Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 21.12.2007 Tekijät Antero Karvinen Jorma Isomaa Eero Sandgren Raportin laji M19 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus, PL 77 96101 Rovaniemi Raportin nimi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Tiivistelmä Pukinselän tutkimukset aloitettiin alueelta lähetettyjen sulfidipitoisten kansannäytteiden perusteella. Niissä tavattiin kohonneita kulta- ja kuparipitoisuuksia. Alueelta on aikaisemmin louhittu myös kiviainesta maanteiden ja rautatien pohjamateriaaliksi. Näissä louhoksissa esiintyvistä vulkaniiteista ja albiittidiabaaseista otetuissa näytteissä tavattiin myös magneetti- rikki- sekä hieman kuparikiisua ja malakiittia. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimukset käsittivät geologista kartoitusta, sähkömagneettisia maastomittauksia ja kairausta yhteensä 505.45 m. GTK:n Poka-kairauksissa tavattiin koko profiililla vuoroin maafisia vulkaniitteja ja melko homogeenisia epidoottiutuneita albiittidiabaaseja. Molemmat kivilajityypit ovat hieman muuttuneita ja niissä on monin paikoin heikko sulfidipirote. Analysoidut arvomineraalipitoisuudet jäivät kuitenkin varsin alhaisiksi; kupari max 1100 ppm ja Au 92 ppb! Tosin nämä pitoisuudet analysoitiin itäisimmän (viimeisen kairatun ) reiän lopusta rypyttyneestä tuffiitista. Selviä merkkejä kullan tai muiden arvomineraalien runsaammasta esiintymisestä ei näissä tutkimuksissa tavattu. Pukinselän tutkimusalueen muuttuneissa albiittidiabaaseissa ja metatuffiiteissa on kuitenkin anomaalisia kulta-, telluuri- ja kuparipitoisuuksia. Ainakin kullan esiintyminen muuttuneissa ja paikoin kvartsiutuneissa yksiköissä voisi olla mahdollista. Geologian tutkimuskeskus on lopettanut kohteen tutkimukset 2007. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Tervola, Pukinselkä, Pukinlammet, kulta, rikkikiisu, magneettikiisu, kuparikiisu, magnetiitti, kairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Tervola, Peura, Pukinselkä Karttalehdet 2633 04 ja 05 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/2633/2007/10/63 Kokonaissivumäärä 11 s. Kieli Suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen Yksikkö / 501 Allekirjoitus/nimen selvennys Antero Karvinen, geologi Hanketunnus 2901005 Allekirjoitus/nimen selvennys Eero Sandgren, geofyysikko

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Antero Karvinen Jorma Isomaa Eero Sandgren Type of report M19 Commissioned by GTK, Box 77 FIN 96101 Rovaniemi Title of report Gold exploration report of Pukinselkä, Tervola (2003-2007). Abstract The ore geological survey at Pukinselkä started on the basis of sulphidic samples send by a layman. The field survey included magnetic and electromagnetic measurements were made in 2003 at Pukinselkä. Seven drill holes were drilled during the winter 2005-2006 totalling 505.45 m in length. Rocktypes at the Pukinselkä area consist of partly altered mafic volcanic rocks, albite diabases and orthoquartzites. Drilling results showed that ore contents at Pukinselkä were low, the maximum values being 1100 ppm for Cu and 92 ppb for Au. On the basis of these low metal values GTK decided to end the survey at Pukinselkä at the beginning of 2007. Keywords Tervola, Pukinselkä, gold, copper, volcanites, diabases, diamond drilling Geographical area Finland, Lapland province, Tervola, Peura, Pukinselkä Map sheet 2633 04, 05 Other information Report serial Total pages 11 p. Unit and section Northern Finland office / 501 Signature/name Antero Karvinen Language Finnish Archive code M19/2633/2007/10/63 Price Project code 2901005 Signature/name Eero Sandgren Confidentiality Public

Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 2.1 Geologinen kartoitus ja lohkaretutkimukset 4 2.2 Geofysikaaliset maastotutkimukset 4 2.3 Kairaus 6 2.4 Kemialliset analyysit 8 3 ALUEELLINEN GEOLOGIA 9 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 10 5 LIITTYYAINEISTO 10 5.1 Havaintolomakkeet ja yhteenveto kesätöistä 10 5.2 Kemialliset analyysit 10 5.3 Kairanreikäraportit 11 6 KIRJALLISUUSLUETTELO 11

1 1 JOHDANTO Pukinselän tutkimuskohde sijaitsee Lapin läänissä, Tervolan kunnassa, noin 55 km Rovaniemen kaupungista Kemiin (valtatie no 4) johtavan tien pohjoispuolella. Peuran kylästä lähtee pohjoiseen 8 km:n pituinen yksityistie, jonka päässä tutkimusalue sijaitsee. Kohde on karttalehden 2633 04, 05 alueella. Maastollisesti alue koostuu kalliopaljastumista, suoalueista ja matalista kuusta, mäntyä ja koivua kasvavista moreenikumpareista. Geologisesti Pukinselän alue kuuluu Peräpohjan liuskealueeseen ja alueen vulkaaniset kivet edustavat Runkauksen muodostumaa. Aikaisempia malmigeologisia tutkimuksia ei alueella ole juuri tehty. Kalliopaljastumia on louhittu ja murskattu kiviainekseksi maanteiden ja rautatien rakentamiseen. Tutkimusalueen sijainti on osoitettu kuvan 1 GT-kartassa. Tutkimukset käynnistettiin Pukinselässä useiden alueelta lähetettyjen kansannäytteiden perusteella. Lähetetyt lohkareet olivat juonikvartsilohkareita ja diabaasilohkareita, joissa on heikkoa magneetti- ja rikkikiisupirotetta sekä satunnaisesti kuparikiisuläiskiä. Kesällä 2002 murskausalueelta tehtyjen sulfidimineraalihavaintojen perusteella arveltiin, että alueen kallioperä saattaisi olla malmipotentiaalinen. Maastotutkimuksia tehtiin pääasiallisesti kesällä 2003 ja syväkairauksia vuosina 2005 ja 2006. Tutkimuksia tehtiin Pohjois-Suomen kultavarojen kartoitushankkeessa. Käytännön malmitutkimuksista ja niiden suunnittelusta vastasi vuoden 2005 loppuun geologi Jorma Isomaa. Alkuvaiheessa tutkimuksiin osallistui myös geologi Helena Hulkki. Tutkimusavustajana toimi Antti Pakonen ja kausiapulaisena kenttäkauden 2003 ajan Markus Kyläkoski. Kesän 2003 tutkimuksistaan Markus Kyläkoski on laatinut yhteenvedon nimellä: Loppuraportti 1.6.-31.8.2003 Peräpohjan vyöhykkeellä karttalehdellä 2633 tehdyistä maastotöistä ja havainnoista. Vuoden 2006 alusta lähtien tutkimuksista, lähinnä syväkairauksista ja niiden raportoinnista, on vastannut geologi Antero Karvinen. Geofysikaalisista maastomittauksista, mittausten tulkinnasta ja tämän raportin geofysiikan osuudesta on vastannut geofyysikko Eero Sandgren. Kohteeseen tehtiin Pukinselkä-niminen valtausvaraus (18/2003) 13.09.2003 kooltaan 1,7 km², mutta kairaukset tehtiin maanomistajilta saaduilla luvilla.

Kuva 1. Pukinselän tutkimusalueen sijainti Tervolan kunnassa (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/07). Figure 1. Location of the Pukinselkä survey area in Tervola (Base map National Land Survey of Finland, license 13/MYY/07). 2

3 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimuskohteessa tehtiin lohkaretutkimuksia, kallioperäkartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia sekä Poka-kairausta. Kuva 2. Pukinselän tutkimusalueen kallioperäkartta, jossa kairauspisteiden paikat, (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/07). Figure 2. Bedrock of the exploration area in Pukinselkä and drill hole locations, (Base map National Land Survey of Finland, license 13/MYY/07).

4 2.1 Geologinen kartoitus ja lohkaretutkimukset Kesällä 2002 tutkimuskohteella tehtiin alustavia tarkistuksia. Kohteen eteläpään kalliopaljastumia on louhittu ja murskattu maanteiden ja rautatien rakennusaineeksi. Louhoksen kohdalla on näkyvissä tuore kallionpinta, joka koostuu mafisesta vulkaniitista ja sitä leikkaavasta albiittidiabaasijuonesta. Kivilajien kontaktissa havaittiin vihreää malakiittia. Tarkemmat tutkimukset osoittivat kontaktivyöhykkeen sisältävän malakiitin lisäksi paikoin runsaasti rikki-, magneetti- ja vähän kuparikiisupirotetta. Paikallinen albiittidiabaasi ja myös emäksinen vulkaniitti sisältää heikkoa sulfidipirotetta. Loppukesällä 2003 kausiapulainen Markus Kyläkoski aloitti kohteen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset apunaan tutkimusavustaja Antti Pakonen. Tutkimuksia suoritettiin noin 3 viikon ajan 4 km²:n alueella. Kartoituksen ja lohkaretutkimusten tuloksena löytyi vulkaniitti- ja albiittidiabaasipaljastumia. Pukinselän alueen geologisesta kartoituksesta on yhteenveto Kyläkosken kesän 2003 töiden loppuraportissa, joka kuuluu tämän raportin liittyy-aineistoon. Mafinen vulkaniitti on hienorakeista ja melko homogeenista. Paikoin siinä tavataan heikkoa epidoottiutumista. Epidoottiutuneet osueet ovat jääneet rapautumispinnalla koholle. Satunnaisesti on nähtävissä heikkoa karsiutumista. Vulkaniitin suskeptibiliteetti vaihtelee 2000-3000 SI:n välillä (heikko magnetiittipirote). Albiittidiabaasit ovat enimmäkseen suuntautuneita ja paikoin voimakkaasti hiertyneitä. Hiertyneisiin osueisiin liittyy magneetti-, rikki- ja vähän kuparikiisua. Myös magnetiittia tavataan. Muuttumistuloksina esiintyy biotiittia ja kloriittia. Muuttuessaan albiittidiabaasit ovat voimakkaasti karbonaattiutuneet. Albiittidiabaasia leikkaavina tavataan joitain kvartsi- ja kvartsikarbonaattijuonia, joihin liittyy paikoin vähän rikki- ja kuparikiisua. Albiittidiabaasin suskeptibiliteettiarvot nousevat korkeiksi, usein yli 15 000 SI:tä johtuen reilusta magnetiittipirotteesta. Tutkimusalueen E- ja SE-osassa tavataan kvartsijuonilohkareita. Juonien isäntäkivenä on albiittidiabaasi. Lohkareissa kvartsijuonten paksuus vaihteli 0,05-0,30 m:n välillä. Paikoin kvartsijuonien reunaosissa esiintyy karbonaatin lisäksi rikki- ja vähän kuparikiisua. 2.2 Geofysikaaliset maastotutkimukset Syksyllä 2002 tehtiin geofysikaalinen maastomittaussuunnitelma. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kohteessa tehtäisiin magneettinen ja VLF-R-mittaus 1.05 km 2 :n alueella. Tutkimuskohteella mitattiin maastossa vuonna 2003 systemaattisesti 0.91 km 2 :n ala magnetometrillä ja VLF-R menetelmällä. Käytössä oli 100 m:n linjaväli ja 10 m:n pisteväli. Mittausalueen kaakkoisosassa sijaitseva korkeajännitelinja aiheutti häiriöitä lähimpien mittauslinjojen tuloksiin. Tämän vuoksi käyttökelpoinen mittaustulos supistui alkuperäisestä, suunnitellusta mittausalueesta 0.2 km 2 pienemmäksi. Seuraavana vuonna, 2004, tehtiin 1.3 km 2 :n magneettinen ja VLF-R -mittaustyö aikaisemmin mitatun alueen välittömänä jatkona pohjoiseen ja luoteeseen. Käytössä oli 50 m:n linjaväli ja 10 m:n pisteväli magneettisessa sekä 20 m:n pisteväli VLF-R:ssä. Tämä alue rajoittuu luoteessa Pisan luonnonpuistoon. VLF-R mittauksessa käytettiin asemaa DHO38 taajuutena 23.4 khz. Mittausalueen sijainti ja mittaustulokset näkyvät kuvien 3 ja 4 tulkintakartoissa. Magneettisen tuloksen perusteella Pukinlammet näyttäisivät sijoittuvan kaakko-luode suuntaisen poimun kärkiosaan.

5 Kuva 3. Magneettinen väripintakartta; totaalikentän vuon tiheys. Punaisilla ympyröillä kairareikien sijainti reikänumeroineen, (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/07). Figure 3. The color coded magnetic total intensity map with diamond drill hole locations, (Base map National Land Survey of Finland, license 13/MYY/07).

6 Kuva 4. VLF-R väripintakartta, näennäinen ominaisvastus. Punaisilla ympyröillä kairareikien sijainti, (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro13/myy/07). Figure 4. The colour coded VLF-R apparent resistivity map with diamond drill hole locations, (Base map National Land Survey of Finland, license 13/MYY/07). 2.3 Kairaus Geofysikaalisten maastomittausten ja geologisen kartoituksen pohjalta kohteeseen tehtiin Pokakairaussuunnitelma. Pukinselkään suunniteltiin 3 kairareikää sisältävä, SW-NE suuntainen profiili ja idemmäksi Pukinlammille samansuuntainen 4 kairareikää käsittävä profiili. Kairaus aloitettiin joulukuun alussa 2005 GTK:n Geopalvelut-yksikön Poka-kalustolla varustettuna T-56tangostolla. Reiät kairattiin 225 :n suuntaan (lounaaseen), kairauskulman ollessa 45. Loppuvuoden aikana ehdittiin kairata Pukinselän profiili eli 3 reikää, yhteensä 214,20 m. Loput 4 rei-

7 kää kairattiin Pukinlampien kohteelle alkuvuodesta 2006. Yhteensä alueelle on kairattu 505.45 m. Kairareikien paikat on mitattu GPS-tarkkuudella. Poka-kairanreikien, R0586 R0592, paikat näkyvät kuvan 5 topografisen kartan kopiossa. Kuva 5. Pukinselän kairanreikien paikat reikänumeroineen sekä vanhat kallioperähavainnot topografikartan musta-valko kopiolla, (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/07). Figure 5. The Pukinselkä diamond drill hole locations and bedrock observations on the topographic map copy, (Base map National Land Survey of Finland, license 13/MYY/07).

8 Taulukko 1. Tutkimusalueen kairaukset. Tabel 1. Diamond drilling in Pukinselkä. Pukinselkä X Y suunta kalt syvyys 2633/2005/R0586 7349,865 2550,664 225º 45º 72,40 m 2633/2005/R0587 7349,904 2550,701 225º 45º 70,90 m 2633/2005/R0588 7349,926 2550,745 225º 45º 70,90 m Pukinlammet 2633/2006/R0589 7350,213 2551,217 225º 45º 81,20 m 2633/2006/R0590 7350,022 2551,251 225º 45º 71,60 m 2633/2006/R0591 7350,280 2551,283 225º 45º 69,80 m 2633/2006/R0592 7350,318 2551,318 225º 45º 68,45 m 2.4 Kemialliset analyysit Kairanrei istä tehdyt kairausraportit (7 kpl) kuuluvat tämän raportin liittyy aineistoon. Halkaistuista kairansydämistä on tehty malmianalyysit ICP-AES-tekniikalla (monialkuainemääritykset) ja GFAAS-tekniikalla (alkuainemääritykset) yhteensä 189 näytteestä. Analyyseissä tavattiin muutama kohonnut kuparipitoisuus (max 1100 ppm) ja kultapitoisuus (max 92 ppb). Myös kullan seuralaisena pidetyn telluurin pitoisuudet kohosivat muutamassa näytteessä yli 200 ppb:n (max 1010 ppb). Kivissä tavatut rauta- (max 13 %) ja rikki- (max 2.3 %) pitoisuudet selittävät maastomittauksissa tavatut magneettiset ja sähköiset anomaliat. Eniten sulfideja ja myös paras kultapitoisuus tavattiin reiän R0592:n lopussa poimuttuneessa tuffiitissa, tyypillisesti viimeisen reiän lopussa! Yhteenveto analyyseistä on esitetty taulukossa 2.

9 Taulukko 2. Otanta tutkimuslueen kairansydämistä teetetyistä kemiallisista analyyseistä. Tabel 2. Some analyses of drilling cores of Pukinselkä. Cu ppm As ppm Co ppm Cr ppm Fe ppm Mn ppm Ni ppm S ppm Zn ppm Au ppb Pd ppb Te ppb R586 Mean 163 10 35 63 57 891 548 34 3 371 31 10 25 30 N 40 40 40 40 40 40 40 40 40 40 40 40 Minimum 22 10 13 1 5 150 252 9 735 4 10 25 25 Maximum 651 10 71 236 130 000 873 56 10 300 53 12 25 208 R587 Mean 190 10 41 43 65 433 666 41 3 159 62 11 25 30 N 27 27 27 27 27 27 27 27 27 27 27 27 Minimum 37 10 29 5 34 400 353 26 1 330 24 10 25 25 Maximum 1 100 10 57 142 116 000 1 410 70 6 000 154 50 25 94 R588 Mean 177 10 32 29 42 807 545 38 2 321 36 11 25 25 N 29 29 29 29 29 29 29 29 29 29 29 29 Minimum 37 10 21 10 32 900 387 26 792 22 10 25 25 Maximum 680 10 59 171 58 700 2 050 63 6 420 64 18 25 27 R589 Mean 158 10 33 106 73 449 504 55 1 142 107 10 25 53 N 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 Minimum 1 10 17 74 53 600 237 36 124 40 10 25 25 Maximum 528 10 54 145 99 500 1 290 69 5 030 274 10 25 895 R590 Mean 75 10 28 91 55 183 734 46 1 225 71 10 25 68 N 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 Minimum 3 10 3 11 6 810 340 7 36 9 10 25 25 Maximum 334 10 112 135 88 500 1 660 71 4 270 151 10 25 1 010 R591 Mean 37 10 9 32 14 094 320 19 384 18 10 25 63 N 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 Minimum 5 10 3 12 6 050 195 6 28 6 10 25 25 Maximum 156 10 22 70 27 800 456 38 2 840 34 10 25 122 R592 Mean 60 11 21 65 40 961 606 54 1 578 37 17 25 54 N 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 Minimum 1 10 10 50 27 700 195 43 21 23 10 25 25 Maximum 186 33 85 95 63 100 1 700 63 23 700 71 92 25 345 Total Mean 138 10 31 65 54 717 570 42 2 083 56 11 25 43 N 189 189 189 189 189 189 189 189 189 189 189 189 Minimum 1 10 3 1 5 150 195 6 21 4 10 25 25 Maximum 1 100 33 112 236 130 000 2 050 71 23 700 274 92 25 1 010 3 ALUEELLINEN GEOLOGIA Pukinselän alueen kivilajit koostuvat maafisista vulkaniiteista, kvartsiiteistä ja diabaaseista. Nämä metavulkaniitit ja usein leikkaavina esiintyvät karkeahkot albiittidiabaasit kuuluvat Kivaryhmän Runkauksen muodostumaan. Ortokvartsiitit puolestaan luetaan Kivaloryhmän Kvartsimaan muodostumaan. Pukinselässä paljastumatiheys on paikoin hyvä, mutta Pukinlampien paljastumaköyhällä alueella syväkairaus selvensi alueen geologista kuvaa. Kairaus osoittaa, että paljastumissa tavattavia epidoottiutuneita albiittidiabaaseja esiintyy myös muualla metavulkaniittien alueella ja päinvastoin.

10 Kuvan 2 geologinen kartta on ote Lapin vulkaniittiprojektin (LVP) 1:200 000 kartasta vuodelta 1995. Lisää geologista tietoa Pukinselän tutkimusalueelta löytyy Vesa Perttusen tekemästä 1:100 000 Koivun 2633 karttalehden Suomen geologisesta kartasta ja sen selityksestä vuodelta 2003. 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Pukinselän tutkimusalueella tehtyjen kartoitusten ja Poka-kairausten perusteella alueen kivistä ei löytynyt merkittäviä malmipitoisuuksia. Albiittidiabaaseissa tavataan yleisesti hienoa rikki- ja/tai magneettikiisupirotetta. Myös kairauksissa tavatuissa muuttuneissa vulkaniiteissa; tuffiiteissa ja kiilleliuskeissa on satunnaisesti rikki-, magneetti ja kuparikiisupirotetta. Magnetiittia esiintyy vaihtelevasti lähes koko tutkitulla alueella. Tavatut pitoisuudet selittävät maastomittauksissa mitatut anomaliat. Kohonneet kulta- ja telluuripitoisuudet osoittavat, että alueella on satunnaisia kulta-anomalioita. Uusien kulta- tai sulfidimineralisaatioiden esiintymisiin nämä tutkimukset eivät tuoneet selvyyttä. Alueen geologia on vielä sen verran puutteellisesti selvitettyä, että mitään kohteellisia jatkotutkimuspaikkoja ei tämän tutkimuksen perusteella voida osoittaa. Tutkimukset Pukinselän alueella ovat toistaiseksi lopetettu. 5 LIITTYYAINEISTO 5.1 Havaintolomakkeet ja yhteenveto kesätöistä Kallioperähavainnot (Observations) 2002-MIKY-193, 2003-MIKY-90 94, 2003-MIKY-106 108 2002-AAP-6, 2002-AAP-62 64 Lohkarehavainnot 2003-MIKY-95L 96L, 2003-MIKY-99L 100L, 2003-MIKY-105L, 2003-MIKY-109L 2002-AAP-28L Yhteenveto kesän 2003 maastotöistä Markus Kyläkoski 31.8.2003: Loppuraportti 1.6.-31.8.2003 Peräpohjan vyöhykkeellä karttalehdellä 2633 tehdyistä maastotöistä ja havainnoista. GTK, Rovaniemi Kansannäyteanalyysit, tunnusnumerot: 977034 (V. Helppi) ja 027489 (J. Isomaa) 5.2 Kemialliset analyysit Palanäyteanalyysit (Chemical analyses) 2002-MIKY-193.1 L02791832 2002-MIKY-193.2 L02791833 2002-MIKY-193.3 L02791836 2002-AAP-6 L02791853 2002-AAP-28L L02791879 2002-AAP-63 L03001856 EAK1-2006-1 ja EAK1-2006-2 tilausnumero 203741

11 Kairansydämistä tehdyt analyysit (Drillcore analyses) R0586 39 kpl tilausnumero 89560 R0587 26 kpl tilausnumero 89561 R0588 27 kpl tilausnumero 89563 R0589 35 kpl tilausnumero 89564 R0590 23 kpl tilausnumero 89566 R0591 12 kpl tilausnumero 89567 R0592 17 kpl tilausnumero 89568 5.3 Kairanreikäraportit (Drillcore reports) M52.2/2633/05/R586-588 M52.2/2633/06/R589-592 6 KIRJALLISUUSLUETTELO Perttunen, V. 2003. Koivu. Suomen geologinen kartta Geological Map of Finland 1:100 000. Kallioperäkartta Pre-Quaternary rocks. Lehti Sheet 3633. Geologian tutkimuskeskus. Geological survey of Finland. Perttunen, V. & Hanski, E. 2003. Törmäsjärven ja Koivun Kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Törmäsjärvi and Koivu map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 2631 Törmäsjärvi ja 2633 Koivu. 88 s.