VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE

Transkriptio

1

2 VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE Tämän kirjan tarkoituksena on perehdyttää Teidät Valmet traktorin käyttöön ja huoltoon sekä antaa tärkeimmät teknilliset perustiedot ja lukuarvot rakenteesta. Jos traktorinne vaatii toimenpiteitä, joita ei tässä kirjassa ole selostettu, on varminta neuvotella VALMET-piirimyyjän kanssa, joka auliisti antaa neuvoja sekä asettaa tarvittaessa koulutetun henkilökuntansa korjaamoineen Teidän käytettäväksenne. Ottaessanne yhteyttä VALMET-huoltoverkostoon, pyydämme Teitä ilmoittamaan traktorin numeron, joka on mainittu kojetaulun kilvessä, sekä moottorin numeron, joka on leimattuna moottorin sivulla latausgeneraattorin alla. Traktorin käyttäjänä Teidän on syytä muistaa, että säännöllinen huolto takaa parhaan tuloksen. 2

3 3

4 Kuva 1. Hallinta- ja valvontalaitteet 4

5 1. Ilmansuodatin 2. Käyttötunti- ja pyörimisnopeusmittari 3. Lämpö- ja öljynpainemittari 4. Kaihtimen säätöketju 5. Pysäytintanko 6. Kytkinpolkimet 7. Ryhmävalitsin 8. Jarrun säätöruuvi 9. Nostovarsi 10. Nostotanko 11. Työntövarsi 12. Vetovarsi HALLINTA- JA VALVONTALAITTEET -akseliväli... -raideväli säädettävä edessä... takana... Päämitat eri renkailla -kääntösäde, pienin... -pituus, suurin... -leveys, suurin... -korkeus moottorin suojuksen päältä -maavara... -kokonaispaino... -renkaat: edessä... takana... -ohjauslaitteet... -kytkinmalli... -jarrut... TEKNILLISIÄ YLEISTIETOJA 13. Jäähdyttimen korkki 14. Virtalukko ja valokatkaisin 15. Nopeusvipu 16. Polttonesteen täyttöaukon korkki 17. Jarrupolkimet 18. Nopeuspoljin 19. Hydrauliikan säätövipu 20. Seisontajarrun lukitsin 21. Hydraulisen pumpun kytkinvipu 22. Vaihdevalitsin 23. Ryömintävaihdevalitsin 24. Kaltevuussäätimen kampi 1,90 m cm cm 11 x x x x 28 2,90m 2,90m 2,95m 3,00m 2,24m 2,24m 1,35m 1,38m 0,45m 0,50m 1830kg 1910kg 6,50 x 16/4 tai 7,50 x 16/6 13 x 24/6, 11 x 28/6, 13 x 28/6 tai 11 x 32,6 Erikoisruuviohjaus, 2-välitankoa Kuiva, yksilevyinen, halkaisija 11 takapyöriin joko erikseen tai yhdessä vaikuttavat sisäpuoliset kenkäjarrut 5

6 -nopeudet 11 x 24 tai 11 x 28 renkailla moottorin kierrosluvuilla 800 r/min 2250 r/min 1. vaihde L 1,3 km/t 3,5 km/t 2. vaihde L 2,1 km/t 5,6 km/t 1. vaihde H 3,2 km/t 8,9 km/t 3. vaihde L 4,2 km/t 12,0 km/t 2. vaihde H 5,2 km/t 14,6 km/t 3. vaihde H 10, 9 km/t 30,6 km/t 1. peruutusvaihde L 1,8 km/t 5,0 km/t 2. peruutusvaihde H 4,5 km/t 12,8 km/t 11 x 32 ja 13 x 28 renkailla ovat nopeudet n.9% korkeammat. Moottorin 310 B Päämitat ja -arvot: -moottorin malli -moottorin laji -toimintatapa -jäähdytys -sylinteriluku -sylinterien järjestely -sylintereiden numerointi edestä lukien -sylinterin läpimitta -iskun pituus -yhden sylinterin iskutilavuus -koko moottorin tilavuus -polttojärjestelmä -puristussuhde -moottorin teho SAE -vastaava pyörimisnopeus -moottorin paino kuivana -joutokäyntipyörimisnopeus n. -suurin pyörimisnopeus kuormittamattomalla moottorilla n. -venttiilin välys kylmänä imuventtiili pakoventtiili -venttiilien ajoitus imuventtiili avautuu imuventtili sulkeutuu pakoventtiili avautuu pakoventtiili sulkeutuu -asetusmerkit vauhtipyörässä yläkäännekohta syl. n:o 3 ruiskutus alkaa syl n:o 3 Valmet 310 B diesel 4-tahtinen mäntämoottori neste(vesi) 3 rivissä mm 114mm 0,895 l 2,685 l suoraruiskutus hv 2250 r/min 340 kg 650 r/min 2450 r/min 0,25mm 0,25mm 10 o eykk. 42 o jakk. 42 o eakk. 10 o jykk. >>0 o >> >>20 o >> 6

7 Polttonestejärjestelmä -polttoneste -ruiskutuspumppu -siirtopumppu kalvotyyppinen -ruiskutusjärjestys -ruiskutusennakko -suutin -suuttimen pidin -ruiskutuspaine -suodattimet(polttonesteen) esisuodatin suodatinpanos, huopa hienosuodatin suodatinpanos, paperi Voitelujärjestelmä kaasuöljy Simms P4624/3 AC >> VP>> o eykk. Simms NL283 Simms HB97S kp/cm 2 Simms FP 15 Valmet AL Simms FP 11 Valmet AL Täysipainevoitelu hammaspyräpumpun avulla päävirtaussuodattimen kautta. Voiteluöljyn käyttöluokat, täytösmäärät sekä SAE-vahvuudet on ilmoitettu taulukossa 3. sivulla 68. -suodatinpanos -voiteluöljyn paine lämpimässä moottorissa, normaali joutokäynnillä pyörimisnopeudella 2000r/min aina sallittu hätätilassa Valmet AL ,0 kp/cm 2 3,5 kp/cm 2 1,0 kp/cm 2 Jäähdytysjärjestelmä -lämpötilan säätö -jäähdytys -jäähdytysneste, kesällä -jäähdytysneste, talvella -jäähdytysjärjestelmän suoja-aine esim. -jäähdytysnesteen lämpötila n. -termostaatin avautum. alkaa -termostaatti täysin auki Sähkölaitteet -jännite -latausgeneraattori, 260 W säädettävä kaihdin jäähdyttimen edessä kennosto ja tuuletin, vedenkierto tehokkaalla keskipakopumpulla. Järjestelmässä on termostaatti. vesi- tai jäähdytysneste jäähdytysneste Shell Dromus Oil 1% 85 o C 74 o -76 o C 83 o C 12 V Lucas C40T 7

8 -jännitteen säädin -käynnistinmoottori 4 hv -akku -maadoitettu napa Kiristysmomentit -kiertokangen ruuvit -päälaakereiden ruuvit -vauhtipyörän kiinnitysruuvit -sumuttimen kiinnitys -ruiskutuspumpun hammaspyörän kiinnitysmutteri -sylinterin kannen kiinnitysmutterit kiristysjärjestys kuten kuvassa Lucas RB 340 Bosch JD 12 V PS 140 Ah plus (+) 9 kpm 12 kpm 10 kpm 2 kpm 6,5 kpm 15 kpm 26 Hydraulinen järjestelmä Nostolaitteenpumpun suurin teho on 25l/2250 r/min. Paineen rajoitusventtiilin avautumispaine on 130kp/cm 2. Suurin nostovoima vetovarsien päissä 1350 kg. Nostolaite on kytkimestä riipumaton. Hydraulisesti nostettava vetokoukku. Työkoneen Hydr. painonsiirtojärjestelmä. Kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset. Hihnapyöräkoneiston päämitat ja -arvot -voimanottoakselin kierrosluku -voimanottoakselin läpimitta -hihnapyörä: leveys läpimitta kierrosluku hihnan nopeus suositeltava puimakoneen hihnapyörän läpimitta 540 r/min (vast. moott r/min) 1 3/8 165mm 225mm 1100 r/min (vast. moott r/min) 12,96 m/sek 220mm Täytökset -polttonestesäiliö -moottorin kampikammio -ruiskutuspumppu -ilmansuodatin -vaihteisto -nostolaite -vetopyörästöt 2 x 1,1= -ohjauslaite -hihnapyöräkoneisto -jäähdytysjärjestelmä 40 l - ilmanpaineet 6,4 l edessä 0,3 l 6,50 x 16 /4 7,50 x 16 /6 0,7 l 1,7-2,0 ik 2,0-2,5 ik 12,5 l 10 l takana 2,2 l 11 x 28 /6 13 x 24 /6 1,3 l 1,1-1,6 ik 1,0-1,3 ik 0,5 l 13 x 28 /6 11 x 32 /6 10 l 1,0-1,3 ik 1,1-1,4 ik 8

9 KÄYTTÖ JA AJO PÄIVITTÄISET TOIMENPITEET ENNEN KÄYNNISTYSTÄ Ennen päivittäistä mottorin käynnistämistä on suoritettava seuraavat tarkistus- ja valmistavat toienpiteet: - tarkista renkaiden ilmanpaine. Katso sivua 8. - tarkista, että polttonestemäärä säiliössä on riittävä, jotta ilma ei imeytyisi polttonesteputkistoon - tarkista jäähdytysnesteen määrä - tarkista akun nestepinta(ajoittain) - tarkista tuuletinhihnan kireys (ajoittain) Ks. kuvaa tarkista ilmansuodattimen öljy. Pölyisissä töissä vaihda öljy päivittäin (kuva 9) - tarkista voiteluöljymäärä kampikammiossa ja ruiskutuspumpussa Ellei moottoria ole käytetty pitkähköön aikaan tai öljyputkisto on tyhjennetty, on syytä pyörittää moottoria käynnistysmoottorilla, kunnes öljynpaine nousee. KÄYNNISTYS - Jos moottori on kylmä, paina lisäpolttonestenasta sisään (pakkosyöttö) - aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - paina kytkinpoljin alas - työnnä traktorin nopeusvipu >>täyskaasuasentoon>> - varmistu siitä, ettei pysäytystanko ole pysäytysasennossa - kytke virta työntämällä virta-avain virtalukkoon, jolloin punainen merkkivalo syttyy - käynnistä moottori kiertämällä virta-avainta vastapäivään, jolloin moottori lähtee vetämään - kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti avaimen vääntö - säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla niin, ettei moottori ryntää - tarkista öljynpainemittarista, että painetta on voitelujärjestelmässä. Ellei näin syystä tai toisesta olisi asianlaita, on moottori heti pysäytettävä ja haettava vika -pyörimisnopeuden ollessa hieman yli joutokäyntipyörimisnopeuden sammuu punainen valo merkiksi siitä, että latausgeneraattori lataa akkua 9

10 Käynnistäminen pakkassäällä Ulkoilman lämpötilan laskiessa tulee ulkosalla säilytetyn traktorin moottorin käynnistäminen yhä vaikeammaksi, johtuen seuraavista syistä: a) Moottorin palotila on kylmä, josta johtuen moottoria pitäisi voida pyörittää sitä tehokkaammin mitä kylmempää ilma on b) Moottorin öljy jäykistyy voitelukohteissa 8mm.sylinterissä) siten vastustaen pyöritystä c) Akun virrankehitys heikkenee, s.o. jännite laskee ja akusta saadut virtamäärät laskevat akun lämpötilan laskiessa, niin että lämpötilassa -27 o C on lyijyakun teho käytännöllisesti katsoen nolla. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa käynnistysvaikeuksien välttämiseksi on se, että traktori säilytetään seisonnan aikana suojassa (lämpötila yli 0 o C). Tällöinkin on syytä satunnaisten tapausten varalta varmistua siitä, että käynnistyksestä selvitään huonoissakin olosuhteissa, jos niihin äkkiarvaamatta joudutaan. Joka tapauksessa seuraavat valmistelutoienpiteet ovat aivan välttämättömät, jos traktoria säilytetään ulkona. 1. Moottorin kunnon tarkistus, so. että puristukset ovat hyvät ja akku ym.sähkölaitteet kunnossa 2. Polttoneste on talvilaatua, so. se ei jäädy pakkasessa. Jäähdytystilaan pakkasneste. 3. Moottorin öljyt eri voitelukohteissa vaihdetaan talvilaatuihin (ks. öljytaulukkoa) Jos traktori joudutaan käynnistämään hyvin kovassa pakkasessa (alle -20 o C), on syytä lisäksi varautua: - Akku irroitetaan traktorista ja viedään lämpimään paikkaan, taikka jos seisontaaika on lyhyehkö, riittää, että suojataan liialta jäähtymiseltä peitteellä tms. - Käynnistyksen nopeuttamiseksi voidaam hankkia joko esim. Start-Pilot suihkupullo (polttoaineasemilta) taikka jokin muu apulaite. Esim. jos pakkaskäynnistys muodostuu tavanomaiseksi, voi olla eduksi hankkia sopiva lämmityslaite, jolla moottorin nestetilan lämpötilaa nostetaan ennen käynnistystä. Näitä on useita malleja, sähkö-, kaasu- taikka polttonestekäyttöisiä. Käynnistäminen suoritetaan vaihde vapaalla ja >>pakkosyöttö>> päällä. Käynnistysmoottorin annetaan vetää keskeytyksettä, kunnes moottori pysyy käymään omalla voimallaan. Pyörimisnopeus pidetään kurissa nopeusvivulla. On myös huomattava, että kytkinpolkimen tulee olla painettu alas, jolloin vaihteisto kytkeytyy kokonaisuudessaan irti moottorista ja käynnistys helpottuu. 10

11 Apulaitteiden hyväksikäyttö Alhaisessa lämpötilassa (esim. alle -15 o C) kestää usein kauan, ennenkuin moottori käy tasaisesti kaikilla sylinetereillä. Käynnistystä voidaan jouduttaa huomattavasti esim. Start-Pilot suihkulla seuraavasti. Suoritetaan alkuvalmistelut tavalliseen tapaan. Avataan imuputken kyljessä oleva kuminen tulppa. Kun käynnistysavainta on käännetty ja moottori pyörii, suihkutetaan imuputken aukosta yksi n. 1 sek suihku moottorin etupäähän päin ja heti perään toinen 1 sek suihku taaksepäin. Jos ilma on niin kylmää, ettei tämä riitä sytytyksen aikaansaamiseen, annetaan vielä yhdet suihkut. Kun moottori käy, suljetaan aukko tulpalla. Polttonesteliekkiä voidaan käyttää, milloin esim. Start-Pilot ia ei ole käytettävissä. Tällöin kierretään rautalankaan n. 30mm läpimittainen trasselipallo, mikä kostutetaan polttonesteellä. Pallo sytytetään palamaan ja pidetään edellämainitun imuputken aukon edessä, kun moottoria pyöritetään. Kun moottori sytyttää, vedetään liekkiä ulospäin, jotta moottori saa tarpeeksi ilmaa. Esilämmityslaitteet asennetaan ja niitä käytetään niiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Valmet-traktorin moottorissa on olemassa valmiit liitoskohdat esilämmittimen letkuille. Toimenpiteet käynnin aikana - tarkkaile öljynpainetta, jonka tulee olla 2,0-3,5 kp/cm 2 - tarkkaile veden lämpötilaa, jonka tulee olla 75 o -90 o C - jos moottori on ajettu kuumaksi, on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää vettä - älä käytä moottoria tarpeettomasti joutokäynnillä. Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla, on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimien tukkeutumisen estämiseksi - uudella traktorilla on syytä välttää raskasta kuormitusta ensimmäisten 50 käyttötunnin aikana Mahdollisista käyntihäiriöistä ks. taulukko sivulla 69. AJO Vaihteiston käyttö Ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdevalitsimen ja ryhmävalitsimen käyttöön. Asian helpottamiseksi on välirungon suojakanteen kuvattu vaihdevalitsimen asennot eri nopeuksille. Vaihteistossa on kaksi nopeusaluetta, jotka valitaan ryhmävalitsimen avulla. Ryhmävalitsin vietynä eteen on nopeusalue suurin ja vietynä taakse pienin. Ryhmävalitsinta ei saa jättää keskiasentoon 11

12 Suorita liikkeellelähtö ja ajaminen seuraavasti: - vedä nopeusvipua juuri sen verran, että moottori hyrähtää hiukan nopeammin käyntiin - paina kytkinpoljin alas - aseta sopiva vaihde päälle - päästä kytkinpoljin hittasti ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle - säädä ajonopeus nopeusvivulla tai nopeuspolkimella - älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella - jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan, kuitenkin vain sen verran, että lämpötila ei laske alle 75 o C. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kylmän moottorin lämpötila on pyrittävä saamaan kaihdinta säätämällä mahdolisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin. Kylmänä moottori kuluu nopeasti. lisäksi on sisäänajovaiheen aikana muistettava ajaa jokaisella vaihteella normaalia kuormitusta käyttäen. Erityisesti pitäisi välttää ajoa jollakin tietyllä vaihteella liian kauan. PYSÄYTYS - aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - palauta nopeusvipu joutokäynnille eteen - älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen, vaan anna sen jäähtyä joutokäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaamiseksi - vedä pysäytintanko taakse(kuva 2) - jos jäähdytysjärjestelmä on täytetty pelkällä vedellä, on vesi jäätymisvaaran uhatessa poistettava. NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖ (kuvat 3 ja 4) Toiminnat tapahtuvat lähinnä säätövivun avulla. Sen jokaista asemaa vastaa tietty vetovarsien asema. Kuitenkin työntövarteen kohdistuva työntövoima kohottaa jonkin verran maassa työskentelevää työkonetta. Tätä työntövarren vaikutusta voidaan säätää. Säätövivun tukikaaressa on siirrettävä rajoitin, joka voidaan lukita paikoilleen siipimutterilla. Tämä rajoitin helpottaa halutun työsyvyyden palauttamista sen jälkeen, kun työkonetta on esim. nostettu ylö säätövipua siirtämällä. Säätövipua siirtämällä ylös taaksepäin saadaan aikaan nosto ja tuomalla sitä alas eteenpäin lasku. Jättämällä säätövipu haluttuun kohtaan säätökaarella, asettuu nostolaite vastaavaan haluttuun pitoasemaan. 12

13 1. Lämpö- ja öljynpainemittari 2. Kierrosluku- ja käyttötuntimittari 3. Kaihtimen säätöketju 4. Latauslamppu 5. Virtalukko ja valokatkaisin 6. Työkalulaatikon kansi 7. Pysäytintanko 8. Vaihdevalitsin 9. Ryhmaävalitsin Kuva 2. Kojetaulu 10. Nopeusvipu 11. Äänimerkinantolaiteen painonappi 12. Traktorin numerokilpi 13. Hydr. pumpun kytkinvipu 14. Sulake 15. Ajokytkin 16. V.o. kytkin 17. Ryömintävaihdevalitsin 13

14 MUKAUTUMISHERKKYYDEN SÄÄTÖ Työntövarren kautta tulevan ohjauksen vaikutusta hydrauliikkaan voidaan säätää kiertämällä säätöjousen etupuolella olevaa tunnustelijaa (kuva 4). Kiertämällä tunnustelijan nokka mahdollisimman ylös, on työntövarren vaikutus ja samalla mukautumisherkkyys suurimmillaan. Nokan ollessa alimmassa asennossa on mukautumisherkkyys lähes olematon. Välillä on vielä väliasentoja. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Alimmassa reiässä on työntövarren vaikutus suurin. 1. Työntövarren tuki 2. Vastinjousi 3. Tunnustelija 4. Säätövipu 5. Säätökaari 6. Nostovarsi 7. Nostosuunta 8. Laskusuunta 9. Laskeutumisnopeus suurin Kuva 3. Nostolaitteen hallintalaitteet 10. Laskeutumisnopeus pienin 11. Nostolaitteeseen 12. Ulkopuolisiin laitteisiin 13. Putken kiinnitysruuvi 14. Nostolaitteen öljyn täyttöaukon korkki 15. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 14

15 TYÖKONEEN LASKEUTUMISNOPEUDEN SÄÄTÖ Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö saadaan aikaan kääntämällä traktorin vasemmalla puolella, hydraulisen koneiston kannen päällä olevaa käsivipua (kuva 3). Käännettäessä vipu eteen, on laskeutumisnopeus pienin ja takana suurin. Laskeutumisnopeus valitaan sopivaksi työkoneen painon mukaan. 1. Säätövipu 2. Kuulaventtiili 3. Vapaakiertoventtiili 5. Ohjausventtiili Kuva 4. Nostolaitteen kaavio 12. Poistoaukko 14. Työntövarren tuki 15. Vastinjousi ULKOPUOLINEN HYDRAULIIKKA Ulkopuolisia työsylintereitä, kutan etukuormaajaa ja hydraulista kippiä ymsvarten on paineöljyä saatavissa nostolaitteen kannen oikealla sivulla olevasta liitinruuvista (kuva 3.). Käytettäessä ulkopuolisesti toimivaa paineöljyä on ensin nostolaite nostettava kuvan 5. mitan L-100 mm esittämään asentoon. Tämän jälkeen käännetään jakoventtiili (kuva 3.) ulkopuolisten työsylinterien käyttöä vastaavaan asentoon. Tällöin ei öljy pääse virtaaman nostolaitteen sylinteriin eikä sieltä pois. Säätövivulla voidaan venttiilikoneisto ohjata nosto-, lasku- ja pitoasentoihin. Pitoasento voidaan merkitä säätökaarella olevalla aseteltavalla rajoittimella. 15

16 Noston ja laskun suuruus ei ole riippuvainen säätövivun asennon suuruudesta, kuten omaa nostolaitetta käytettäessä, vaan ajasta, jonka venttiilikoneisto on ohjattu joko nostolle tai laskulle. Nostovarsien asennon mahdollisesta muuttumisesta johtuu pitoasennon muuttuminen säätökaarella, jonka takia pidetään nostovarsien kytkemistä kiinteiksi traktorin runkoon suositeltavana. Haluttaessa käyttää samanaikaisesti omaa ja ulkopuolista työskentelyä on asennettava erikoisventtiili. Kuva 5. Ulkopuolinen hydrauliikka 1. Säätövipu 16. Liitinruuvi 17. Jakoventiili HIHNÄPYÖRÄKONEISTON KÄYTTÖ Asianmukaisesti paikalleen kiinnitettyä ja huollettua hihnapyöräkoneistoa käytä seuraavasti: - paina kytkinpoljin alas - siirrä voimanottokytkimen käsivipu yläasentoonsa - päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä - suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksessä. 16

17 RAKENTEESTA MOOTTORI Yleistä Moottori on nestejäähdytteinen, nelitahtinen suoraruiskutusjärjestelmään perustuva dieselmoottori. Sen varusteiden yleinen järjestely ilmenee oheisista kuvista 6 ja 7 ja moottorin pääarvot on esitetty sivulla 6. POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ Polttoneste tulee traktorin polttonestesäiliöstä (kuva 8) putkea 15 myöten siirtopumppuun 2. Tästä pumppu painaa nesteen esisuodattimeen 3 (karkeapuhdistin) ja siitä hienosuodattimeen 4, josta polttoneste joutuu varsinaiseen ruiskutuspumppuun. Ruiskutuspumpussa on kolme mäntätoimista pumppuelementtiä, joista jokainen vuorollaan painaa polttonesteen korkeapaineisena sumuttimeen 6. Sumuttimen alapäässä on 4-reikäsuutin, josta polttoneste suihkuaa hienona sumuna palotilaan. Palotilassa puristuksessa kuumentunut ilma sytyttää polttonesteen. Sumutinten yläpäät on yhdistetty putkella hienosuodattimeen sallien ylivuotopolttonesteen paluun takaisin polttonestesäiliöön. Ilman poisto ruiskutusjärjestelmästä on tärkeä toimenpide ja se on syytä suorittaa aina kun järjestelmä on syystä tai toisesta avattu, kun polttoneste on päässyt ajon aikana loppumaan niin, että ilmaa on tunkeutunut järjestelmään, ja muutoinkin pitkähkön seisonnan jälkeen. Tämä tapahtuu avaamalla esisuodattimen päällä oleva ilmanpoistoruuvi ja pumppuamalla käsipumpulla vivulla 9, kunnes ilmanpoistoruuvista valuva polttoneste on kuplatonta. Ruuvi 11 suljetaan ja ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvit 10 avataan. Pumppuamista jatketaan, kunnes näistäkin valuva neste on kuplatonta, jonka jälkeen ruuvit suljetaan. Kylmäkäynnistyksen rikastinta (pakkosyöttö) on syytä käyttää, kun moottori ei ole lämmin. Tämä tapahtuu seuraavasti. Nopeusvipu 14 asetetaan täyttä kaasua vastaavaan asentoon. Pysäytintanko 12 viedään ajoasentoon (kuvassa vasempaan ääriasentoon). Tämän tangon akselin päässä oleva nasta 13 painetaan sisään, jonka 17

18 1. Jäähdytysnesteen paluuputki 2. Paluuputki, jossa sisällä termostaatti 3. Jäähdytyspumppu 4. Kiilahihna 5. Latausgeneraattori 6. Leimattu moottorin numero Kuva 6. Moottori etuoikealta 7. Käynnistysmoottori 8. Ilmansuodatin 9. Kylmäkäynnistysaukko (Start-Pilot) 10. Ilman esisuodatin 11. Etupään nostolenkki 18

19 1. Takapään nostolenkki 2. Lämpömittarin liitinkohta 3. Polttonesteen karkeasuodatin 4. Polttonesteen hienosuodatin 5. Jäähdytysnesteen tyhjennyshana 6. Ajoitusmerkin tarkastusaukko 7. Öljynpainemittarin liitinkohta 8. Öljyn mittatikku 9. Öljyn suodatin Kuva 7. Moottori etuvasemmalta 10. Öljynpaineen säätöventtiili 11. Ruiskutuspumppu 12. Jäähdytysnesteen tuloaukko jäähdytyspumppuun 13. Moottorin jäähdytysnesteen lämmityslaitteen liitinkohta 14. Moottorin jäähdytysnesteen lämmityslaitteen liitinkohta 19

20 jälkeen moottori käynnistetään. Lisäpolttonestelaite tulee itsestään pois toiminnasta, kun moottori alkaa käydä. Jos syystä taikka toisesta, esim. kovalla pakkasella moottori pysähtyy, on lisäpolttonestelaite saatettava uudelleen toimintaan siten kuin edellä selostettiin. Polttonesteenä käytetään kaasuöljyä. Sen tulee olla puhdasta ja vedetöntä. Epäpuhtaudet aikaansaavat käyntihäiriöitä ja ruiskutuspumpun kulumista. Varastosäiliötä ei pidä milloinkaan tyhjentää pohjaan saakka otettaessa nestettä traktorin säiliöön, sillä pohjalle ovat kerääntyneet juuri mainitut epäpuhtaudet. 1. Polttonestesäiliö 2. Siirtopumppu 3. Esisuodatin 4. Hienosuodatin 5. Ruiskutuspumppu 6. Sumutin 7. 4-reikäsuutin 8. Ylivuotoputki Kuva 8. Polttonestejärjestelmä 9. Käsipumpun vipu 10. Ilmanpoistoruuvi 11. Ilmanpoistoruuvi 12. Pysäytintanko 13. Nasta 14. Nopeusvipu 15. Polttonesteputki 20

21 Talvisaikaan on käytettävä ns. talvilaatu-polttonestettä, joka ei jähmety pakkasessa juoksemattomaksi. Ruiskutuspumppuun ja suuttimiin ei ole syytä kajota. Niiden korjaus annetaan asiantuntijan tehtäväksi. Jos pumppu on irrotettava korjausta varten taikka asennettava uudelleen, ks. erikoisohjeiden kohtaa Ruiskutuspumpun irrotus ja kiinnitys. Samoin, jos sumuttimet kaipaavat puhdistusta taikka korjausta ks. erikoiskohtaa Sumuttimien hoito. Polttonestesuodatin Polttonesteen esisuodatin, jonka kannessa on tunnus FP 15, on varustettu huovasta valmistetulla suodatuskennolla. Tämä erottaa suurimman osan polttonesteessä olevista epäpuhtauksista. Jos suodatuskenno pääsee tukkeutumaan epäpuhtauksista, vaikeutuu polttonesteen saanti ja moottori ei vedä täydellä teholla. Tämän vuoksi on suodatuskenno vaihdettava seuraavasti: - puhdista suodatin ulkopuolisesti - aukaise suodattimen pohjalla keskellä oleva ruuvi samanaikaisesti, kun kannatat suodattimen koteloa paikallaan - vedä kotelo alaspäin ja kaada polttoneste kennoineen - puhdista kotelo, ja aseta uusi kenno huolellisesti paikalleen - tarkista, että suodattimen kennossa oleva tiiviste on virheetön ja kiinnitä kotelo sisällä olevine kennoineen Hienosuodattimen kennon vaihto tapahtuu samalla tavalla kuin karkeasuodattimen kennonkin. Paperikennoa ei saa puhdistaa. Polttonesteputkia yleensä, mutta erikoisesti putkia ruiskutuspukpusta sumuttimiin on käsiteltävä varovasti. Vuodot polttonesteputkissa, varsinkin imupuolella olevat imuvuodot, aiheuttavat häiriöitä käynnistyksessä ja käynnissä. Imuilman suodatusjärjestelmä Imuilma kulkee ensin keskipakoismallien esisuodattimen kautta, jolloin suurin osa varsinkin karkeammista epäpuhtauksista erottuu pois. Tämän jälkeen ilma joutuu ns. öljykylpysuodattimeen. Tässä ilma kulkee keskellä olevaa putkea pitkin ylhäältä alaspäin törmäten kulhossa olevaan öljyn pintaan. Osa epäpuhtauksista jää tässä öljyyn. Osa kulhossa olevasta öljystä on moottorin käynnistämisen yhteydessä imeytynyt suodattimen rungon sisässä oleviin kuituihin kostuttaen ne. Kulhon öljypinnasta ylös nouseva ilma joutuu nyt kulkemaan kosteiden kuitujen ohi, jolloin hienot hiukkaset tarttuvat niihin. 21

22 Kuva 9. Ilmansuodattimen öljysäiliön öljymäärä 1. Öljypinnan korkeus Ilmansuodatin Ilmansuodattimen öljysäiliö on moottorin ollessa pysähtyneenä irroitettava, puhdistettava ja täytettävä uudella öljyllä joka päivä tai joka 10 käyttötunnin jälkeen. Öljysäiliön irroitus tapahtuu poistamalla samalla kertaa sekä kulho että alempi kuituosa. Pölyisissä käyttöolosuhteissa puhdistus ja täyttö on suoritettava useammin sekä vähemmän pölyisissä harvemmin. Kokemus on osoittanut, että ilmansuodatimen väärä huolto voi aiheuttaa sylintereiden kulumisen lisääntymistä. Erikoisen haitallista on, jos öljyä lisätään suodattimen kulhoon puhdistamatta viimemainittua lietteestä ja varsinkin, jos öljypinta tulee liian korkealle. Uutta öljyä ei pidä lisätä muulloin kuin kulhon puhdistuksen yhteydessä. Öljypinta saa olla korkeintaan ylempään merkkiviivaan saakka, mieluimmin pari mm tämän alapuolella. Jos pinta lietteen lisääntymisen johdosta nousee, on öljyä vastaavasti vähennettävä. Missään tapauksessa öljy ei saa ulottua ylemmän merkkiviivan yli, koska moottori imee ylimenevän osan pölyisestä öljystä sylintereihin, jotka tästä syystä kuluvat voimakkaasti. Suodattimessa on käytettävä sääolojen mukaista moottoriöljyä. Liian jäykkä öljy takertuu suodattimen kuituihin eikä valu takaisin. Öljyn pinta on tarkistettava aina ennen moottorin käynnistystä eikä käytön jälkeen. Öljyn vaihdon yhteydessä on suodattimen ilmanottoaukon suulla oleva esisuodatin (synkloni) puhdistettava siihen kerääntyneistä lehdistä, oljista yms. Ilmansuodattimen kuitutäytös puhdistetaan kerran vuodessa huuhtomalla se dieselpolttonesteessä 22

23 VOITELUJÄRJESTELMÄ Hammaspyörämallien voiteluöljypumppu (kuva 10) imee öljyn moottorin öljypohjasta verkkosiivilän 2 läpi. Pumpusta joutuu paineenalainen öljy ensin öljynpaineen säätölaitteeseen 4, jonka tarkoituksena on pitää öljynpaine suunnilleen tasaisena moottorin kierrosluvusta riippumatta. Laitteen toiminta perustuu jousikuormitteiseen venttiiliin, joka laskee osan öljystä pois voitelujärjestelmästä, jos paine pyrkii liikaa nousemaan. Tämä ylivuotoöljy (kohta 5) voitelee tässä tapauksessa ulossuihkutessaan etupään hammaspyörästön. Paineenalainen öljy kulkee nyt öljysuodattimeen 6, joka on ns. päävirtausmallia, toisin sanoen kaikki moottorin paineenalaisiin kohtiin menevä öljy kulkee sen läpi. Öljysuodatin on varustettu vaihdettavalla paperisella suodatuskennolla. Öljynsuodattimesta jatkaa öljy kulkuaan pääjakoporaukseen 7, josta se jakaantuu ensin päälaakereihin 10 ja sieltä kampiakseliin tehtyjä porauksia pitkin kammen laakereihin 11. Täten tulevat kampiakselin 9 tärkeät laakerit voidelluiksi. Pääjakokanavan päähän voidaan sijoitta öljynpaineen tarkistusmittari 8. Öljynsuodattimesta lähtee toinen öljyhaara ylöspäin nokka-akseliin 12. Matkalla se voitelee välihammaspyörän laakerin 13. Nokka-akseliin tehtyä porausta pitkin öljy pääsee nokka-akselin laakereihin, josta se valuu nokka-akselipesäkkeen pohjalle voidellen nokat ja valuu takaisin kampikammioon valumisrei istä 14. Nokka-akselin etupäässä on toinen painemittarin liitäntämahdollisuus 17. Nokkaakselin etupäästä nousee osa öljystä vielä venttiilinpainajavipuun 15 voidellen sen laakerit ja ruiskuttaen öljyä nokkiin ja venttiilien varsiin. Täältä öljy valuu kampikammioon venttiilien nostotankojen rei istä. On erittäin tärkeätä, että kiertovoiteluun käytetään oikeita moottorin kuormituksen ja ulkoilman lämpötilan mukaisia öljylaatuja. (ks. öljytaulukko 3). Öljyn vaihdot ja suodatinkennon vaihto on suoritettava huoltotaulukon mukaisesti. (ks. lähemmin erikoisohjetta voiteluöljyn ja suodatinkennon vaihto.) 23

24 24 Kuva 10. Moottori sivulta ja edestä katsottuna 1. Öljypohja 2. Imusiivilä 3. Öljypumppu 4. Paineensäätöventtiili 5. Ylivuotoreikä 6. Suodatin 7. Pääjakokanava 8. Öljynpainemittari 9. Kampiakseli 10. Päälaakeri 11. Kammen laakeri 12. Nokka-akseli 13. Välihammaspyörän akseli 14. Ylivuotoreikä 15. Venttiilivipujen akseli 16. Nostotankojen reiät 17. Öljynpainemittari (vaihtoehtoinen sijoitus)

25 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Kuva 11. Jäähdytysjärjestelmä 1. Kennojäähdytin 2. Termostaatti 3. Jäähdytysnestepumppu Jäähdytysjärjestelmää esittää havainnollisesti kuva 11. Jähdytysnesteen painaa keskipakoispumppu 3 jakoputkeen, joka ulottuu koko sylinteriryhmän yli. Tästä neste pääsee sylinterien ulkopuoliseen jäähdytystilaan. Sylinteriryhmän yläpinnassa olevista aukoista nousee neste sylinterin kanteen ja siitä termostaatin 2 kautta kennojäähdyttimeen 1. Kennojäähdyttimessä neste jäähtyy puhaltimen aikaansaaman ilmavirran vaikutuksesta. kennojäähdyttimen alaosasta palaa neste kiertopumppuun 3. Jäähdytysvesipumpun kaulan alapuolella on reikä. Jos siitä tippuu nestettä, on se merkki pumpun tiivisteen vioittumisesta. Uudessa pumpussa voi ennen hioutumista esiintyä jonkun verran tippumista. Tätä reikää ei saa tukkia. Jäähdytysnesteeksi sopii lämpimän aikana vesi ja ulkoilman lämpötilan laskiessa alle 0 0 C sopiva jäähdytysneste. Käytetyn veden tulee olla mekaanisesti puhdasta, ei liian hapanta (suovettä), eikä liian kovaa (kalkkipitoista kaivovettä). Vettä ei pidä vaihtaa turhaan liian usein, koska uuden veden mukana tulee aina ilmaa, joka ruostuttaa vesitilan seinämiä. 25

26 Jäähdytysvetten on hyvä sekoittaa sopivaa ruostumisenestoainetta. Esim. Valmettraktoreihin käy Shell Dromus Oil-niminen öljy, jota sekoitetaan 1% - so. 10 litraan vettä 0,1 l po. öljyä. Pakkasneste on otettava käytäntöön riittävän ajoissa ja tulee sen olla hyvälaatuista, mielummin glykoliperusteista nestettä. Mikäli moottorissa ei ole nestetta ja pakkanen yllättää, on jäähdytysvesi laskettava ulos jäätymisen estämiseksi. On tarkoin valvottava, että kaikki vesi todella poistuu. SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Sähköjärjestelmään kuuluvat a. Virran kehityslaitteet b. Kulutuslaitteet Virran kehityslaitteiden toiminta on seuraava: Lataus ja virran kehitys Kun virtalukon avain painetaan sisään, ja käänetään myötäpäivään, syttyy punainen merkkivalo kojetauluun merkiksi siitä, että generaattori ei anna virtaa. Mahdollinen virran tarve otetaan tällöin akusta. Kun moottori käy alhaisella pyörimisnopeudella, on tilanne edelleen sama ja punainen valo palaa. Kun moottorin pyörimisnopeutta nostetaan, sammuu punainen valo. Tämä merkitsee sitä, että generaattorin jännite on riittävän korkea syöttääkseen virtaa akkuun ja säädin kytkee tällöin generaattorin toimintaan. Säädin huolehtii siitä, että generaattorin jännite pysyy kohtuullisissa rajoissa. Samalla se säätää latausvirran suuruuden. Käynnistysvaihe Kun virtalukon avainkatkaisijaa kierretään myötäpäivään, kytkee se virran valokatkaisijaan ja edelleen käännettäessä käynnistysmoottoriin. Käynnistusmoottori pysyy päällä niin kauan kuin avainta pidetään käynnistysasennossa. Tämä on erikoisen tärkeää pakkassäällä, jolloin käynnistysmoottorin tulee vetää jatkuvasti, vaikka dieselmoottori jo lupaileekin. Jos käynnistysmoottori ei lähde vetämään heti, kun avainkatkaisijaa on käännetty (jolloin kuuluu vain ankkurin liikahdus), on syytä keskeyttää hetkeksi avaimen vääntö ja yrittää uudelleen. Dieseliä käynnistettäessä on syytä pyörittää moottoria keskeytyksettä, kunnes se käy(ei siis lepotaukoja pitäen kuten kaasutinmoottorissa). Ellei moottori ota käynnistyäkseen, on haettava mahdollinen vika. 26

27 27 1. Käynnistinmoottorin johdin 2. Akunmaajohdin 3. Akkujen välijohdin 4. Akku 6 V 140 Ah 5. Johdinsarja 18. Virrankatkaisija Lucas 19. Sulake 15A 23. Rele Lucas RB Painonappikytkin 30. Pistorasia 44. Valokatkaisija Lucas 50. Sulakerasia 4-sul. 51. Sulake15A 64. Vilkkurele 72. Suuntavalokatkaisia 126. Perävaunun sähkövarusteet

28 Akku On muistettava pitää akku aina riittävässä latauksessa, joko ajamalla taikka muuten. Happopinta on myös pidettävä hieman (5mm) erotinsuojusten yläpuolella lisäämällä tarvittaessa tislattua vettä. Huonossa latauksessa oleva akku turmeltuu nopeasti sulfatoitumisen johdosta, jonka lisäksi se voi jäätyä rikki pakkasella. Johdinverkko Johdinverkko (kuva 12) on rakennettu 1-johtoperiaatteen mukaan. Traktorin runko toimii toisena johtimena. Vaikka johtimet on varustettu kestävillä päällysteillä, on niitä kuitenkin suojeltava poltto- ja voitelunesteiden pitempiaikaiselta liuottavalta vaikutukselta sekä jatkuvalta kosketukselta moottorin kuumiin osiin. Jos johtimien päällysteet rikkoutuvat tai katkeavat, voidaan ne tilapäisesti korjata eristysnauhalla. Kytkennän helpottamiseksi on johtimet erotettu toisistaan eri värein. Johdinkaaviossa on lisäksi viitenumerot, jotka osoittavat johtimien kulun. Kunnollisen kosketuksen aikaansamiseksi on johdinpäätteet ja -kengät pidettävä puhtaina ja riittävän kireällä. Valaisimet ja sulakkeet Etuvalonheittimissä on kauko- ja lähivalolamppu 45/35W sekä pysäköintivaloa varten 4 W:n lamppu. Työvalaisimessa on 45W:n lamppu sekä valaisimien alla lisäksi 5W:n punainen merkki- ja pysäköintilamppu. Kaikkia näitä varten on kojetaulussa yhteinen katkaisija samoin sulakkeet (kuva 12). Sulakkeen palaessa on johdinverkostosta etsittävä palamisen aiheuttanut vika. Missään tapauksessa ei sulaketta saa vaihtaa normaalia suuremmaksi. 28

29 TRAKTORIN RUNKO-OSAT KEHTO JA VÄLIRUNKO Kehto toimii moottorin kantavana osana. Tästä saavutetaan se suuri etu, ettei runkoa tarvitse katkaista esim. moottorin täyshuollon yhteydessä tai kytkintä huollettaessa. Välirunko, joka kansi- ja pohjaosineen muodostaa tiiviin osakokonaisuuden, toimii myös polttonestesäiliönä. Välirungon etuosa muodostaa yhdessä kytkinkotelon kannen kanssa tilan kytkimelle ja yläosa tunnelin kytkinakselille. Kantavaan runkoon kuuluvat tietysti myös vaihdelaatikko ja vetopyörästön putket. Kaikki runko-osien ja niihin liittyvien traktorin takaosien liitokset on kiinnitysruuvien lisäksi varustettu ohjaustapeilla. Tästä syystä on runko-osia irroitettaessa ja kiinnitettäessä muistettava, että ohjaustapit eivät salli minkäänlaista sivu- ja vääntöliikettä. VOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄ Yleistä Moottorin kehittämä voima siirretään kytkimen, vaihteiston ja tasauspyörästön välityksellä vetoakselille, josta edelleen vetopyörästön välityksellä takapyöriin. Hihnapyöräkoneistoon voima siirtyy suoraan kytkin- ja pääakselilta voimansiirtoja voimanottoakselin välityksellä. KEHTO JA VÄLIRUNKO Normaali kytkin Yksilevyinen kuivalevykytkin siirtää voiman vauhtipyörästä kytkinakselille. Teräksisen kytkinlevyn molemmin puolin on niitattu suuren hankausvastuksen ja huomattavan lämpökestävyyden omaavat kitkalevyt. 29

30 1. Virtalukko 2. Akku (2 kpl) 3. Äänimerkinantolaite 4. Lämpö- ja öljynpainemittari Kuva 13. Akkujen ja kojeiden sijainti 5. Kierrosluku- ja käyttötuntimittari 6. Akkujen kiinnitysruuvi, joka toimii samalla ohjauslaitteen öljyn täyttöaukon tulppana 7. Ilmansuodatin 30

31 Painelaakeri Painelaakeri on itsevoitelevaa hiililevymallia. Kytkintä vapaalle painettaessa painelaakeri välittää kytkinpolkimen liikkeen vastinlevyn välityksellä painajavipuihin irroirttaen siten kytkimen vapaalle. Kytkinpoljinvivusto Kytkinpoljinta painetaan vasemmalla jalalla. Kytkinpoljin on kiinnitetty irroitusakseliin säädettävällä liitoksella (kuva 20). Akseliin on hitsaten kiinnitetty painelaakerin kannatushaarukka, jonka etureunassa oleviin syvennyksiin painelaakeri on tapeistaan laakeroitu. Painelaakeria pitää paikallaan kiinnityssanka, jota välirunkoon kiinnitetty jousi jännittää samalla pitäen jousivoimallaan kytkinpolkimen ylhäällä. Ohje Kytkinpoljinta on käytettävä vain vaihtamisen yhteydessä. Älä koskaan pidä vasenta jalkaa kytkinpolkimella ajon aikana, sillä kytkin luistaa tällöin ja kuluu nopeasti. VOIMANSIIRTOPYÖRÄSTÖT Vaihteisto (kuva 14.) Traktorin vaihteistoon kuuluu vaihdepyörästön lisäksi tasaus- ja vetopyörästö. Vaihteistossa on kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi peruutusvaihdetta, jotka kytketään vaihteiston kannen oikealle puolelle sijoitetulla vaihdevalitsimella. Vaihteiston kannen vasemmalla puolella on lisäksi ryhmävalitsin, jolla valitaan sopiva nopeusalue (kuva 2). Vaihteisto muodostuu valurautakotelosta, jonka etupäätyyn ja väliseinään vaihdepyörästön akselit on vierintälaakereilla laakeroitu. Irroitettavaan takakanteen on laakeroitu voimanulosottoakseli sekä sitä pyörittävän voimansiirtoakselin takapää. Tasauspyörästön kotelo on laakeroitu erillisiin kansiin, joilla myös kartiovetopyörien poikittaissuuntainen hammasvälys välilevyjä käyttäen säädetään. Vaihteiston kansi toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä. 31

32 Kuva 14. Vaihteiston läpileikkaus Varsinaisessa välityksen muutospyörästössä on kolme akselia, joissa ylin ns. pääakseli saa käyttöönsä moottorista ja kahta akselilla olevaa erisuurta kytkinhammaspyörää vuorollaan akseliin kytkemällä niiden välissä olevalla synkronikytkimellä saadaan kaksi nopeutta pyörien kanssa otteessa olevalle sivuakselille. Nämä kytkennät muodostavat hitaan ja nopean ryhmäkytkennän. Pääakselilla oleva kolmas, takimmainen hammaspyörä on peruutusta varten. Pääakselin takapään uritettuun osaan liittyy voimansiirtoakselin kytkinholkki. Sivuakseli välittää pyörimisliikkeen jonkin sillä olevan hammaspyörän kautta edelleen alimmaiselle ns. murikka-akselille. Murikka-akselilla olevat kaksi etummaista erisuurta hammaspyörää pyörivät akselilla vapaasti neulalaakerien varassa ja niiden akseliin kytkentä tapahtuu synkronikytkimellä. Kolmas, takimmainen hammaspyörä on siirtopyörä ja se on akselin päällä olevan holkin urissa siirrettävä, joko taakse sivuakselin päässä olevan pienen hammaspyörän kanssa otteeseen, jolloin saadaan ykkösvaihde, tai eteen pääakselin takimmaisen hammaspyörän yhteyteen muuttaen siten alimmaisen akselin pyörimissuunnan. Koska sivuakselille ja pääakselin takimmaisille hammaspyörille saadaan kaksi nopeutta ryhmäkytkimen avulla, tulee vaihteistosta kaikkiaan kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Ykkös- ja peruutusvaihteet eivät ole synkronoidut. Pääakselin jatkeena olevan voimansiirtoakselin pääakseliin kiinnittäminen ja irrottaminen suoritetaan vaihdelaatikon oikealla puolella olevan käsivivun avulla. Akselin ollessa kytkennässä käsivipu on ylemmässä salpalovessa, kuva 18, jolloin vaihteiston kansi, joka toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä, muodostaa alustan nostolaitteen rungolle. Kannen etuosassa on kierrekorkilla varustettu öljyn täyttöaukko (kuva 3). Vaihdelaatikon oikealla sivulla on tulppa, jossa on mittatikku vaihteiston öljyn korkeuden tarkistamiseksi. Vaihteiston takakannessa alhaalla on öljynpoistotulppa. Vaihteistossa on erillinen öljy, jonka määrä on 12,5 litraa. 32

33 Vetopyörästöt Kumpaisellakin takapyörällä on samanlainen ja keskenään vaihtokelpoinen vetopyörästö, jos traktorissa ei ole tasauspyörästön lukkoa. Sitä vastoin, jos traktorissa on lukko, eroavat oikea ja vasen vetopyörästö toisistaan. Pieni vetopyörä, joka samalla muodostaa vetoakselin, saa liikkeensä isommasta tasauspyörästä, joka samalla toimii laakerina. Ulompi pää taas saa tukensa vetopyörästön putkeen ja kanteen sijoitetuista kuula- ja rullalaakereista. Vetoakselista liike välittyy isompaan vetopyörään. Vetopyörä on kytketty takapyörän napa-akseliin, antaen siten liikkeensä takapyörälle. Vetopyörästön öljyä vaihdettaessa lasketaan vanha öljy pois vetopyörästön alapuolella olevasta tulpasta ja täytetään uudella öljyllä vetopyörästön kannen yläpuolella olevasta tulpasta. Alempi tulppa putken laipassa määrää öljyn korkeuden (kuva 19). Vetopyörästön öljymäärä on 2 x 1,1 lit- 33

34 Tasauspyörästön lukko on sijoitettu traktorin oikealle puolelle ja on hallittavissa polkimen avulla. Lukon polkimessa on vahva jousi, mikä tekee polkimesta joustavan. Kytkinkappaleiden hampaiden sivupinnat ovat vinot. kuv poljin painetaan aivan alas, jää se sinne polkimessa olevan nokan varaan. Jos kytkinkappaleiden hampaat eivät tällöin satu toistensa lomaan, virittyy jousi, ja hampaat painuvat lomittain heti seuraavan tilaisuuden tullen. Koska lukko on täysin pitävä, on kaareajoa lukko päällä ehdottomasti vältettävä. Lukon irroittaminen on nopea ja se aukeaa varmasti kaikissa tilanteissa painamalla poljin jalalla irti salpauksestaan. Älä pidä tasauspyörästöä tarpeettomasti lukittuna. 1. Kiinnitysvanne 2. Kiinnitysruuvi 3. Hihnapyörän suojus Kuva 16. Hihnapyöräkoneisto 4. Kitasuojus 5. Öljyn täyttö., tarkistus- ja tyhjennysaukon tulppa 34

35 Hihnapyöräkoneisto Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin erikoisella kiinnitysvanteella ja siihen liittyvällä ruuvilla, vanteen ollessa lenkeistään kiinnitettynä työntövarren tukeen ja salpalaitteeseen kahdella tapilla. koneisto voidaan asettaa paikalleen niin, että hihnapyörä tulee halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden. Hammaspyöräparin keskinäistä säätöä varten on hihnapyörän puoleisen hammaspyöräkoneiston kotelon edessä ja takana kaksi säätöruuvia, jotka hammaspyörän päällä olevan säätöholkin välityksellä lukitsevat tämän hammaspyörän haluttuun asemaan. Hammaspyörästön voitelua ja voitelun tarkistusta varten on kotelon takaseinässä tulppa. Pyörästön voiteluöljyn yläpinnan tulee olla tämän tulpan aukon alareunan tasalla (kuva 16). Hihnapyöräkoneiston öljymäärä on 0,5 litraa. ETUAKSELISTO JA OHJAUSLAITE ETUAKSELISTO Etuakselisto on laakeroitu kehdon etuosaan. Pyörien raideleveyttä voidaan säätää. ohjauksen keventämiseksi on olkatapit alapäistään laakeroitu kartiorullalaakereilla. Ohjeiden mukaisen voitelun lisäksi on tarkistettava, että ruuvit ja mutterit ovat tiukasti kiinni. NORMAALI OHJAUSLAITE Ohjauslaitteeseen kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet: - ohjauslaitteen runko-osat - ohjauspyörä akseleineen - ohjauslaitteen mutteri nivellenkkeineen - ohjauslaitteen kannattimet - ohjausvivut ja välitangot Ohjauslaite on rakenteeltaan yksinkertainen ja huollon kannalta edulinen. koska ohjausakselin ruuvin ja ohjauslaitteen mutterin välinen pintapaine on aivan mitätön, johtuu sittä, ettei niiden välistä säätöä tarvitse suorittaa. Öljyntäyttö ja -tarkistus suoritetaan runko-osan etupuolella olevan öljyntäyttöputken kautta, jonka yläpäässä oleva kuusioruuvi toimii sekä tulppava että akkujen kiinnitysruuvina. Alaosassa on tyhjennystä varten kerretulppa. ohjauslaitteen öljymäärä on 1,3 litraa. 35

36 HYDRAULINEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Käyttö Järjestelmään kuuluu, kuva 17, paineöljyä antava pumppu, varsinainen ohjauslaite sekä pyöriä kääntävä sylinteri. Ohjaus tapahtuu normaalilla tavalla - kääntämällä ohjauspyörää - toiminnan alkaessa kun sitä on käännetty 2 o. Täysi ohjausteho saavutetaan 6 o :n kierron jälkeen. Etupyörien ollessa kääntyneinä ääriasentoonsa ei ohjauspyörää saa pitää kääntöliikettä jatkavassa asennossa vaan se on löysättävä. Täten estetään öljyn liiallinen kuumeneminen. Huolto Kaikissa huoltotoimenpiteissä on noudatettava ehdotonta puhtautta. Päivittäinen tarkistus: A. Ulkoinen tarkistus 1. Puhdistetaan männän varsi ja ilmansuodatin liasta 2. Tarkistetaan, onko öljyvuotoja - löysä putki- tai letkuliitos kiristetään - vioittunut letku tai putki uusitaan (tarkistetaan öljyn määrä ja lisätään tarpeen mukaan) - muissa tapauksissa traktori on vietävä korjaamolle B. Laitteen kokeilu moottorin käydessä - jos ohjauspyörä kääntyy raskaasti, tarkista: 1. Öljyn korkeus öljysäiliössä (10-15mm reunasta) 2. Ilmansuodatin ja ilmaurat puhdistettava 3. Pumpun kiilahihna - kireys 10 mm keskeltä painaen - hihna ei saa koskettaa hihnapyörän pohjaan 4. Mekaaninen osa ohjeuslaitteesta Mikäli muita vikoja ilmenee, on traktori vietävä korjaamolle tarkistettavaksi. Määräaikaishuolto: A. Öljyn vaihto Ensimmäisen kerran 50h jälkeen Sen jälkeen 750h jälkeen Vähintään kuitenkin kerran vuodessa 36

37 Kuva 17. Hydraulinen ohjausjärjestelmä 1. Pumppu 2. Ohjeusventtiili 3. Sylinteri B. Tarkistetaan traktorin huollon yhteydessä 1. Kiilahihnan kunto 2. Mekaaniset liitokset - pumpun, sylinterin sekä ohjausventtiilin kiinnitys 3. hydrauliset liitokset - putkien, letkujen ja liittimien kunto (jos repeytymiä, viiltoja, taittumisi tms. on vahingoittunut osa heti uusittava) Öljyn vaihto Varottava, ettei likaa pääse järjestelmään. Öljymäärä n. 1,7 l Öljynä käytetään hydrauliikkaöljyä, esim Shell Tellus 29 Huom.: Eri öljylaatuja ei saa käyttää sekaisin. 37

38 Järjestelmän tyhjennys - Puhdistetaan öljysäiliö ja ohjaussylinteri ympäristöineen perusteellisesti - Nostetaan traktorin etupää ylös - Irroitetaan letkut ohjaussylinteristä - Käännetään ohjauspyörää molempiin suuntiin kunnes öljun tulo letkuista loppuu - Pyöräytetään moottoria startilla n. 10 sek pysäytinvipu seis- asennossa - Suoritetaan sylinterin tyhjennys kääntämällä käsin pyöriä ääriasennosta toiseen kunnes sylinteri on tyhjä - Kiinnitetään irroitetut letkut huolellisesti ja lasketaan traktori alas Täyttö - Täytetään pumpun öljysäiliö n. 10 mm yläreunasta, käännellään ohjauspyörää ja lisätään öljyä tarpeen mukaan. Täytön jälkeen kansi on aina suljettava. - Pyöritetään moottoria startilla (pysäytinvipu seis-asennossa) n. 15 sek. - Lisätään öljyä ja käynnistetään moottori joutokäynnille. Käännetään ohjauspyörää kierros kumpaankin suuntaan useita kertoja sekä nopeasti että hitaasti. - Pysäytetään moottori ja lisätään öljyä tarpeen mukaan - Käynnistetään moottori ja käännetään pyörät ääriasennosta toiseen ( ohjauspyörää ei saa pitää kauan kääntöliikettä jatkavassa asennossa) useita kertoja. Pysäytetään moottori, lisätään tarvittaessa öljyä. - Lopuksi suoritetaan koeajo JARRUT Traktori on varustettu toisiinsa salvalla lukittavilla jarrupolkimilla, jotka vaikuttavat työntötankojen välityksellä vipumaisiin jarrutusakseleihin ja edelleen erillisiin ohjausjarruihin, jotka ovat kenkämallia. Valurautaiset jarrurummut on jarrukenkineen sijoitettu vetopyörästöjen putkiin, niiden vaihdelaatikon puoleisiin päihin. Traktorin seistessä lukitaan jarrupolkimet jarrusalvalla ( Kuva 18 ) 38

39 1. Nopeusvipu 2. Säätövipu 3. Tasauspyörästön lukituspoljin 4. Jarrun säätöruuvi 5. Jarrutusakseli 6. Jarrun työntötanko 7. lukituskohta Kuva 18. Polkimet ja vivustot 8. Jarrupolkimen lukitussalpa 9. Jarrupokimet 10. Nopeuspoljin 11. Jarrupolkimen salpa 12. Voimanottoakselin kytkinvipu 13. Vaihteistoöljyn mittatikku 14. Jousi 39

40 RENKAAT Ulkorenkaat on pyrittävä pitämään puhtaina kaikista kumia liuottavista ja syövyttävistä aineista. Jos traktoria joudutaan kesällä seisottamaan pitemmän aikaa auringon paisteessa, on renkaiden suojaksi asetettava paperia tms. Renkaiden ilmanpaine on pyrittävä pitämään allaolevien arvojen rajoissa: - Takarenkaat 11 x 28 /6 paine 1,1-1,6 ik 13 x 24 /6 paine 1,0-1,3 ik 13 x 28 /6 paine 1,0-1,3 ik 11 x 32 /6 paine 1,1-1,4 ik - Eturenkaat 6,50 x 16 /4 paine 1,7-2,0 ik 7,50 x 16 /6 paine 2,0-2,5 ik Jatkuva alipaine saa aikaan ulkorenkaiden kudoslankojen murtumista ja voi aiheuttaa renkaan liukumisen vanteessaan, jolloin venttiili rikkoutuu. Ylipaine tekee renkaan alttiiksi iskujen vahingolliselle vaikutukselle. Hydrauliikan tehtävä: HYDRAULINEN JÄRJESTELMÄ 1. Traktorin työkoneiden ja työvälineiden kuljettaminen 2. Työkoneiden nosto ja lasku 3. Työkoneiden työsyvyyden säätö 4. Maanlaadun ja -pinnan vaihteluiden vaikutusten seuraamisnopeuden säätö 5. Maanpinnan yläpuolella työskentelevien työkoneiden korkeussäätö 6. Työkoneita vedettäessä tapahtuva painonsiirto työkoneelta traktorille siten, että traktorin vetokyky lisääntyy ja ohjattavuus säilyy 7. Työkoneiden laskeutumisnopeuden säätö 8. Ulkopuolisten hydraulisten laitteiden käyttö Valmet 565:n hydrauliikka koostuu seuraavista pääosista: öljypumppu ja -putket, venttiilikoneisto, öljysäiliöt suodattimineen, työsylinteri mäntineen ja liikkeen välittävine osineen sekä ulkopuolisen paineöljyn liitäntälaitteet. Nostolaitteen pumppu on hammaspyöräpumppu, joka on sijoitettu moottorin oikealle sivulle. Käyttövoiman pumppu saa nokka-akselilta hammaspyörän ja irroituskytkimen välityksellä. Toimintaan ja vapaalle pumppu kytketään kojelaudan alle oikealle puolelle sijoitetulla vivulla. Kuva 2. 40

41 Kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä. Pumppu ei vaadi minkäänlaista voitelua eikä huoltoa ja kun se on tarkkuustyötä, on sen mahdolliset viat jätettävä asiantuntevan huoltomiehen korjattavaksi. Venttiilipesään, joka on sijoitettu nostolaitteen rungon etupuolelle ja kiinnitetty siihen sisäänmeno- ja ulosottoputkella ja nostosylinteriin kahdella ruuvilla, on sen porauksiin sijoitettu venttiilistö. Osa venttiileistä on tehtaalla säädetty määrättyyn arvoon, 130 kp/cm², eikä niitä voida säätää ilman painemittaria. Venttiilipesään on sijoitettu myös jakoventtiili, joka ohjaa öljyn joko nostosylinteriin tai ulkopuolisiin hydraulisiin laitteisiin. Lisäksi venttiilipesässä on laskeutumisnopeuden säätöä varten venttiili (Kuva 3). Nostolaitteen takana on muuntautumisherkkyyden säätämiseksi tunnustelija, jonka nokka voidaan säätää eri asentoihin ja joka vaikuttaa välitinosien kautta venttiilikoneistoon. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Alimmassa reiässä on voiman vaikutus voimakkaampi, ylimmässä vähäisempi. Öljysäiliönä toimivat vaihteiston kansi ja vasemman astinlaudan yläpuolella, vaihdelaatikon sivussa, oleva erillinen öljysäiliö, jossa on siivilä. Edelliseen sopii 7 litraa ja jälkimmäiseen 3 litraa öljyä. Nostosylinteri on sijoitettu vaihteiston kannen öljytilaan ja kiinnitetty nostolaitteen rungon alapuolelle. Työn suorittaa uratiivisteellä varustettu mäntä, joka siirtää voiman nostomännän varren välityksellä nostoakselin vääntiöön ja siitä edelleen nostoakseliin ja varsiin. Männän päässä on rengasmainen syvennys ja sylinterin pohjassa varoventtiilillä varustettu vastaavan suuruinen nostomännän pysäytin, joiden tarkoituksena on väliin jäävän nesteen vaikutuksesta vaimentaa sylinterin ja männän väliset iskut (Kuva 4). Öljyputket yhdistävät pumpun nostolaitteisiin ja niistä paksumpi on imuja ohuempi paineputki. Vaihteiston kannen oikealla puolella on ulosotto, johon voi tarvittaessa kiinnittää peräkärryn tms. tarpeeseen johtavan putkiston. Lisäksi siitä voidaan painemittarilla tarkistaa järjestelmän paine. Putkiston vioittumista on vältettävä, sillä esim. lommo imuputkessa aiheuttaa jo työliikkeen hidastumisen, koska pumppu ei saa riittävästi öljyä. 41

42 1. Nostovarsi 2. Kaltevuussäätimen kampi 3. Työntövarren tuki 4. Kaltevuussäädin 5. Tulppa (Öljyn korkeus) 6. Voimanottoakseli 7. Vetokoukun salpalaite Kuva 19. Nosto- ja kiinnitysjärjestelmä 8. Salvan Vipu 9. vetokoukku 10. Nostotanko 11. Sivurajoitin 12. Vetovarsi 13. Reikäpuomi 42

43 KIINNITYSJÄRJESTELMÄ Järjestelmään kuuluu vetokoukkua, vetokoukun salpalaite, vetokoukun nostin, vetovarret, nostotanko, kaltevuussäädin ja työntövarsi sekä halutessa reikäpuomi. Vetokoukku on sijoitettu traktorin alle ja kiinnitetty jarruakselin tukiin. Vetokoukku voidaan nostaa ylös nostolaitteella, jolloin vetokoukku jää yläasentoon salpalaitteensa varaan. Vetovarret on etupäistään kiinnitetty vetovarsien laakereihin ja saavat nostovoimansa nostotangon ja kaltevuussäätimen välityksellä nostovarsista. Kaltevuussäätimen avulla saadaan aikaan työkoneen poikittaiskaltevuus ja työntövarrella järjestetään pituussuuntainen kaltevuus. Vetovarsien ja työntövarren kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset Ø 28 ja Ø 25 mm. 43

44 HUOLTO MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdoista on oikein ja oikeaan aikaan suoritettu huolto. Huoltokustannukset ovat pienet verrattuina laiminlyönneistä mahdollisesti aiheutuvien vikojen korjauskustannuksiin. Kuva 20. Kampikammion ja ruiskutuspumpun öljymäärän mittaus Kampikammio 1. Öljyn yläraja 2. Öljyn alaraja Ruiskutuspumppu 3. Oljyn täyttöaukon tulppa 4. Öljyn pinnan tarkistusaukon tulppa 5. Ylivuoto 6. Öljyn tyhjennysaukon tulppa 44

45 Päivittäiset, taikka ennen ajoon lähtöä suoritettavat huollot 1. Yleispuhdistus 2. Polttoaineen riittävyys 3. Voiteluöljymäärä moottorin kampikammiossa 4. Ilmansuodattimen öljy (ks. erikoisohjetta»imuilman suodattimen huolto») 5. Jäähdyttimen nestepinnan korkeus 6. Akun nestepinnan korkeus (ajoittain) 7. Tuulettimen hihnan kireys (ajoittain) 8. Tarkkaillaan mahdollisia polttoneste-, öljy- taikka jäähdytysneste- vuotoja (ajoittain) 10. Tarkkaillaan ruuvien kireyttä ja tarvittaessa kiristetään. 50 Tunnin huolto Tehdään myyjän toimesta 150 Käyttötunnin jälkeen 1. Vaihda moottorin öljy 2. Vaihda ruiskutuspumpun öljy 300 Käyttötunnin jälkeen 1. Sylinterikannen mutterit kiristetään (ks. sivu 60) 2. Tarkastetaan imuventtiilin välys (0,25 mm) 3. Tarkastetaan pakoventtiilin välys (0,25 mm) 4. Tarkastetaan öljypinnan korkeus - vaihteistossa (ryömintävaihteistossa) - vetopyörästössä - nostolaitteessa - hihnapyörän kotelossa (jos käytetty) Tarvittaessa lisätään sopivaa öljyä 5. Öljysuodattimen suodatuspanos vaihdetaan 6. Esisuodattimen kenno vaihdetaan 45

46 450 Käyttötunnin jälkeen 1. Suuttimet tarkistutetaan 2. Polttonestesäiliö tyhjennetään ja huuhdotaan 3. Polttonestesäiliön ilmasiivilä pestään bensiinissä 4. Puhdistetaan polttonestesiivilä säiliössä 600 Käyttötunnin jälkeen 1. Polttonestesuodattimien esi- ja hienosuodatinkennot vaihdetaan. 750 Käyttötunnin jälkeen 1. Etupyörien laakerit puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla 2. Kytkinakselin etupäässä oleva kuulalaakeri puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla (esim. Shell Retinax A taikka vastaava) 3. Öljyn vaihto -vaihteistossa (ryömintävaihteistossa) -vetopyörästössä -nostolaitteessa (jatkuvassa käytössä joka 300 t.) -ohjaustehostimessa 4. Jäähdytysjärjestelmä pestään sisäisesti soodaliuoksella, jos tarpeellista. Jäähdytinkenno puhalletaan ja pestään ulkopuolelta. 5. Generaattorin kollektori ja harjat pestään bensiinillä. Ennen käyttöä on bensiinin annettava haihtua pois. 6. Käynnistysmoottori irrotetaan ja annetaan tarkistaa erikoiskorjaamossa. VOITELU Moottori MUITA HUOLTOTOIMENPITEITÄ Dieselmoottoreissa on ehdottomasti käytettävä ensiluokkaisia dieselvoiteluöljyjä, koska dieselmoottori voiteluöljyn suhteen on vaativampi kuin kaasutinmoottori. Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa. Traktorikäytössä tulee normaalisesti kysymykseen API:n käyttöluokkaa vastaava öljy. Jos käyttö on hyvin raskasta ja jatkuvaa esim. paineilmakompressorin käyttö, saattaa olla edullista käyttää DS-luokan öljyä. 46

47 Voiteluöljyn viskositeetin tulee olla kesäkäytössä SAE 20. Talvikäytössä tulee käyttää vastaavasti ohuempaa öljyä. Öljyn täyttöaukon kannessa on öljyn mittatikku. Öljypinnan pitää olla tikussa olevien viivojen välissä. Uutta öljyä täyttäessä on öljypinta nostettava tikun ylämerkkiin. Öljyä ei ole syytä lisätä ennen kuin pinta on laskenut alamerkkiin. Tällöin lisätään jäljellä olevasta öljynvaihtovälistä riippuen joko ylämerkkiin saakka taikka vähemmän. Kun moottori on uusi, on voiteluöljy vaihdettava ensi kerran n. 50 käyttötunnin kuluttua, toisen kerran, kun käyttötuntimittari näyttää lukemaa n. 150 ja tämän jälkeen jatkuvasti n. 150 käyttötunnin jälkeen. Kuva 21. Öljynsuodatin 1. Määräajoin vaihdettava suodatinkenno Voiteluöljyn ja suodatinkennon vaihto Öljyn tyhjennys: Avataan lämpimäksi ajetun moottorin öljypohjan keskellä oleva tulppa ja annetaan kuuman öljyn valua sopivaan astiaan. Valumisen loputtua suljetaan pohjatulppa. 47

48 Jos on tarkoitus öljynvaihdon yhteydessä vaihtaa myös suodattimen kenno (vaihdetaan vain joka toisen öljynvaihdon yhteydessä), menetellään seuraavasti.(ks. kuva21) Suodatinkotelon pohjalla oleva kuusioruuvi kierretään auki, kunnes suodatinkotelo irtoaa. Suodatuskenno poistetaan, öljy kaadetaan pois kotelosta ja kotelo huuhdellaan puhtaaksi polttonesteellä. Uusi suodatuskenno pannaan paikoilleen. Suodattimeen kaadetaan puhdasta öljyä lähes reunoja myöten ja kotelo ruuvataan kiinni. Varmistaudu siitä, että kotelon ja pesän välinen tiiviste on paikoillaan. Uuden öljyn täyttö: Kampikammio täytetään uudella öljyllä ottamalla pois täyttöputken tulppa (kuva 20). Öljyä kaadetaan tästä aukosta kampikammioon, kunnes pinta ulottuu mittatikun ylämerkin kohdalle. Tämän jälkeen täyttötulppa suljetaan. Jos on kysymys pelkästään öljynvaihdosta, ei kajota lainkaan öljynsuodattimeen. Moottorin pantavan öljyn tulee olla ohjeiden ja sääolojen mukaista. Mahdollinen öljyn lisäys vaihtovälin aikana suoritetaan vasta kun öljyn pinta on laskeutunut mittatikun alarajalle. Ruiskutuspumppu Ruiskutuspumpussa (kuva 20) käytetään samaa voiteluöljyä kuin moottorissakin. Täyttöä varten on ruiskutuspumpun päällä ruuvitulpan sulkema täyttöaukko. Myös pumpun sivussa on ruuvitulpan sulkema aukko, mikä öljyä kaataessa määrää öljypinnan korkeuden. Lisäksi ruiskutuspumpun perässä on ylivuotoreikä, mistä liika polttoneste-öljyseos valuu pois, koska ruiskutuspumpun elementtien voiteluun käytetään polttonestettä. Pumpun öljy on vaihdettava aina 150 käyttötunnin jälkeen. Vanha öljy lasketaan pois avaamalla pumpun pohjassa oleva tyhjennystulppa. Varmuuden vuoksi on syytä täyttövälien aikana tarkistaa, että ruiskutuspumpussa on öljyä. Vaihteisto ja vetopyörästö Vaihteiston ja vetopyörästön öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 50- ja 300 käyttötunnin jälkeen vastaavien tarkastuksien yhteydessä ja tämän jälkeen 750 käyttötunnin kuluttua. Lisäksi suositellaan vaihteiston öljyn siivilöimistä sopivan kankaan tai erikoisen siivilöimislaitteen läpin n. 450 käyttötunnin jaksoin. Ennen öljynvaihtoa tai siivilöimistä on syytä ajaa öljyt lämpimiksi juoksutusnopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi. Öljynvaihdon tai siivilöimisen yhteydessä suoritetaan vaihteiston huuhtelu käyttämällä pitkänokkaista käsiruiskua ja huuhteluaineena dieselpolttonestettä. Molemmissa toimenpiteissä poistetaan vaihteiston takakansi. Sopivat voiteluaineiden vahvuudet eri ulkoilman lämpötiloissa on esitetty taulukossa 3, sivu

49 Nostolaite Nostolaitteen öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 300 käyttötunnin jälkeen edellyttäen, että nostolaite on ollut jatkuvassa käytössä ja tämän jälkeen 750 käyttötunnin väliajoin. Jos nostolaite käyttää etukuormaajaa tai siihen verrattavaa konetta jatkuvasti, on syytä vaihtaa öljy tarpeen vaatiessa. Tehtaalla lähtiessä on nostojärjestelmässä 10 litraa Shell Tellus 29 öljyä, mutta kaikki SAE 10W-luokan öljyt sopivat tarkoitukseen. Jäähdytysjärjestelmä Moottorin jäähdytysveden (-nesteen) lämpötila on ajon aikana oltava C, jolloin sylinterin kuluminen ja polttonesteen kulutus on pienin. Tehtaalta toimitetaan traktorit aina varustettuna jäähdytysnesteellä. Vesipumppu Vesipumpun alapuolella on vuotoreikä, jota ei saa tukkia. Jos tästä reiästä tippuu vettä, on vika tiivisteessä, joka on heti uusittava. Pitemmän ajan vuotava kuuma vesi huuhtelee kuulalaakereista kaiken rasvan, jolloin laakeri ruostuu ja leikkaantuu kiinni. Vesipumppua ei tarvitse voidella, sillä sen kuulalaakereissa on valmistajatehtaan laittama voiteluaine. Koska pumpun purkaminen ja kokoaminen vaatii asiantuntemusta ja erikoistyövälineitä, on työ annettava ammattitaitoisen asentajan suorittaa. Jäähdytysjärjestelmän täyttäminen Jäähdytysjärjestelmä täytetään mieluimmin pehmeähköllä kaivovedellä tai puhtaalla järvi- tai jokivedellä ennen käynnistystä ja moottorin jäähtyneenä ollessa. Jos moottori on kuuma, voi äkkiä kaadettu kylmä vesi aiheuttaa sylinteriryhmän ja sylinterikannen rikkoutumisen. Pakkasella on kone asetettava aluksi joutokäynnille ja vasta sitten alettava kaataa kohtalaisen lämmintä vettä jäähdyttimeen. Varminta on tietysti käyttää jäätymätöntä pakkasnestettä heti kun on pakkasasteita. Pakkasnestettä käyttäessäsi on muistettava, että laimentamaton neste laajenee huomattavasti, joten kylmää vesitilaa ei ole täytettävä aivan täyteen. Kiehuva jäähdytysvesi (-neste) Jos moottori on kuumentunut niin, että jäähdytysvesi kiehuu, on moottori heti asetettava joutokäynnille ja kaihdin laskettava alas. 49

50 Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmä tyhjennetään avaamalla jäähdyttimen alla ja moottorin vasemmalla sivulla (kuva 6) olevat tyhjennyshanat sekä jäähdyttimen korkki. Varmuuden vuoksi on valvottava, että kaikki vesi todella valuu ulos, sillä voi sattua, että jokin epäpuhtaus tukkii hanan ennen kuin vesitila on ehtinyt kokonaan tyhjentyä. Tästä voi olla seurauksena, että moottoriin jäljelle jäänyt vesi jäähtyessään halkaisee sylinteriryhmän. Suurten vahinkojen välttämiseksi on tällöin varminta epäilyttävissä tyhjennyspakkauksissa ja ajoittain muulloinkin kiertää pois molemmat tyhjennyshanat, jolloin sakka pääsee poistumaan. Vesipumpun tyhjentämiseksi konetta käytetään muutama sekunti ja tyhjennyshanat jätetään auki. Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen suoritetaan tarpeen mukaan seuraavassa järjestyksessä: litraan puhdasta lämmintä vettä liuotettaan n. 0,5 kg soodaa. 2. Soodaliuos kaadetaan tyhjennettyyn jäähdytysjärjestelmään ja täyttöaukko jätetään avoimeksi. 3. Kaihdin vedetään jäähdyttimen eteen. 4. Moottori käynnistetään ja sen annetaan käydä niin kauan, että liuos alkaa selvästi kiehua. 5. Kun liuos on alkanut kiehua, alennetaan koneen kierrokset niin, että liuos juuri kiehuu ja tällaista hiljaista kiehuttamista jatketaan n min. 6. Tyhjennyshanat avataan moottorin edelleen hiljaa käydessä ja samanaikaisesti aletaan kaataa puhdasta huonelämmintä vettä täyttöaukkoon. 7. Tätä huuhtelua jatketaan, kunnes ulosvaluva vesi täysin kirkasta eikä enää sormin koetellen tunnu liukkaalta. 8. Moottori pysäytetään ja veden annetaan valua ulos samalla valvoen, että hanat eivät ole tukkeutuneet. Jäähdytysjärjestelmää puhdistettaessa on samalla suoritettava jäähdytyskennoston ulkopuolinen puhdistus joko ilma- tai vesisuihkulla niin, että kaikki kennoston lokeroihin tarttuva pöly, kasvien jätteet ym. roska saadaan poistetuksi. Akku Akun käyttöaika riippuu säännöllisestä ja asianmukaisesta hoidosta, joten on syytä tarkasti noudattaa sekä yleisesti että tässä annettuja akun huolto ja hoito-ohjeita: Akku on kiinnitettävä kunnollisesti alustalleen. Jos akku pääsee liikahtelemaan ja 50

51 vapaasti tärisemään, voivat levyt ja akun kuori helposti vioittua käyttökelvottomiksi. Akun kiinnittimet ja ulkopinta on pidettävä puhtaana ja kuivana. Napojen ja johdinkenkien kosketuspinnat on aika-ajoin lämpimällä vedellä ja teräsvillalla puhdistettava. Puhdistuksen jälkeen on pinnat kuivattava huolellisesti puhtaalla rievulla. Johtokenkien napoihin kiinnittämisen jälkeen niiden ulkopinnat on siveltävä tavallisella vaseliinilla tai navansuojarasvalla. Johtokengät on kiinnitettävä napoihin kireälle, sillä löysät johtokengät sekä tuottavat käynnistysvaikeuksia että moottorin käydessä nostavat latausgeneraattorin jännitteen jopa niin korkealle, että valoja käyttäessä lamput rikkoutuvat. Akun nestepinnan korkeus on tarkastettava kerran viikossa. Jos neste ei ulotu n. 0,5 cm verran erotinsuojusten yläpuolelle, on kennoihin lisättävä tislattua vettä. Pinnan korkeuden tarkistamisen ja tislatun veden lisäämisen yhteydessä on tarkistettava, että kennojen täyttöaukkojen tulpissa olevat ilmanvaihtoreiät ovat auki. Heikkovirtaista tai tyhjäksi purkautunutta akkua ei saa jättää lataamattomana seisomaan pitemmäksi ajaksi. Talvella traktoria käyttäessä on erikoisesti huolehdittava akun hyvästä lataustilasta, jolla vältetään akun jäätymisvaara. Täydessä latauksessa oleva akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,280, jäätyy -65 C:ssa. Kolmeneljäsosalatauksessa oleva akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,245, jäätyy -45 C:ssa. Tyhjä akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,150, jäätyy jo -10 C:ssa. Akun lataustilanne voidaan nopeasti tarkistaa sitä varten tehdyillä ns. ominaispainomittareilla, joita on käyttöohjeineen saatavissa kaikista moottorialan liikkeistä. Pitempien käyttötaukojen aika on akku ladattava 1-2 kk väliajoin. Akkua ja johdinkenkiä paikalleen kiinnitettäessä on aina varmistauduttava siitä, että +-merkillä merkitty napa tulee maadoitetuksi. Imuilman suodattimen huolto Ennen moottorin käynnistystä suoritettavassa tarkistuksessa tulee kulhon öljypinnan olla korkeintaan kulhoon (kuva 9) merkityn ylemmän rajamerkin kohdalla. Jos öljyä on liikaa, on se poistettava. Jos öljy tuntuu sakkaiselta, on asiallisinta vaihtaa kulhoon uusi öljy. Tällöin tulee kulho huuhtoa puhtaaksi. Uuden täytöksen yläraja saa ulottua korkeintaan ylämerkkiin. Öljy likaantuu pölyisessä ilmassa nopeasti. Vaihto saattaa huonoissa olosuhteissa tulla kysymykseen joka päivä. Paremmissa olosuhteissa ja käyttötuntimäärän ollessa vähäinen saattaa öljyn vaihtoväli olla päiviä, ehkä viikkojakin. 51

52 Suodattimen rungossa oleva kuitupanos on kaksiosainen. Alaosa on irrotettava ja on se syytä olosuhteista riippuen huuhtoa puhtaaksi dieselpolttonesteessä 1-4 kertaa vuodessa. Suodatin kokonaisuudessaan on syytä irrottaa moottorista ja huuhdella puhtaaksi dieselpolttonesteessä kerran vuodessa. Esisuodatin on syytä puhdistaa tarpeen mukaan. Sumuttimen hoito Dieselmoottorin hyvä toiminta edellyttää, että se sumuttimet suuttimineen ovat kunnossa ja oikeita, vain tälle moottorille sopivaa tyyppiä. Eri syistä, mm. luonnollisen kulumisen seurauksena suuttimen toiminta muuttuu puutteelliseksi, josta seuraa mm. moottorin tehon aleneminen, polttonesteen kulutuksen lisääntyminen, nakutus ja savutus. Varsinkin nakutus antaa jo aikaisessa vaiheessa ilmi, että suutin toimii huonosti ja alkaa sen vuoksi tukkeutua. Hitaalla joutokäynnillä ja kylmässä moottorissa ilmenee usein nakutusta, mutta jos normaalissa käyttölämpötilassa olevasta moottorista ilmenee usein nakutusta antaa jo aikaisessa vaiheessa ilmi, että suutin toimii huonosti ja alkaa sen vuoksi tukkeutua. Hitaalla joutokäynnillä ja kylmässä moottorissa ilmenee usein nakutusta, mutta jos normaalissa käyttölämpötilassa olevasta moottorista kuuluu nakutusta, on vika todennäköisesti suuttimessa. Polttonestejärjestelmässä oleva ilma saattaa aiheuttaa myös nakutusta, mistä päästään selville poistamalla ilma koko järjestelmästä. Savutus ilmaisee myös huonosti toimivan suuttimen edellyttäen, että savutus ei johdu muista syistä kuten esim. tukkeutuneesta ilmansuodattimesta. Suuttimet on syytä tarkistuttaa ja puhdistuttaa joka 450 käyttötunnin jälkeen. Jos sumuttimen epäillään olevan epäkunnossa, menetellään seuraavasti: - sumuttimet putkineen ja ympäristöineen pestään polttonesteellä ja mikäli mahdollista, puhalletaan suuttimen ja holkin välinen rako puhtaaksi. - kukin sumutin vuorollaan irrotetaan moottorista ja kiinnitetään putkeensa. Ei saa päästää likaa sumuttimen ja ruiskutusputken sisään eikä sumuttimen aukosta moottoriin. - löysätään muiden sumuttimien liitinmutterit, jotta moottori ei käynnistyisi sitä pyöritettäessä. - pyöritetään moottoria käynnistysmoottorilla nopeusvipu täysikaasu asennossa ja tarkataan irrotetun sumuttimen antamia suihkuja. Huom. Kättä ei saa pitää sumuttimen lähellä, sillä hienojakoinen polttonestesuihku saattaa tunkeutua ihon läpi ja aiheuttaa vakavia vammoja. Kunnollinen suutin antaa kaikista neljästä reiästään suoran, no 30 cm pitkän sumumaisen suihkun, jonka halkaisija tällä etäisyydellä on noin 8 cm. Jos polttoneste ei tule sumuna, vaan tippuu nesteenä, tai suihkun muoto poikkeaa oikeasta, on sumutin viallinen tai tukkeutunut ja se on kunnostettava. Sumuttimen kunnostus, samoin kuin joka 450 käyttötunnin jälkeen tapahtuva suuttimen tarkistus ja puhdistuskin, on syytä antaa jonkin pätevän dieselkorjaamon suoritettavaksi. 52

53 Sumutinta paikalleen asennettaessa on käytettävä aina uutta kuparitiivistettä, sillä käytetty tiiviste saattaa aiheuttaa häiriöitä. Sumutin asennetaan paikalleen seuraavasti: - tarkastetaan, että sylinterin kannessa oleva sumuttimen istukka ja kiinnittimet ovat puhtaat. - tarkastetaan, että uusi tiivistysrengas on 1,0-0,7 mm väljä sumuttimen holkkiin nähden. - sumuttimessa olevaan tiivisteen istukkapintaan vedetään vaseliinirengas, jolla tiiviste kiinnitetään tarkasti keskeiseksi suuttimeen nähden. Sumutin asetetaan varovasti paikalleen. Tiivistysrengas ei saa liikkua. -sumutin kiristetään paikalleen ehdottomasti suoraan. Jos kiinnitysmutterit kiristetään epätasaisesti, jää sumutin vinoon asentoon, jolloin sylinterin kannen ahtaassa reiässä oleva suutin taipuu eikä suuttimen neula ja neulan istuin ole enää samankeskeisiä. Lisäksi suuttimen kiinnitysmutteri joustaa puristaen suuttimen neulan ohjauksen kiinni. Neulan ohjaus puristuu kiinni myös, jos sumuttimen kiinnitysmutterit kiristetään liian tiukkaan, vaikka sumutin muuten olisikin suorassa. Näistä on seurauksena suuttimen huono toiminta ja neulan kiinni tarttuminen. Liiasta kiristyksestä johtuu myös muodonmuutokset sylinterin kannessa ja vuodot kannen tiivisteessä sekä sumuttimen kiinnitysvaarnaruuvien katkeaminen. Virheiden välttämiseksi sumuttimen kiristämisessä paikoilleen on noudatettava seuraavia ohjeita: - molemmat sumuttimen kiinnitysmutterit kierretään varovasti paikoilleen, jonka jälkeen varsinaisen muttereiden kiristämisen tulee tapahtua kiertämällä niitä vuorotellen ja vain hyvin vähän kerrallaan pitämällä koko ajan huolta siitä, että muttereita kiristetään yhtä paljon (yhtä suurella vääntömomentilla), kunnes lopullinen kiristysvääntömomentti 2 kpm on saavutettu. Kiristyksessä on käytettävä, mikäli mahdollista, momenttiavainta. Jos momenttiavainta ei ole saatavissa, voidaan käyttää T-holkkiavainta, jonka tasavertainen vääntövarsi on kokonaispituudeltaan 120 mm. Tällä T-holkkiavaimella normaali mies yhdellä kädellä kohtuullista voimaa käyttäen jaksaa kiertää mutterit juuri oikeaan tiukkuuteen. - putket kiinnitetään. Niihin ei saa jäädä jännityksiä, jotka aiheuttaisivat putkien katkeamisen ja muodonmuutoksia suuttimeen. Tätä varten tarkistetaan, että putkiliittimet sopivat vastakkain ennen kiristystä ja tarvittaessa taivutetaan putkea käsin varovasti pitkällä matkalla ilman mitään työkaluja - koekäytetään moottori 53

54 SÄÄDÖT Kytkimen säätö Kytkimen säätäminen rajoittuu yleensä kytkinpolkimen vapaaliikkeen säätämiseen. Tarkistus tapahtuu siten, että painetaan kytkinpoljinta kevyesti alaspäin kunnes vapaaliike loppuu ja työliike alkaa (kuva 22). Tässä asennossa pitää kytkinpolkimen vipuosan yläharjan ja sen rajoittimen välin olla mm, joka vastaa polkimen paininkohdalla mm. 1. Irroitusakseli 2. Kiristysmutteri 3. Vapaaliike mm 4. Työliike 5. Kytkinpoljin Kuva 22. Kytkimen säätö 6. Öljysäiliö 7. imuputki 8. Paineputki 9. ilmaputki 10. Polttonesteen täyttöaukon korkki 54

55 Kytkinpolkimen säätö suoritetaan siten, että polkimen akselin liitoksessa olevaa mutteria löysätään ja polkimen akselia käännetään avaimella tarvittava määrä, minkä jälkeen mutteri kierretään jälleen kiinni. Erikoisesti on huomattava, että ellei kytkinpoljinta ajoissa säädetä, on siitä seurauksena kytkimen jatkuvasti lisääntyvä luistaminen, joka lopuksi»polttaa» kytkinlevyt. Jos kytkin säätämisestä huolimatta luistaa, on vika joko levyjen öljyyntymisessä tai liiallisessa kuluneisuudessa. Edellisessä tapauksessa levyt puhdistetaan ja jälkimmäisessä kytkinlevyt uusitaan. Ohje: Painelaakeria tarkistettaessa tai uusittaessa irrotetaan ohjauslaite ja polttonestesäiliön päällä oleva suojuskansi, jolloin kytkinakseli paljastuu. Jos hiililevy joudutaan uusimaan, on samalla tarkastettava ja tarpeen mukaan joko oikaistava tai uusittava myöskin sellainen vastinlevy, jonka hankauspinta on kulunut epätasaiseksi. Kytkimen sisäpuoliset säädöt ja korjaukset, jotka voidaan tehdä ainoastaan kytkimen avaamisen jälkeen, on varminta antaa alan ammattimiehen suoritettavaksi. Jarrujen säätö Jarrujen säätö suoritetaan tarvittaessa säätöruuvien avulla, jotka sijaitsevat jarrun työntöaukkojen yläpäissä astinlautojen ulkosivulla (kuva 9). Säädön tasaisuus on helppo todeta käytännössä siten, että traktorilla ajetaan jarrupolkimet salvattuina tasaista tietä ja jarrutetaan äkkiä. Jos jäljet ovat samankohtaiset, ovat jarrut tasaisesti säädetty. Etupyörien raidevälin säätö Säätöä varten kohotetaan traktorin etupää etuakselin keskeltä jonkin riittävän vahvan pukin, laatikon tms. varaan. Kiinnitysmutterit ja ruuvit irrotetaan, jonka jälkeen etupyörät voidaan siirtää halutulle leveydelle. Kaikki irroitetut ja löysätyt kohdat kiinnitetään raideleveyden säädön jälkeen huolellisesti paikalleen. Takapyörien raidevälin säätö Säätöä varten kohotetaan traktorin takapää mieluummin kahden vahvatekoisen pukin varaan siten, että pukit tulevat traktorin pituussuuntaisina vetopyörästön putkien alle vaihdelaatikon molemmin puolin. 55

56 56

57 Raidevälin säätäminen suoritetaan nyt kääntämällä pyörän lautasen kupera puoli joko sisään- tai ulospäin tai kiinnittämällä lautaset vanteen korvakkeisiin joko sisätai ulkopuolelle. Pyöriä puolelta toiselle vaihdettaessa on katsottava, että kumien kulutuspinnan korokkeiden nuolimuodon kärki tulee ylhäältä katsoen traktorin kulkusuuntaan. Etupyörien aurauskulman säätö Etupyörien aurauskulma tarkastetaan tarvittaessa mittaamalla kumien väli pyörän navan korkeudelta. Oikeassa aurauskulmassa on tämä väli kumin etureunassa 6-8 mm pienempi kuin takareunassa. Ennen aurauskulman säätöä löysätään välitankojen päissä olevia varmistusmuttereita, jonka jälkeen aurauskulman säätö suoritetaan kiertämällä välitankoja tarvittavaan suuntaan. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että välitankojen päissä on toinen oikea- ja toinen vasenkätisellä kierteellä varustettu. Kiilahihnan säätö Kiilahihnan kireyden säätäminen suoritetaan tarvittaessa kääntämällä latausgeneraattoria korvakkeissaan. Hihna on sopivan kireällä silloin, kun se vapaan osan keskeltä sormella painaen painuu n. 20 mm suorasta linjastaan. Kuva 24. Kiilahihnan säätö 57

58 Vaihteisto (kuva 14) Ohjeita: Murikka-akselin ja latauspyörän keskinäistä välystä voidaan tarvittaessa säätää niiden laakeripesien välissä olevalla sovituslevyllä. Tasauspyörästön akselia ei saa lyödä irti järjestelmän koottuna ollessa. Toimenpide on mahdollinen vasta sitten, kun kuulalaakerit ja salpatappi on poistettu. Ohjeessa mainitut toimenpiteet on paras antaa asiantuntevan huoltomiehen suoritettavaksi. Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asennus Ajoitusmerkit Vauhtipyörässä on 3. sylinterin männän yläkäännekohdan merkki (0) ja ruiskutuksen alkamishetken merkki (20 ), jotka nähdään vauhtipyörän kotelossa olevasta tarkastusaukosta (kuva 6). Näiden lisäksi on hammaspyörissä merkit, joiden perusteella kokoonpanon yhteydessä nokka-akselin ja ruiskutuspumpun ajoitukset saadaan paikoilleen. Näitä voidaan kuitenkin vain käyttää silloin, kun etukansi on poissa. Koska ruiskutuksen alkamishetken määräämisen yhteydessä on irroitettava polttonestejärjestelmän osia, on työssä noudatettava ehdotonta puhtautta. Ennen irroitusta on osat ympäristöineen pestävä polttonesteellä puhtaaksi, jotta vältettäisiin epäpuhtauksien pääseminen polttonestejärjestelmään. Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetken tarkistaminen 1. Ilma poistetaan polttonestejärjestelmästä. Tämän jälkeen kampiakselia kierretään muutama kierros ympäri. 2. Kampiakseli pyöritetään asentoon, jossa 3. sylinterin mäntä on puristustahdin yläkäännekohdassa. Tästä asennosta kampiakselia pyöritetään taaksepäin niin paljon, että ruiskutuksen alkamishetken merkki menee vähän ohi vauhtipyörän kotelossa olevan tarkastusaukon. 3. Irroitetaan 3. sylinterin ruiskutusputki ja puhalletaan pumpussa olevasta ruiskutusputken liitinnipasta liika polttoneste pois niin, että polttonesteen pinta tulee liitinnipan reunojen tasalle. 4. Kampiakselia pyöritetään hyvin hitaasti käyntisuuntaan pysäytintangon ollessa sisässä ja nopeusvivun»täysikaasuasennossa». Kampiakselin pyörittäminen lopetetaan asentoon, jossa ruiskutuspumpun liitinpannassa olevan polttonesteen pinta 58

59 juuri liikahtaa, muuta ei vielä nouse. Tämä on ruiskutuksen alkamishetki. Jos vauhtipyörässä oleva ruiskutuksen alkamishetken merkki on nyt keskellä vauhtipyörän kotelossa olevaa tarkastusaukkoa, on ruiskutushetki oikea. Mikäli ruiskutuksen alkamishetken merkki ei ole keskellä tarkastusaukkoa, suoritetaan säätö seuraavasti: 5a. Jos ajoitusvirhe on vähäinen, voidaan säätö tavallisesti suorittaa pumpun asentoa muuttamalla. Jos todellisen ruiskutuksen alkamista vastaava 20 -merkki vauhtipyörässä jää tarkistusaukon keskiviivan alapuolelle, on ruiskutus myöhäinen ja pumppua on käännettävä vastapäivään katsoessa traktoria jäähdyttimen puolelta. Jos 20 -merkki jää tarkastusaukon keskiviivan yläpuolelle, on pumppua käännettävä vastaavasti myötäpäivään. Ennen pumpun kääntämistä piirretään pumpun kiinnityslaipan reunaan ja vastaavalle kohtaa moottoriin piirto, josta pumpun tarkka alkuasento käy ilmi. Tämän jälkeen löysennetään pumpun kiinnitysruuvit. Pumppua käännetään edellä selostettuun suuntaan. Pumpun kiinnitysruuvit kiristetään ja suoritetaan ruiskutushetken alkamisen uusi tarkistus. Tarvittaessa uusitaan säätö, kunnes ruiskutus saadaan paikalleen. 5b. Jos jostain syystä ruiskutushetken siirtymä on niin suuri, ettei säätö pumppua kääntämällä riitä, on pumpun käyttöpyörää mahdollisesti siirrettävä hammaskosketuksessaan. Tämä työ on mieluimmin jätettävä asiantuntevan huoltajan suoritettavaksi. Ruiskutuspumpun irroitus ja kiinnitys Ruiskutuspumpun irroitus suoritetaan seuraavasti: 1. Kaikki osat pestään polttonesteellä huolellisesti ennen niiden irrotusta 2. Polttonesteputket irrotetaan ja liittimiin pannaan suojatulpat. 3. Pumpun uudelleen asennuksen helpottamiseksi moottorin kampiakselia kierretään käyntisuuntaan siten, että 3. sylinterin yläkäännekohta merkki»0:» on tarkastusaukossa paikallaan. Pumpun hammaspyörän kohdalla oleva kansi poistetaan ja kannen aukon reunaan tehdään merkki hammaspyörän merkkipisteiden kohdalle. 4. Pumpun asema merkitään pumpun laippaan ja koteloon tehdyillä piirroilla. 5. Irrotetaan ruiskutuspumpun hammaspyörä. 6. Ruiskutuspumppu irrotetaan moottorista. Ruiskutuspumpun kiinnitys suoritetaan seuraavasti: 1. Ruiskutuspumpun kiinnityslaippaan asetetaan paperitiiviste ja ruiskutuspumppu kiinnitetään entiseen merkittyyn asentoonsa. 2. Kampiakselia kierretään käyntisuuntaan, kunnes 3. sylinterissä on puristustahti 59

60 ja jätetään kampiakseli tämän puristustahdin aikana asentoon, jossa vauhtipyörässä oleva käännekohtamerkki»0:» on keskellä vauhtipyörän kotelon tarkastusaukkoa. 3. Pumpun akselia kierretään siten, että hammaspyörässä olevat merkkipisteet tulevat kannen aukon reunassa olevan merkin kohdalle, kun hammaspyörä on akselillaan kiilaurassaan. 4. Hammaspyörän kiinnitysmutterit asennetaan paikoilleen ja kiristetään momentilla 6,5 kpm. 5. Polttonesteputket kiinnitetään ja ilma poistetaan. Mikäli moottoriin joudutaan asentamaan kokonaan uusi pumppu, on asennus ja ajoitus annettava ammattimiehen suoritettavaksi. Venttiilivälyksien säätö ja kannen muttereiden kiristys (kuvat 25 ja 26) Venttiilivälykset tarkastetaan ja säädetään moottorin ollessa kylmänä joka 300 käyttötunnin jälkeen ja aina sen jälkeen, kun sylinterin kannen ruuveja on kiristetty. Sekä imu- että pakoventtiilin välys on 0,25 mm. Määrätyn sylinterin venttiilien välykset säädetään männän ollessa puristustahdin yläkäännekohdassa, joka löydetään helpoimmin, kun kampiakselia kierrettäessä tarkkaillaan toisten sylinterien venttiilien avautumista ja sulkeutumista. Venttiilivälyksien tarkistus ja säätö on tällöin paras suorittaa seuraavasti: Venttiilikoneiston kansi poistetaan ja aloitetaan 1. sylinterin venttiileistä. Sitä varten kampiakselia kierretään käyntisuuntaan, kunnes moottorin etupäästä lukien 3. venttiili (2. sylinterin imuventtiili) on ensin täysin avautunut ja jo hieman sulkeutumassa ja 5. venttiili (3. sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. Kampiakseli jätetään tähän asentoon. Imuventtiilin (1. venttiili moottorin etupäässä) välys on oikea, kun 0,25 mm rakotulkki kevyesti työntäen menee venttiiliin varren ja vivun väliin. Jos välys ei ole oikea, löysätään venttiilin vivun päässä olevan säätöruuvin lukitusmutteria sen verran, että säätöruuvi pyörii ahtaasti ruuvitaltalla kierrettäessä. Välys säädetään säätöruuvia kiertämällä. Lukitusmutteri kiristetään ja rarkistetaan, että välys on oikea. Pakoventtiilin (2. venttiili moottorin etupäästä) välys tarkastetaan 0,25 mm rakotulkin avulla ja säädetään tarvittaessa kuten imuventtiilinkin välys. 2. sylinterin venttiilien säätämiseksi kampiakselia kierretään edelleen käyntisuuntaan 2/3 kierrosta ja jätetään asentoon, jossa 6. venttiili (3. sylinterin imuventtiili) on täysin avauduttuaan jo vähän sulkeutumassa ja 2. venttiili (1. sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. Viimeiseksi säädetään 3. sylinterin venttiilien välykset. Sitä varten kampiakselia kierretään käyntisuuntaan vielä 2/3 kierrosta asentoon, jossa 1. venttiili (1. sylinterin imuventtiili) on ensin täysin avauduttuaan jo vähän sulkeutumassa ja 4. venttiili (2. sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. 60

61 Kuva 25. Venttiilivälyksen säätö 1. Lukitusmutteri 4. Venttiilivälyksen 2. Venttiilin vipu säätöruuvi 3. Venttiilin jousi 5. Työntötanko Lopuksi kiinnitetään venttiilikoneiston kansi, kun ensin on tarkastettu, että sen tiiviste on ehjä. Kannen muttereiden kireys suoritetaan kuvan 26 osoittamassa järjestyksessä seuraavasti: Alkukiristys 5 kpm, seuraava 10 kpm, edelleen 13 kpm ja lopuksi 15 kpm. Kun moottori on jonkin aikaa käynyt ja vähän lämmennyt, on suoritettava uusi kireys (15 kpm). Muutaman päivän käynnin jälkeen on jälleen suoritettava jälkikiristys ja tarkastettava venttiilivälykset. 61

62 PARIKYTKIN Käyttö Perusmallin ohella valmistetaan ajokytkimestä riippumattomalla voimanulosotolla, parikytkimellä, varustettuja traktoreita, kuva 27. Sekä ajokytkimen että voimanottokytkimen hallinta tapahtuu omalla polkimellaan. 62

63 Haluttaessa voidaan polkimet lukita toisiinsa siten, että molemmat toimivat samanaikaisesti ajokytkintä polkemalla. Tällöinkin ulosoton kytkintä painettaessa irroittuu ainoastaan voiman ulosottoakseli. Säätö Polkimen vapaaliike säädetään asettamalla 20 mm palo kytkinpolkimen rajoittimen ja polkimien väliin. Käännetään irroitusakseleita niin, että päittäisvälykset painelaakereiden ja laakereiden vastalevyjen välillä poistuvat. Kiristetään välivipujen ruuvit. Huolto Kytkinkotelon kannessa on kolme kuusioruuvia, kuva 28, suojatulppina. Kytkinpolkimen tuntuessa jäykältä kierretään ruuvit pois ja tiputetaan n. 10 tippaa öljyä reikiin. Liikutellaan polkimia ja suljetaan ruuvit. 1. Ajokytkimen irroitusakseli 2. V.o. kytkimen irroitusakseli 3. Ajokytkinpoljin 4. V.o. kytkinpoljin 5-7. Kuusioruuvit Kuva 28. Kytkimien huolto ja säätö 8. Voidenipat 9. Välivivut 10. Vetotangot 11. Vapaaliike mm 12. Kiristysmutterit 63

64 Laittaessa etummaiseen reikään, kuva 28 (7), öljyä on k.o. kytkin painettava alas. Samoin traktorin huollon yhteydessä voideltavat nipat (8). Muut ohjeet ks. sivu 55. Huom. On pidettävä huolta ettei likaa pääse reikiin. Samoin on vältettävä liikaa voitelua. RYÖMINTÄVAIHDE Riippumattomalla voimanotolla (parikytkimellä) varustettuun traktoriin voidaan halutessa asentaa lisävaihde, ryömintävaihde, jolla nopeudet tarvittaessa voidaan pudottaa 3,36 osaan. Kuva 29. Ryömintävaihde 1. Hammaspyöräakseli 2. Ylikuormituskytkin 64

65 Käyttö: Ryömintävaihdelaatikon vasemmalla puolella on valitsinvipu. Asettamalla se etuasentoon»el» (erittäin hidas-ryömintäasento) voimansiirto moottorista varsinaiseen vaihdelaatikkoon tapahtuu ryömintävaihteiston hammaspyöräakselin (1) kautta. Alennusvaihde on lisäksi varustettu ylikuormituskytkimellä (2), mikä suojaa vaihteiston ja vetopyörästön ryömintävaihteen antamalla 3,36 kertaiselta momentilta ja siten rikkoutumiselta. Ylikuormituskytkimen toimiessa antaa se pärisevän äänen, jolloin laitteen kulumisen estämiseksi on ajokytkin heti painettava alas ja vältettävä ko. tilanteen syntymistä. Ryömintävaihteella varustetun traktorin nopeudet ovat seuraavat 10*28 tai 13*24 pyörillä. 11*32 tai 13*28 renkailla ovat nopeudet n. 9% korkeammat. Ryömintä valitsin Ryhmä valitsin Vaihde-*) valitsin Moottorin r/min EL EL EL EL L L H L R 0,8 1,1 km/h 1,3 1,7 km/h 2,0 2,6 km/h 1,2 1,5 km/h *) Huom! Muita ryhmä- ja vaihdevalitsimien asentoja ei saa käyttää ryömintävalitsimen ollessa EL asennossa. Alennusvaihteiston valintavivun ollessa taka-asennossa S menevät moottoriin kierrokset suoraan ajovaihteistoon, jolloin traktorin nopeudet ovat samat kuin normaalissa 565.2:ssa. Hoito Öljynvaihto ja muut hoitotoimenpiteet samat kuin ajovaihteistossa. Ks. määräaikaishuollot s ja taulukko 2 s. 67. Öljyn laatu sama kuin ajovaihteistossa. Öljymäärä 0,6 l. 65

66 Taulukko 1 TAULUKOT Voimanottoakselin ja hihnapyörän kierrosluku eräillä moottorin kierrosluvuilla: Moottori r/min 1000 Voimanottoakseli r/min 314 Hihnapyörä r/min 628 Hihnan nopeus 225mm hihnapyörällä m/sek 7, , , ,60 66

67 67

68 Taulukko 3 Voitelukohde Öljyn SAE-luokka eri lämpötiloissa alle -15 o C alle 0 0 C yli 0 0 C Täytös määrät Öljyn laatu kampikammio ruiskutuspumppu ilmansuodatin 5W/20 tai *) 5W 10W 10W 5W/20 tai 10W tai 10W/30 10W 10W 20/20W tai 10W/30 20/20W 20/20W 6,4 0,3 0,7 moottoriöljyn API käyttöluokat: DM norm. käyttö DS raskas käyttö ohjauslaite vaihteisto ja vetopyörästö ,3 12,5+2,2 hypodivaihteistoöljy (EP.-öljy) hihnapyöräkoneisto ,5 nostolaite tellus 29 *) Jos traktoria säilytetään lämpimässä, soveltuu SAE 10 myös alle C lämpötilassa. Öljy SAE 5W on käyttökelpoinen moottorissa, jos öljynpaine moottorin saavutettua käyntilämpötilan näyttää ohjearvoa. Taulukko 4. Laskelma voimanulosottoakselin kierroksista traktorin kulkemaa 1 metrin matkaa kohti ajettaessa eri vaihteilla ja eri renkailla. Vetävän peräkärryn välityksiä laskettaessa on tunnettava voimanulosottoakselin kierrokset traktorin kulkemaa 1 metrin matkaa kohti ajettaessa eri vaihteilla. Luvut nähdään seuraavasta taulukosta. Rengaskoko 11 x x x x 28 Vierintäsäde 0,58 m 0,57 m 0,63 m 0,62 m L1 12,1 12,3 11,1 11,3 L2 7,4 7,6 6,9 7,0 V a i h t e e t L3 LR 3,5 8,5 3,6 8,6 3,3 7,8 3,3 7,9 H1 4,7 4,8 4,4 4,4 H2 2,9 3,0 2,7 2,7 H3 1,4 1,4 1,3 1,3 HR 3,3 3,4 3,1 3,1 68

69 Taulukko 5 Laskelma sallituista traktorin ja peräkärryjen painoista Vaihtoehtoiset edessä 7,50-16 /6 7,50-16 /6 7,50-16 /6 rengaskoot takana / /6 2x11-32 /6 Rakenteellinen nopeus 30,6 km/h 32,8 km/h 33,1 km/h Omapaino+sallitut lisäpainot edessä kp kp kp takana kp kp kp yht kp kp kp Perävaunun kytkimelle sallittu pystykuorma 215mm:n etäisyydellä 665kp 1630kp 2300kp Suurin suositeltu perävaunupaino Ilman jarruja 4890kp 7630kp 8610kp Jarruin 7485kp 7630kp 8610kp Kuormitetun traktorin suurin sallittu etuakselipaino 1420kp 1420kp 1420kp Taka-akselipaino 1900kp 3010kp 4000kp Kokonaispaino 3320kp 4430kp 5420kp 69

70 MAHDOLLISET HÄIRIÖT MOOTTORISSA JA NIIDEN POISTAMINEN Moottorin ääntä ja toimintaa on tarkkailtava jatkuvasti, sillä pienen häiriön korjaaminen estää usein suuremman vian syntymisen. Häiriöt ja syyt Häiriöt ja syyt A. Moottori ei pyöri käynnistettäessä 1. Sähköjohto poikki tai irti 2. Akku tyhjä. Syynä akun tyhjentymiseen voi olla löysä tai katkennut latausgeneraattorin hihna 3. Käynnistinmoottori on epäkunnossa B. Moottori ei käynnisty 1. Polttonestesäiliö tyhjä. Täytön jälkeen ilma poistettava polttonestejärjestelmästä. 2. Kylmässä jäykkä polttoneste 3. Ruiskutuspumpussa. putkissa tai sumuttimissa ilmaa 4. Vuoto polttonesteen imu- tai paineputkessa 5. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 6. Sumuttimet epäkunnossa 7. Siirtopumppu ei toimi* 8. Ruiskutushetken alkamishetki myöhäinen 9. Puristus alhainen a) venttiilit vuotavat b) männän renkaat juuttuneet kiinni c) kannen tiiviste vuotaa d) venttiilin jousi poikki C. Moottori käynnistyy, mutta pysähtyy hetken kuluttua 1. Ruiskutuspumpussa, putkissa tai sumuttimessa ilmaa 2. Polttonestesäiliön ilmaputkessa oleva siivilä tukossa 3. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 4. Siirtopumppu epäkunnossa* D. Moottori käy epätasaisesti 1. Ruiskutuspumpussa, putkissa tai sumuttimissa ilmaa 2. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 3. Vuoto polttonesteen imu- tai paineputkessa 4. Sumuttimet epäkunnossa 5. Puristus alhainen* Kts B 9 a-d 6. Siirtopumppu epäkunnossa* 7. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnossa E. Moottori ei anna täyttä tehoa 1. Moottori käy liian kylmänä 2. Ilmanpuhdistin tukossa 3. Nopeusvivut löysät 4. Polttonestejärjestelmässä ilmaa 5. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 6. Sumuttimet epäkunnossa 7. Vuoto polttonesteen imu- tao paineputkessa 8. Ruiskutushetki virheellinen 9. Siirtopumppu epäkunnossa* 10. Puristus alhainen. Katso B9 a-d 11. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnossa F. Moottori nakuttaa 1. Virheellinen polttoneste 2. Sumuttimet epäkunnossa 3. Ruiskutushetki liian aikainen 4. Puristus alhainen* Katso B9 a-d 5. Laakerit väljät G. Moottori savuaa tai nokeaa 1. Moottori käy liian kylmänä 2. Moottori käynyt liian pitkään tyhjäkäyntiä 3. Ilmanpuhdistin tukossa 4. Virheellinen polttoneste 5. Voiteluöljyä liikaa 6. Polttonestesäiliön ilmaputkessa oleva siivilä tukossa 7. Vuoto polttonesteputkissa 8. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 9. Sumuttimet epäkunnossa 10. Ruiskutushetki virheellinen 11. Puristus alhainen* Katso B9 a-d 12. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnossa H. Moottori ryntää liian suurille kierroksille tai ei pysy vakiokierroksilla 1. Säätimen kotelossa liikaa öljyä 2. säädin epäkunnossa* I. Moottori kuumenee liikaa 1. Tuulettimen hihna löysä tai katkennut 2. Jäähdytysjärjestelmä tyhjä tai tukkeutunut *) tarvitaan ammattitaitoista asentajaa. 70

71 71

72 1. Traktorin rakenteeseen ja käyttöohjeisiin on riittävästi perehdyttävä ennen kuin traktoria ryhdytään käyttämään. 2. Ennen moottorin käynnistämistä on vaihde asetettava vapaalle. 3. Liikkeelle ei pidä lähteä, etenkään peruuttamaan, ennen kuin on ehdottomasti varmistunut siitä, ettei lapsia ole vaaravyöhykkeessä. Lapsia ei pidä ottaa kyytiin. Henkilöiden kuljettaminen traktorissa on tieliikenneasetusten mukaan kiellettyä, ellei traktorissa ole asianmukaisia lisäistuimia. 4. Maantiellä ajettaessa, etenkin liukkaalla kelillä on kytkintä ja jarruja käytettävä joustavasti ja varoen. On riittävän usein varmistauduttava siitä, että molempia pyöriä voidaan jarruttaa tasan. Ajonopeuden ollessa suuri on ohjausjarrujen erikseen käyttö ehdottomasti kiellettyä. Tasaus pyörästön lukkoa ei saa käyttää maantiellä ajettaessa. 5. Ajonopeuden on olosuhteiden mukaan oltava sellainen, että traktori pystytään varmasti hallitsemaan joka tilanteessa. Ylä- tai alamäkeen tultaessa on riittävän ajoissa vaihdettava sopivaan vaihteeseen. Alamäessä ei koskaan saa pitää vaihdetta vapaa-asennossa tai kytkinpoljinta alas painettuna, koska tällöin menetetään helposti traktorin hallinta. Jos traktori pysähtyy ylämäessä, on peruutus suoritettava peruutusvaihteella pääasiassa moottorilla jarruttaen. Voimakasta jarrujen painamista tai nopeaa kytkinpolkimen nostoa on tällöin pystyynnousuvaaran takia varottava. Liikkeellä vaihtamista ja peräkärryllä peruuttamista on riittävästi ja ajoissa harjoiteltava. 6. Taustapeili on koetettava pitää sellaisessa kunnossa, että pystytään seuraamaan mitä takana tapahtuu. Risteykseen tultaessa on hyvissä ajoin ennen kääntymistä näytettävä suuntamerkkiä ja hiljennettävä vauhtia sekä ryhmityttävä kääntymissuunnan mukaisesti. Vasemmalle käännyttäessä on erityisesti seurattava myös takaa tulevaa liikennettä ja tien keskiviivan reunaan ryhmittyneenä odotettava tien vapautumista. Sivutieltä päätielle tultaessa on ennen risteystä aina pysähdyttävä. Sivutieltä tulija ei saa haitata päätien usein hyvin nopeaakin liikennettä. 7. Takavalo ja traktorin sekä peräkärryn heijastimet on pidettävä kunnossa ja puhtaina sekä näkyvillä. 8. Peräkärryä traktorissa ei saa kiinnittää muuhun kuin peräkärryn vetokoukkuun. Koukku on pidettävä myös kunnossa jotta peräkärryn aisa ei ajon aikana pääse irtoamaan. 72

73 9. Kiviä ja kantoja yms. vedettäessä on otettava huomioon oikea vetopisteen sijainti traktorissa. Vetopisteen on oltava mahdollisimman alhaalla ja riittävästi takaakselin etupuolella tai jäykän, pitkähkön vetotangon päässä, jolloin traktorin etupää jonkin verran kevenee, mutta traktori ei nouse pystyyn. 10. Jos traktorin pyörät kaivautuvat, on pystyynnousuvaaran takia irroitusyritykset tehtävä mikäli mahdollista peruuttaen. Irroittamisessa on pyörään kiinnitetty halko tms. hyvä apuväline ellei vetoapua ole saatavissa. 11. Ojan reunat ovat etenkin syksyisin ja keväisin pettäviä. Työkonetta nostettaessa on muistettava, että traktorin etupää voi keventyä niin paljon, että traktorin ohjattavuus heikkenee tai häviää kokonaankin. Tasauspyörästön lukkoa esim. kynnössä käyttäessä on ennen kääntymistä varmistauduttava siitä, että lukko on irronnut. 12. Työkone on ehdottomasti laskettava alas, moottori pysäytettävä ja käynnistysvirta-avain otettava pois traktorin luota poistuttaessa. 13. Kun voimanottoakseli ei ole käytössä, on akselin päällä pidettävä tuppisuojusta. Traktori tai työkone on puhdistuksen ja huollon ajaksi aina pysäytettävä, koska varsinkin väljät ja rikkinäiset vaatteet tarttuvat helposti koneen liikkuviin osiin. Traktorin voimanottoakselista käyttövoimansa saavaa työkonetta käytettäessä on voimansiirtoon käytettävän nivelakselin oltava kunnollisella suojuksella varustettu. Rikkinäiset suojukset on vaihdettava uusiin. 14. Kuumassa jäähdyttimessä on ylipainetta, joten tulppa on avattava hitaasti varoen. 15. Akusta haihtuu syttyviä kaasuja. Avotulen käyttö sen tarkistukseen on ehdottomasti kiellettyä. Metalliesineitä ei pidä panna akun päälle, koska akku voi tällöin oikosulunvuoksi jopa räjähtää. 16. Traktorin korjauksen yhteydessä ei traktoria saa jättää pelkästään nosturin varaan, vaan on käytettävä varmoja tukia, varsinkin jos joudutaan työskentelemään traktorin alla. 17. Traktoria ei pidä lainata sen käyttöön tottumattomalle. Traktorin käyttäjä on vastuussa siitä, että traktori ei aiheuta myöskään muille vahinkoa. 18. Nostolaitteen pumpun kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä. 73

74 SISÄLLYSLUETTELO Valmet-traktorin omistajalle Hallinta- ja valvontalaitteet Teknillisiä yleistietoja Käyttö ja ajo Päivittäiset toimenpiteet ennen käynnistystä Käynnistys Käynnistäminen pakkassäällä Apulaitteiden hyväksikäyttö Toimenpiteet käynnin aikana Ajo Pysäytys Nostolaitteen käyttö Hihnapyöräkoneiston käyttö Rakenteesta Moottori Yleistä Polttonestejärjestelmä Polttonestesuodatin Imuilman suodatusjärjestelmä Ilmansuodatin Voitelujärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Sähköjärjestelmä Virran kehityslaitteiden toiminta Käynnistysvaihe Akku Johdinverkko Valaisimet ja sulakkeet Traktorin runko-osat Kehto ja välirunko Voimansiirtojärjestelmä Yleistä Kytkinlaitteet Normaali kytkin Painelaakeri Kytkinpoljinvivusto Voimansiirtopyörästöt Vaihteisto Vetopyörästöt Tasauspyörästön lukko Hihnapyöräkoneisto Etuakselisto ja ohjauslaite Etuakselisto Normaali ohjauslaite Hydraulinen ohjauslaite Jarrut Renkaat Hydraulinen järjestelmä Kiinnitysjärjestelmä Huolto Määräaikaishuollot Päivittäiset taikka ennen ajoon lähtöä suoritettavat huollot ja tarkistukset 50 tunnin huolto 150 käyttötunnin jälkeen 300 käyttötunnin jälkeen 450 käyttötunnin jälkeen 750 käyttötunnin jälkeen Muita huoltotoimenpiteitä Voitelu Moottori Voiteluöljyn ja suodatinkennon vaihto Ruiskutuspumppu Vaihteisto ja vetopyörästö Nostolaite

75 Jäähdytysjärjestelmä Vesipumppu Jäähdytysjärjestelmän täyttäminen Kiehuva jäähdytysvesi(-neste) Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen Akku Imuilman puhdistimen huolto Sumuttimen hoito Säädöt Kytkimen säätö Jarrujen säätö Etupyörien raidevälin säätö Takapyörien raidevälin säätö Etupyörien aurauskulman säätö Kiilahihnan säätö Vaihteisto Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asennus Ajoitusmerkit Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetken tarkistaminen Ruiskutuspumpun irroitus ja kiinnitys Venttiilivälyksen säätö ja kannen muttereiden kiristys Parikytkin Ryömintävaihde Taulukot Voimanottoakselin ja hihnapyörän kierrosluku sekä hihnan nopeus eräillä moottorin kierrosluvuilla Voitelukaavio Huoltotaulukko Öljyjen SAE-arvot, täytösmäärät sekä laatuluokat Laskelma voimanulosottoakselin kierroksista traktorin kulkemaa 1 metrin matkaa kohti ajettaessa eri vaihteilla ja eri renkailla Laskelma sallituista traktorin ja peräkärryn painoista Mahdolliset häiriöt moottorissa ja niiden poistaminen Traktorin luovutustarkastus Traktorityöt turvallisiksi