Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1
Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa edelleen olemassa Reformismi Esimerkkinä John Stuart Mill Laissez faire (markkinoiden vapauden oppi) Esimerkkinä Frédéric Bastiat Vallankumousteoria Esimerkkinä Karl Marx Pekka Sutela 2
Social problem of the future how to unite the greatest individual liberty of action with a common ownership of the raw materials of the globe, and an equal participation of all in the benefits of combined labour. Pekka Sutela 3
Bastiat markkinoiden vapaudesta Frédéric Bastiat (1801-1850) ei ollut taloustieteilijä, vaan lehtimies ja poleemikko Esimerkiksi (reformisti) Sandmo ei mainitse häntä lainkaan Vaikka ei jakaisi Bastiat in ajattelutapaa, hänen poleemiset artikkelinsa ovat nautittavia Bastiat: Kirjoituksia taloudesta. Basam Books 2010 Tunnettujen taloustieteilijöiden joukosta on vaikea tähän aikaan löytää johdonmukaista laissez faire ajattelijaa Sekä Roland Reagan että Margaret Thatcher mainitsivat Bastiat in suosikkilukemistonsa joukossa Pekka Sutela 4
Ajattelun lähtökohtia Jumala on luonut kaikki ihmiset samanlaisiksi Hän ei ole niin tyhmä että olisi luonut eriarvoisuutta joka synnyttää vain hajaannusta ja ristiriitoja Vapauden yhteiskunta on harmoninen Sen takia on väärin suosia yhtä toisen kustannuksella Esimerkiksi tulonsiirroilla Valinnan vapaus on markkinoiden korkein arvo Sitä ei pidä rajoittaa Liberalismi vs libertanismi Vaihtoehtojen harkinta Vrt myöhemmin vaihtoehtoiskustannukset mikrotalousteoriassa Pekka Sutela 5
Jumala on istuttanut myös yhteiskuntaan kaiken tarvittavan. Myös yhteiskunnalliset elimet ovat koostuneet niin, että ne kehittyvät harmonisesti vapauden puhtaassa ilmassa. Eroon puoskareista ja suunnittelijoista! Eroon heidän keinotekoisista menetelmistään! Eroon valtion viranomaisten päähänpistoista, heidän yhteiskunnallisista hankkeistaan, heidän keskittämisistään, tariffeistaan, valtiollisista oppilaitoksista, valtion uskonnosta, korottomista luotoista, pankkimonopoleista, heidän säädöksistään, rajoituksistaan, yhtäläistävistä veroistaan ja tekopyhistä moralisoinneistaan! vapautta joka on luottamusta Jumalaan ja Hänen työhönsä. Pekka Sutela 6
Karl Marx (1818-83) Filosofi, lehtimies, vallankumouksellinen, maanpakolainen, vapaa tutkija Friedrich Engels (1820-95) Ystävä Tukija (taloudellisesti ja muuten) Monien Marxin teosten kokoon laittaja Aliarvostettu tutkija (?) Marx Engels Gesamtausgabe (MEGA) 55 osaa Eikä se sisällä kaikkea! Marxin/Engelsin kannat Venäjän kehityksestä olivat ongelmallisia maan vallankumouksellisten kannalta Näkemykset aasialaisesta tuotantotavasta ja valtion muodostukseen kyvyttömistä itä-eurooppalaisista kansakunnista olivat MEGA:n aikaan DDR:ssä / Neuvostoliitossa julkaisukelvottomia Pekka Sutela 7
Tavoite Suuren mittakaavan historian dynamiikka Historia kehittyy tuotantotapoina Niistä viimeisinä feodalismi, kapitalismi ja tuleva kommunismi Ero sosialismin ja kommunismin välillä on pääsääntöisesti myöhempi Ongelma 1: lainmukaisuuden väistämättömyyden ja vallankumouksellisen toiminnan suhde Ongelma 2: kulkivatko kaikki maat kaikkien tuotantotapojen kautta (erityisesti Venäjä) Ongelma3: historian loppu? Taloustieteen ratkaisemattomien ongelmien ratkaiseminen Vallankumouksen aikaansaaminen Kaikki muu mihin mieli kiintyi KM oli oppineisuuden hirmu, taloustieteen ja useiden muiden alojen viimeinen lajiaan Mutta myös toivottoman epäjärjestynyt ja kyvytön laittamaan viimeistä pistettä. Siitä Engelsin rooli. 1870-luvulle tultaessa terveys oli kehno Oliko hän turhautunut siihen mitä oli saanut aikaan? Pekka Sutela 8
Arvoteoria Työnarvoteoria Markkinoilla kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan Mutta tyytyä tähän on vulgaaritaloustiedettä, joka ei erota asioiden ilmiötä ja olemusta J. S. Millin ja muiden myötä Marx näki taloustieteen olevan luopumassa parhaista perinteistään Pohjimmiltaan työ kuitenkin luo arvon KM valitsi tämän osan Smithin perintöä Benthamin ja Millin utilitarismi oli joko käsittämätöntä tai (pikemminkin) kapitalismin parhain päin selittämistä Mutta mikä on arvon ja hinnan välinen suhde? Ns. transformaatio-ongelma Vain uusi työ luo arvoa, mutta voitto kohdistuu kaikille investoinneille Varhaisen Marx-kritiikin keskeinen kohde (Eugen von Böhm-Bawerk) 1970-luvulla lyhyt vierailu valtavirtataloustieteeseen Pekka Sutela 9
Riisto Kaikki tähänastiset yhteiskunnat perustuvat työn hedelmien riistämiseen Orjanomistuksen ja feodalismin tapauksessa se on ilmeistä, kapitalismissa ei Kuitenkin työ luo korvaustaan suuremman arvon (ylijäämän), joka on voiton ja maankoron (tässä on teoreettisia vaikeuksia, kuten J.S. Millillä) lähde Riisto piiloutuu vapaaehtoisen markkinavaihdon alle Transformaatio-ongelma on siksikin tärkeä Eri määritelmistä riistolle ks Roemer (1989 etc) Myös kommunismissa on ylijäämää, mutta ei riistoa Koska sen käytöstä päätetään yhteisesti Aikoinaan olemassa olevan sosialismin keskeinen kritiikin paikka (esimerkiksi Djilas: Uusi luokka) Pekka Sutela 10
Kasvuteoria Pääoman toinen osa Vaikealukuinen Lähtökohdat Erottelu tuottavan ja tuottamattoman työn välillä Kaksisektorinen ajattelu Tuotantovälineiden ja kulutustavaroiden tuotanto Lopputulos Numeerisia esimerkkejä Neuvostoliiton 1920-luvun talousväittelyt Taloustieteessä kaksisektorisia kasvumalleja vasta 1960- luvulla Morishima (1973) Pekka Sutela 11
Vanhaa viiniä uudessa leilissä? Aleneva voittosuhde Kaikki uusi arvo syntyy työstä. Kun tuotanto pääomavaltaistuu, uuden arvon suhde tuotantokustannuksiin laskee. Siispä kannattavuuden täytyy laskea. Tämä on Marxin versio klassisen taloustieteen keskeisestä väittämästä, ei ennuste kapitalismin tuhosta. Kurjistuminen Palkka on toimeentulominimi plus työn ja pääoman voimasuhteesta riippuva erä. Kun kilpailu johtaa pääoman keskittymiseen, voimasuhde muuttuu pääoman eduksi ja työläisillä on kurjistumisen vaara. On epäselvää, kuinka vakavasti Marx ja Engels itsekään ottivat tämän abstraktin teorian taloudessa joka kasvoi rivakasti. Pekka Sutela 12
Marxismin myöhempiä vaiheita Marxilaisuus oli vahvin Saksassa Eritoten Englannissa se ei koskaan saanut merkittävää kannatusta (vastoin teoriaa) Erityisesti kurjistumisteoria jakoi sen revisionismiin (Eduard Bernstein) ja ortodoksiaan (Karl Kautsky) Suomessa ei koskaan ollut merkittävän kokoista marxilaista liikettä Vallankumousta ei koskaan tapahtunut edistyneissä kapitalistisissa maissa. Tämä loi ristiriidan kautskylaisuuden ja bolshevismin välillä Oliko kommunismi mahdollinen Venäjällä? Se jakoi bolshevismin (Stalin: kyllä; Trotsky: ei) Pekka Sutela 13