VALMET 361 D KÄYTTÖ JA HUOLTO

Transkriptio

1 VALMET 361 D KÄYTTÖ JA HUOLTO

2 SISÄLLYSLUETTELO Valmet-traktorin omistajalle Hallinta- ja valvontalaitteet Teknillisiä yleistieoja Huolto Määräaikaishuolto joka 10 käyttötunnin jälkeen joka 120 käyttötunnin jälkeen joka 240 käyttötunnin jälkeen joka 480 käyttötunnin jälkeen joka 720 käyttötunnin jälkeen Muita huoltotoimenpiteitä Voitelu Painevoitelu Muut voitelukohteet Nostolaitteen öljy Jäähdytys Vesipumppu Jäähdytysjärjestelmän tayttäminen Kiehuva jäähdytysneste Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen Jäähdytysnesteet Akku Käyttö ja ajo Päivittäiset toimenpiteet ennen käynnistystä Käynnistys Toimenpiteet käynnin aikana Ajo Pysäytys Nostolaitteen käyttö Hihnapyöräkoneiston käyttö Traktorin hionta-ajo Polttoneste polttonestepuhdistin ilmanpuhdistin Säädöt 1 Kytkimen säätö Jarrujen säätö Etupyörien raidevälin säätö Takapyörien raidevälin säätö Etupyörien aurauskulman säätö kiilahihnan säätö Säädöt 2 Vaihteisto Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asentaminen Ajoitusmerkit Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetken tarkistami nen Ruiskutuspumpun irroitus moottorista Ruiskutuspumpun asennus moottoriin Sumuttimet Venttiilivälyksien säätö Rakenteesta Moottori Yleistä Sähkölaitteet Latausgeneraattori ja jännitteensäädin(rele) Käynnistinmoottori Virtalukko Akku Johdinverkko

3 Valaisimet ja sulakkeet Voitelujärjestelmä Voitelukaaviot Öljypumppu Öljynpuhdistin Öljynpainemittari Polttonestejärjestelmä Yleistä Polttonestesäiliö Kaasuvipu- ja poljin Jäähdytysjärjestelmä Yleistä Vesipumppu Lämpömittari Traktorin runko-osat Yleistä Kehto ja välirunko Voimansiirtojärjestelmä Yleistä Kytkinlaitteet Kytkin Painelaakeri Kytkinpoljinvivusto Voimansiirtopyörästöt Vaihteisto Vetopyörästöt Tasauspyörästön lukko Hihnapyöräkoneisto Etuakselisto ja ohjauslaite Etuakselisto Ohjauslaite Jarrut Renkaat Hydraulinen järjestelmä Kiinnitysjärjestelmä Traktorin talvisäilytys Voimanottoakselin ja hihnapyörän kierrosluku sekä nopeus eräillä moottorin kierrosluvuilla Huoltokohde ja huolto Suositeltavia voiteluainevahvuksia Mahdolliset häiriöt moottorissa ja niiden poistaminen

4 VALMET-TRAKTORIN OMISTAJALLE Tämän kirjasen tarkoituksena on lyhyesti selvittää VALMET-yleistraktorin rakennetta ja huoltoa sekä jatkuvasti kysymykseentiúlevien säätöjen ja tarkkailujen suorittamista. Sellaiset säädöt ja tarkistukset, joita tässä ei ole käsitelty, on aina varminta jättää lähimmän VALMETtraktorin huoltajan suoritettavaksi. Huoltoasioita ilmoitettaessa ja tilauksia tehtäessä on aina mainittava kojetaulun, kuva 4, kilvestä löytyvä traktorin n:o ja moottorissa, latausgeneraattorin alapuolella, löytyvä leimattu moottorin n:o, kuva 14. oman etunne vuoksi kehoitamme Teitä heti perusteellisesti syventymään tähän hultokirjaan, jolloin perehdytte myös traktorin rakenteeseen 4

5 Takuuajan kuluessa järjestetään 3 ilmaista huoltotarkastusta: 1. tarkastus suoritetaan ennen traktorin luovutusta. 2. tarkastus suoritetaan n. 50 käyttötunnin jälkeen. 3. tarkastus suoritetaan n.240 käyttötunnin jälkeen. Velvollisuudeksenne jää ajoissa ilmoittaa myyjälle, milloin mainitut tuntimäärät on ajettu, jotta tarkastukset voidaan sopivasti järjestää. VALMET Oy 5

6 Kuva 1. Hallinta- ja valvontalaitteet 6

7 HALLINTA- JA VALVONTALAITTEET 1. Ilmanpuhdistin 2. Lämpömittari 3. Öljynpainemittari 4. Kaihtimen säätöketju 5. Pysäytintanko 6. Kytkinpoljin 7. Ryhmävipu 8. Jarrun säätöruu vi 9. Nostovarsi 10. Nostotanko 11. Työntövarsi 12. Vetovarsi 13. Veden täyttöaukon korkki 14. Virtalukko 15. Kaasuvipu 16. Polttonesteen täyttöaukon korkki 17. Jarrupolkimet 18. kaasupoljin 19. Hydrauliikan säätövipu 20. Jarrupolkimien lukitus-salpa 21. Tasauspyörästön käsivipu 22. Vaihdetanko 23. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 24. Kaltevuussäädön kampi 7

8 TEKNILLISIÄ YLEISTIETOJA VALMET 361 D traktorin päämitat ja -arvot: - akseliväli 1, 90 m - raideväli säädettävä edessä takana - kääntösäde, pienin - pituus, suurin - leveys, suurin - korkeus moottorin suojuksen päältä - maavara - kokonaispaino n. - renkaat: edessä takana - ohjauslaitteet - kytkin malli - jarrut - nopeudet moottorin kierrosluvuilla 1. vaihde L 2. vaihde L 1. vaihde H 3. vaihde L 2. vaihde H 3. vaihde H 1. peruutusvaihde L 2. peruutusvaihde H cm cm 2,90 m 2,95 m 2,24 m 1,35 m 0,45 m 1770 kg 6,50 x 16/4 tai 7,50 x 16/6 11 x 28/6 tai 13 x 24/6 erikoisruuviohjaus, 2-välitankoa kuva, yksilevyinen, halkaisija 11 takapyöriin joko erikseen tai yhdessä vaikuttavat sisäpuoliset kenkäjarrut 800 r/min 2000 r/min 1,3 km/t 3,3 km/t 2,1 km/t 5,3 km/t 3,3 km/t 8,2 km/t 4,5 km/t 11,2 km/t 5,4 km/t 13,4 km/t 11,2 km/t 28,0 km/t 1,9 km/t 4,7 km/t 4,7 km/t 11,7 km/t Moottorin 310 D päämitat ja -arvot: - sylinteriluku - sylinterin halkaisija - iskun pituus - iskutilavuus - puristussuhde - sytytysjärjestys (etup. lukien) - suuttimen avautumispaine - ruiskutusennakko - moottorin teho - moottorin vääntömomentti - moottorin paino (kuivapaino) - tyhjäkäyntikierrosluku - suurin kierrosluku kuormittamattomalla moottorilla mm 114 mm 3 x 0,9 l = 2,7 l 17 : kp/cm e.y.k.k. 42hv DIN/2000 r/min(46 HP SAE Gross) 16 kpm-1200 r/min 350 kg 600 r/min 2280 r/min 8

9 - ruiskutuspumppu - käynnistinmoottori 12 V/4 hv - latausgeneraattori 12 V 130 W - Rele Simms P 4624 CAV CA45C Lucas C40A Lucas RB 108 Voitelujärjestelmä: Täysipainevoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtaussuodattimen kautta. Polttonestejärjestelmä: Järjestelmään kuuluu yhdistetty polttonesteen siirto- ja ruiskutuspumppu mekaanisine kierrosluvun säätimineen, monireikäsumuttimet ja polttonesteen kaksoispuhdistimet. Jäähdytysjärjestelmä: lämpötilan säätö jäähdytys Siirrettävä kaihdin jäähdyttimen edessä Kennosto ja tuuletin, vedenkierto tehokkaalla keskipakopumpulla. Järjestelmässä on termostaatti- Hydraulinen järjestelmä: Nostolaitteenpumpun suurin teho on 22 l/2000 r/min. Venttiilin avautumispaine on 130 kp/cm 2. Suurin nostovoima varsien päässä on 1350 kg. Nostolaite on kytkimestä riippumaton. Hydr. nostettava vetokoukku. Työkoneen hydr. painonsiirtojärjestelmä. Kiinnityspisteet standardien mukaiset. Hihnapyöräkoneiston päämitat ja arvot: - voimanottoakselin kierrosluku - voimanottoakselin läpimitta - hihnapyörä: a) leveys b) läpimitta c) kierrosluku d) hihnan nopeus Suositeltava puimakoneen hihnapyörän läpimitta Täytökset - polttonestesäiliö - moottorin kampikammio - ruiskutuspumppu - ilmanpuhdistin - vaihteisto - nostolaite - vetopyörästöt 2 x 1,10= - ohjauslaite - hihnapyöräkoneisto - jäähdytysjärjestelmä 550 r/min (vast.moott r/min) 1 3/8 165 mm 225 mm 1100 r/min (vast.moott.1500 r/min) 12,96 m/sek 220 mm 38,00 l 6,4 l 0,3 l 0,70 l 15,00 l 10,00 l 2,20 l 1,30 l 0,50 l 10,00 l 9

10 HUOLTO Määräaikaishuolto Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdoista on oikein ja oikeaan aikaan suoritettu huolto. Sen vuoksi on traktorin käyttäjän alusta alkaen totuttauduttava säännöllisesti noudattamaan annettuja huolto-ohjeita erikoisesti muistaen, että huoltokustannukset ovat pienet verrattuina laiminlyönneistä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. Joka 10 käyttötunnin jälkeen suoritettavat toimenpiteet 1. Yleispuhdistus ja yleisvoitelu (nippoja 17 kpl) 2. Ilmanpuhdistin. Öljysäiliö pestään dieselpolttonesteellä ja täytetään uudella öljyllä alemman nuolen kärjen korkeudelle. Tarvittaessa on puhdistus suoritettava vielä lyhyemmin käyttövälein. Esipuhdistin pestään 3. Tarkastetaan moottorin öljypinnan korkeus. 4. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset öljyvuodot. 5. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset polttonestevuodot. 6. Tarkastetaan ja korjataan mahdolliset vesivuodot ja lisätään jäähdyttimeen vettä (nestettä) 7. Tarkastetaan renkaitten ilmanpaine. Katso sivua Tarkastetaan akun nestepinta. Tarvittaessa lisätään t i s l a t t u a vettä niin, että nestepinnan korkeus 1 cm levyjen yläpuolella. 9. Tarkastetaan ja tarvittaessa kiristetään ruuveja ja muttereita. Joka 120 Käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet 1. Moottorin kampikammio tyhjennetään (kts. sivu 14 Öljynpoisto ) ja täytetään voiteluainetaulukossa suositeltavilla öljyillä ohjeiden (kts. sivu 13) mukaisesti. Erikoisen kylmällä säällä on käytettävä erikoisöljy. 2. Öljyn mittaustikun päässä oleva huohotinsiivilä liuotetaan ja huuhdellaan bensiinissä tai petroolissa, minkä jälkeen siivilä kuivataan. 3. Öljynvaihto ruiskutuspumpussa. 10

11 1. Öljyn yläraja 2. Öljyn alaraja 3. Öljyn täyttöaukon tulppa Kuva 2. Kampikammion öljymäärän mittaus 4. Öljyn pinnan tarkistusaukon tulppa 5. Ylivuotoputki 6. Öljyn tyhjennysaukon tulppa. Joka 240 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet 1. Tarkastetaan imuventtiilien välykset (0,25 mm). 2. Tarkastetaan pakoventtiilien välykset (0,25 mm). 3. Tarkastetaan öljypinnan korkeus: - vaihteistossa, - vetopyörästössä, - nostolaitteissa, - ohjauslaitteissa, - hihnapyörän kotelossa (jos käytetty). 4. Puhdistetaan polttonestesiivilä 5. Öljynpuhdistimen suodatin vaihdetaan. 6. Polttonestepuhdistimen esisuodatin pestään puhtaassa dieselpolttonesteessä. 11

12 Joka 480 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet. 1. Sumuttimet tarkastetaan 2. Polttonestesäiliö tyhjennetään ja huuhdotaan 3. Polttonestesäiliön ilmputken siivilä pestään bensiinissä. Joka 720 käyttötunnin jälkeen suoritetaan lisäksi seuraavat toimenpiteet 1. Etupyörien laakerit puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla 2 Kytkinakselin etupäässä oleva kuulalaakeri puhdistetaan ja täytetään uudella kuulalaakerirasvalla (esim. Shell in Retinax A Tai nuiden öljy-yhtiöiden vastaavaa rasvaa). 3. Öljynvaihto - Vaihteistossa - Vetopyörästössä - Nostolaitteessa - Ohjauslaitteessa. 4. Jäähdytysjärjestelmä puhdistetaan soodaliuoksella, jos on tarpeellista. 5. Latausgeneraattorin kommunikaattori ja hiiliharjat puhdistetaan bensiiniin kastetulla rievulla. 6. Polttonestepuhdistimen esi- ja hienosuodatin vaihdetaan. 7. Käynnistysmoottorin irrotu ja huoltaminen erikoiskorjaamossa. Näiden ohjeiden lisäksi katso kohta >> Muita huoltotoimenpiteitä>>, mitä uusien trakotien osalta ja mitä vuodenaikojen vaihtelusta johtuen sanottu. 12

13 MUITA HUOLTOTOIMENPITEITÄ Voitelu Painevoitelu Dieselmoottoreissa on ehdottomasti käytettävä ensiluokkaisia diesel-voiteluöljyjä, koska dieselmoottori voiteluöljyn suhteen on vaativampi kuin kaasutinmoottori. Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa. Traktorinkäytössä tulee normaalisesti kysymykseen API:n käyttöluokkaa DM vastaava öljy. Jos käyttö on hyvin raskasta ja jatkuvaa esim. paineilmakompressorin käyttö, saattaa olla edullista käyttää DS-luokan öljyä. Voiteluöljyn viskositeetin tulee olla kesäkäytössä SAE 20. Talvikäytössä tulee käyttää vastaavasti ohuempaa öljyä. (kts. taulukko 3 sivu 66). Öljyn täyttöaukon kannessa on öljyn mittatikku. Öljypinnan pitää olla tikussa olevien viivojen välissä(kuva 2). Kuva 3. Öljynpuhdistin 1. Määräajoin vaihdettava suodatin 13

14 Uutta öljyä täytettäessä on öljynpinta nostettava tiun ylämerkkiin. Öljyä ei ole syytä lisätä ennen kuin pinta on laskenut alamerkkiin. Tällöin lisätään jäljellä olevasta öljynvaihtovälistä riippuen joko ylämerkkiin saakka taikka vähemmän. Kun moottori on uusi, on voiteluöljy vaihdettava n. 50 käyttötunnin kuluttua, toisen kerran kun käyntituntimittari näyttää lukemaa 120 ja tämän jälkeen jatkuvasti 120 käyttötunnin kuluttua. Samoin on, moottorin ollessa uusi, öljynpuhdistimen suodatin vaihdettava n. 50 käyttötunnin kuluttua ja puhdistimen kotelo huuhdeltava diesel-polttonesteessä, bensiinissä tai petroolissa. Toisen kerran, kun käyntituntimittari näyttää lukemaa 240 ja tämän jälkeen jatkuvasti 240 käyttötunnin kuluttua. Jos suodatin on huopaa voidaan sitä käyttää 2 3 kertaa pesemällä se aina 240 käyttötunnin jälkeen bensiinillä. On huomattava, että suodattimen tukkeutuminen aiheuttaa suodatinrungossa olevan ohivirtausventtiilin avautumisen (avautuu paine-erolla n. 2,0 kp/cm2), jolloin suodattamaton öljy pääsee laakereihin. Öljynpaine säädetään moottorin etupäässä olevalla säätöventtiilillä, joka säätää öljynpaineen 2,0 3,5 kp/cm2. Öljyn ollessa kylmää saattaa paine nousta maksimiarvosta ylikin. Öljynpoisto suoritetaan moottorin ollessa lämmin, jolloin öljy valuu nopeammin ulos, siten tuoden paremmin mukanaan mahdolliset epäpuhtaudet. Muut voitelukohteet Ruiskutuspumpussa käytetään samaa voiteluöljyä kuin moottorissakin. Täyttöä varten on pumppun päällä täyttöaukko. Pumpun perässä on ylivuotoreikä, josta liika öljy sekä pumpun öljytilaan päässyt polttoneste valuu pois. Pumpun sivussa on ruuvitulpan sulkema aukko, joka täytettäessä määrää öljypinnan korkeuden. Pumpun öljy on vaihdettava aina 120 käyttötunnin jälkeen. Vanha öljy lasketaan pois avaamalla pumpun pohjassa oleva tyhjennystulppa. Varmuuden vuoksi on syytä täyttövälien aikan tarkistaa, että ruiskutuspumpussa on öljyä. Vaihteiston ja vetopyörästön öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 50- ja 240 käyttötunnin jälkeen vastaavien tarkastuksien yhteydessä ja tämän jälkeen 720 käyttötunnin kuluttua. Lisäksi suositellaan vaihteiston öljyn siivilöimistä sopivan kankaan tai erikosen siivilöimislaitteen läpi n. 500 käyttötunnin jaksoin. Ennen öljyn vaihtoa tai siivilöimistä on syytä ajaa öljyt lämpimiksi juoksunopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi. Öljynvaihdon tai siivilöimisen yhteydessä suoritetaan vaihteiston huuhtelu käyttämällä pitkänokkaista käsiruiskua ja huuhteluaineena dieselpolttonestettä. Molemmissa toimenpiteissä poistetaan vaihteiston takakansi. Sopivat voiteluaineden vahvuudet eri käyttölämpötiloissa on esitetty taulukossa 3, sivu 66 14

15 NOSTOLAITTEEN ÖLJY Nostolaitteen öljy vaihdetaan traktorin ollessa uusi 240 käyttötunnin jälkeen edellyttäen, että nostolaite on ollut jatkuvassa käytössä ja tämän jälkeen kerran vuodessa. Jos nostolaite käyttää etukuormaajaa tai siihen verrattavaa konetta jatkuvasti, on syytä vaihtaa öljy tarpeen vaatiessa. Tehtaalta lähtiessä on nostojärjestelmässä 10 litraa Shellin Tellus 29 öljyä, mutta kaikki SAE 10W-Luokan öljyt sopivat tarkoituskeen. JÄÄHDYTYS Moottorin jäähdytysveden (-nesteen) lämpötila on ajon aikana oltava C, jolloin sylinterin kuluminen ja polttoaineen kulutus on pienin. Vesipumppu Vesipumpun alapuolella on vuotoreikä, jota ei saa tukkia. Jos tästä reiästä tippuu vettä, on vika tiivisteessä, joka on heti uusittava. Pitemmän ajan vuotava kuuma vesi huuhtelee kuulalaakerista kaiken rasvan, jolloin laakeri ruostuu ja leikkaantuu kiinni. Vesipumppua ei tarvitse voidella, sillä sen kuulalaakerissa on valmistajatehtaan laittama voiteluaine. Koska pumpun purkaminen ja kokoaminen vaatii asiantuntemusta ja erikoistyövälineitä, on työ annettava ammattitaitoisen asentajan suorittaa. Jäähdytysjärjestelmän täyttäminen Jäähdytysjärjestelmä täytetään mieluimmin pehmeähköllä kaivovedellä tai mekaanisesti puhtaalla järvi- tai jokivedellä ennen käynnistystä ja moottorin jäähtyneenä ollessa. Jos moottori on kuuma, voi äkkiä kaadettu kylmä vesi aiheuttaa sylinteriryhmän ja sylinterikannen rikkoutumisen. Pakkasella on kone asetettava aluksi tyhjäkäynnille ja vasta sitten alettava kaata kohtalaisen lämmintä vettä jäähdyttimeen. Varminta on tietysti käyttää jäätymätöntä pakkasnestettä heti kun on pakkasasteita. Pakkasnestettä käytettäessä on muistettava, että laimentamaton neste laajenee huomattavasti, joten kylmää vesitilaa ei ole täytettävä aivan täyteen. Kiehuva jäähdytysvesi (-neste) Jos moottori on kuumentunut niin, että jäähdytysvesi kiehuu, on moottori heti asetettava tyhjäkäynnille ja kaihdin laskettava alas. 15

16 Jäähdytysjärjestelmän tyhjentäminen Jäähdytysjärjestelmä tyhjennetään avaamalla jäähdyttimen alla ja moottorin vasemmalla sivulla (kuva 13) olevat tyhjennyshanat sekä jäähdyttinen korkki. Varmuuden vuoksi on valvottava, että kaikki vesi todella valuu ulos, sillä voi sattua, että jokin epäpuhtaus tukkii hanan ennen kuin vesitila on ehtinyt kokonaan tyhjentyä. Tästä voi olla seurauksena, että moottorin jäljelle jäänyt vesi jäätyessään halkaisee sylinteriryhmän. Suurten vahinkojen välttämiseksi on tällöin varminta epäilyttävissä tyhjennystapauksissa ja ajoittain muulloinkin kiertää pois molemmat tyhjennyshanat, jolloin sakka pääsee poistumaan. Vesipumpun tyhjentämiseksi konetta käytetään muutama sekunti ja tyhjennyshanat jätetään auki. Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen Jäähdytysjärjestelmän puhdistaminen suoritetaan tarpeen mukaan seuraavassa järjestyksessä: Litraa puhdasta lämmintä vettä liuotetaan n. 0,5 kg soodaa 2. Soodaliuos kaadetaan tyhjennettyyn jäähdytysjärjestelmään ja täyttöaukko jätetään avoimeksi. 3. Kaihdin vedetään jäähdyttimen eteen. 4. Moottorikäynnistetään ja annetaan sen käydä niin kauan, että liuos alkaa selvästi kiehua. 5. Kun liuos on alkanut kiehua, alennetaan koneen kierrokset niin, että liuos juuri kiehuu ja tällaista hiljaista kiehuttamista jatketaan min. 6. Tyhjennyshanat avataan moottorin edelleen hiljaa käydessä ja samanaikaisesti aletaan kaataa puhdasta huonelämmintä vettä täyttöaukkoon. 7. Tätä huuhtelua jatketaan, kunnes ulosvaluva vesi on täysin kirkasta eikä enää sormin koetellen tunnu liukkaalta. 8. Moottori pysäytetään ja veden annetaan valua ulos samalla valvoen, että hanat eivät ole tukkeutuneet. Jäähdytysjärjestelmää puhdistettaessa on samalla suoritettava jäähdytyskennoston ulkopuolinen puhdistus joko ilma- tai vesisuihkulla niin, että kaikki kennoston lokeroihin tarttunut pöly, kasvien jätteet ym. roska saadaan poistetuksi. 16

17 Jäähdytysnesteet Yleisimmin käytetyt jäähdytysnesteet ovat etyleeniglykolia, glyserolia (glyseriiniä) tai näiden seoksia. Alla on etyleeniglygolin ja veden sekoitussuhteet tilavuuden mukaan, omaispainot ja jäätymispisteet. Etyleeni Glygoli + vesi ominaispaino jäätymispiste 10 % 90 % 1, C 20 % 80 % 1,027-9 C 30 % 70 % 1, C 40 % 60 % 1, C 50 % 50 % 1, C 60 % 40 % 1, C AKKU Akun käyttöikä riippuu säännöllisestä ja asianmukaisesta hoidosta, joten on syytä tarkasti noudattaa sekä yleisesti että tässä annuttuja akun huolto ja hoito-ohjeita: Akku on kiinnitettävä kunnollisesti alustalleen. Jos akku pääsee liikahtelemaan ja vapaasti tärisemään, voivat levyt ja akun kuori helposti vioittua käyttökelvottomiksi. Akun kiinnittimet ja ulkopinta on pidettävä puhtaana ja kuivana. Napojen ja johdinkenkien kosketuspinnat on aika-ajoin lämpimällä vedellä ja teräsvillalla puhdistettava. Puhdistuksen jälkeen on pinnat kuivattava huolellisesti puhtaalla rievulla. Johtokenkien napoihin kiinnittämisen jälkeen niiden ulkopinnat on siveltävä tavallisella vaseliinilla tai navansuojarasvalla. Johtokengät on kiinnitettävä napoihin kireälle, sillä löysät johtokengät sekä tuottavat käynnistysvaikeuksia että moottorin käydessä nostavat latausgeneraattorin jännitteen jopa niin korkealle, että valoja käytettäessä lamput rikkoutuvat. Akun nestepinnan korkeus on tarkastettava kerran viikossa. Jos neste ei ulotu n. 1 cm verran levyjen yläpuolelle, on kennot täytettävä tislatulla vedellä. pinnan korkeuden tarkistamisen ja tislatun veden lisäämisen yhteydessä on tarkistettava, että kennojen täyttöaukkojen tulpissa olevat ilmanvaihtoreiät ovat auki. 17

18 Heikkovirtaista tai tyhjäksi purkaantunutta akkua ei saa jättää lataamattomana seisomaan pitemmäksi ajaksi. Talvella traktoria käytettäessä on erikoisesti huolehdittava akun hyvästä lataustilasta, jolla vältetään akun jäätymisvaara. Täydessä lastauksessa oleva akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,280, jäätyy -65 C:ssa. Kolmeneljäsosalatauksessa oleva akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,245, jäätyy -45 C:ssa. Tyhjä akku, jonka nesteen ominaispaino on 1,150, jäätyy jo -10 C:ssa. Akun lataustilanne voidaan nopeasti tarkistaa sitä varten tehdyillä ns. ominaispainomittareilla, joita on käyttöohjeineen saatavissa kaikista moottorialan liikkeistä. Pitempien käyttötaukojen aikana on akku ladattava 1-2 kk väliajoin. Akkua ja johdinkenkiä paikalleen kiinnitettäessä on aina varmistauduttava siitä, että + -merkillä (plus) merkitty napa tulee maadoitetuksi KÄYTTÖ JA AJO Päivittäiset toimenpiteet ennen käynnistystä Ennen päivittäistä moottorin käynnistämistä on suoritettava seuraavat tarkistus- ja valmistavat toimenpiteet. - tarkista renkaiden ilmanpaine - tarkista, että polttonestemäärä säiliössä on riittävä, jotta ilma ei imeytyisi polttonesteputkistoon. - Tarkista jäähdytysveden (-nesteen) määrä. - Tarkista ilmanpuhdistimen öljy. Pölyisissä töissä vaihda öljy päivittäin. - Tarkista voiteluöljymäärä kampikammiossa ja ruiskutuspumpussa. Ellei moottoria ole käytetty pitkähköön aikaan, tai öljyputkisto on tyhjennetty, olisi syytä pyörittää moottoria käynnistysmoottorilla kunnes öljynpaine nousee. (Esim. korjauksen jälkeen.) Jos polttonesteputkistoon on päässyt ilmaa, on se poistettava seuraavalla tavalla: 17

19 - aukaise polttonestepuhdistimen ilmanpoistoruuvit (kuvat 13 ja 18). - täytä putkisto polttonesteellä., käyttäen siirtopumpun käsivipua, kunnes puhdistimen ilmanpoistorei istä tulevassa polttonesteessä ei ole ilmakuplia. Kiristä tämän jälkeen ensin esisuodattimen ja sitten hienosuodattimen ilmanpoistoruuvi. Siirtopumpun käsisivulla pumpattaessa saattaa joskus käydä niin, että polttoaineen tulo on hidasta eikä käsivivussa tunnu vastusta. Tällöin on moottoria pyöräytettävä n. 1 kierroksen verran käynnistinmoottorin avulla, jolloin pumpun nokka-akseli pyörähtää 1/2 kierrosta ja siirtopumppua käyttävä nokka pyörähtää taka-asentoonsa sallien käsivivulle mahdollisimman pitkän tehoiskun - aukaise ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvit ja täytä edelleen putkistoa käsipumpulla, kunnes ruiskutuspumpun ilmanpoistorei istä tulevassa polttonesteessä ei ole ilmakuplia. Kiristä tämän jälkeen molemmat ilmanpoistoruuvit. - noudata äärimmäistä puhtautta polttonestejärjestelmää käsitellessäsi. Pese polttonesteellä puhtaiksi ja liitinmutterit ennen osien irroitusta. On huomattava, että ilmanpoisto aloitetaan polttoaineen tulopuolelta ja ruuvit kiristetään käsipumpun painetahdin aikana. KÄYNNISTYS Lämpimissä olosuhteissa - aseta vaihdetanko vapaa-asentoon - vedä jäähdyttimen kaihdin ylös - vie kaasuvipu täysikaasulle eteen - paina virta-avain sisään virtalukkoon ja kierrä sitä vastapäivään, jolloin moottori käynnistyy. Ellei moottori lähde heti pyörimään, vapauta käynnistysavain ja tee uusi yritys. Käynnistysavaimen jatkuva pitäminen käynnistysasemassa ilman, että moottori pyörii, voi vioittaa käynnistinmoottoria. - palauta kaasuvipu tyhjäkäynnille taakse heti kun moottori on käynnistynyt. - tarkkaile heti öljynpainemittaria. Ellei paine nouse sek. kuluttua, on moottori pysäytettävä ja mahdolliset viat korjattava. - älä käytä moottoria huoneessa tai suojassa, jossa ei ole hyvää ilmanvaihtoa. 19

20 Lämpötiloissa -5 _ -20 C Traktorin kunnon ja kestävyyden kannalta on edullista säilyttää traktori suojatussa paikassa. Etenkin talvella ulkoilman lämpötilan laskiessa nolla-asteen alapuolelle tulisi säilytystilan olla mieluimmin lämmitettävä. Käytännöllinen kokemus ja suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että moottorin kuluminen pääkohdiltaan aiheutuu syöpymiskulumisesta sinä aikana, jolloin moottorin lämpötila nostetaan käynnistyslämpötilasta lopulliseen käyttölämpötilaan. Tämä kuluminen on niin suurta luokkaa, että yksi käynnistys kylmissä olosuhteissa vastaa kulumiseltaan usean kymmenen tunnin normaalia käyttöä oikeassa käyttölämpötilassa. Mikäli traktoria olosuhteista riippuen joudutaan käynnistämään kylmänä, on jäljempänä esitetty eräitä toimenpiteitä, joita tässä yhteydessä on syytä toteuttaa. Polttonesteen tulee olla jähmettymispisteeltään ulkoilman lämpötilaa vastaavaa, koska jähmettynyt polttoneste ei suuttimissa hajaannu eikä mene suodattimista läpi ja estää näin käynnistymisen. Voiteluöljyn tulee olla viskositeetiltaan sopivaa, muuten moottori pyörii käynnistettäessä liian hitaasti, eikä näin ollen pysty aikaansaamaan riittävän korkeata syttymislämpötilaa. Milloin on olemassa vaata, että ulkoilman lämpötila laskee nolla-asteen alapuolelle, olisi myös syytä käyttää moottorin jäähdytysjärjestelmässä yrittävän alhaisen jäätymispisteen omaavaa jäähdytysnestettä. Jos jäähdytysnesteenä käytetään vettä, on ennen käynnistystä tuuletinta pyöritettävä käsin, jotta varmistauduttaisiin siitä, ettei vesipumpun siipipyörä ole jäätynyt kiinni. Jos tuuletin ei pyöri, on jää sulautettava lämmittämällä pumppua kiehuvaan veteen kastetulla rievulla. Edelleen on pyrittävä siihen, että akku on aina mahdollisimman täydessä latauksessa, jotta siitä saataisiin mahdollisimman suuri käynnistysteho ja toiseksi akun mahdollinen jäätymisvaara vältettäisiin ulkoilman lämpötilan ollessa alhainen. Hyvän käynnistymisen ehtona on myöskin se, että moottori on kaikin puolin hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa. Lämpötiloissa alle - 20 C Lämpötilan laskiessa alle - 20 C on syytä lisäksi seuraaviin lisätoimenpiteisiin: Traktorin akku on estettävä liialta jäähtymiseltä joko ottamalla se yli 10 t kestävän seisonnan ajaksi lämpimään paikkaan taikka suojaamalla akku traktorissa sopivalla peitteellä. Käynnistyksen nopeuttamiseksi ja sähkö laitteiden säästämiseksi voidaan lisäksi käyttää seuraavia keinoja. Imuputken kyljessä oleva kumitulppa poistetaan ja vastaavaan aukkoon suihkutetaan moottoria käynnistettäessä Start- Pilot nimistä käynnistysnestettä. Nestettä on suihkutettava varoen. Puhdasta eetteriä ei pidä käyttää. Käynnistystä voidaan tehokkaasti nopeuttaa myös johtamalla mainitusta aukosta kuumaa ilmaa ilmaputkeen käynnistyksen aikana. Imuputken aukko on suljettava kumitulpalla käynnistyksen jälkeen. Käynnistymistä kovalla pakkasella voidaan vielä helpottaa lämmittämällä moottoria, jäähdytysnestettä taikka voiteluöljyä erilaisin välinein, joita kaupasta on saatavissa. 20

21 TOIMENPITEET KÄYNNIN AIKANA - Älä käytä moottori kylmänä pitkää aikaa, sillä kylmä moottori kuluu nopeasti. - Tarkkaile öljynpainetta, jonka tulee olla 2,0 3,5 kp/cm2 - Tarkkaile veden lämpötilaa, jonka tulee olla C - Tarkasta kaikki putket ja liittimet (öljy, polttoneste ja vesi). Jos vuotoja löytyy, on heti korjattava - Jos moottori on ajettu kuumaksi, on se hitaasti jäähdytettävä. Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää vettä. - Älä käytä moottoria tarpeettomasti tyhjäkäynnillä. Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla, on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. Tämä on välttämätöntä suuttimien tukkeutumisen estämiseksi. 21

22 AJO Vaihteiston käyttö Ennen ensimmäistä ajoharjoitusta tutustu huolella vaihdetangon ja ryhmävivun käyttöön. Asian helpottamiseksi on välirungon suojakanteen kuvattu vaihdetangon asennot eri nopeuksille. Vaihteistossa on kaksi nopeusaluetta, jotka valitaan ryhmävivun avulla. Ryhmävipu vietynä eteen on nopeusalue suurin ja vietynä taakse pienin, Ryhmävipua ei saa jättää keskiasentoon. Suorita liikkeellelähtö ja ajaminen seuraavasti: - kohota kaasuvipua juuri sen verran, että moottori >>hyrähtää>> hiukan nopeampaan käyntiin. - Paina kytkinpoljin alas - aseta sopiva vaihde päälle - Päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin traktori lähtee liikkeelle - säädä ajonopeus kaasuvivulla tai kaasupolkimella - älä pidä jalkaa ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella - jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan, kuitenkin vain sen verran, että lämpötila ei laske alle 75 C. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kylmän moottorin lämpötila on pyrittävä saamaan mahdollisimman nopeasti suositeltuihin arvoihin. PYSÄYTYS - aseta vaihdetanko vapaa-asentoon - palauta kaasuvipu tyhjäkäynnille taakse - älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen, jos se on päässyt liian kuumaksi, vaan anna sen jäähtyä tyhjäkäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaamiseksi - vedä pysäytintanko taakse ja pidätä siinä, kunnes moottori seisoo - poista jäähdytysvesi moottorista jäätymisvaaran uhatessa. 22

23 1. Lämpomittari 2. Öljynpainemittari 3. Kaihtimen säätöketju 4. Latauslamppu 5. Virtalukko 6. Työkalulaatikon kansi Kuva 4. Kojetaulu 7. Pysäytintanko 8. Vaihdetanko 9. Ryhmävipu 10. Kaasuvipu 11. Äänimerkinantolaitteen painonappi 12. Traktorin numerokilpi 23

24 Nostolaitteen käyttö Toiminnat tapahtuvat lähinnä säätövivun avulla. Sen jokaista asemaa vastaa tietty vetovarsien asema. Kuitenkin työntövarteen kohdistuva työntövoima voi kohottaa jonkin verran maassa työskentelevää työkonetta. Tätä työntövarren vaikutusta voidaan säätää. Säätövivun tukikaaressa on siirrettävä rajoitin, joka voidaan lukita paikoilleen siipimutterilla. Tämä rajoitin helpottaa halutun työsyvyyden palauttamista sen jälkeen, kun työkonetta on esim. nostettu ylös säätövipua säätämällä. Säätövipua siirtämällä ylös taaksepäin saadaan aikaan nostoja tuomalla sitä alas eteenpäin lasku. Jättämällä säätövipu haluttuun kohtaan säätökaarella, asettuu nostolaite vastaavaan haluttuun pitoasemaan. Vetokoukkuun nostettaessa, nostolankojen ollessa kiinnitettyinä vetokoukun lenkkeihin, on muistettava, että salpauksen tapahduttua säätövipua on siirrettävä hieman alas eteenpäin tai laskuasentoon. Tämä toimenpide estää pumpun vahingoittumisen. 1. Työntövarren tuki 2. Vastinjousi 3. Tunnustelija 4. Säätövipu ja sen rajoitin 5. Säätökaari 6. Nostovarsi 7. Nostosuunta 8. Lskusuunta 9. Laskeutumisnopeus suurin Kuva 5. Nostolaitteen hallintalaitteet 10. Laskeutumisnopeus pienin 11. Sisäisiin laitteisiin 12. Ulkopuolisiin laitteisiin 13. Tulpparuuvi (ulosotto) 14. Nostolaitteen öljyn täyttöaukon korkki 15. Vaihteiston öljyn täyttöaukon korkki 24

25 Kuva 6. Nostolaitteen kaavio 1. Laskeutumisnopeuden säätöventtiili 2.Jakoventiili 3. Tunnustelija 4. Työntövarren tuki, jossa asettelureikiä Mukautumisherkkyyden säätö Työntövarren kautta tulevan ohjauksen vaikutusta hydrauliikkaan voidaan säätää kiertämällä säätöjousen etupuolella olevaa tunnustelijaa. Kiertämällä tunnustelijan nokka mahdollisimman ylös, on työntövarren vaikutus ja samalla myös mukautumisherkkyys suurimmillaan. Nokan ollessa alimmassa asennossa, on mukautumisherkkyys lähes olematon. Välillä on vielä portaattomia väliasentoja. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö Työkoneen laskeutumisnopeuden säätö saadaan aikaan kääntämällä traktorin vasemmalla puolelle, hydraulisen koneiston kannen päällä olevaa käsivipua. Käännettäessä vipu eteen, on laskeutumisnopeus pienin ja takana suurin. Laskeutumisnopeus valitaan sopivaksi työkoneen painon mukaan. 25

26 Ulkopuolisten työkoneiden käyttö Ulkopuolisia työkoneita varten saadaan paineöljyä traktorin oikealla puolella olevasta, kierteellä varustetusta ulosottokohdasta. Ennen öljynottoa ulkopuolisiin sylintereihin on kierrettävä istuimen alla oleva jatkoventtiili tätä vastaavaan asentoon. Tällöin pysyvät nostovarret paikoillaan. Paineöljy ohjataan nostosylintereihin ja sieltä pois säätövipua käyttämällä. Siirtämällä säätövipu pitoasennon yläpuolelle virtaa öljyä työsylintereihin ja säätövivun ollessa pitoasennon alapuolella palaa öljy takaisin. Pitoasennon kohta riippuu nostovarsien asennosta. Pitoasento on syytä merkitä siirrettävä säätövivun liikkeen rajoittimella. HIHNAPYÖRÄKONEISTON KÄYTTÖ Asianmukaisesti paikalleen kiinnitettyä ja huollettua hihnapyöräkoneistoa käytä seuraavasti: - paina kytkinpoljin alas - siirrä hihnapyöräkoneiston käsivipu yläasentoon - päästä kytkinpoljin hitaasti ylös, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä - suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksessä TRAKTORIN HIONTA-AJO Traktorin kestävyyden kannalta on eduksi, jos traktoria käytetään ensimmäisten 50 tunnin aikana varoen suuria kuormia ja korkeita kierroslukuja POLTTONESTE Polttonesteen on oltava ehdottomasti hyvälaatuista ja puhdasta, keveitä dieselmoottoreita varten tarkoitettua dieselpolttonestettä. Dieselmoottorin polttonestevarusteiden liikkuvien osien välykset ovat erittäin pienet, joten vähäinenkin epäpuhtaus aiheuttaa niissä suuria vahinkoja. Näin ollen on huolehdittava siitä, että polttonesteen säilytys- ja täyttövälineet ovat puhtaat ja että varastosäiliötä ei tyhjennetä niin tarkkaan, että vesi ja pohjasakka tulee mukaan. Polttonesteen on syytä täytön jälkeen antaa olla varastosäiliössä ainakin viisi päivää ennen käyttöön ottamista, jotta siinä olevat epäpuhtaudet ehtisivät laskeutua pohjalle. Imuletkun pää on pidettävä noin 20 cm korkeudella varastosäiliön pohjasta. Polttonestettä ei saa säilyttää sisäpuolelta galvanoidussa astiassa. 26

27 Jos on pelättävissä, että lämpötila laskee siinä määrin, että säiliössä ja putkistossa oleva polttoneste voi jähmettyä, on syytä vaihtaa polttoneste hyvissä ajoin sellaiseksi, jolla on riittävän alhainen jähmettymispiste. Jos tällaista polttonestettä ei ole saatavissa, voidaan jähmettymispistettä vähän alentaa sekoittamalla dieselpolttonesteeseen 10 % valopetroolia. Sekoittaminen on suoritettava mieluimmin erillisessä astiassa tai siten, että ensiksi kaadetaan säiliöön valopetrooli ja vasta sen jälkeen dieselpolttoneste. Polttoneste sekoitetaan huolellisesti esim. puhtaalla sauvalla. Jos traktorissa oleva polttoneste on jähmettynyt, on polttonestesäiliössä ja putkistoissa oleva polttoneste sopivalla tavalla lämmitettävä, joko viemällä traktori lämpimään suojaan tai käsiteltävä kiehuvaan veteen kastetuilla rievuilla. Tämän jälkeen polttoneste lasketaan traktorista pois ja täytetään sopivalla polttonesteseoksella. Traktorin polttonestesäiliö on tyhjennettävä ja huuhdeltava sinne kerääntyneistä epäpuhtauksista ja vedestä puhtaaaksi joka 480 käyttöunnin kuluttua. Samassa yhteydessä on säiliön ilmaputken yläpäässä oleva siivilä pestävä bensiinissä. Polttonestepuhdistin (kuvat 13 ja 18) Esisuodatin (vauhtipyörän oikealla puolella oleva), joka on varustettu huopakennolla, poistaa suurimman osan polttonesteessä olevista epäpuhtauksista suojaten täten sekä ruiskutuspumppua että ruiskutussuuttimia, joiden kuluminen etupäässä johtuu juuri epäpuhtauksista. Jotta esisuodatin toimisi tehokkaasti, se on puhdistettava moottorin ollessa uusi 120 käyttötunnin kuluttua ja tämän jälkeen jatkuvasti 240 käyttötunnin kuluttua. Suodattimen puhdistus tapahtuu seuraavasti: - puhdista suodatin ulkopuolisesti - aukaise suodattimen pohjalla kekellä oleva ruuvi samanaikaisesti kun kannatat suodattimen koteloa paikallaan - vedä suodattimen koteloa varovasti alaspäin n. 5 mm matka ja kallista koteloa, jolloin polttonestettä valuu pois - vedä kotelo huopakennoineen varovasti alas pitäen sitä koko ajan pystyasennossa, jotta kotelossa suodatinkennon ulkopuolella oleva epäpuhdas polttoneste ei pääse suodatinkennon sisäpuolelle suodatinkennon alapäässä olevan reiän kautta. 27

28 - kaada suodattimen kotelossa oleva polttoneste lasiastiaan, jossa sen voi tarkastaa - nosta huopakenno varovasti kotelosta, jotta epäpuhtauksia ei pääsisi kennon sisään päissä olevista rei istä ja aseta tulpat k.o. reikiin - huuhtele huopakenno polttonesteessä ja puhdista kennon ulkopinta pehmeällä eimetallisella harjalla - upota edelleen kenno puhtaaseen polttonesteeseen, jolloin polttonestettä pääsee vain huovan kautta kennon sisään. Kun kenno on täynnä polttonestettä nostetaan se pystyyn, poistetaan yläpään tulppa ja puhalletaan paineilmalla (pienellä paineella) reiän kautta kennon sisään, jolloin polttoneste kulkee huovan läpi ulospäin vieden mennessään huovassa olevaa sakkaa. Tämä vaihe suoritetaan 4 5 kertaa, jonka jälkeen suodatin kelpaa uudelleen käytettäväksi. - puhdista kotelo, poista tulpat ja aseta kenno huolellisesti paikalleen - tarkista, että suodattimen kannessa oleva kumitiiviste on virheetön ja kiinnitä kotelo kennoineen. Mikäli suodattimessa todetaan olevan vettä, niin on myös polttonestesäiliö tarkistettava. Huopakenno on uusittava 720 käyttötunnin jälkeen. Hienosuodattimen paperikenno, joka poistaa pienimmätkin epäpuhtaudet polttonesteessä, on vaihdettava joka 720 käyttötunnin kuluttua. Hienosuodatinta ei pidä avata turhaan, koska tällöin saattaa epäpuhtauksia päästä suodattimesta ruiskutuspumpun ja hienosuodattimen väliseen putkeen. Paperikennoa ei saa puhdistaa. Se on vaihdettava uuteen. Polttonesteputkia yleensä, mutta erikoisesti putkia ruiskutuspumpuista sumuttimiin on käsiteltävä varovasti. Vuodot polttonesteputkissa, varsinkin imupuolella olevat ilmamuodot, aiheuttavat häiriötä käynnistyksessä ja käynnissä. Ilmanpuhdistin Ilmanpuhdistimen öljysäiliö on moottorin ollessa pysähtyneenä irroitettava, puhdistettava ja täytettävä uudella öljyllä joka päivä tai joka 10 käyttötunnin jälkeen. Pölyisissä käyttöolosuhteissa puhdistus ja täyttä on suoritettava useammin sekä vähemmän pölyisissä olosuhteissa harvemmin. Kokemus on osoittanut, että ilmanpuhdistimen väärä huolto voi aiheuttaa sylintereiden kulumisen lismääntymistä. Erikoisen haitallista on, jos öljyä lisätään puhdistimen kulhoon puhdistamatta viimemainittua lietteestä ja varsinkin, jos öljypinta tulee liian korkealle. 28

29 Kuva 7. Ilmanpuhdistimen öljysäiliön öljymäärä 1. Öljynpinnan korkeus Uutta öljyä ei pidä lisätä muulloin kuin kulhon puhdistuksen yhteydessä. Öljypinta saa olla korkeintaan alempaan merkkiviivan saakka, mieluimmin pari mm tämän alapuolella. Jos pinta lietteen lisääntymisen johdosta nousee, on öljyä vastaavasti vähennettävä. Missään tapauksessa ei öljy saa ulottua ylemmän merkkiviivan yli. Puhdistimessa on käytettävä sääolojen mukaista moottoriöljyä. Liian jäykkä öljy takertuu puhdistimen kuituihin, eikä valu takaisin. Öljyn pinta on tarkistettava aina ennen moottorin käynnistystä eikä käytön jälkeen. Öljyn vaihdon yhteydessä on puhdistimen ilmanottoaukon suulla oleva esipuhdistin (syklooni) puhdistettava siihen kerääntyneistä lehdistä, oljista yms. Ilmanpuhdistimen kuitunäytös puhdistetaan kerran vuodessa huuhtomalla se diesel-polttonesteess. Puhdistuksen helpottamiseksi on pahemmin likaantuva alempi kuituosa tehty irroitettavaksi. Se tulee vetämällä käsiin alas, kun kulho on poistettu. 29

30 SÄÄDÖT I KYTKIMEN SÄÄTÖ Kytkimen säätäminen rajoittuu yleensä kytkinpolkimen vapaaliikkeen säätämiseen. Tarkistus tapahtuu siten, että painetaan kytkinpoljinta kevyesti alaspäin kunnes vapaaliike loppuu ja työliike alkaa. Tässä asennossa pitää kytkinpolkimen vipuosan yläharjan ja sen rajoittimen väliin olla mm, joka vastaa polkimen paininkohdalla mm. Kytkimenpolkimen säätö suoritetaan siten, että polkimen akselin liitoksessa olevaa mutteria löysätään ja polkimen akselia käännetään avaimella tarvittava määrä, minkä jälkeen mutteri kierretään jälkeen kiinni. Erikoisesti on huomattava, että ellei kytkinpoljinta ajoissa säädetä, on siitä seurauksena kytkimen jatkuvasti lisääntyvä luistaminen, joka lopuksi polttaa kytkinlevyt. Jos kytkin säätämisestä huolimatta luistaa, on vika joko levyjen öljyyntymisessä tai liiallisessa kuluneisuudessa. Edellisessä tapauksessa levyt puhdistetaan ja jälkimmäisessä kytkinlevy uusitaan. Ohje: Painelaakeria tarkastettaessa tai uusittaessa irroitetaan ohjauslaite ja polttonestesäiliön päällä oleva suojauskansi, jolloin kytkinakseli paljastuu. Jos hiililevy joudutaan uusimaan, on samalla tarkastettava ja tarpeen mukaan joko oikaistava tai uusittava myöskin sellainen vastinlevy, jonka hankauspinta on kulunut epätasaiseksi. Kytkimen sisäpuoliset säädöt ja korjaukset, jotka voidaan tehdä ainoastaan kytkimen avaamisen jälkeen, on varminta antaa alan ammattimiehen suoritettaviksi. Jarrujen säätö Jarrujen säätö suoritetaan tarvittaessa säätöruuvien avulla, jotka sijaitsevat jarrun työntötankojen yläpäissä astinlautojen ulkosivuilla. Säädön tasaisuus on helppo todeta käytännössä siten, että traktorilla ajetaan jarrupolkimet salvattuina tasaista tietä ja jarrutetaan äkkiä. Jos jäljet ovat samankohtaisen, ovat jarrut tasaisesti säädetyt. 30

31 1. Irroitusakseli 2. kiristysmutteri 3. Vapaaliike mm 4. Työliike 5. Kytkinpoljin Kuva 8. Kytkimen säätö 6. Öljysäiliö 7. Imuputki 8. Paineputki 9. Ilmaputki 10. Polttonesteen täyttöaukon korkki ETUPYÖRIEN RAIDEVÄLIN SÄÄTÖ Säätöä varten kohotetaan traktorin etupää etuakselin keskeltä jonkin riittävän vahvan pukin, laatikon tms. varaan. Kiinnitysmutterit ja ruuvit irroitetaan, jonka jälkeen etupyörät voidaan siirtää halutulle leveydelle. Kaikki irroitetut ja löysätyt kohdat kiinnitetään säädön jälkeen huolellisesti paikoilleen. 31

32 32

33 Takapyörien raidevälin säätö Säätöä varten kohotetaan traktorin takapää mieluummin kahden vahvatekoisen pukin varaan siten, että pukit tulevat traktorin pituussuuntaisina vetopyörästön putkien alle vaihdelaatikon molemmin puolin. Raidevälin säätäminen suoritetaan nyt kääntämällä pyörän lautasen kupera puoli joko sisään- tai ulospäin tai kiinnittämällä lautaset vanteen korvakkeisiin joko sisätai ulkopuolelle. Pyöriä puolelta toiselle vaihdettaessa on katsottava, että kumien kulutuspinnan korokkeiden nuolimuodon kärki tulee ylhäältä katsoen traktorin kulkusuuntaan. Etupyörien aurauskulman säätö Etupyörien aurauskulma tarkastetaan tarvittaessa mittaamalla kumien väli pyörän navan korkeudella. Oikeassa aurauskulmassa on tämä väli kumin etureunassa 8 10 mm pienempi kuin takareunassa. Ennen aurauskulman säätöä löysätään välitankojen päissä olevia varmistusmuttereita, jonka jälkeen Kiilahihnan säätö Kiilahihnan säätäminen suoritetaan tarvittaessa siirtämällä latausgeneraattoria korvakkeistaan. Hihna on sopivan kireä silloin, kun se vapaan osan keskeltä sormella painaen painuu n. 20 mm suorasta linjastaan. Kuva 10. kiilahihnan säätö 33

34 SÄÄDÖT 2 VAIHTEISTO (kuva 19) Ohjeita: Murikka-akselin ja lautaspyörän keskinäistä välystä voidaan tarvittaessa säätää niiden laakeripesien välissä sovituslevyllä. Tasauspyörästön akselia ei saa lyödä irti järjestelmän koottuna ollessa. Toimenpide on mahdollinen vasta sitten, kun kuulalaakerit ja salpatappi on poistettu. Vaihteiston kannessa olevan vaihdetangon pituus, mitattuna kannen alapinnasta, tulee olla 70,8-71,8 mm. Ohjeessa mainitut toimenpiteet on paras antaa asiantuntevan huoltomiehen suoritettavaksi. Ruiskutuksen alkamishetken määrääminen ja ruiskutuspumpun asennus Ajoitusmerkit Vauhtipyörässä on 3. sylinterin männän yläkuolokohdan merkki (0) ja ruiskutuksen alkamishetken merkki (16 ), jotka nähdään vauhtipyörän kotelossa olevasta tarkastusaukosta. Näiden lisäksi on hammaspyörissä merkit, joiden perusteella kokoonpanon yhteydessä nokka-akselin ka ruiskutuspumpun ajoitukset saadaan paikoilleen. Näitä voidaan kuitenkin vain käyttää silloin, kun etukansi on poissa. Koska ruiskutuksen alkamishetken määräämisen yhteydessä on irroitettava polttonestejärjestelmän osia, on työssä noudatettava ehdotonta puhtautta. Ennen irroitusta on osat ympäristöineen pestävä polttonesteellä puhtaiksi, jotta vältettäisiin epäpuhtauksien pääseminen polttonestejärjestelmään. Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetken tarkistaminen 1. Ilma poistetaan polttonestejärjestelmästä. Tämän jälkeen kampiakselia kierretään muutama kierros ympäri 2. Kampiakseli pyöritetään asentoon, jossa 3. sylinterin mäntä on puristustahdin yläkuolokohdassa. Tästä asennosta kampiakselia pyöritetään taaksepäin niin paljon, että ruiskutuksen alkamishetken merkki menee vähän ohi vauhtipyörän kotelossa olevan tarkastusaukon. 34

35 3. Irroitetaan 3. sylinterin ruiskutusputki ja puhalletaan pumpussa olevasta ruiskutusputken liitin-nipasta liika polttoneste pois niin, että polttonesteen pinta tulee liitin-nipan reunojen tasalle. 4. Kampiakselia pyöritetään hyvin hitaasti käyntisuuntaan pysäytintangon ollessa sisässä ja kaasuvivun täysikaasuasennossa. Kampiakselin pyörittäminen lopetetaan asentoon, jossa ruiskutuspumpun liitin-nipassa olevan polttonesteen pinta juuri liikahtaa, mutta vielä ei nouse. Tämä on ruiskutuksen alkamishetki. Jos vauhtipyörässä oleva ruiskutuksen alkamishetken merkki on nyt keskellä vauhtipyörän kotelossa olevaa tarkastusaukkoa, on ruiskutushetki oikea. Mikäli ruiskutuksen alkamishetken merkki ei ole keskellä tarkastusaukkoa, suoritetaan säätö seuraavasti: 5a. Jos ajoitusvirhe on vähäinen, voidaan säätö tavallisesti suorittaa pumpun asentoa muuttamalla. Jos todellisen ruiskutuksen alkamista vastaava 16 merkki vauhtipyörässä jää tarkistusaukon keskiviivan alapuolelle, on ruiskutus myöhäinen ja pumppua on käännettävä vastapäivään katsottaessa traktoria jäähdyttimen puolelta. Jos 16 merkki jää tarkistusaukon keskiviivan yläpuolelle, on pumppua käännettävä vastaavasti myötäpäivään. Ennen pumpun kääntämistä piirretään pumpun kiinnityslaipan reunaan ja vastaavalle kohtaa moottorin piirto, josta pumpun tarkka alkuasento käy ilmi. Tämän jälkeen löysennetään pumpun kiinnitysruuvit. Pumppua käännetään edellä selostettuun suuntaan. Pumpun kiinnitysruuvit kiristetään ja suoritetaan ruiskutushetken alkamisen uusi tarkistus. Tarvittaessa uusitaan säätö, kunnes ruiskutus saadaan paikalleen. 5b. Jos jostakin syystä ruiskutushetken siirtymä on niin suuri, ettei säätö pumppua kääntämällä riitä, on pumpun käyttöpyörää mahdollisesti siirrettävä hammaskosketuksessaan. Tämä työ on mieluimmin jätettävä asiantuntevan huoltajan suoritettavaksi. 35

36 Ruiskutuspumpun irroitus moottorista Kaikki ruiskutuspumpun samoin kuin siirtopumpun ja säätimenkin säätö- ja korjaustyöt on annettava erikoiskorjaamon suoritettavaksi. Ruiskutuspumpun irroitus suoritetaan seuraavasti: 1. Polttonesteputket irroitetaan ja liittimiin pannaan suojatulpat. 2. Moottoria kierretään siten, että 3. sylinterin yläkuolokohtamerkki on tarkistusaukossa paikallaan. Pumpun hammaspyörän kohdalla oleva kansi poistetaan ja kannen aukon reunaan tehdään merkki hammaspyörän merkkipisteiden kohdalle. 3. Irroitetaan ruiskutuspumpun hammaspyörä. 4. Ruiskutuspumppu irroitetaan moottorista. Ruiskutuspumpun asennus moottoriin. 1. Ruiskutuspumpun kiinnityslaippaan asetetaan paperitiiviste ja ruiskutuspumppu kiinnitetään ruiskutusputkien määräämään asentoon. 2. Kampiakselia kierretään käyntisuuntaan, kunnes 3. sylinterissä on puristustahti ja jätetään kampiakseli tämän puristustahdin aikana asentoon, jossa vauhtipyörässä oleva kuolonkohtamerkki on keskellä vauhtipyörän kotelon tarkastusaukkoa. 3. Pumpun akselia kierretään siten, että hammaspyörässä olevat merkkipisteet tulevat kannen aukon reunassa olevan merkin kohdalle, kun hammaspyörä pm akselillaan kiilaurassaan. 4. Hammaspyörän kiinnitysmutteri asetetaan paikoilleen ja kiristetään momentilla 3 kpm. 5. Polttonesteputket kiinnitetään ja ilma poistetaan. Kampiakselia kierretään muutama kierros ympäri ja jätetään se sitten asentoon, jossa 3. sylinterissä on juuri alkanut puristustahti. Tämän jälkeen menetellään >> Moottorissa olevan ruiskutuspumpun ruiskutuksen alkamishetken tarkistaminen>> kohtien 3 5b mukaisesti. 36

37 SUMUTTIMET (kuva 18) Dieselmoottorin hyvä toiminta edellyttää, että sen sumuttimet suuttimineen ovat kunnossa ja oikeata, vain tälle moottorille sopivaa tyyppiä. Eri syistä, mm. luonnollisen kulumisen seurauksena suuttimen toiminta muuttuu puutteelliseksi, josta seuraa mm. moottorin tehon aleneminen, polttonesteen kulutuksen lisääminen, nakutus ja savutus. Varsinkin nakutus antaa jo aikaisessa vaiheessa ilmi, että suutin toimii huonosti ja alkaa sen vuoksi tukkeutua. Hitaalla tyhjäkäynnillä ja kylmässä moottorissa ilmenee usein nakutusta, mutta jos normaalissa käyttölämpötilassa olevasta moottorista kuuluu nakutusta on vika todennäköisesti suuttimessa. Polttonestejärjestelmässä oleva ilma saattaa aiheuttaa myös nakutusta, mistä päästään selville poistamalla ilma koko järjestelmästä. Savutus ilmaisee myös huonosti toimivan suuttimen edellyttäen, että savutus ei johdu muista syistä, kuten esim. tukkeutuneesta ilmanpuhdistimesta. Suuttimet on syytä tarkistaa ja puhdistaa joka 480 käyttötunnin jälkeen. Jos sumuttimen epäillään olevan epäkunnossa, menetellään seuraavasti: - sumuttimet putkineen ja ympäristöineen pestään polttonesteellä ja mikäli mahd. puhalletaan suuttimen ja holkin välinen rako puhtaaksi. - kukin sumutin vuorollaan irroitetaan moottorista ja kiinnitetään putkeensa. Ei saa päästää likaa sumuttimen ja ruiskutusputken sisään eikä sumuttimen aukosta moottoriin. - löysätään muiden sumuttimien liitinmutterit, jotta moottori ei käynnistyisi sitä pyöritettäessä. - pyöritetään moottoria käynnistinmoottorilla kaasuvipu täysikaasuasennossa ja tarkataan irroitetun sumuttimen antamia suihkuja. Huom! Kättä ei saa pitää suuttimen lähellä, sillä hienojakoinen polttonestesuihku saattaa tunkeutua ihon läpi ja aiheuttaa vakavia vammoja. Kunnollinen suutin antaa kaikista neljästä reiästä suoran, noin 30 cm pitkän sumumaisen suihkun, jonka halkaisija tällä etäisyydellä on noin 8 cm. Jos polttoneste ei tule sumuna, vaan tippuu nesteenä, tai suihkun muoto poikkeaa oikeasta, on sumutin viallinen tai tukkeutunut ja se on kunnostettava. Sumuttimen kunnostus, samoin kuin joka 480 käyttötunnin jälkeen tapahtuva sumuttimien tarkistus ja puhdistuskin, on syytä antaa jonkin pätevän dieselkorjaamon suoritettavaksi. Sumutinta paikalleen asennettaessa on käytettävä aina uutta kuparitiivistettä, sillä käytetty tiiviste aiheuttaa häiriötä. Sumutin asetetaan paikalleen seuraavasti: - tarkastetaan, että sylinterin kannessa oleva sumuttimen istukka ja kiinnittimet ovat puhtaat - tarkastetaan, että uusi tiivisterengas on 1,0 0,7 mm väljä suuttimen holkkiin nähden. 37

38 - sumuttimessa olevaan tiivisteen istukkapintaan vedetään vaseliinirengas, jolla tiiviste kiinnitetään tarkasti keskeiseksi suuttimeen nähden. Sumutin asetetaan varovasti paikalleen. Tiivisterengas ei saa liikkua. - sumutin kiristetään paikalleen ehdottomasti suoraan. Jos kiinnitysmutterit kiristetään epätasaisesti, jää sumutin vinoon asentoon, jolloin sylinterin kannen ahtaassa reiässä oleva suutin taipuu eikä suuttimen neula ja neulan istuin ole enää samankeskeisiä. Lisäksi suuttimen kiinnitysmutteri joustaa puristaen suuttimen neulan ohjauksen kiinni. Neulan ohjaus puristuu kiinni myös, jos sumuttimen kiinnitysmutterit kiristetään liian tiukkaan, vaikka sumutin muuten olisikin suorassa. Näistä on seurauksena suuttimen huono toiminta ja neulan kiinni tarttuminen. Liiasta kiristyksestä johtuu myös muodonmuutokset sylinterin kannessa ja vuodot kannen tiivisteessä sekä sumuttimen kiinnitysvaarnaruuvien katkeaminen. Virheiden välttämiseksi sumuttimen kiristämisessä paikalleen on noudatettava seuraavia ohjeita: - molemmat sumuttimen kiinnitysmutterit kierretään varovasti paikoilleen, jonka jälkeen varsinaisen mutterien kiristämisen tulee tapahtua kiertämällä niitä vuorotellen ja vain hyvin vähän kerrallaan pitämällä koko ajan huolta siitä, että muttereita kiristetään yhtä paljon (yhtä suurella vääntömomentilla) kunnes lopullinen kiristysvääntömomentti 2 kpm on saavutettu. Kiristyksessä on käytettävä, mikäli mahdollista, momenttiavainta. Jos momenttiavainta ei ole saatavissa, voidaan käyttää T-holkkiavainta, jonka tasavartinen vääntövarsi on kokonaispituudeltaan 120 mm. Tällä T-holkkiavaimella normaali mies yhdellä kädellä kohtuullista voimaa käyttäen jaksaa kiertää mutterit juuri oikeaan tiukkuuteen - putket kiinnitetään. niihin ei saa jäädä jännityksiä, jotka aiheuttaisivat putkien katkeamisen ja muodonmuutoksia suuttimeen. Tätä varten tarkastetaan, että putkiliittimet sopivat vastakkain ennen kiristystä ja tarvittaessa taivutetaan putkea käsin varovasti pitkältä matkalta ilman mitään työkaluja. - poistetaan ilma ruiskutuputkesta ja koekäytetään moottori. VENTTIILIVÄLYKSIEN SÄÄTÖ (kuva 11) Venttiilivälykset tarkastetaan ja säädetään moottorin ollessa kylmänä joka 240 käyttötunnin jälkeen ja aina sen jälkeen kun sylinterin kannen ruuveja on kiristetty. Sekä imu- että pakoventtiilin välys on 0,25 mm. Määrätyn sylinterin venttiilien välykset säädetään männän ollessa puristustahdin yläkuolokohdassa, joka löydetään helpoimmin, kun kampiakselia kierrettäessä tarkkaillaan toisten sylinterien venttiilien avautumista ja sulkeutumista.. 38

39 Venttiilivälyksien tarkastus ja säätö on tällöin parasta suorittaa seuraavasti: Venttiilikoneiston kansi poistetaan ja aloitetaan 1. sylinterin venttiileistä. Sitä varten kampiakselia kierretään käyntisuuntaan kunnes moottorin etupäästä lukien 3. venttiili (2. sylinterin imuventtiili) on ensin täysin avautunut ja jo hieman sulkeutumassa ja 5. venttiili (3. sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. Kampiakseli jätetään tähän asentoon. 1. Lukitusmutteri 2. Venttiilin vipu 3. Venttiilin jousi Kuva 11. Venttiilivälyksen säätö 4. Venttiilivälyksen säätöruuvi 5. Työntötanko 39

40 Imuventtiilin (1. venttiili moottorin etupäässä) välys on oikea, kun 0,25 mm rakotulkki menee kevyesti työntäen venttiilin varren ja vivun väliin. Jos välys on oikea, löysätään venttiilin vivun päässä olevan säätöruuvin lukitusmutteria sen verran, että säätöruuvi pyörii ahtaasti ruuvitaltalla kierrettäessä. Välys säädetään säätöruuvia kiertämällä. Lukitusmutteri kiristetään ja tarkistetaan että välys on oikea. Pakoventtiilin (2. venttiili moottorin etupäässä) välys tarkastetaan 0,25 mm rakotulkin avulla ja säädetään tarvittaessa kuten imuventtiilinkin välys. 2. Sylinterin venttiilien säätämiseksi kampiakselia kierretään edelleen käyntisuuntaan 2/3 kierrosta ja jätetään asentoon, jossa 6. venttiili (3. sylinterin imuventtiili) on ensin täysin avauduttuaan jo vähän sulkeutumassa ja 2. venttiili (1. sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. Viimeksi säädetään 3. sylinterin venttiilien välykset. Sitä varten kampiakselia kierretään käyntisuuntaan vielä 2/3 kierrosta asentoon, jossa 1. venttiili (1. sylinterin imuventtiili) on ensin täysin avauduttuaan jo vähän sulkeutumassa ja 4. venttiili (2. sylinterin pakoventtiili) melkein täysin avautunut. Lopuksi kiinnitetään venttiilikoneiston kansi, kun ensin on tarkastettu, että sen tiiviste on ehjä. Kannen muttereiden kiristys suoritetaan yllä olevan kuvan osoittamassa järjestyksessä seuraavasti: Alkukiristys 5 kpm, seuraava 10 kpm, edelleen 13 kpm ja lopuksi 15 kpm. Kun moottori on jonkin aikaa käynyt ja vähän lämmennyt on suoritettava uusi kiristys (15 kpm). Muutaman päivän käynnin jälkeen on jälleen suoritettava jälkikiristys ja tarkistettava venttiilivälykset. 40

41 RAKENTEESTA MOOTTORI Yleistä Moottori on nestejäähdytteinen, nelitahtinen suoraruiskutusjärjestelmään perustuva dieselmoottori. Sen varusteiden yleinen järjestely ilmenee oheisista kuvista 13 ja 14 ja moottorin pääarvot on esitetty sivulla 8. SÄHKOLAITTEET Latausgeneraattori ja jännitteensäädin (rele) Latausgeneraattorin tehtävänä on akun lataus ja virran antaminen kulutuslaitteille. Jännitettä ja latausvirtaa säätää automaattinen jännitteensäädin. Kojetauluun sijoitettu punavaloinen lamppu ilmaisee generaattorin toiminnan seuraavasti: - kun moottori on pysähdyksissä ja virta-avain painettua sisälle, palaa punainen valo. Jos lamppu ei pala, on joko lamppu rikki, akku tyhjä taikka johtimissa vika. - kun moottori käy hitaasti, palaa punainen valo osoittaen, että generaattori ei vielä lataa akkua. - kohtalaisilla moottorin kierroksilla tulee punaisen valon sammua. Tämä on osoitus siitä, että akku latautuu. Jos akku tästä huolimatta tyhjenee, on järjestelmässä sähköjärjestelmässä vika. Kerran vuodessa taikka 720 tunnin huollon yhteydessä on syytä irroittaa generaattori ja avata sen takapääty kiertämällä auki kansi kaksi päätyjä yhdistävää pitkää ruuvia. Kommutaattorin pinta pyyhitään bensiinin kastetulla rievulla. Jos harjat ovat kuluneet, vaihdetaan ne uusiin. Kommutaattorin pintaa ei saa puhdistaa sopimattomilla välineillä, koska se helposti menee pilalle. Jännitteensäätimeen ei saa kajota muu kuin asiantuntija. 41

42 1. Lämpömittarin liitinkohta 2. Hienosuodatin 3. Esisuodatin 4. Ruiskutuspumppu 5. Öljynpuhdistin Kuva 13. Moottori etuvasemmalta 6. Tyhjennyshana 7. Ajoitusmerkkien tarkastusaukko 8. Jäähdytysnesteen tuloaukko vesipumppuun 9. Paineensäätöventtilin kansi 42

43 1. Jäähdytysnesteen paluuaukko 2. Paluuputki, jossa sisällä termostaatti 3. Vesipumppu 4. Ilmanpuhdistin 5. Jännitteensäädin 6. Käynnistinmoottori Kuva 14. Moottori etuoikealta 7. Öljynpainemittarin liitinkohta 8. Latausgeneraattori 9. Kiilahihna 10. Käyntituntimittari 11. Leimattu moottorin numero 43

44 KÄYNNISTINMOOTTORI Edellyttäen, että käynnistys suoritetaan oikealla tavalla, ei käynnistinmoottori kaipaa erikoista huoltoa. Perus- t.m. suuremman korjauksen yhteydessä on syytä antaa erikoiskorjaamon puhdistaa, tarkistaa ja voidella käynnistysmoottori ja varustaa mahdollisesti tarvittavilla uusilla harjoilla. Virtalukko Virtalukko ja tärkeimmät säätölaitteet on sijoitettu kojetauluun (kuvat 4 ja 15) Akku Traktorin sähkövoiman varaajana on 2 kpl sarjaan kytkettyä 6 V:n akkua, joten käyttöjännite on 12 V. Akkujen varautumiskyky on 120 ampeerituntia. Akut on sijoitettu traktorin keskikohdalle alustoilleen rinnakkain ja kiinnitetty yhteisellä kiinnittimellä akkujen yläpinnoista (kuva 15). Johdinverkko Johdinverkko (kuva16) on rakennettu 1-johtoperiaatteen mukaan, Traktorin runko toimii toisena johtimena. Vaikka johtimet on varustettu kestävillä päällysteillä, on niitä kuitenkin suojeltava poltto- ja voitelunesteiden pitempiaikaiselta liuottavalta vaikutukselta sekä jatkuvalta kosketukselta moottorin kuumiin osiin. Jos johtimien päällykset rikkoutuvat tai katkeavat, voidaan ne tilapäisesti korjata eristysnauhalla. Kytkennän helpottamiseksi on johtimet erotettu toisistaan eri värein. Johdinkaaviossa on lisäksi viitenumerot, jotka osoittavat johtimien kulun. Kunnollisen kosketuksen aikaansaamiseksi on johdinpäätteet ja kengät pidettävä puhtaina ja riittävän kireällä. Valaisimet ja sulakkeet Etuvalonheittäjissä on kauko- ja lähivalolamppu 25 W sekä pysäköinti valoa varten 2 4 W:n lamppu. 44

45 1. Virtalukko 2. Akku (2kpl) 3. Äänimerkinantolaite 4. Lämpö- ja öljynpainemittari Kuva 15. Akkujen ja kojeiden sijainti 5. Akkujen kiinnitysruuvi, joka toimii samalla ohjauslaitteen öljyn täyttöaukon tulppana 6. Ilmanpuhdistin Työvalaisimessa on 45 W:n lamppu sekä valaisimen alla lisäksi 5 W:n punainen merkki- ja pysäköintilamppu. Kaikkia näitä varten on kojetaulussa yhteinen katkaisija virtalukon yhteydessä, samoin sulakkeet (kuvat 4 ja 16). Sulakkeen palaessa on johtoverkostosta etsittävä palamisen aiheuttanut vika. Missään tapauksessa ei sulaketta saa vaihtaa normaalia suuremmaksi. Sulakkeiden nimellisvahvuuden on oltava tehtaan toimittamille johtimille. 45

46 46

47 Kuva 16. Johdinkaavio 1. Akun maajohdin 2. Akun välijohdin M 3. Käynnistinmoottorin johdin M 4. Akun syöttöjohdin releestä S 5. Akun syöttöjohdin latausgeneraattorista S 6. Latausgeneraattorin kenttäjohdin P 7. Virtalukko 8. Sulake 8/15 A 9. Latauslamppu 2 W 10. Latauslampun johdin Vi 11. Käynnistinjohdin H 12. Johdinsarja 13. Etuvalon johdinsarja 14. Kaukovalojohdin P 15. Lähivalojohdin K 16. Pysäköintivalojohdin Va 17. Etuvalaisimen maadoitusjohdin 18. Johtoliitin (2-johtoinen) 19. Takavalojohdin 20. Työvalojohdin K 21. Punaisen takavalon johdin P 22. Releen maadoitusjohdin 23. Äänimerkinantolaitteen johdin K 24. Äänimerkinantolaitteen maajohdin M 25. painonappi 26. Painonapin johdin Merkinnät: H= Harmaa, K= Keltainen, M= Musta, P= Punainen, S= Sininen, Va= Valkoinen ja Vi= Vihreä ovat 47

48 VOITELUJÄRJESTELMÄ VOITELUKAAVIOT Kuva 17a. Moottori sivulta katsottuna 1. Imusiivilä 2. Öljypumppu 3. Suodatin 4. Pääjakokanava 5. Päälaakeri 6. Välihammaspyörän akseli 7. Nokka-akseli 8. Venttiilivipujen akseli 48

49 9. Kouru 10. Ylivuotoreikä 11. Kammen laakeri Kuva 17b. Moottori edestä katsottuna 12. Paineensäätöventtiili 13. ylivirtausöljyn suihku 14. Öljunpainemittari 49

50 ÖLJYPUMPPU Öljypumppu on hammaspyörämallia. Se on sijoitettu moottorin etupäähän kampikammion öljypohjan puoleiseen osaan. Pumppu saa käyttönsä kampiakselilla olevalta takimmaiselta hammaspyörältä. ÖLJYNPUHDISTIN Öljynpuhdistin on sijoitettu moottorin vasemmalle puolelle eteen, kampikammion korkeudelle (kuva 13.) Paineenalainen öljy kiertää suodattimen lävitse, joka siivilöi epäpuhtaudet öljystä. Puhdistin on varustettu irroitettavalla suodattimella (kuva 3), joka on vaihdettava uuteen määräajoin. ÖLJYNPAINEMITTARI Öljynpainemittari on sijoitettu kojetauluun vasemmalle puolelle lämpömittarin kanssa yhteiseen kehykseen (kuva 4). Se näyttää kulloinkin voitelujärjestelmässä vallitsevan öljyn paineen. POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ Yleistä Ruiskutuspumppuun yhdistetty kalvotyyppinen siirtopumppu, joka saa käyttöönsä ruiskutuspumpun nokka-akselilta, imee polttonesteen polttonestesäiliöstä ja painaa sen esisuodattimeen. Siirtopumpun yhteydessä on käsipumppu, jolla polttonestejärjestelmä täytetään moottorin ollessa pysäytettynä. Polttoneste virtaa esisuodattimessa huopakennon ja hienosuodattimessa paperikennon läpi ruiskutuspumppuun. Hienosuodattimen päältä lähtevää palautusputkea myöten poistuu ylimääräinen polttoneste ja ilma takaisin polttonestesäiliöön. Sumuttimessa oleva ruiskutussuutin avautuu, kun polttonesteen paine on noussut 175 kp/cm2 ja polttoneste virtaa suuttimesta hienojakoisen sumuna moottorin sylinteriin, missä voimakkaasti pyörteilevän puristetun ilman korkea lämpötila aiheuttaa polttonesteen ja ilman sakean seoksen syttymisen. 50

51 Kuva 18. Ruiskutuspumppu ja polttonesteen puhdistin 1. Ilmanpoistoruuvi 2. Paluuputki 3. Hienosuodatin 4. Esisuodatin 5. Ilmanpistoruuvit 6. Siirtopumppu 7. Siirtopumpun käsivipu 8. Öljyn pinnan tarkistusaukon tulppa 9. Öljyn tyhjennysaukon tulppa 10. Ylivuotoputki 11. Säätövipu 12. Kylmäkäynnistysnappi 13. Pysäytysvipu 14. Öljyn täyttöaukon tulppa 15. Liitinmutteri Sumuttimet on yhdistetty yhteisellä ylivirtausputkella, jota myöten suuttimista vuotanut polttoneste virtaa putkiliittimen kautta esisuodattimeen. Ruiskutuspumpun yhteydessä on säädin, joka kuormituksen vaihdellessa pitää kierrosluvun suunnilleen vakiona. (Kuva 18). 51

52 Polttonestesäiliö (kuva 8) Säiliönä toimii traktorin välirunko. Säiliön yläpinnassa, sen oikealla puolella, on siivilällä varustettu polttonesteen täyttöaukko ja pohjassa tyhjennystä varten tulppa. Säiliöön mahtuu n. 38 litraa polttonestettä. Kaasuvipu ja poljin (kuvat 4 ja 21) Kaasuvipu on sijoitettu kojetaulun oikeanpuoleiseen pystyseinään. Vivun ollessa ala-asennossa takana on moottorin kierrosluku pienin ja ylös eteen työnnettynä suurin. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Yleistä Jäähdytysnesteen kierto tapahtuu vesipumpun avulla. Pumppu imee jäähdytysnesteen jäähdyttimestä ja painaa sen sylinteriryhmän vasemmalla sivulla olevaan jakokanavaan, josta se jakaantuu ryhmän nestetilan eri osiin. Sylinteriryhmästä neste nousee sylinterin kanteen, jossa se on erikoisesti ohjattu jäähdyttämään ruiskutussuuttimia ja poistoventtiilejä. Sylinterin kannessa neste ohjautuu kannen etupinnassa olevan termostaatin kautta jäähdytysnesteen paluuputkeen ja jäähdyttimeen (kuva 14). Termostaatin ansiosta jäähdytysneste nopeasti saavuttaa normaalin lämpötilan. Jäähdytysjärjestelmän tilavuus on 10 litraa. Vesipumppu Keskipakopumppu on sijoitettu sylinteriryhmän etupintaan. Pumppu saa käyttöönsä kampiakselilta kiilahihnalla, joka on yhteinen latausgeneraattorin kanssa. Kiilahihnan säätö tapahtuu generaattoria siirtämällä (kuva 14) 52

53 Lämpömittari (kuvat 4 ja 13) Kojetaulussa, yhteisessä kehyksessä öljynpainemittarin kanssa, olevan jäähdytysveden (-nesteen) lämpömittarin anturi on sijoitettu sylinterin kannen takaosaan. Jäähdytysveden lämpötila tulee olla C, jolloin sylinterien kuluminen ja polttonesteen kulutus on pienin. TRAKTORIN RUNKO-OSAT Yleistä Suunnittelussa on pääpaino asetettu rakenteen yksinkertaisuuteen, kestävyyteen ha valuteknillisiin kysymyksiin sekä huollon kannalta sellaisiin ratkaisuihin, jotka vähentävät kunnossapitokustannuksia. Varsinaisen traktorin runko on sopivasti ositettu, joten samaan toimintaryhmään kuuluvat osat muodostavat sopivan huollollisen osakokonaisuuden, siten nopeuttaen ja yksinkertaisen huollon suoritusta. Kehto ja välirunko Kehto toimii moottorin kantavana osana. Tästä saavutetaan se suuri etu, ettei runkoa tarvitse katkaista esim. moottorin täyshuollon yhteydessä tai kytkintä huollettaessa. Sen sisäpuolelle eteen on sijoitettu nostolaitteen pumppu, takaosan muodostaessa pesäkkeen moottorin vauhtipyörälle. Välirunko joka kansa- ja pohjaosineen muodostaa tiiviin osakokonaisuuden, toimii, kuten aikaisemmin mainittiin, myös polttonestesäiliönä. Välirungon etuosa muodostaa kytkinkotelon kannen kanssa tilan kytkimelle ja yläosa tunnelin kytkinakselille. Kantavaan runkoon kuuluvat tietysti myös vaihdelaatikko ja vetopyörästön putket, mutta kun ne kukin erikseen muodostavat suuren osakokonaisuuden, joilla on oma tärkeä päätehtävänsä, käsitellään ne erikseen myöhemmin. Kaikki runko-osien ja niihin liittyvien traktorin takaosien liitokset on kiinnitysruuvien lisäksi varustettu ohjaustapeilla. Tästä syystä on runko-osia irroitettaessa ja kiinnitettäessä muistettava, että ohjaustapit eivät salli minkäänlaista sivu- ja vääntöliikettä. 53

54 VOIMANSIIRTOJÄRJESTELMÄ Yleistä Moottorin kehittämä voima siirretään kytkimen, vaihteiston ja tasauspyörästön välityksellä vetoakselille, josta edelleen vetopyörästön välityksellä takapyöriin. Hihanpyöräkoneistoon voima siirtyy suoraan kytkin- ja pääakselilta voimansiirtoja voimanottoakselin välityksellä. KYTKINLAITTEET Kytkin Yksilevyisen kuivalevykytkin siirtää voiman vauhtipyörästä kytkinakselille. Teräksisen kytkinlevyn molemmin puolin on niitattu suuren hankausvastuksen ja huomattavan lämpökestävyyden omaavat kitkalevyt. Painelaakeri Painelaakeri on itsevoitelevaa hiililevymallia. Kytkintä vapaalle painettaessa painelaakeri välittää kytkinpolkimen liikkeen vastinlevyn välityksellä painajavipuihin >>irroittaen>> siten kytkimen vapaalle. Kytkinpoljinvivusto Kytkinpoljinta painetaan vasemmalla jalalla. Kytkinpoljin on kiinnitetty irroitusakseliin säädettävällä liitoksella (kuva 8). Akseliin on hitsaten kiinnitetty painelaakerin kannatushaarukka, jonka etureunassa oleviin syvennyksiin painelaakeri on tapeistaan laakeroitu. Painelaakeria pitää paikallaan kiinnityslanka, jota välirunkoon kiinnitetty jousi jännittää samalla pitäen jousivoimallaan kytkinpolkimen ylhäällä. Ohje: Kytkinpoljinta on käytettävä vain vaihtamisen yhteydessä. Älä koskaan pidä vasenta jalkaa kytkinpolkimella ajon aikana, sillä kytkin luistaa tällöin ja kuluu nopeasti. 54

55 VOIMANSIIRTOPYÖRÄSTÖT Vaihteisto (kuva 19) Kuva 19. Vaihteiston läpileikkaus Traktorin vaihteistoon kuuluu vaihdepyörästön lisäksi tasaus- ja vetopyörästö. Vaihteistossa on kuusi vaihdetta eteenpäin ja kaksi peruutusvaihdetta, jotka kytketään vaihteiston kannen oikealle puolelle sijoitetulla vaihdetangolla. Vaihteiston kannen vasemmalla puolella on lisäksi ryhmävipu, jolla valitaan sopiva nopeusalue (kuva 4) Kytkinakselin etupää on laakeroitu moottorin vauhtipyörän keskellä olevaan kuulalaakeriin, takapään keskittyessä kytkinholkin välityksellä pääakseliin. Kytkinakselin jatkeena on pääakseli, josta valittu nopeusalue kytkinhammaspyörien välityksellä johdetaan sivuakselin hammaspyörään. Murikkapyörältä voima siirtyy lautaspyörän kautta tasauspyörästöön ja siitä edelleen vetopyörästöön. Pääakselin jatkeena olevan voimansiirtoakselin pääakseliin kytkeminen ja irroittaminen suoritetaan vaihdelaatikon oikealla puolella olevan käsivivun avulla. Akselin ollessa kytkennässä on käsivipu ylemmässä salpaovessa, kuva 21, jolloin voima välittyy edelleen voimanottoakseliin. Mainittakoon vielä, että koko akselijärjestelmä on kuula- ja rullalaakerein tukevasti laakeroitu vaihdelaatikon seinämiin. Vaihteiston kansi, joka toimii myös nostolaitteen öljysäiliönä, muodostaa alustan nostolaitteen rungolle. Kannen etuosassa on kierrekorkilla varustettu öljyn täyttöaukko.(kuva 5) 55

56 Vaihdelaatikon oikealla sivulla on tulppa, jossa on mittatikku vaihteiston öljyn korkeuden tarkistamiseksi. Vaihteiston takakannessa alhaalla on öljynpoistotulppa. Vaihteistossa on erillinen öljy, jonka määrä on 15 litraa. Vetopyörästöt Kumpaisellakin takapyörällä on samanlainen ja keskenään vaihtokelpoinen vetopyörästö, jos traktorissa ei ole tasauspyörästön lukkoa. Sitä vastoin, jos traktorissa on lukko, eroavat oikea ja vasen vetopyörästö toisistaan. Pieni vetopyörä, joka samalla muodostaa vetoakselin, saa liikkeensä isommasta tasauspyörästä, joka samalla toimii laakerina. ulompi pää taas saa tukensa vetopyörästön putkeen ja -kanteen sijoitetuista kuula- ja rullalaakereista. Vetoakselin liike välittyy isompaan vetopyörään. Vetopyörä on kytketty takapyörästön napa-akseliin, antaen siten liikkeensä takapyörälle. Vetopyörästön öljyä vaihdettaessa lasketaan vanha öljy pois vetopyörästön kannen alapuolella olevasta tulpasta ja täytetään uudella öljyllä vetopyörästön yläpuolella olevasta tulpasta. Alempi tulppa putken laipassa määrää öljyn korkeuden(kuva 22). Vetopyörästöm öljymäärä on 2 x 1,1 litraa. Tasauspyörästön lukko Tasauspyörästön lukko on sijoitettu traktorin oikealle puolelle ja on hallittavissa polkimen ja käsivivun avulla. Lukon polkimessa on vahva jousi, joka kytkinkappaleiden erikoisen muodon kanssa tekee lukosta joustavan. Kytkinkappaleiden hampaiden sivupinnat ovat vinot. Kun poljin painetaan aivan alas, jää se sinne polkimessa olevan nokan varaan. Jos kytkinkappaleiden hampaat eivät tällöin satu toistensa lomaan, viritty jousi, ja hampaat painuvat lomittain heti seuraavan tilaisuuden tullen. Jos käytössä tulee hyvin suri toispuoleinen kuorma, kuten käänteessä ajettaessa tai ohjausjarrua painallettaessa, työntävät kytkinkappaleiden hampaiden vinot sivupinnat lukon auki. Tämän huomaa siitä, että jousi elää. Polkimen lisäksi laitteessa on käsivipu, jota ylöpäin nostamalla lukon vaikutus tehostuu. Käsivipua yksinomaan käyttämällä saadaan aikaan osittainen lukitus (kuva21). Lukon irroittaminen on nopea ja se aukeaa varmasti kaikissa tilanteissa painamalla poljin jalalla irti salpauksestaan. Älä pidä poljinta tarpeettomasti lukittuna. 56

57 1. Kiinnitysvanne 2. Kiinnitysruuvi 3. Hihnapyörän suojus Hihnapyöräkoneisto Kuva 20. Hihnapyöräkoneisto 4. Kitasuojus 5. Öljyn täyttö-, tarkistus- ja tyhjennysaukon tulppa Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin erikoisella kiinnitysvanteella ja siihen liittyvällä ruuvilla, vanteen ollessa lenkeissään kiinnitettynä työntövarren tukeen ja salpalaitteeseen kahdella tapilla. Koneisto voidaan asettaa paikalleen niin, että hihnapyörä tulee halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden. Hammaspyöräparin keskinäisiä säätöjä varten on hihnapyörän puoleisen hammaspyöräkoneiston kotelon edessä ja takana kaksi säätöruuvia, jotka hammaspyörän päällä olevan säätöholkin välityksellä lukitsevat tämän hammaspyörän haluttuun asemaan. 57

58 Hammaspyörästön voitelua ja voitelun tarkistusta varten on kotelon takaseinämässä tulppa. Pyörästön voiteluöljyn yläpinnan tulee olla tämän tulpan aukon alareunan tasalla (kuva 20). Hihnapyöräkoneiston öljymäärä on 0,5 litraa. ETUAKSELISTO JA OHJAUSLAITE ETUAKSELISTO Etuakselisto on laakeroitu kehdon etuosaan. Pyörien raideleveyttä voidaan säätää. Ohjauksen keventämiseksi on olkatapit alapäistään laakeroitu kartiorullalaakereilla. Ohjeiden mukaisen voitelun lisäksi on tarkastettava, että ruuvit ja mutterit ovat tiukasti kiinni. OHJAUSLAITE Ohjauslaitteeseen kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet: - ohjauslaitteen runko-osat - ohjauspyörän akseleineen - ohjauslaitteen mutteri nivellenkkeineen - ohjauslaitteen akselit - ohjauslaitteen kannattimet - ohjausvivut ja välitangot Ohjauslaite on rakenteeltaan yksinkertainen ja huollon kannalta edullinen. Koska ohjausakselin ruuvin ja ohjauslaitteen mutterin välinen pintapaine on aivan mitätön, johtuu siitä, ettei niiden välistä säätöä tarvitse suorittaa. Öljyntäyttö ja tarkistus suoritetaan runko-osan etupuolelle olevan öljyntäyttöputken kautta, jonka yläpäässä oleva kuusioruuvi toimii sekä tulppana että akkujen kiinnitysruuvina. Alaosassa on tyhjennystä varten kierretulppa. Ohjauslaitteen öljymäärä on 1,3 litraa. JARRUT Traktori on varustettu toisiinsa salvalla lukittavilla jarrupolkimilla, jotka vaikuttavat työtankojen välityksellä vipumaisiin jarruakseleihin ja edelleen erillisiin ohjausjarruihin, jotka ovat kenkämallia. Valurautaiset jarrurummut on jarrukenkineen sijoitettu vetopyörästöjen putkiin, niiden vaihdelaatikon puoleisiin päihin. Traktorin seistessä lukitaan jarrupolkimet lukitussalvalla (kuva21). 58

59 1. Kaasuvipu 2. Säätövipu 3. Käsivipu 4. Poljin 5. Jarrun säätöruuvi 6. Jarrutusakseli 7. Jarrun työntötanko 8. Lukituskohta 9. Jarrupolkimen lukitussalpa Kuva 21. Polkimet ja vivustot 10. Jarrupoljin oikea ja vasen 11. Kaasupoljin 12. Jarrupolkimen salpa 13. Voimanottovaihteen käsivipu 14. Vaihteiston öljyn mittatikku 15. Jousi 16. Kaasuvivun vetotanko 17. Kaasupolkimen vetotanko 59

60 RENKAAT Ulkorenkaat on pyrittävä pitämään puhtaina kaikista kumia liuottavista ja syövyttävistä aineista. Jos traktoria joudutaan kesällä seisottamaan pitemmän aikaa auringon paisteessa, on renkaiden suojaksi asetettava paperia tms. Renkaiden ilmanpaine on pyrittävä pitämään allaolevien arvojen rajoissa: - takarenkaat 11 * 28 paine 1,1 1,6 ik >> 13 * 24 >> 1,0 1,3 ik - eturenkaat 6,50 * 16 >> 1,7 2,0 ik >> 7,50 * 16 >> 1,8 2,5 ik Jatkuva alipaine saa aikaan ulkorenkaiden kudoslankojen murtumista ja voi aiheuttaa renkaan liukumisen vanteessaan, jolloin venttiili rikkoutuu. Ylipaine tekee renkaan alttiiksi iskujen vahingolliselle vaikutukselle. HYDRAULINEN JÄRJESTELMÄ Hydrauliikan tehtävät: 1. Traktorin työkoneiden ja työvälineiden kuljettaminen. 2. Työkoneiden nosto ja lasku 3. Työkoneiden työsyvyyden säätö 4. Maanlaadun ja pinnan epätasaisuuksien vaikutusten seuraamisnopeuden säätö. 5. Maanpinnan yläpuolella työskentelevien työkoneiden korkeussäätö. 6. Työkoneita vedettäessä tapahtuva painon siirto työkoneelta traktorille siten, että traktorin vetokyky lisääntyy ja ohjattavuus säilyy. 7. Työkoneiden laskeutumisnopeuden säätö 8. Ulkopuolisten hydraulisten laitteiden käyttö. Hydraulinen järjestelmä käsittää öljypumpun, venttiilipesän, venttiilit, öljysäiliöt, nostosylinterin mäntineen ja öljyputket sekä nostot välittävä osat. Nostolaitteen pumppu on hammaspyöräpumppu, jonka suurin sallittu paine on 130 kp/cm2. Pumppu on sijoitettu kehdon sisäpuolelle, eteen. Sitä käyttää kampiakseli. Pumppu voidaan kytkeä ja irroittaa sen jalkaan kiinnitetyllä kytkimen siirtimellä. Kytkentää ei saa suorittaa moottorin käydessä. 60

61 Pumppu ei vaadi minkäänlaista voitelua eikä huoltoa ja kun se on tarkkuustyötä, on sen mahdolliset viat jätettävä asiantuntevan huoltomiehen korjattavaksi. Venttiilipesään, joka on sijoitettu nostolaitteen rungon etupuolelle ja kiinnitetty siihen sisäänmeno- ja ulosottoputkella ja nostosylinteriin kahdella ruuvilla, on sen porauksiin sijoitettu venttiilistö. Osa venttiileistä on tehtaalla säädetty määrättyyn arvoon, eikä niitä voida säätää ilman painemittaria. Venttiilipesään on sijoitettu myös jakoventtiili, joka ohjaa öljyn joko nostosylinteriin tai ulkopuolisiin hydraulisiin laitteisiin, ja lisäksi työkoneen laskeutumisnopeuden säätöä varten venttiili (kuva 5) Nostolaitteen takan on mukautumisherkkyyden säätämiseksi tunnustelija, jonka nokka voidaan säätää eri asentoihin ja joka vaikuttaa välitinosien kautta venttiilikoneistoon. Lisäksi on työntövarren tuessa kolme pystyasennossa olevaa reikää, joihin työntövarsi voidaan kiinnittää. Öljysäiliönä toimivat vaihteiston kansi ja vasemman astinlaudan yläpuolella, vaihdelaatikon sivussa, oleva erillinen öljysäiliö, jossa on siivilä. Edelliseen sopii 7 litraa ja jälkimmäiseen 3 litraa öljyä (kuva 8). Nostosylinteri on sijoitettu vaihteiston kannen öljytilaan ja kiinnitetty nostolaitteen rungon alapuolelle. Työn suorittaa uratiivisteestä varustettu mäntä, joka siirtää voiman nostomännän varren välityksellä nostoakselin vääntiöön ja siitä edelleen nostoakseliin ja varsiin. Männän päässä on rengasmainen syvennys ja sylinterin pohjassa varoventtiilillä varustettu vastaavan suuruinen nostomännän pysäytin, joiden tarkoituksena on väliin jäävän nesteen vaikutuksesta vaimentaa sylinterin ja männän väliset iskut (kuva 6). Öljyputket, jotka yhdistävät pumpun nostolaitteisiin ja joista paksumpi on imu- ja ohuempi paineputki, on sijoitettu traktorin rungon vasemmalle puolelle (kuva 8). Vaihteiston kannen oikealla puolella on ulosotto, johon voi tarvittaessa kiinnittää painemittarin tai peräkärryyn ym. tarpeeseen johtavan putkiston. Putkiston vioittumista on vältettävä, sillä esim. lommo imuputkessa aiheuttaa jo työliikkeen hidastumisen, kun pumppu ei saa riittävästi öljyä. 61

62 1. Nostovarsi 2. Työntövarsi 3. Työntövarren tuki 4. Kaltevuussäädin 5. Tulppa (öljyn korkeus) 6. Voimanottoakseli 7. Vetokoukun salpalaite Kuva 22. Nosto- ja kiinnitysjärjestelmä 8. Salvan vipu 9. Vetokoukku 10. Nostotanko 11. Sivuketju 12. Vetovarsi 13. Reikäpuomi KIINNITYSJÄRJESTELMÄ Järjestelmään kuuluu vetokoukku, vetokoukun salpalaite, vetovarret, reikäpuomi, nostotanko, kaltevuussäädin ja työntövarsi (kuva 22). 62

63 Vetokoukku on sijoitettu traktorin alle ja kiinnitetty jarruakselin tukiin. Vetokoukku voidaan nostaa ylös nostolaitteella, jolloin vetokoukku jää yläasentoon salpalaitteensa varaan. Vetovarret on etupäistään kiinnitetty vetovarsien laakereihin ja saavat nostovoimansa nostotangon ja kaltevuussäätimen välityksellä nostovarsista. Kaltevuussäätimen avulla saadaan aikaan poikittaiskaltevuus ja työntövarrella järjestetään pituussuuntainen kaltevuus. Vetovarsien ja työntövarren kiinnityspisteet ovat standardien mukaiset 28 Ø ja 25 Ø mm. TRAKTORIN TALVISÄILYTYS Jos traktoria ei käytetä talvella, on se varastoitava kuivaan ja ulkoilman vaihteluilta suojattuun huoneeseen, jossa traktori asetetaan tukevasti pukkien päälle vetopyörästön putkien ja etupään varaan. Huoltotöinä suoritetaan tällöin seuraavat toimenpiteet: - akun lataustilanne tarkastetaan ja tarpeen mukaan akku ladataan, minkä jälkeen se irroitetaan ja viedään säilytettäväksi tasaisen viileään paikkaan. - traktori puhdistetaan ja suoritetaan yleisvoitelu - jäähdytysjärjestelmä tyhjennetään ja puhdistetaan varastoimisajaksi (katso sivua 16) - polttonestesäiliö tyhjennetään. Koska nykyisin vain pieni osa traktoreista asetetaan talvivalmiuteen, ei tähän kirjaan ole katsottu tarpeelliseksi sisällyttää yksityiskohtaisia ohjeita siitä. Tarkemmat ohjeet tarvittaessa saatte piirimyyjiltä. Taulukko 1 Voimanottoakselin ja hihnapyörän kierrosluku sekä hihnan nopeus eräillä moottorin kierrosluvuilla Moottori r/min Voimanottoakseli r/min Hihnapyörä r/min Hihnan nopeus Ø225mm hihnapyörällä m/sek ,64 12,96 17,28 63

64 64

65 HUOLTOKOHDE JA HUOLTOVÄLI Huoltokohde Huoltoväli, käyttötuntia 1. Etupyörien kuulalaakereiden voitelu 2. Olka-akselin voitelu 3. Kuulanivelen voitelu 4. Etuakselin keskitapin voitelu 5. Ruiskutuspumpun voiteluöljyn täyttö ja tyhjennys 6. Ruiskutuspumpun voiteluöljun tarkistus 7. Moottorin voiteluöljyn täyttö ja tyhjennys 8. Ilmanpuhdisimen suodatinöljun täyttö 9. Ohjauslaitteen öljytilan täyttö ja tyhjennys 10. Jarrupolkimen voitelu 11. Vaihteiston voiteluöljyn täyttö ja tyhjennys 12. Nostolaitteen öljyn täyttö ja tyhjennys 13. Voimanottoakselin laakerin voitelu 14. Vetopyörästön öljytilan täyttö ja tyhjennys 15. Vetopyörästön öljykorkeuden tarkistus (alempi tulppa) 16. Kaltevuussäätimen ja nostotangon voitelu - Hihnapyöräkoneisto 10 t t t öv t t 120 t öv t öv t 240 t t t t t t 720 öv öv öv öv öv öv Huom. 2n 4n 4n 2n 1n 1n 3n t= öljytason tarkistus (tarvittaessa lisätään), öv= öljynvaihto ja n= nippa Moottoriöljyä käytetään tarvittaessa sellaisissa kohteissa, joihin ei kaaviossa ole viitteitä. 65

66 SUOSITELTAVIA VOITELUAINEVAHVUUKSIA Öljyn SAE-arvo KOHDE Alin käyttölämpötila yläpuol. 0 0 C. Alin käyttölämpötila 0 0 C C Alin käyttölämpötila alle C. Kampikammio Ruiskutuspumppu Ilmanpuhdistin Vaihteisto ja vetopyörästöt Ohjauslaite Hihnapyöräkoneisto tai 5W/ *) tai 5W/ *) Jos traktoria säilytetään lämpimässä, on SAE 10 sopivaa myös alle C lämpötilassa. öljy SAE 5 on käyttökelpoinen moottorissa, jos öljynpaine moottorin saavutettua käyntilämpötilan osoittaa ohjekirjan mukaisia arvoja. HUOM. Lämpötiloissa alle 0 0 C on edullista käyttää moottorin voiteluun yksinkertaisten öljuven asemasta ns. Laaja-alue-öljyjä (multigrade, esim 5W/20). Näillä on se etu, että ne takaavat helpon käynnistymisen hyvinkin alhaisissa lämpötiloissa, mutta eivät tule liian ohuiksi moottorin käyntilämpötilassakan. 66

67 MAHDOLLISET HÄIRIÖT MOOTTORISSA JA NIIDEN POISTAMINEN Moottorin ääntä ja toimintaa on tarkkailtava jatkuvasti, sillä pienen häiriön korjaaminen estää usein suuremman vian syntymisen. Häiriöt ja syyt Häiriöt ja syyt A. Moottori ei pyöri käynnistettäessä 1. Sähköjohto poikki tai irti 2. Akku tyhjä. Syynä akun tyhjentymiseen voi olla löysä tai katkennut latausgeneraattorin hihna 3. Käynnistinmoottori on epäkunnossa B. Moottori ei käynnisty 1. Polttonestesäiliö tyhjä. Täytön jälkeen ilma poistettava polttonestejärjestelmästä. 2. Kylmässä jäykkä polttoneste 3. Ruiskutuspumpussa. putkissa tai sumuttimissa ilmaa 4. Vuoto polttonesteen imu- tai paineputkessa 5. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 6. Sumuttimet epäkunnossa 7. Siirtopumppu ei toimi* 8. Ruiskutushetken alkamishetki myöhäinen 9. Puristus alhainen a) venttiilit vuotavat b) männän renkaat juuttuneet kiinni c) kannen tiiviste vuotaa d) venttiilin jousi poikki C. Moottori käynnistyy, mutta pysähtyy hetken kuluttua 1. Ruiskutuspumpussa, putkissa tai sumuttimessa ilmaa 2. Polttonestesäiliön ilmaputkessa oleva siivilä tukossa 3. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 4. Siirtopumppu epäkunnossa* D. Moottori käy epätasaisesti 1. Ruiskutuspumpussa, putkissa tai sumuttimissa ilmaa 2. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 3. Vuoto polttonesteen imu- tai paineputkessa 4. Sumuttimet epäkunnossa 5. Puristus alhainen* Kts B 9 a-d 6. Siirtopumppu epäkunnossa* 7. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnossa E. Moottori ei anna täyttä tehoa 1. Moottori käy liian kylmänä 2. Ilmanpuhdistin tukossa 3. Nopeusvivut löysät 4. Polttonestejärjestelmässä ilmaa 5. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 6. Sumuttimet epäkunnossa 7. Vuoto polttonesteen imu- tao paineputkessa 8. Ruiskutushetki virheellinen 9. Siirtopumppu epäkunnossa* 10. Puristus alhainen. Katso B9 a-d 11. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnossa F. Moottori nakuttaa 1. Virheellinen polttoneste 2. Sumuttimet epäkunnossa 3. Ruiskutushetki liian aikainen 4. Puristus alhainen* Katso B9 a-d 5. Laakerit väljät G. Moottori savuaa tai nokeaa 1. Moottori käy liian kylmänä 2. Moottori käynyt liian pitkään tyhjäkäyntiä 3. Ilmanpuhdistin tukossa 4. Virheellinen polttoneste 5. Voiteluöljyä liikaa 6. Polttonestesäiliön ilmaputkessa oleva siivilä tukossa 7. Vuoto polttonesteputkissa 8. Polttonestesuodatin tai -putki tukossa 9. Sumuttimet epäkunnossa 10. Ruiskutushetki virheellinen 11. Puristus alhainen* Katso B9 a-d 12. Ruiskutuspumppu tai säädin epäkunnossa H. Moottori ryntää liian suurille kierroksille tai ei pysy vakiokierroksilla 1. Säätimen kotelossa liikaa öljyä 2. säädin epäkunnossa* I. Moottori kuumenee liikaa 1. Tuulettimen hihna löysä tai katkennut 2. Jäähdytysjärjestelmä tyhjä tai tukkeutunut *) tarvitaan ammattitaitoista asentajaa. 67