun ottamatta ajo- ja seisontavaloja. Käännettäessä avainta myötäpäivään ensimmäiseen asentoon voidaan kytkeä muut virrankulutuslaitteet toimintaan. Edelleen käännettäessä saadaan aikaan hehkutus thermostart laitteen avulla. Käännettäessä avainta edelleen käynnistyy moottori. Normaalioloissa käännetään avain suoraan käyntiasentoon (kts. Sivuja 15, 16). NOPEUS- JA PYSÄYTINVIPU (Kuva 3. 9.) Siirtämällä vipua oikealle moottorin pyörimisnopeus kasvaa. Siirtämällä vipua vasemmalle pysähtyy moottori. Huom. Pitäkää vipu aina SEIS - asennossa traktorin ollessa pysähtyneenä. KYTKINPOLKIMET Maatalousmalli Sekä ajokytkimen, että voimanottokytkimen hallinta tapahtuu omalla polkimellaan. Haluttaessa voidaan polkimet lukita toisiinsa siten, että molemmat toimivat samanaikaisesti.
SEISONTAJARRU (Kuva 2. 11.) Seisontajarru vaikuttaa mekaanisesti ajojarruihin. Vetämällä käsivipu ylös saadaan pitävä lukitus. Huom. Seisontajarrua voi käyttää hätätilanteessa pysäyttämiseen. TASAUSPYÖRÄSTÖN LUKON POLJIN (KUVA 2. 6.) Tasauspyörästön lukon avulla saadaan lisää vetovoimaa toisen pyörän luistaessa painamalla poljin nokkansa varaan. Huom. Kaarreajoa lukko päällä on vältettävä. NOSTOLAITTEEN SÄÄTÖVIVUT (Kuva 2. 7. 8.) Vivut sijaitsevat istuimen oikealla puolella helposti hallittavalla paikalla. Työntämällä ohjausvipua eteenpäin saadaan nostovarret laskemaan. Taaksepäin työnnettäessä ne nousevat. Säätövivulla voidaan valita joko vetovastuksen tai paineen suuruus. Työkoneen laskeutumisnopeuden säätövipu sijaitsee nostolaitteen kannessa istuimen etupuolella.
Vaihdetankojen päihin on kuvattu vaihdevalitsimien asennot eri nopeuksilla. Vaihdetangon nupissa tarkoittaa etummainen numero sitä, että ryhmävalitsin on etuasennossa (L) ja vastaavasti takimmainen, että ryhmävalitsin on taka-asennossa (H). HYDRAULIIKAN KYTKINVIPU (kuva 2. 1.) Painamalla vipua eteenpäin kytkeytyy pumppu toimimaan. Käytössä, jossa ohjausta tai nostolaitetta ei tarvita on edullista irrottaa pumppu kytkennästä. Huom. Vipua ei saa kytkeä moottorin pyöriessä. VOIMANOTON VALITSINVIPU Valitsinlevyssä on kaksiosainen alue; ajovoimanottoalue ja moottorivoimanottoalue. Ajovoimanotto Valitsinvivun ollessa ajovoimanottoasennossa pyörähtää v.o. akseli 7,1 r/m. Ajovoimanotto tulee kytkeä ja irrottaa traktorin seistessä tai erityistä varovaisuutta noudattaen pienillä ajonopeuksilla. Varoitus. Ajovoimanotossa v.o. akseli pyörii peruutettaessa takaperin. Voimanottoakselin suojusta on käytettävä jos akseli ei ole käytössä. Käytön aikana on akseli suojattava nivelakselin suojuksella. Huom. Huomaa voimanottoakselin vahvuus 1 3/8 ASEA 6-urainen. Moottorivoimanotto Moottorivoimanotto voidaan kytkeä ja irrottaa v.o. kytkinpolkimella, jota tulee käyttää myös voimanoton kierroslukua valittaessa. Varoitus. Koska voimanottokierrosluvut 540 r/min ja 1000 r/min saadaan samalta akselilta tulee voimanoton kierrosluku ehdottomasti valita siten, että se vastaa kytkettävälle koneelle tai laitteelle määrättyä kierroslukua. ISTUIN Istuimessa on kuljettajan painon mukainen säätö (Kuva 2. 9.) sekä eteen taakse säätö.
KÄYTTÖ JA AJO Katso huoltotaulukon päivittäisiä toimenpiteitä sivu 39 KÄYNNISTYS 1. Normaalioloissa - Käännä nopeusvipu käyntiasentoon - Kytke virta työntämällä avain virtalukkoon - Paina kytkinpolkimet alas - Aseta vaihdevalitsimet vapaa-asentoon - Käynnistä moottori - Kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti käynnistys - Säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla niin ettei moottori ryntää - Tarkista öljynpainemittarista moottorin öljynpaine. Ellei mittari näytä painetta on moottori heti pysäytettävä ja tarkistettava vika - Tarkkaile ampeerimittarin toimintaa 2. Pakkasella - käännä nopeusvipu käyntiasentoon - paina lisäpolttonestenasta (pakkosyöttö) sisään. Ks. Kuvaa 8 - irrota hydrauliikkapumpun kytkentä - paina kytkinpolkimet alas - aseta vaihdevalitsimet vapaa-asentoon - kytke virta työntämällä avain virtalukkoon - kytke virta thermostart laitteeseen n. 10 sek. Ajaksi - käännä virta-avainta myötäpäivään ja annan käynnistinmoottorin vetää keskeytyksettä kunnes moottori pystyy käymään omalla voimallaan - säädä moottorin pyörimisnopeus nopeusvivulla - tarkista öljynpainemittarista moottorin öljynpaine - ellei mittari näytä painetta on moottori heti pysäytettävä ja haettava vika - tarkkaile ampeerimittarin toimintaa ks. Siv. 12 - kun moottori on lämmennyt pysäytä ja kytke hydrauliikkapumppu ja käynnistä uudelleen tavalliseen tapaan jos traktori joudutaan käynnistämään hyvin kovassa pakkasessa ( alle 20 C) on syytä lisäksi varautua: - akku irrotetaan traktorista ja viedään lämpimään paikkaan - polttoneste on talvilaatua so. Se ei jähmety pakkasessa - moottorin öljyt eri voitelukohteissa ovat talvilaatua (ks. Öljytaulukkoa)
Apulaitteiden hyväksikäyttö Alhaisessa lämpötilassa (esim. alle ¾15 C) kestää usein kauan ennen kuin moottori käy tasaisesti kaikilla sylintereillä. Käynnistystä helpottaa huomattavasti thermostart-laite, joka muutaman sekunnin kulutta laitteen hehkutusvirran kytkemisestä alkaa polttaa polttonestettä moottorin imusarjassa lämmittäen siten imuilman. Sitä käytettäessä menetellään seuraavasti: Nopeusvipu käännetään vain hiukan joutokäyntiä nopeammalle, mutta muuten suoritetaan alkuvalmistelut tavalliseen tapaan. Hehkutusvirta kytketään päälle ja 10 sekuntia sen jälkeen suoritetaan käynnistys. Vasta kun moottori käy tasaisesti kaikilla sylintereillä lopetetaan hehkutus, jolloin myös polttonesteen tulo thermostart-laitteeseen lakkaa. Hehkutuksen aikana ei myöskään moottorin pyörimisnopeutta nosteta, koska äkillinen kylmän ilman saanti voi pysäyttää moottorin. Vain niissä tapauksissa, joissa thermostart-laite puuttuu tai se on epäkunnossa saadaan käyttää käynnistysaerosolia (Start-Pilot tai muu vastaava). Tällöin imusarjan kumitulppa poistetaan ja aukosta suihkutetaan 1. Sek. Imusarjan etupään suuntaan ja saman verran takapään suuntaa käynnistyspyörityksen aikana. Aerosolin puuttuessa voidaan pitää polttonesteellä kostutettua palavaa trasselipalloa aukon edessä käynnistyksen aikana. Moottorin käynnistyttyä suljetaan aukko. Esilämmityslaitteet asennetaan ja niitä käytetään niiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Valmet-traktorin moottorissa on olemassa valmiit liitoskohdat esilämmittimen letkuille. Toimenpiteet käynnin aikana - Tarkkaile öljynpainetta ks. Sivua 11 - Tarkkaile veden lämpötilaa ks. Sivua 11 - Tarkkaile ampeerimittarin toimintaa ks. Sivua 12 - Jos moottori on ajettu kuumaksi on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää nestettä - Älä käytä moottoria tarpeettomasti joutokäynnillä. Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimien tukkeutumisen estämiseksi - Uuden traktorin käytössä on pyörimisnopeuden keskialue suositeltavaa. Raskasta kuormaa, pyörimisnopeuden huippua ja sitkeää vedätystä alhaisella pyörimisnopeudella on vältettävä ensimmäisen 50:n käyttötunnin aikana. Erityisesti pitäisi välttää jatkuvaa ajoa samalla vaihteella, koska kohtuullinen vaihtelevuus välityksessä ja pyörimisnopeudessa on traktorin kestävyydelle eduksi.
AJO Vaihteiston käyttö Ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdevalitsimien ja ryhmävalitsimen käyttöön. Ks. Sivua 13. Suorita liikkeelle lähtö ja ajaminen seuraavasti: - Paina kytkinpoljin alas, 8tai polkimet jos käytät moottorivoimanottoa) - Käännä nopeusvipua juuri sen verran, että moottori hyrähtää hiukan nopeampaan käyntiin - Aseta sopiva vaihde päälle - Päästä kytkinpoljin tai polkimet ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle - Säädä ajonopeus nopeusvivulla tai nopeuspolkimella - Älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin tai jarrupolkimilla - Jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan kuitenkin vain sen verran, että osoitin pysyy vihreän alueen oikealla puolella. Parikytkintraktorissa liikkeelle lähtö tapahtuu normaalisti sisemmällä ajokytkinpolkimella. Jos traktoriin liitetty moottorivoimanottoa käyttävä laite suoritetaan sen kytkentä v.o. kytkinpolkimella. Kylmän moottorin lämpötila on pyrittävä saamaan kaihdinta säätämällä mahdollisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin. Kylmänä moottori kuluu nopeasti. PYSÄYTYS - Käännä nopeusvipu joutokäyntiasentoon - Paina kytkinpoljin (tai polkimet) alas - Aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - Älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen vaan anna sen jäähtyä joutokäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaamiseksi. - Käännä nopeusvipu pysäytysasentoon - Jos jäähdytysjärjestelmä on täytetty pelkällä vedellä on vesi jäätymisvaaran uhatessa poistettava.
Kuva 4. Hydrauliikan säätövivut 1. ohjausvipu 2. säätövipu NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖ Traktorin 3- pistenostolaitetta varten on asennon-, vetovastuksen- ja paineensäätö. Hydrauliikkapumppu on riippumaton traktorin kytkimestä ja vaihteistosta. Varsinaisesti hallinta tapahtuu kahdella vivulla, jotka ovat pyöreä ohjausvipu 1 ja kulmikas säätövipu 2. (kuva 4). Nämä ovat ohjaajan oikealla puolella. Edellisten lisäksi on nostolaitekotelon kannessa lasku- ja nostonopeuden säätövipu (kts. Sivu 13). 1. vetovarsien nosto, lasku ja asennonsäätö suoritetaan pyöreällä ohjausvivulla. Vetovarret laskeutuvat kun ohjausvipua siirretään alas eteenpäin ja nousevat vastakkaiseen suuntaan. Jättämällä ohjausvipu määrättyyn kohtaan säätökaarella asettuvat nostolaitteet sitä vastaavalle korkeudelle pitoasentoon. Säätökaarella on siirrettävä rajoitin joka lukitaan siipimutterilla haluttuun kohtaan työvälineen työskentelysyvyyden perussäätö suoritetaan ohjausvivun avulla. Samalla on huomioitava työntövarren oikea mitta ja kaltevuuden säätö. Työntövarrelle on traktorissa pyöreä tai pitkä reikä. Säädettäessä työsyvyyttä vetovastuksen mukaan on pitkä reikä käytössä ja vetovastuksen muutokset välittyvät vetovarsien kautta. 2. säätövivulla 2 on edessä vetovastuksen tunnustelun säätöalue, herkkyys on suurimmillaan kaaren alaosassa. Kaaren takaosassa on paineensäätöalue, paine on suurimmillaan kaaren keskellä ja laskee taaksepäin Lasku- ja nostonopeuden säätövipu on työvälineen laskunopeuden säätämiseksi. Vasemmalla on toiminta nopeampaa ja oikealla hitainta. Yleensä pumpun rasituksen kannalta on vasen asento suositeltava. 2-pistekiinnitteiset työvälineet voivat toimia vetovastussäädön mukaan, koska voimat välittyvät säätölaitteisiin vetovarsien välityksellä. Ulkopuolisen nostosylinterin avulla suoritetaan työvälineen nosto kuljetusasentoon. VETOVASTUKSEN TUNNUSTELULAITTEEN SÄÄTÖ Vetovastuksen tunnustelu tapahtuu vetovarsien kautta. Vaikutus välittyy traktorin takaosaan nivelöidyn tunnustelukaaren 5 (kuva 5) avulla, säätökoneistoon karan 7 ja tunnustelun säätöruuvin 6 välittämänä. Tunnustelukaaren yläosassa o vastajousi 8, joka on tehtaalla säädetty perusarvoonsa.
Kuva 5. 3. Ja 4. Työntövarren kiinnitysreiät 5. Tunnustelukaari 6. Tunnustelijan säätöruuvi 7. Tunnustelijan kara 8. Vastajousi Kun kulmikas säätövipu 2 on eteen alas asennossaan on karan 7 ja tunnustelun säätöruuvin 6 väli 1 mm. Tämä tarkistus suoritetaan ilman nostolaitteisiin kytkettyä työvälinettä. Maan kovuuden, työvälineiden koon tai vastaavan poikkeavuuden vuoksi voidaan lisätä jousen 8 esijännitystä, jonka vetovastuksen on voitettava ennen kuin muutokset vaikuttavat karaan 7. Jousen kiristyksen yhteydessä on avattava säätöruuvia 6 niin, että karaan jää edellä mainittu 1 mm välys, kun säätövipu 2 on eteen alas asennossaan. Varsinaisen työn aikana voidaan säätövivun avulla vetovastustunnustelua pienentää siirtämällä säätövipua ylöspäin haluttuun asentoon. ULKOPUOLISEN HYDRAULIIKAN ULOSOTTO Nostolaitteen vasemmalle puolelle jakokappaleeseen on mahdollisuus sijoittaa 4 kpl lisäventtiilejä joiden max. Työpaine on 175 kp/cm2. Lisäventtiilien avulla voidaan hydrauliikan toiminta helposti ohjata ulkopuolisiin laitteisiin kuten kuormaajiin, kippeihin ym. Ulkopuolisten sylintereiden iskutilavuus saa olla korkeintaan15 l ilman lisäöljysäiliötä. HIHNAPYÖRÄKONEISTONKÄYTTÖ Asianmukaisesti paikalleen kiinnitettyä ja huollettua hihnapyöräkoneistoa käytetään seuraavasti: - Paina v.o. kytkinpoljin alas - Valitse voimanoton valitsinvivulla haluttu nopeus, ks. sivua 9 - Päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä. - Suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksesä.
RAKENNE MOOTTORI Yleistä Moottori on nestejäähdytteinen, nelitahtinen suoraruiskutusjärjestelmään perustuva dieselmoottori. Sen varusteiden yleinen järjestely ilmenee oheisista kuvista 6 ja 7. Moottorin pääarvot on esitetty sivuilla 6 ja 7. POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ Polttoneste tulee traktorin säiliöstä (kuva8) putkea myöten vedenerottimeen 2 ja jatkaa siitä siirtopumppuun 3. Siirtopumppu painaa polttonesteen suotimeen 4, josta polttoneste siirtyy ruiskutuspumppuun 5. Ruiskutuspumpussa on neljä mäntätoimista pumppuelementtiä, joista jokainen vuorollaan painaa polttonesteen korkeapaineisena sumuttimeen 6. Sumuttimen alapäässä on 4-reikäsuutin, josta polttoneste suihkuaa hienona sumuna palotilaan. Palotilassa puristuksessa kuumentunut ilma sytyttää polttonesteen. Sumutinten yläpäät on yhdistetty putkella suotimeen sallien ylivuotopolttonesteen paluun takaisin polttonestesäiliöön. Ilman poisto ruiskutusjärjestelmästä on tärkeä toimenpide ja on se syytä suorittaa aina kun järjestelmä on syystä taikka toisesta avattu, kun polttoneste on päässyt ajon aikana loppumaan niin, että ilmaa on tunkeutunut järjestelmään ja muulloinkin pitkän seisonnan jälkeen. Tämä tapahtuu avaamalla suotimen päällä oleva ilmanpoistoruuvi ja pumppuamalla käsipumpun vivulla 9, kunnes ilmanpoistoruuvista valuva polttoneste on kuplatonta. Ruuvi suljetaan ja ruiskutuspumpun ilmapoistoruuvit 10 avataan. Pumppuamista jatketaan kunnes näistäkin valuva neste on kuplatonta, jonka jälkeen ruuvit suljetaan. Kylmäkäynnistyksen rikastinta (pakkosyöttö) on syytä käyttää, kun moottori ei ole lämmin. Tämä tapahtuu seuraavasti. Nopeusvipu 14 asetetaan täyttä kaasua vastaavaan asentoon. Pysäytintanko12 viedään ajoasentoon (kuvassa vasempaan ääriasentoon) tämän tangon akselin päässä oleva nasta 13 painetaan sisään, jonka jälkeen moottori käynnistetään. Lisäpolttonestelaite tulee itsestään pois toiminnasta, kun moottori alkaa käydä.
Kuva 6. Moottori etuvasemmalta 1. öljyn mittatikku 2. Vedeneroitin 3. Ajoitusmerkin tarkastusaukko 4. Öljysuodin 5. Jäähdytysnesteen tyhjennyshana 6. Polttonestesuodatin 7. Moottorin takapään nostolenkki 8. Sumuttimet 9. Moottorin jäähdytysnesteen lämmityslaitteen liitoskohta. 10. Termostaatti 11. Moottorin öljyntäyttöaukko 12. Jäähdytysnesteen tuloaukko jäähdytyspumppuun 13. Ruiskutuspumppu 14. Öljynpaineen säätöventtiili
Kuva 7. Moottori etuoikealta 1. Latausgeneraattori 2.Paluuputki 3.Huohotusputki 4.Moottorin etupään nostolenkki 5.Kylmäkäynnistysaukko 6.Ilmansuodin 7.Käynnistinmoottori
Jos syystä taikka toisesta esim. kovalla pakkasella moottori pysähtyy on lisäpolttonestelaite saatettava uudelleen toimintaan siten kuin edellä selostettiin. Polttonesteenä käytetään kaasuöljyä. Sen tulee olla puhdasta ja vedetöntä. Epäpuhtaudet aikaansaavat käyntihäiriöitä ja ruiskutuspumpun kulumista. Varastosäiliötä ei pidä milloinkaan tyhjentää pohjaan saakka otettaessa nestettä traktorin säiliöön, sillä pohjalle ovat kerääntyneet juuri mainitut epäpuhtaudet. Kuva 8. Polttonestejärjestelmä 1. polttonestesäiliö 2. Vedenerotin 3. Siirtopumppu 4. Suodin 5. Ruiskutuspumppu 6. Sumutin 7. 4-reikäsuutin 8. Ylivuotoputki 9. käsipumpun vipu 10. Ilmanpoistoruuvi 11. Ilmanpoistoruuvi 12. Pysäytinvipu 13. Kylmäkäynnistinnasta 14. Nopeusvipu 15. Öljyntäyttöaukko 16. Öljypinnan tarkistusaukko 17. Öljynpoistoaukko 18. Ylivuotoputki 19. Kylmäkäynnistinlaitteen polttonestesäiliö 20. Kylmäkäynnistyslaite (thermostart)
Talviaikaan on käytettävä ns. talvilaatu-polttonestettä, joka ei jähmety pakkasessa juoksemattomaksi. Niissä tapauksissa joissa polttoöljyn käyttö dieselpolttonesteenä on lain mukaan sallittu on huomioitava polttoöljyn jähmettymistaipumus ( n. ¾15 C) ja hiukan kaasuöljyä heikompi käynnistyvyys. Parhaissa talvilaatua olevissa I- luokan polttoöljyissä ovat em. haitat vähäisiä. Ruiskutuspumppuun ja suuttimiin ei ole syytä kajota. Niiden korjaus annetaan asiantuntijan tehtäväksi. Jos pumppu on irrotettava korjausta varten taikka asennettava uudelleen ks. Erikoisohjeiden kohtaa >Ruiskutuspumpun irrotus ja kiinnitys< Suotimen mahdollisen tukkeutumisen vuoksi on spriin käyttö polttonesteen jäätymisenestoaineena ehdottomasti kielletty. VOITELUJÄRJESTELMÄ Hammaspyörämallinen voiteluöljypumppu 2 (kuva 9) imee öljyn moottorin öljypohjasta siivilän 1. Läpi. Pumpusta öljy menee tasauskanavaan, jonka toisessa päässä on jousikuormitteinen säätöventtiili 12. Sen tehtävänä on pitää öljynpaine suunnilleen vakiona pyörimisnopeudesta riippumatta. Tasauskanavasta öljy menee öljynsuotimeen 3. Jonka lävitse kulkee koko paineenalainen voiteleva öljymäärä (päävirtaussuodin). Täältä öljy menee pääjakokanavaan 4, josta osa öljystä menee päälaakereille 5 ja sieltä kampiakselin porauksia myöten kiertokankien laakereille 11. Osa pääjakokanavan öljystä nousee nokka-akselin laakereille, joista se valuu nokka-akselipesäkkeen pohjalle voidellen nokat ja palaa valumisrei istä kampikammioon. Pääjakokanavan etuosasta nousee öljy välihammaspyörän laakerille 6, jatkaa siitä nokka-akselin kautta venttiilivipujen akselille 8 voidellen venttiilivipujen laakerit, venttiilivivut sekä venttiilien varret. Sieltä öljy palaa nostotankojen reikien kautta kampikammioon. Öljynpainemittari 14 on liitetty pääjakokanavaan JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Jäähdytyspumppu 2 painaa kennojäähdyttimen 1 alaosasta tulevan jäähdytysnesteen sylinteriryhmän jäähdytystilaan. Sieltä jäähdytysneste nousee sylinterin kanteen ja palaa termostaatin 3 kautta kennojäähdyttimen yläosaan. Osa jäähdytysnesteestä menee termostaatin alapuolelta sivukiertoputkea 4 myöten takaisin jäähdytyspumppuun. sivukierron avulla saavutetaan moottorin tasainen lämpeneminen kaikissa olosuhteissa.