VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE

Transkriptio

1

2 VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE Tämän kirjan tarkoituksena on perehdyttää Teidät Valmet traktorin käyttöön ja huoltoon sekä antaa tärkeimmät teknilliset perustiedot ja lukuarvot rakenteesta. Jos traktorinne vaatii toimenpiteitä, joita ei tässä kirjassa ole selostettu, on varminta neuvotella VALMET-piirimyyjän kanssa, joka auliisti antaa neuvoja sekä asettaa tarvittaessa koulutetun henkilökuntansa korjaamoineen Teidän käytettäväksenne. Ottaessanne yhteyttä VALMET-huoltoverkostoon, pyydämme Teitä ilmoittamaan traktorin numeron, joka on mainittu kojetaulun kilvessä, sekä moottorin numeron, joka on leimattuna moottorin sivulla latausgeneraattorin alla. Traktorin käyttäjänä Teidän on syytä muistaa, että säännöllinen huolto takaa parhaan tuloksen. 2

3 3

4 Kuva 1. Hallinta- ja valvontalaitteet 4

5 1. Ilmansuodatin 2. Käyttötunti- ja pyörimisnopeusmittari 3. Lämpö- ja öljynpainemittari 4. Kaihtimen säätöketju 5. Pysäytintanko 6. Kytkinpolkimet 7. Ryhmävalitsin 8. Jarrun säätöruuvi 9. Nostovarsi 10. Nostotanko 11. Työntövarsi 12. Vetovarsi HALLINTA- JA VALVONTALAITTEET -akseliväli... -raideväli säädettävä edessä... takana... Päämitat eri renkailla -kääntösäde, pienin... -pituus, suurin... -leveys, suurin... -korkeus moottorin suojuksen päältä -maavara... -kokonaispaino... -renkaat: edessä... takana... -ohjauslaitteet... -kytkinmalli... -jarrut... TEKNILLISIÄ YLEISTIETOJA 13. Jäähdyttimen korkki 14. Virtalukko ja valokatkaisin 15. Nopeusvipu 16. Polttonesteen täyttöaukon korkki 17. Jarrupolkimet 18. Nopeuspoljin 19. Hydrauliikan säätövipu 20. Seisontajarrun lukitsin 21. Hydraulisen pumpun kytkinvipu 22. Vaihdevalitsin 23. Ryömintävaihdevalitsin 24. Kaltevuussäätimen kampi 1,90 m cm cm 11 x x x x 28 2,90m 2,90m 2,95m 3,00m 2,24m 2,24m 1,35m 1,38m 0,45m 0,50m 1830kg 1910kg 6,50 x 16/4 tai 7,50 x 16/6 13 x 24/6, 11 x 28/6, 13 x 28/6 tai 11 x 32,6 Erikoisruuviohjaus, 2-välitankoa Kuiva, yksilevyinen, halkaisija 11 takapyöriin joko erikseen tai yhdessä vaikuttavat sisäpuoliset kenkäjarrut 5

6 -nopeudet 11 x 24 tai 11 x 28 renkailla moottorin kierrosluvuilla 800 r/min 2250 r/min 1. vaihde L 1,3 km/t 3,5 km/t 2. vaihde L 2,1 km/t 5,6 km/t 1. vaihde H 3,2 km/t 8,9 km/t 3. vaihde L 4,2 km/t 12,0 km/t 2. vaihde H 5,2 km/t 14,6 km/t 3. vaihde H 10, 9 km/t 30,6 km/t 1. peruutusvaihde L 1,8 km/t 5,0 km/t 2. peruutusvaihde H 4,5 km/t 12,8 km/t 11 x 32 ja 13 x 28 renkailla ovat nopeudet n.9% korkeammat. Moottorin 310 B Päämitat ja -arvot: -moottorin malli -moottorin laji -toimintatapa -jäähdytys -sylinteriluku -sylinterien järjestely -sylintereiden numerointi edestä lukien -sylinterin läpimitta -iskun pituus -yhden sylinterin iskutilavuus -koko moottorin tilavuus -polttojärjestelmä -puristussuhde -moottorin teho SAE -vastaava pyörimisnopeus -moottorin paino kuivana -joutokäyntipyörimisnopeus n. -suurin pyörimisnopeus kuormittamattomalla moottorilla n. -venttiilin välys kylmänä imuventtiili pakoventtiili -venttiilien ajoitus imuventtiili avautuu imuventtili sulkeutuu pakoventtiili avautuu pakoventtiili sulkeutuu -asetusmerkit vauhtipyörässä yläkäännekohta syl. n:o 3 ruiskutus alkaa syl n:o 3 Valmet 310 B diesel 4-tahtinen mäntämoottori neste(vesi) 3 rivissä mm 114mm 0,895 l 2,685 l suoraruiskutus hv 2250 r/min 340 kg 650 r/min 2450 r/min 0,25mm 0,25mm 10 o eykk. 42 o jakk. 42 o eakk. 10 o jykk. >>0 o >> >>20 o >> 6

7 Polttonestejärjestelmä -polttoneste -ruiskutuspumppu -siirtopumppu kalvotyyppinen -ruiskutusjärjestys -ruiskutusennakko -suutin -suuttimen pidin -ruiskutuspaine -suodattimet(polttonesteen) esisuodatin suodatinpanos, huopa hienosuodatin suodatinpanos, paperi Voitelujärjestelmä kaasuöljy Simms P4624/3 AC >> VP>> o eykk. Simms NL283 Simms HB97S kp/cm 2 Simms FP 15 Valmet AL Simms FP 11 Valmet AL Täysipainevoitelu hammaspyräpumpun avulla päävirtaussuodattimen kautta. Voiteluöljyn käyttöluokat, täytösmäärät sekä SAE-vahvuudet on ilmoitettu taulukossa 3. sivulla 68. -suodatinpanos -voiteluöljyn paine lämpimässä moottorissa, normaali joutokäynnillä pyörimisnopeudella 2000r/min aina sallittu hätätilassa Valmet AL ,0 kp/cm 2 3,5 kp/cm 2 1,0 kp/cm 2 Jäähdytysjärjestelmä -lämpötilan säätö -jäähdytys -jäähdytysneste, kesällä -jäähdytysneste, talvella -jäähdytysjärjestelmän suoja-aine esim. -jäähdytysnesteen lämpötila n. -termostaatin avautum. alkaa -termostaatti täysin auki Sähkölaitteet -jännite -latausgeneraattori, 260 W säädettävä kaihdin jäähdyttimen edessä kennosto ja tuuletin, vedenkierto tehokkaalla keskipakopumpulla. Järjestelmässä on termostaatti. vesi- tai jäähdytysneste jäähdytysneste Shell Dromus Oil 1% 85 o C 74 o -76 o C 83 o C 12 V Lucas C40T 7

8 -jännitteen säädin -käynnistinmoottori 4 hv -akku -maadoitettu napa Kiristysmomentit -kiertokangen ruuvit -päälaakereiden ruuvit -vauhtipyörän kiinnitysruuvit -sumuttimen kiinnitys -ruiskutuspumpun hammaspyörän kiinnitysmutteri -sylinterin kannen kiinnitysmutterit kiristysjärjestys kuten kuvassa Lucas RB 340 Bosch JD 12 V PS 140 Ah plus (+) 9 kpm 12 kpm 10 kpm 2 kpm 6,5 kpm 15 kpm 26 Hydraulinen järjestelmä Nostolaitteenpumpun suurin teho on 25l/2250 r/min. Paineen rajoitusventtiilin avautumispaine on 130kp/cm 2. Suurin nostovoima vetovarsien päissä 1350 kg. Nostolaite on kytkimestä riipumaton. Hydraulisesti nostettava vetokoukku. Työkoneen Hydr. painonsiirtojärjestelmä. Kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset. Hihnapyöräkoneiston päämitat ja -arvot -voimanottoakselin kierrosluku -voimanottoakselin läpimitta -hihnapyörä: leveys läpimitta kierrosluku hihnan nopeus suositeltava puimakoneen hihnapyörän läpimitta 540 r/min (vast. moott r/min) 1 3/8 165mm 225mm 1100 r/min (vast. moott r/min) 12,96 m/sek 220mm Täytökset -polttonestesäiliö -moottorin kampikammio -ruiskutuspumppu -ilmansuodatin -vaihteisto -nostolaite -vetopyörästöt 2 x 1,1= -ohjauslaite -hihnapyöräkoneisto -jäähdytysjärjestelmä 40 l - ilmanpaineet 6,4 l edessä 0,3 l 6,50 x 16 /4 7,50 x 16 /6 0,7 l 1,7-2,0 ik 2,0-2,5 ik 12,5 l 10 l takana 2,2 l 11 x 28 /6 13 x 24 /6 1,3 l 1,1-1,6 ik 1,0-1,3 ik 0,5 l 13 x 28 /6 11 x 32 /6 10 l 1,0-1,3 ik 1,1-1,4 ik 8

9 KÄYTTÖ JA AJO PÄIVITTÄISET TOIMENPITEET ENNEN KÄYNNISTYSTÄ Ennen päivittäistä mottorin käynnistämistä on suoritettava seuraavat tarkistus- ja valmistavat toienpiteet: - tarkista renkaiden ilmanpaine. Katso sivua 8. - tarkista, että polttonestemäärä säiliössä on riittävä, jotta ilma ei imeytyisi polttonesteputkistoon - tarkista jäähdytysnesteen määrä - tarkista akun nestepinta(ajoittain) - tarkista tuuletinhihnan kireys (ajoittain) Ks. kuvaa tarkista ilmansuodattimen öljy. Pölyisissä töissä vaihda öljy päivittäin (kuva 9) - tarkista voiteluöljymäärä kampikammiossa ja ruiskutuspumpussa Ellei moottoria ole käytetty pitkähköön aikaan tai öljyputkisto on tyhjennetty, on syytä pyörittää moottoria käynnistysmoottorilla, kunnes öljynpaine nousee. KÄYNNISTYS - Jos moottori on kylmä, paina lisäpolttonestenasta sisään (pakkosyöttö) - aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - paina kytkinpoljin alas - työnnä traktorin nopeusvipu >>täyskaasuasentoon>> - varmistu siitä, ettei pysäytystanko ole pysäytysasennossa - kytke virta työntämällä virta-avain virtalukkoon, jolloin punainen merkkivalo syttyy - käynnistä moottori kiertämällä virta-avainta vastapäivään, jolloin moottori lähtee vetämään - kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti avaimen vääntö - säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla niin, ettei moottori ryntää - tarkista öljynpainemittarista, että painetta on voitelujärjestelmässä. Ellei näin syystä tai toisesta olisi asianlaita, on moottori heti pysäytettävä ja haettava vika -pyörimisnopeuden ollessa hieman yli joutokäyntipyörimisnopeuden sammuu punainen valo merkiksi siitä, että latausgeneraattori lataa akkua 9

10 Käynnistäminen pakkassäällä Ulkoilman lämpötilan laskiessa tulee ulkosalla säilytetyn traktorin moottorin käynnistäminen yhä vaikeammaksi, johtuen seuraavista syistä: a) Moottorin palotila on kylmä, josta johtuen moottoria pitäisi voida pyörittää sitä tehokkaammin mitä kylmempää ilma on b) Moottorin öljy jäykistyy voitelukohteissa 8mm.sylinterissä) siten vastustaen pyöritystä c) Akun virrankehitys heikkenee, s.o. jännite laskee ja akusta saadut virtamäärät laskevat akun lämpötilan laskiessa, niin että lämpötilassa -27 o C on lyijyakun teho käytännöllisesti katsoen nolla. Yksinkertaisin ja tehokkain tapa käynnistysvaikeuksien välttämiseksi on se, että traktori säilytetään seisonnan aikana suojassa (lämpötila yli 0 o C). Tällöinkin on syytä satunnaisten tapausten varalta varmistua siitä, että käynnistyksestä selvitään huonoissakin olosuhteissa, jos niihin äkkiarvaamatta joudutaan. Joka tapauksessa seuraavat valmistelutoienpiteet ovat aivan välttämättömät, jos traktoria säilytetään ulkona. 1. Moottorin kunnon tarkistus, so. että puristukset ovat hyvät ja akku ym.sähkölaitteet kunnossa 2. Polttoneste on talvilaatua, so. se ei jäädy pakkasessa. Jäähdytystilaan pakkasneste. 3. Moottorin öljyt eri voitelukohteissa vaihdetaan talvilaatuihin (ks. öljytaulukkoa) Jos traktori joudutaan käynnistämään hyvin kovassa pakkasessa (alle -20 o C), on syytä lisäksi varautua: - Akku irroitetaan traktorista ja viedään lämpimään paikkaan, taikka jos seisontaaika on lyhyehkö, riittää, että suojataan liialta jäähtymiseltä peitteellä tms. - Käynnistyksen nopeuttamiseksi voidaam hankkia joko esim. Start-Pilot suihkupullo (polttoaineasemilta) taikka jokin muu apulaite. Esim. jos pakkaskäynnistys muodostuu tavanomaiseksi, voi olla eduksi hankkia sopiva lämmityslaite, jolla moottorin nestetilan lämpötilaa nostetaan ennen käynnistystä. Näitä on useita malleja, sähkö-, kaasu- taikka polttonestekäyttöisiä. Käynnistäminen suoritetaan vaihde vapaalla ja >>pakkosyöttö>> päällä. Käynnistysmoottorin annetaan vetää keskeytyksettä, kunnes moottori pysyy käymään omalla voimallaan. Pyörimisnopeus pidetään kurissa nopeusvivulla. On myös huomattava, että kytkinpolkimen tulee olla painettu alas, jolloin vaihteisto kytkeytyy kokonaisuudessaan irti moottorista ja käynnistys helpottuu. 10

11 Apulaitteiden hyväksikäyttö Alhaisessa lämpötilassa (esim. alle -15 o C) kestää usein kauan, ennenkuin moottori käy tasaisesti kaikilla sylinetereillä. Käynnistystä voidaan jouduttaa huomattavasti esim. Start-Pilot suihkulla seuraavasti. Suoritetaan alkuvalmistelut tavalliseen tapaan. Avataan imuputken kyljessä oleva kuminen tulppa. Kun käynnistysavainta on käännetty ja moottori pyörii, suihkutetaan imuputken aukosta yksi n. 1 sek suihku moottorin etupäähän päin ja heti perään toinen 1 sek suihku taaksepäin. Jos ilma on niin kylmää, ettei tämä riitä sytytyksen aikaansaamiseen, annetaan vielä yhdet suihkut. Kun moottori käy, suljetaan aukko tulpalla. Polttonesteliekkiä voidaan käyttää, milloin esim. Start-Pilot ia ei ole käytettävissä. Tällöin kierretään rautalankaan n. 30mm läpimittainen trasselipallo, mikä kostutetaan polttonesteellä. Pallo sytytetään palamaan ja pidetään edellämainitun imuputken aukon edessä, kun moottoria pyöritetään. Kun moottori sytyttää, vedetään liekkiä ulospäin, jotta moottori saa tarpeeksi ilmaa. Esilämmityslaitteet asennetaan ja niitä käytetään niiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Valmet-traktorin moottorissa on olemassa valmiit liitoskohdat esilämmittimen letkuille. Toimenpiteet käynnin aikana - tarkkaile öljynpainetta, jonka tulee olla 2,0-3,5 kp/cm 2 - tarkkaile veden lämpötilaa, jonka tulee olla 75 o -90 o C - jos moottori on ajettu kuumaksi, on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää vettä - älä käytä moottoria tarpeettomasti joutokäynnillä. Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla, on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimien tukkeutumisen estämiseksi - uudella traktorilla on syytä välttää raskasta kuormitusta ensimmäisten 50 käyttötunnin aikana Mahdollisista käyntihäiriöistä ks. taulukko sivulla 69. AJO Vaihteiston käyttö Ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdevalitsimen ja ryhmävalitsimen käyttöön. Asian helpottamiseksi on välirungon suojakanteen kuvattu vaihdevalitsimen asennot eri nopeuksille. Vaihteistossa on kaksi nopeusaluetta, jotka valitaan ryhmävalitsimen avulla. Ryhmävalitsin vietynä eteen on nopeusalue suurin ja vietynä taakse pienin. Ryhmävalitsinta ei saa jättää keskiasentoon 11

12 Suorita liikkeellelähtö ja ajaminen seuraavasti: - vedä nopeusvipua juuri sen verran, että moottori hyrähtää hiukan nopeammin käyntiin - paina kytkinpoljin alas - aseta sopiva vaihde päälle - päästä kytkinpoljin hittasti ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle - säädä ajonopeus nopeusvivulla tai nopeuspolkimella - älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella - jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan, kuitenkin vain sen verran, että lämpötila ei laske alle 75 o C. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kylmän moottorin lämpötila on pyrittävä saamaan kaihdinta säätämällä mahdolisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin. Kylmänä moottori kuluu nopeasti. lisäksi on sisäänajovaiheen aikana muistettava ajaa jokaisella vaihteella normaalia kuormitusta käyttäen. Erityisesti pitäisi välttää ajoa jollakin tietyllä vaihteella liian kauan. PYSÄYTYS - aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon - palauta nopeusvipu joutokäynnille eteen - älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen, vaan anna sen jäähtyä joutokäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaamiseksi - vedä pysäytintanko taakse(kuva 2) - jos jäähdytysjärjestelmä on täytetty pelkällä vedellä, on vesi jäätymisvaaran uhatessa poistettava. NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖ (kuvat 3 ja 4) Toiminnat tapahtuvat lähinnä säätövivun avulla. Sen jokaista asemaa vastaa tietty vetovarsien asema. Kuitenkin työntövarteen kohdistuva työntövoima kohottaa jonkin verran maassa työskentelevää työkonetta. Tätä työntövarren vaikutusta voidaan säätää. Säätövivun tukikaaressa on siirrettävä rajoitin, joka voidaan lukita paikoilleen siipimutterilla. Tämä rajoitin helpottaa halutun työsyvyyden palauttamista sen jälkeen, kun työkonetta on esim. nostettu ylö säätövipua siirtämällä. Säätövipua siirtämällä ylös taaksepäin saadaan aikaan nosto ja tuomalla sitä alas eteenpäin lasku. Jättämällä säätövipu haluttuun kohtaan säätökaarella, asettuu nostolaite vastaavaan haluttuun pitoasemaan. 12

13 1. Lämpö- ja öljynpainemittari 2. Kierrosluku- ja käyttötuntimittari 3. Kaihtimen säätöketju 4. Latauslamppu 5. Virtalukko ja valokatkaisin 6. Työkalulaatikon kansi 7. Pysäytintanko 8. Vaihdevalitsin 9. Ryhmaävalitsin Kuva 2. Kojetaulu 10. Nopeusvipu 11. Äänimerkinantolaiteen painonappi 12. Traktorin numerokilpi 13. Hydr. pumpun kytkinvipu 14. Sulake 15. Ajokytkin 16. V.o. kytkin 17. Ryömintävaihdevalitsin 13

14 MUKAUTUMISHERKKYYDEN SÄÄTÖ Työntövarren kautta tulevan ohjauksen vaikutusta hydrauliikkaan voidaan säätää kiertämällä säätöjousen etupuolella olevaa tunnustelijaa (kuva 4). Kiertämällä tunnustelijan nokka mahdollisimman ylös, on työntövarren vaikutus ja samalla mukautumisherkkyys suurimmillaan. Nokan ollessa alimmassa asennossa on mukautumisherkkyys lähes olematon. Välillä on vielä väliasentoja. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Alimmassa reiässä on työntövarren vaikutus suurin. 1. Työntövarren tuki 2. Vastinjousi 3. Tunnustelija 4. Säätövipu 5. Säätökaari 6. Nostovarsi 7. Nostosuunta 8. Laskusuunta 9. Laskeutumisnopeus suurin Kuva 3. Nostolaitteen hallintalaitteet 10. Laskeutumisnopeus pienin 11. Nostolaitteeseen 12. Ulkopuolisiin laitteisiin 13. Putken kiinnitysruuvi 14. Nostolaitteen öljyn täyttöaukon korkki 15. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 14

15 TYÖKONEEN LASKEUTUMISNOPEUDEN SÄÄTÖ Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö saadaan aikaan kääntämällä traktorin vasemmalla puolella, hydraulisen koneiston kannen päällä olevaa käsivipua (kuva 3). Käännettäessä vipu eteen, on laskeutumisnopeus pienin ja takana suurin. Laskeutumisnopeus valitaan sopivaksi työkoneen painon mukaan. 1. Säätövipu 2. Kuulaventtiili 3. Vapaakiertoventtiili 5. Ohjausventtiili Kuva 4. Nostolaitteen kaavio 12. Poistoaukko 14. Työntövarren tuki 15. Vastinjousi ULKOPUOLINEN HYDRAULIIKKA Ulkopuolisia työsylintereitä, kutan etukuormaajaa ja hydraulista kippiä ymsvarten on paineöljyä saatavissa nostolaitteen kannen oikealla sivulla olevasta liitinruuvista (kuva 3.). Käytettäessä ulkopuolisesti toimivaa paineöljyä on ensin nostolaite nostettava kuvan 5. mitan L-100 mm esittämään asentoon. Tämän jälkeen käännetään jakoventtiili (kuva 3.) ulkopuolisten työsylinterien käyttöä vastaavaan asentoon. Tällöin ei öljy pääse virtaaman nostolaitteen sylinteriin eikä sieltä pois. Säätövivulla voidaan venttiilikoneisto ohjata nosto-, lasku- ja pitoasentoihin. Pitoasento voidaan merkitä säätökaarella olevalla aseteltavalla rajoittimella. 15

16 Noston ja laskun suuruus ei ole riippuvainen säätövivun asennon suuruudesta, kuten omaa nostolaitetta käytettäessä, vaan ajasta, jonka venttiilikoneisto on ohjattu joko nostolle tai laskulle. Nostovarsien asennon mahdollisesta muuttumisesta johtuu pitoasennon muuttuminen säätökaarella, jonka takia pidetään nostovarsien kytkemistä kiinteiksi traktorin runkoon suositeltavana. Haluttaessa käyttää samanaikaisesti omaa ja ulkopuolista työskentelyä on asennettava erikoisventtiili. Kuva 5. Ulkopuolinen hydrauliikka 1. Säätövipu 16. Liitinruuvi 17. Jakoventiili HIHNÄPYÖRÄKONEISTON KÄYTTÖ Asianmukaisesti paikalleen kiinnitettyä ja huollettua hihnapyöräkoneistoa käytä seuraavasti: - paina kytkinpoljin alas - siirrä voimanottokytkimen käsivipu yläasentoonsa - päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä - suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksessä. 16

17 RAKENTEESTA MOOTTORI Yleistä Moottori on nestejäähdytteinen, nelitahtinen suoraruiskutusjärjestelmään perustuva dieselmoottori. Sen varusteiden yleinen järjestely ilmenee oheisista kuvista 6 ja 7 ja moottorin pääarvot on esitetty sivulla 6. POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ Polttoneste tulee traktorin polttonestesäiliöstä (kuva 8) putkea 15 myöten siirtopumppuun 2. Tästä pumppu painaa nesteen esisuodattimeen 3 (karkeapuhdistin) ja siitä hienosuodattimeen 4, josta polttoneste joutuu varsinaiseen ruiskutuspumppuun. Ruiskutuspumpussa on kolme mäntätoimista pumppuelementtiä, joista jokainen vuorollaan painaa polttonesteen korkeapaineisena sumuttimeen 6. Sumuttimen alapäässä on 4-reikäsuutin, josta polttoneste suihkuaa hienona sumuna palotilaan. Palotilassa puristuksessa kuumentunut ilma sytyttää polttonesteen. Sumutinten yläpäät on yhdistetty putkella hienosuodattimeen sallien ylivuotopolttonesteen paluun takaisin polttonestesäiliöön. Ilman poisto ruiskutusjärjestelmästä on tärkeä toimenpide ja se on syytä suorittaa aina kun järjestelmä on syystä tai toisesta avattu, kun polttoneste on päässyt ajon aikana loppumaan niin, että ilmaa on tunkeutunut järjestelmään, ja muutoinkin pitkähkön seisonnan jälkeen. Tämä tapahtuu avaamalla esisuodattimen päällä oleva ilmanpoistoruuvi ja pumppuamalla käsipumpulla vivulla 9, kunnes ilmanpoistoruuvista valuva polttoneste on kuplatonta. Ruuvi 11 suljetaan ja ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvit 10 avataan. Pumppuamista jatketaan, kunnes näistäkin valuva neste on kuplatonta, jonka jälkeen ruuvit suljetaan. Kylmäkäynnistyksen rikastinta (pakkosyöttö) on syytä käyttää, kun moottori ei ole lämmin. Tämä tapahtuu seuraavasti. Nopeusvipu 14 asetetaan täyttä kaasua vastaavaan asentoon. Pysäytintanko 12 viedään ajoasentoon (kuvassa vasempaan ääriasentoon). Tämän tangon akselin päässä oleva nasta 13 painetaan sisään, jonka 17

18 1. Jäähdytysnesteen paluuputki 2. Paluuputki, jossa sisällä termostaatti 3. Jäähdytyspumppu 4. Kiilahihna 5. Latausgeneraattori 6. Leimattu moottorin numero Kuva 6. Moottori etuoikealta 7. Käynnistysmoottori 8. Ilmansuodatin 9. Kylmäkäynnistysaukko (Start-Pilot) 10. Ilman esisuodatin 11. Etupään nostolenkki 18

19 1. Takapään nostolenkki 2. Lämpömittarin liitinkohta 3. Polttonesteen karkeasuodatin 4. Polttonesteen hienosuodatin 5. Jäähdytysnesteen tyhjennyshana 6. Ajoitusmerkin tarkastusaukko 7. Öljynpainemittarin liitinkohta 8. Öljyn mittatikku 9. Öljyn suodatin Kuva 7. Moottori etuvasemmalta 10. Öljynpaineen säätöventtiili 11. Ruiskutuspumppu 12. Jäähdytysnesteen tuloaukko jäähdytyspumppuun 13. Moottorin jäähdytysnesteen lämmityslaitteen liitinkohta 14. Moottorin jäähdytysnesteen lämmityslaitteen liitinkohta 19

20 jälkeen moottori käynnistetään. Lisäpolttonestelaite tulee itsestään pois toiminnasta, kun moottori alkaa käydä. Jos syystä taikka toisesta, esim. kovalla pakkasella moottori pysähtyy, on lisäpolttonestelaite saatettava uudelleen toimintaan siten kuin edellä selostettiin. Polttonesteenä käytetään kaasuöljyä. Sen tulee olla puhdasta ja vedetöntä. Epäpuhtaudet aikaansaavat käyntihäiriöitä ja ruiskutuspumpun kulumista. Varastosäiliötä ei pidä milloinkaan tyhjentää pohjaan saakka otettaessa nestettä traktorin säiliöön, sillä pohjalle ovat kerääntyneet juuri mainitut epäpuhtaudet. 1. Polttonestesäiliö 2. Siirtopumppu 3. Esisuodatin 4. Hienosuodatin 5. Ruiskutuspumppu 6. Sumutin 7. 4-reikäsuutin 8. Ylivuotoputki Kuva 8. Polttonestejärjestelmä 9. Käsipumpun vipu 10. Ilmanpoistoruuvi 11. Ilmanpoistoruuvi 12. Pysäytintanko 13. Nasta 14. Nopeusvipu 15. Polttonesteputki 20

21 Talvisaikaan on käytettävä ns. talvilaatu-polttonestettä, joka ei jähmety pakkasessa juoksemattomaksi. Ruiskutuspumppuun ja suuttimiin ei ole syytä kajota. Niiden korjaus annetaan asiantuntijan tehtäväksi. Jos pumppu on irrotettava korjausta varten taikka asennettava uudelleen, ks. erikoisohjeiden kohtaa Ruiskutuspumpun irrotus ja kiinnitys. Samoin, jos sumuttimet kaipaavat puhdistusta taikka korjausta ks. erikoiskohtaa Sumuttimien hoito. Polttonestesuodatin Polttonesteen esisuodatin, jonka kannessa on tunnus FP 15, on varustettu huovasta valmistetulla suodatuskennolla. Tämä erottaa suurimman osan polttonesteessä olevista epäpuhtauksista. Jos suodatuskenno pääsee tukkeutumaan epäpuhtauksista, vaikeutuu polttonesteen saanti ja moottori ei vedä täydellä teholla. Tämän vuoksi on suodatuskenno vaihdettava seuraavasti: - puhdista suodatin ulkopuolisesti - aukaise suodattimen pohjalla keskellä oleva ruuvi samanaikaisesti, kun kannatat suodattimen koteloa paikallaan - vedä kotelo alaspäin ja kaada polttoneste kennoineen - puhdista kotelo, ja aseta uusi kenno huolellisesti paikalleen - tarkista, että suodattimen kennossa oleva tiiviste on virheetön ja kiinnitä kotelo sisällä olevine kennoineen Hienosuodattimen kennon vaihto tapahtuu samalla tavalla kuin karkeasuodattimen kennonkin. Paperikennoa ei saa puhdistaa. Polttonesteputkia yleensä, mutta erikoisesti putkia ruiskutuspukpusta sumuttimiin on käsiteltävä varovasti. Vuodot polttonesteputkissa, varsinkin imupuolella olevat imuvuodot, aiheuttavat häiriöitä käynnistyksessä ja käynnissä. Imuilman suodatusjärjestelmä Imuilma kulkee ensin keskipakoismallien esisuodattimen kautta, jolloin suurin osa varsinkin karkeammista epäpuhtauksista erottuu pois. Tämän jälkeen ilma joutuu ns. öljykylpysuodattimeen. Tässä ilma kulkee keskellä olevaa putkea pitkin ylhäältä alaspäin törmäten kulhossa olevaan öljyn pintaan. Osa epäpuhtauksista jää tässä öljyyn. Osa kulhossa olevasta öljystä on moottorin käynnistämisen yhteydessä imeytynyt suodattimen rungon sisässä oleviin kuituihin kostuttaen ne. Kulhon öljypinnasta ylös nouseva ilma joutuu nyt kulkemaan kosteiden kuitujen ohi, jolloin hienot hiukkaset tarttuvat niihin. 21

22 Kuva 9. Ilmansuodattimen öljysäiliön öljymäärä 1. Öljypinnan korkeus Ilmansuodatin Ilmansuodattimen öljysäiliö on moottorin ollessa pysähtyneenä irroitettava, puhdistettava ja täytettävä uudella öljyllä joka päivä tai joka 10 käyttötunnin jälkeen. Öljysäiliön irroitus tapahtuu poistamalla samalla kertaa sekä kulho että alempi kuituosa. Pölyisissä käyttöolosuhteissa puhdistus ja täyttö on suoritettava useammin sekä vähemmän pölyisissä harvemmin. Kokemus on osoittanut, että ilmansuodatimen väärä huolto voi aiheuttaa sylintereiden kulumisen lisääntymistä. Erikoisen haitallista on, jos öljyä lisätään suodattimen kulhoon puhdistamatta viimemainittua lietteestä ja varsinkin, jos öljypinta tulee liian korkealle. Uutta öljyä ei pidä lisätä muulloin kuin kulhon puhdistuksen yhteydessä. Öljypinta saa olla korkeintaan ylempään merkkiviivaan saakka, mieluimmin pari mm tämän alapuolella. Jos pinta lietteen lisääntymisen johdosta nousee, on öljyä vastaavasti vähennettävä. Missään tapauksessa öljy ei saa ulottua ylemmän merkkiviivan yli, koska moottori imee ylimenevän osan pölyisestä öljystä sylintereihin, jotka tästä syystä kuluvat voimakkaasti. Suodattimessa on käytettävä sääolojen mukaista moottoriöljyä. Liian jäykkä öljy takertuu suodattimen kuituihin eikä valu takaisin. Öljyn pinta on tarkistettava aina ennen moottorin käynnistystä eikä käytön jälkeen. Öljyn vaihdon yhteydessä on suodattimen ilmanottoaukon suulla oleva esisuodatin (synkloni) puhdistettava siihen kerääntyneistä lehdistä, oljista yms. Ilmansuodattimen kuitutäytös puhdistetaan kerran vuodessa huuhtomalla se dieselpolttonesteessä 22

23 VOITELUJÄRJESTELMÄ Hammaspyörämallien voiteluöljypumppu (kuva 10) imee öljyn moottorin öljypohjasta verkkosiivilän 2 läpi. Pumpusta joutuu paineenalainen öljy ensin öljynpaineen säätölaitteeseen 4, jonka tarkoituksena on pitää öljynpaine suunnilleen tasaisena moottorin kierrosluvusta riippumatta. Laitteen toiminta perustuu jousikuormitteiseen venttiiliin, joka laskee osan öljystä pois voitelujärjestelmästä, jos paine pyrkii liikaa nousemaan. Tämä ylivuotoöljy (kohta 5) voitelee tässä tapauksessa ulossuihkutessaan etupään hammaspyörästön. Paineenalainen öljy kulkee nyt öljysuodattimeen 6, joka on ns. päävirtausmallia, toisin sanoen kaikki moottorin paineenalaisiin kohtiin menevä öljy kulkee sen läpi. Öljysuodatin on varustettu vaihdettavalla paperisella suodatuskennolla. Öljynsuodattimesta jatkaa öljy kulkuaan pääjakoporaukseen 7, josta se jakaantuu ensin päälaakereihin 10 ja sieltä kampiakseliin tehtyjä porauksia pitkin kammen laakereihin 11. Täten tulevat kampiakselin 9 tärkeät laakerit voidelluiksi. Pääjakokanavan päähän voidaan sijoitta öljynpaineen tarkistusmittari 8. Öljynsuodattimesta lähtee toinen öljyhaara ylöspäin nokka-akseliin 12. Matkalla se voitelee välihammaspyörän laakerin 13. Nokka-akseliin tehtyä porausta pitkin öljy pääsee nokka-akselin laakereihin, josta se valuu nokka-akselipesäkkeen pohjalle voidellen nokat ja valuu takaisin kampikammioon valumisrei istä 14. Nokka-akselin etupäässä on toinen painemittarin liitäntämahdollisuus 17. Nokkaakselin etupäästä nousee osa öljystä vielä venttiilinpainajavipuun 15 voidellen sen laakerit ja ruiskuttaen öljyä nokkiin ja venttiilien varsiin. Täältä öljy valuu kampikammioon venttiilien nostotankojen rei istä. On erittäin tärkeätä, että kiertovoiteluun käytetään oikeita moottorin kuormituksen ja ulkoilman lämpötilan mukaisia öljylaatuja. (ks. öljytaulukko 3). Öljyn vaihdot ja suodatinkennon vaihto on suoritettava huoltotaulukon mukaisesti. (ks. lähemmin erikoisohjetta voiteluöljyn ja suodatinkennon vaihto.) 23

24 24 Kuva 10. Moottori sivulta ja edestä katsottuna 1. Öljypohja 2. Imusiivilä 3. Öljypumppu 4. Paineensäätöventtiili 5. Ylivuotoreikä 6. Suodatin 7. Pääjakokanava 8. Öljynpainemittari 9. Kampiakseli 10. Päälaakeri 11. Kammen laakeri 12. Nokka-akseli 13. Välihammaspyörän akseli 14. Ylivuotoreikä 15. Venttiilivipujen akseli 16. Nostotankojen reiät 17. Öljynpainemittari (vaihtoehtoinen sijoitus)

25 JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Kuva 11. Jäähdytysjärjestelmä 1. Kennojäähdytin 2. Termostaatti 3. Jäähdytysnestepumppu Jäähdytysjärjestelmää esittää havainnollisesti kuva 11. Jähdytysnesteen painaa keskipakoispumppu 3 jakoputkeen, joka ulottuu koko sylinteriryhmän yli. Tästä neste pääsee sylinterien ulkopuoliseen jäähdytystilaan. Sylinteriryhmän yläpinnassa olevista aukoista nousee neste sylinterin kanteen ja siitä termostaatin 2 kautta kennojäähdyttimeen 1. Kennojäähdyttimessä neste jäähtyy puhaltimen aikaansaaman ilmavirran vaikutuksesta. kennojäähdyttimen alaosasta palaa neste kiertopumppuun 3. Jäähdytysvesipumpun kaulan alapuolella on reikä. Jos siitä tippuu nestettä, on se merkki pumpun tiivisteen vioittumisesta. Uudessa pumpussa voi ennen hioutumista esiintyä jonkun verran tippumista. Tätä reikää ei saa tukkia. Jäähdytysnesteeksi sopii lämpimän aikana vesi ja ulkoilman lämpötilan laskiessa alle 0 0 C sopiva jäähdytysneste. Käytetyn veden tulee olla mekaanisesti puhdasta, ei liian hapanta (suovettä), eikä liian kovaa (kalkkipitoista kaivovettä). Vettä ei pidä vaihtaa turhaan liian usein, koska uuden veden mukana tulee aina ilmaa, joka ruostuttaa vesitilan seinämiä. 25

26 Jäähdytysvetten on hyvä sekoittaa sopivaa ruostumisenestoainetta. Esim. Valmettraktoreihin käy Shell Dromus Oil-niminen öljy, jota sekoitetaan 1% - so. 10 litraan vettä 0,1 l po. öljyä. Pakkasneste on otettava käytäntöön riittävän ajoissa ja tulee sen olla hyvälaatuista, mielummin glykoliperusteista nestettä. Mikäli moottorissa ei ole nestetta ja pakkanen yllättää, on jäähdytysvesi laskettava ulos jäätymisen estämiseksi. On tarkoin valvottava, että kaikki vesi todella poistuu. SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Sähköjärjestelmään kuuluvat a. Virran kehityslaitteet b. Kulutuslaitteet Virran kehityslaitteiden toiminta on seuraava: Lataus ja virran kehitys Kun virtalukon avain painetaan sisään, ja käänetään myötäpäivään, syttyy punainen merkkivalo kojetauluun merkiksi siitä, että generaattori ei anna virtaa. Mahdollinen virran tarve otetaan tällöin akusta. Kun moottori käy alhaisella pyörimisnopeudella, on tilanne edelleen sama ja punainen valo palaa. Kun moottorin pyörimisnopeutta nostetaan, sammuu punainen valo. Tämä merkitsee sitä, että generaattorin jännite on riittävän korkea syöttääkseen virtaa akkuun ja säädin kytkee tällöin generaattorin toimintaan. Säädin huolehtii siitä, että generaattorin jännite pysyy kohtuullisissa rajoissa. Samalla se säätää latausvirran suuruuden. Käynnistysvaihe Kun virtalukon avainkatkaisijaa kierretään myötäpäivään, kytkee se virran valokatkaisijaan ja edelleen käännettäessä käynnistysmoottoriin. Käynnistusmoottori pysyy päällä niin kauan kuin avainta pidetään käynnistysasennossa. Tämä on erikoisen tärkeää pakkassäällä, jolloin käynnistysmoottorin tulee vetää jatkuvasti, vaikka dieselmoottori jo lupaileekin. Jos käynnistysmoottori ei lähde vetämään heti, kun avainkatkaisijaa on käännetty (jolloin kuuluu vain ankkurin liikahdus), on syytä keskeyttää hetkeksi avaimen vääntö ja yrittää uudelleen. Dieseliä käynnistettäessä on syytä pyörittää moottoria keskeytyksettä, kunnes se käy(ei siis lepotaukoja pitäen kuten kaasutinmoottorissa). Ellei moottori ota käynnistyäkseen, on haettava mahdollinen vika. 26

27 27 1. Käynnistinmoottorin johdin 2. Akunmaajohdin 3. Akkujen välijohdin 4. Akku 6 V 140 Ah 5. Johdinsarja 18. Virrankatkaisija Lucas 19. Sulake 15A 23. Rele Lucas RB Painonappikytkin 30. Pistorasia 44. Valokatkaisija Lucas 50. Sulakerasia 4-sul. 51. Sulake15A 64. Vilkkurele 72. Suuntavalokatkaisia 126. Perävaunun sähkövarusteet

28 Akku On muistettava pitää akku aina riittävässä latauksessa, joko ajamalla taikka muuten. Happopinta on myös pidettävä hieman (5mm) erotinsuojusten yläpuolella lisäämällä tarvittaessa tislattua vettä. Huonossa latauksessa oleva akku turmeltuu nopeasti sulfatoitumisen johdosta, jonka lisäksi se voi jäätyä rikki pakkasella. Johdinverkko Johdinverkko (kuva 12) on rakennettu 1-johtoperiaatteen mukaan. Traktorin runko toimii toisena johtimena. Vaikka johtimet on varustettu kestävillä päällysteillä, on niitä kuitenkin suojeltava poltto- ja voitelunesteiden pitempiaikaiselta liuottavalta vaikutukselta sekä jatkuvalta kosketukselta moottorin kuumiin osiin. Jos johtimien päällysteet rikkoutuvat tai katkeavat, voidaan ne tilapäisesti korjata eristysnauhalla. Kytkennän helpottamiseksi on johtimet erotettu toisistaan eri värein. Johdinkaaviossa on lisäksi viitenumerot, jotka osoittavat johtimien kulun. Kunnollisen kosketuksen aikaansamiseksi on johdinpäätteet ja -kengät pidettävä puhtaina ja riittävän kireällä. Valaisimet ja sulakkeet Etuvalonheittimissä on kauko- ja lähivalolamppu 45/35W sekä pysäköintivaloa varten 4 W:n lamppu. Työvalaisimessa on 45W:n lamppu sekä valaisimien alla lisäksi 5W:n punainen merkki- ja pysäköintilamppu. Kaikkia näitä varten on kojetaulussa yhteinen katkaisija samoin sulakkeet (kuva 12). Sulakkeen palaessa on johdinverkostosta etsittävä palamisen aiheuttanut vika. Missään tapauksessa ei sulaketta saa vaihtaa normaalia suuremmaksi. 28

29 TRAKTORIN RUNKO-OSAT KEHTO JA VÄLIRUNKO Kehto toimii moottorin kantavana osana. Tästä saavutetaan se suuri etu, ettei runkoa tarvitse katkaista esim. moottorin täyshuollon yhteydessä tai kytkintä huollettaessa. Välirunko, joka kansi- ja pohjaosineen muodostaa tiiviin osakokonaisuuden, toimii myös polttonestesäiliönä. Välirungon etuosa muodostaa yhdessä kytkinkotelon kannen kanssa tilan kytkimelle ja yläosa tunnelin kytkinakselille. Kantavaan runkoon kuuluvat tietysti myös vaihdelaatikko ja vetopyörästön putket. Kaikki runko-osien ja niihin liittyvien traktorin takaosien liitokset on kiinnitysruuvien lisäksi varustettu ohjaustapeilla. Tästä syystä on runko-osia irroitettaessa ja kiinnitettäessä muistettava, että ohjaustapit eivät salli minkäänlaista sivu- ja vääntöliikettä. VOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄ Yleistä Moottorin kehittämä voima siirretään kytkimen, vaihteiston ja tasauspyörästön välityksellä vetoakselille, josta edelleen vetopyörästön välityksellä takapyöriin. Hihnapyöräkoneistoon voima siirtyy suoraan kytkin- ja pääakselilta voimansiirtoja voimanottoakselin välityksellä. KEHTO JA VÄLIRUNKO Normaali kytkin Yksilevyinen kuivalevykytkin siirtää voiman vauhtipyörästä kytkinakselille. Teräksisen kytkinlevyn molemmin puolin on niitattu suuren hankausvastuksen ja huomattavan lämpökestävyyden omaavat kitkalevyt. 29

30 1. Virtalukko 2. Akku (2 kpl) 3. Äänimerkinantolaite 4. Lämpö- ja öljynpainemittari Kuva 13. Akkujen ja kojeiden sijainti 5. Kierrosluku- ja käyttötuntimittari 6. Akkujen kiinnitysruuvi, joka toimii samalla ohjauslaitteen öljyn täyttöaukon tulppana 7. Ilmansuodatin 30

31 Painelaakeri Painelaakeri on itsevoitelevaa hiililevymallia. Kytkintä vapaalle painettaessa painelaakeri välittää kytkinpolkimen liikkeen vastinlevyn välityksellä painajavipuihin irroirttaen siten kytkimen vapaalle. Kytkinpoljinvivusto Kytkinpoljinta painetaan vasemmalla jalalla. Kytkinpoljin on kiinnitetty irroitusakseliin säädettävällä liitoksella (kuva 20). Akseliin on hitsaten kiinnitetty painelaakerin kannatushaarukka, jonka etureunassa oleviin syvennyksiin painelaakeri on tapeistaan laakeroitu. Painelaakeria pitää paikallaan kiinnityssanka, jota välirunkoon kiinnitetty jousi jännittää samalla pitäen jousivoimallaan kytkinpolkimen ylhäällä. Ohje Kytkinpoljinta on käytettävä vain vaihtamisen yhteydessä. Älä koskaan pidä vasenta jalkaa kytkinpolkimella ajon aikana, sillä kytkin luistaa tällöin ja kuluu nopeasti. VOIMANSIIRTOPYÖRÄSTÖT Vaihteisto (kuva 14.) Traktorin vaihteistoon kuuluu vaihdepyörästön lisäksi tasaus- ja vetopyörästö. Vaihteistossa on kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi peruutusvaihdetta, jotka kytketään vaihteiston kannen oikealle puolelle sijoitetulla vaihdevalitsimella. Vaihteiston kannen vasemmalla puolella on lisäksi ryhmävalitsin, jolla valitaan sopiva nopeusalue (kuva 2). Vaihteisto muodostuu valurautakotelosta, jonka etupäätyyn ja väliseinään vaihdepyörästön akselit on vierintälaakereilla laakeroitu. Irroitettavaan takakanteen on laakeroitu voimanulosottoakseli sekä sitä pyörittävän voimansiirtoakselin takapää. Tasauspyörästön kotelo on laakeroitu erillisiin kansiin, joilla myös kartiovetopyörien poikittaissuuntainen hammasvälys välilevyjä käyttäen säädetään. Vaihteiston kansi toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä. 31

32 Kuva 14. Vaihteiston läpileikkaus Varsinaisessa välityksen muutospyörästössä on kolme akselia, joissa ylin ns. pääakseli saa käyttöönsä moottorista ja kahta akselilla olevaa erisuurta kytkinhammaspyörää vuorollaan akseliin kytkemällä niiden välissä olevalla synkronikytkimellä saadaan kaksi nopeutta pyörien kanssa otteessa olevalle sivuakselille. Nämä kytkennät muodostavat hitaan ja nopean ryhmäkytkennän. Pääakselilla oleva kolmas, takimmainen hammaspyörä on peruutusta varten. Pääakselin takapään uritettuun osaan liittyy voimansiirtoakselin kytkinholkki. Sivuakseli välittää pyörimisliikkeen jonkin sillä olevan hammaspyörän kautta edelleen alimmaiselle ns. murikka-akselille. Murikka-akselilla olevat kaksi etummaista erisuurta hammaspyörää pyörivät akselilla vapaasti neulalaakerien varassa ja niiden akseliin kytkentä tapahtuu synkronikytkimellä. Kolmas, takimmainen hammaspyörä on siirtopyörä ja se on akselin päällä olevan holkin urissa siirrettävä, joko taakse sivuakselin päässä olevan pienen hammaspyörän kanssa otteeseen, jolloin saadaan ykkösvaihde, tai eteen pääakselin takimmaisen hammaspyörän yhteyteen muuttaen siten alimmaisen akselin pyörimissuunnan. Koska sivuakselille ja pääakselin takimmaisille hammaspyörille saadaan kaksi nopeutta ryhmäkytkimen avulla, tulee vaihteistosta kaikkiaan kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Ykkös- ja peruutusvaihteet eivät ole synkronoidut. Pääakselin jatkeena olevan voimansiirtoakselin pääakseliin kiinnittäminen ja irrottaminen suoritetaan vaihdelaatikon oikealla puolella olevan käsivivun avulla. Akselin ollessa kytkennässä käsivipu on ylemmässä salpalovessa, kuva 18, jolloin vaihteiston kansi, joka toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä, muodostaa alustan nostolaitteen rungolle. Kannen etuosassa on kierrekorkilla varustettu öljyn täyttöaukko (kuva 3). Vaihdelaatikon oikealla sivulla on tulppa, jossa on mittatikku vaihteiston öljyn korkeuden tarkistamiseksi. Vaihteiston takakannessa alhaalla on öljynpoistotulppa. Vaihteistossa on erillinen öljy, jonka määrä on 12,5 litraa. 32

33 Vetopyörästöt Kumpaisellakin takapyörällä on samanlainen ja keskenään vaihtokelpoinen vetopyörästö, jos traktorissa ei ole tasauspyörästön lukkoa. Sitä vastoin, jos traktorissa on lukko, eroavat oikea ja vasen vetopyörästö toisistaan. Pieni vetopyörä, joka samalla muodostaa vetoakselin, saa liikkeensä isommasta tasauspyörästä, joka samalla toimii laakerina. Ulompi pää taas saa tukensa vetopyörästön putkeen ja kanteen sijoitetuista kuula- ja rullalaakereista. Vetoakselista liike välittyy isompaan vetopyörään. Vetopyörä on kytketty takapyörän napa-akseliin, antaen siten liikkeensä takapyörälle. Vetopyörästön öljyä vaihdettaessa lasketaan vanha öljy pois vetopyörästön alapuolella olevasta tulpasta ja täytetään uudella öljyllä vetopyörästön kannen yläpuolella olevasta tulpasta. Alempi tulppa putken laipassa määrää öljyn korkeuden (kuva 19). Vetopyörästön öljymäärä on 2 x 1,1 lit- 33

34 Tasauspyörästön lukko on sijoitettu traktorin oikealle puolelle ja on hallittavissa polkimen avulla. Lukon polkimessa on vahva jousi, mikä tekee polkimesta joustavan. Kytkinkappaleiden hampaiden sivupinnat ovat vinot. kuv poljin painetaan aivan alas, jää se sinne polkimessa olevan nokan varaan. Jos kytkinkappaleiden hampaat eivät tällöin satu toistensa lomaan, virittyy jousi, ja hampaat painuvat lomittain heti seuraavan tilaisuuden tullen. Koska lukko on täysin pitävä, on kaareajoa lukko päällä ehdottomasti vältettävä. Lukon irroittaminen on nopea ja se aukeaa varmasti kaikissa tilanteissa painamalla poljin jalalla irti salpauksestaan. Älä pidä tasauspyörästöä tarpeettomasti lukittuna. 1. Kiinnitysvanne 2. Kiinnitysruuvi 3. Hihnapyörän suojus Kuva 16. Hihnapyöräkoneisto 4. Kitasuojus 5. Öljyn täyttö., tarkistus- ja tyhjennysaukon tulppa 34

35 Hihnapyöräkoneisto Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin erikoisella kiinnitysvanteella ja siihen liittyvällä ruuvilla, vanteen ollessa lenkeistään kiinnitettynä työntövarren tukeen ja salpalaitteeseen kahdella tapilla. koneisto voidaan asettaa paikalleen niin, että hihnapyörä tulee halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden. Hammaspyöräparin keskinäistä säätöä varten on hihnapyörän puoleisen hammaspyöräkoneiston kotelon edessä ja takana kaksi säätöruuvia, jotka hammaspyörän päällä olevan säätöholkin välityksellä lukitsevat tämän hammaspyörän haluttuun asemaan. Hammaspyörästön voitelua ja voitelun tarkistusta varten on kotelon takaseinässä tulppa. Pyörästön voiteluöljyn yläpinnan tulee olla tämän tulpan aukon alareunan tasalla (kuva 16). Hihnapyöräkoneiston öljymäärä on 0,5 litraa. ETUAKSELISTO JA OHJAUSLAITE ETUAKSELISTO Etuakselisto on laakeroitu kehdon etuosaan. Pyörien raideleveyttä voidaan säätää. ohjauksen keventämiseksi on olkatapit alapäistään laakeroitu kartiorullalaakereilla. Ohjeiden mukaisen voitelun lisäksi on tarkistettava, että ruuvit ja mutterit ovat tiukasti kiinni. NORMAALI OHJAUSLAITE Ohjauslaitteeseen kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet: - ohjauslaitteen runko-osat - ohjauspyörä akseleineen - ohjauslaitteen mutteri nivellenkkeineen - ohjauslaitteen kannattimet - ohjausvivut ja välitangot Ohjauslaite on rakenteeltaan yksinkertainen ja huollon kannalta edulinen. koska ohjausakselin ruuvin ja ohjauslaitteen mutterin välinen pintapaine on aivan mitätön, johtuu sittä, ettei niiden välistä säätöä tarvitse suorittaa. Öljyntäyttö ja -tarkistus suoritetaan runko-osan etupuolella olevan öljyntäyttöputken kautta, jonka yläpäässä oleva kuusioruuvi toimii sekä tulppava että akkujen kiinnitysruuvina. Alaosassa on tyhjennystä varten kerretulppa. ohjauslaitteen öljymäärä on 1,3 litraa. 35

36 HYDRAULINEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Käyttö Järjestelmään kuuluu, kuva 17, paineöljyä antava pumppu, varsinainen ohjauslaite sekä pyöriä kääntävä sylinteri. Ohjaus tapahtuu normaalilla tavalla - kääntämällä ohjauspyörää - toiminnan alkaessa kun sitä on käännetty 2 o. Täysi ohjausteho saavutetaan 6 o :n kierron jälkeen. Etupyörien ollessa kääntyneinä ääriasentoonsa ei ohjauspyörää saa pitää kääntöliikettä jatkavassa asennossa vaan se on löysättävä. Täten estetään öljyn liiallinen kuumeneminen. Huolto Kaikissa huoltotoimenpiteissä on noudatettava ehdotonta puhtautta. Päivittäinen tarkistus: A. Ulkoinen tarkistus 1. Puhdistetaan männän varsi ja ilmansuodatin liasta 2. Tarkistetaan, onko öljyvuotoja - löysä putki- tai letkuliitos kiristetään - vioittunut letku tai putki uusitaan (tarkistetaan öljyn määrä ja lisätään tarpeen mukaan) - muissa tapauksissa traktori on vietävä korjaamolle B. Laitteen kokeilu moottorin käydessä - jos ohjauspyörä kääntyy raskaasti, tarkista: 1. Öljyn korkeus öljysäiliössä (10-15mm reunasta) 2. Ilmansuodatin ja ilmaurat puhdistettava 3. Pumpun kiilahihna - kireys 10 mm keskeltä painaen - hihna ei saa koskettaa hihnapyörän pohjaan 4. Mekaaninen osa ohjeuslaitteesta Mikäli muita vikoja ilmenee, on traktori vietävä korjaamolle tarkistettavaksi. Määräaikaishuolto: A. Öljyn vaihto Ensimmäisen kerran 50h jälkeen Sen jälkeen 750h jälkeen Vähintään kuitenkin kerran vuodessa 36

37 Kuva 17. Hydraulinen ohjausjärjestelmä 1. Pumppu 2. Ohjeusventtiili 3. Sylinteri B. Tarkistetaan traktorin huollon yhteydessä 1. Kiilahihnan kunto 2. Mekaaniset liitokset - pumpun, sylinterin sekä ohjausventtiilin kiinnitys 3. hydrauliset liitokset - putkien, letkujen ja liittimien kunto (jos repeytymiä, viiltoja, taittumisi tms. on vahingoittunut osa heti uusittava) Öljyn vaihto Varottava, ettei likaa pääse järjestelmään. Öljymäärä n. 1,7 l Öljynä käytetään hydrauliikkaöljyä, esim Shell Tellus 29 Huom.: Eri öljylaatuja ei saa käyttää sekaisin. 37

38 Järjestelmän tyhjennys - Puhdistetaan öljysäiliö ja ohjaussylinteri ympäristöineen perusteellisesti - Nostetaan traktorin etupää ylös - Irroitetaan letkut ohjaussylinteristä - Käännetään ohjauspyörää molempiin suuntiin kunnes öljun tulo letkuista loppuu - Pyöräytetään moottoria startilla n. 10 sek pysäytinvipu seis- asennossa - Suoritetaan sylinterin tyhjennys kääntämällä käsin pyöriä ääriasennosta toiseen kunnes sylinteri on tyhjä - Kiinnitetään irroitetut letkut huolellisesti ja lasketaan traktori alas Täyttö - Täytetään pumpun öljysäiliö n. 10 mm yläreunasta, käännellään ohjauspyörää ja lisätään öljyä tarpeen mukaan. Täytön jälkeen kansi on aina suljettava. - Pyöritetään moottoria startilla (pysäytinvipu seis-asennossa) n. 15 sek. - Lisätään öljyä ja käynnistetään moottori joutokäynnille. Käännetään ohjauspyörää kierros kumpaankin suuntaan useita kertoja sekä nopeasti että hitaasti. - Pysäytetään moottori ja lisätään öljyä tarpeen mukaan - Käynnistetään moottori ja käännetään pyörät ääriasennosta toiseen ( ohjauspyörää ei saa pitää kauan kääntöliikettä jatkavassa asennossa) useita kertoja. Pysäytetään moottori, lisätään tarvittaessa öljyä. - Lopuksi suoritetaan koeajo JARRUT Traktori on varustettu toisiinsa salvalla lukittavilla jarrupolkimilla, jotka vaikuttavat työntötankojen välityksellä vipumaisiin jarrutusakseleihin ja edelleen erillisiin ohjausjarruihin, jotka ovat kenkämallia. Valurautaiset jarrurummut on jarrukenkineen sijoitettu vetopyörästöjen putkiin, niiden vaihdelaatikon puoleisiin päihin. Traktorin seistessä lukitaan jarrupolkimet jarrusalvalla ( Kuva 18 ) 38

39 1. Nopeusvipu 2. Säätövipu 3. Tasauspyörästön lukituspoljin 4. Jarrun säätöruuvi 5. Jarrutusakseli 6. Jarrun työntötanko 7. lukituskohta Kuva 18. Polkimet ja vivustot 8. Jarrupolkimen lukitussalpa 9. Jarrupokimet 10. Nopeuspoljin 11. Jarrupolkimen salpa 12. Voimanottoakselin kytkinvipu 13. Vaihteistoöljyn mittatikku 14. Jousi 39

40 RENKAAT Ulkorenkaat on pyrittävä pitämään puhtaina kaikista kumia liuottavista ja syövyttävistä aineista. Jos traktoria joudutaan kesällä seisottamaan pitemmän aikaa auringon paisteessa, on renkaiden suojaksi asetettava paperia tms. Renkaiden ilmanpaine on pyrittävä pitämään allaolevien arvojen rajoissa: - Takarenkaat 11 x 28 /6 paine 1,1-1,6 ik 13 x 24 /6 paine 1,0-1,3 ik 13 x 28 /6 paine 1,0-1,3 ik 11 x 32 /6 paine 1,1-1,4 ik - Eturenkaat 6,50 x 16 /4 paine 1,7-2,0 ik 7,50 x 16 /6 paine 2,0-2,5 ik Jatkuva alipaine saa aikaan ulkorenkaiden kudoslankojen murtumista ja voi aiheuttaa renkaan liukumisen vanteessaan, jolloin venttiili rikkoutuu. Ylipaine tekee renkaan alttiiksi iskujen vahingolliselle vaikutukselle. Hydrauliikan tehtävä: HYDRAULINEN JÄRJESTELMÄ 1. Traktorin työkoneiden ja työvälineiden kuljettaminen 2. Työkoneiden nosto ja lasku 3. Työkoneiden työsyvyyden säätö 4. Maanlaadun ja -pinnan vaihteluiden vaikutusten seuraamisnopeuden säätö 5. Maanpinnan yläpuolella työskentelevien työkoneiden korkeussäätö 6. Työkoneita vedettäessä tapahtuva painonsiirto työkoneelta traktorille siten, että traktorin vetokyky lisääntyy ja ohjattavuus säilyy 7. Työkoneiden laskeutumisnopeuden säätö 8. Ulkopuolisten hydraulisten laitteiden käyttö Valmet 565:n hydrauliikka koostuu seuraavista pääosista: öljypumppu ja -putket, venttiilikoneisto, öljysäiliöt suodattimineen, työsylinteri mäntineen ja liikkeen välittävine osineen sekä ulkopuolisen paineöljyn liitäntälaitteet. Nostolaitteen pumppu on hammaspyöräpumppu, joka on sijoitettu moottorin oikealle sivulle. Käyttövoiman pumppu saa nokka-akselilta hammaspyörän ja irroituskytkimen välityksellä. Toimintaan ja vapaalle pumppu kytketään kojelaudan alle oikealle puolelle sijoitetulla vivulla. Kuva 2. 40

41 Kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä. Pumppu ei vaadi minkäänlaista voitelua eikä huoltoa ja kun se on tarkkuustyötä, on sen mahdolliset viat jätettävä asiantuntevan huoltomiehen korjattavaksi. Venttiilipesään, joka on sijoitettu nostolaitteen rungon etupuolelle ja kiinnitetty siihen sisäänmeno- ja ulosottoputkella ja nostosylinteriin kahdella ruuvilla, on sen porauksiin sijoitettu venttiilistö. Osa venttiileistä on tehtaalla säädetty määrättyyn arvoon, 130 kp/cm², eikä niitä voida säätää ilman painemittaria. Venttiilipesään on sijoitettu myös jakoventtiili, joka ohjaa öljyn joko nostosylinteriin tai ulkopuolisiin hydraulisiin laitteisiin. Lisäksi venttiilipesässä on laskeutumisnopeuden säätöä varten venttiili (Kuva 3). Nostolaitteen takana on muuntautumisherkkyyden säätämiseksi tunnustelija, jonka nokka voidaan säätää eri asentoihin ja joka vaikuttaa välitinosien kautta venttiilikoneistoon. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Alimmassa reiässä on voiman vaikutus voimakkaampi, ylimmässä vähäisempi. Öljysäiliönä toimivat vaihteiston kansi ja vasemman astinlaudan yläpuolella, vaihdelaatikon sivussa, oleva erillinen öljysäiliö, jossa on siivilä. Edelliseen sopii 7 litraa ja jälkimmäiseen 3 litraa öljyä. Nostosylinteri on sijoitettu vaihteiston kannen öljytilaan ja kiinnitetty nostolaitteen rungon alapuolelle. Työn suorittaa uratiivisteellä varustettu mäntä, joka siirtää voiman nostomännän varren välityksellä nostoakselin vääntiöön ja siitä edelleen nostoakseliin ja varsiin. Männän päässä on rengasmainen syvennys ja sylinterin pohjassa varoventtiilillä varustettu vastaavan suuruinen nostomännän pysäytin, joiden tarkoituksena on väliin jäävän nesteen vaikutuksesta vaimentaa sylinterin ja männän väliset iskut (Kuva 4). Öljyputket yhdistävät pumpun nostolaitteisiin ja niistä paksumpi on imuja ohuempi paineputki. Vaihteiston kannen oikealla puolella on ulosotto, johon voi tarvittaessa kiinnittää peräkärryn tms. tarpeeseen johtavan putkiston. Lisäksi siitä voidaan painemittarilla tarkistaa järjestelmän paine. Putkiston vioittumista on vältettävä, sillä esim. lommo imuputkessa aiheuttaa jo työliikkeen hidastumisen, koska pumppu ei saa riittävästi öljyä. 41

42 1. Nostovarsi 2. Kaltevuussäätimen kampi 3. Työntövarren tuki 4. Kaltevuussäädin 5. Tulppa (Öljyn korkeus) 6. Voimanottoakseli 7. Vetokoukun salpalaite Kuva 19. Nosto- ja kiinnitysjärjestelmä 8. Salvan Vipu 9. vetokoukku 10. Nostotanko 11. Sivurajoitin 12. Vetovarsi 13. Reikäpuomi 42

43 KIINNITYSJÄRJESTELMÄ Järjestelmään kuuluu vetokoukkua, vetokoukun salpalaite, vetokoukun nostin, vetovarret, nostotanko, kaltevuussäädin ja työntövarsi sekä halutessa reikäpuomi. Vetokoukku on sijoitettu traktorin alle ja kiinnitetty jarruakselin tukiin. Vetokoukku voidaan nostaa ylös nostolaitteella, jolloin vetokoukku jää yläasentoon salpalaitteensa varaan. Vetovarret on etupäistään kiinnitetty vetovarsien laakereihin ja saavat nostovoimansa nostotangon ja kaltevuussäätimen välityksellä nostovarsista. Kaltevuussäätimen avulla saadaan aikaan työkoneen poikittaiskaltevuus ja työntövarrella järjestetään pituussuuntainen kaltevuus. Vetovarsien ja työntövarren kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset Ø 28 ja Ø 25 mm. 43