Lausunto UUDELY/12209/2016 21.03.2018 Julkinen tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Järvenpään kaupunki PL 41 04401 JÄRVENPÄÄ Viite: lausuntopyyntö 21.2.2018 Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalleista UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa Järvenpään kaupunki on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalleista. Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu 7.3.2018, jossa Uudenmaan ELY-keskus on tuonut pääosan lausunnossa mainituista seikoista esille. Uudenmaan ELY-keskus pitää kaavatyön pohjaksi tehtävää rakennemallitarkastelua ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia onnistuneena ratkaisuna ennen varsinaisen yleiskaavaluonnoksen työstämistä. Rakennemalleissa on onnistuttu nostamaan esille yleiskaavaa ohjaavan Uudenmaan maakuntakaavan kuntatasolle tarjoamat mahdollisuudet tarkastella taajamatoimintojen aluetta. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa on nostettu esille eri teemojen osalta kaavatyössä huomioitavia seikkoja. Osassa lausunnot koskevat suunnittelualuetta yleisesti, mutta myös eri rakennemallien edullisuuteen Uudenmaan ELY-keskuksen näkökulmasta on otettu kantaa. Rakennettu kulttuuriympäristö Uudenmaan ELY-keskus korostaa rakennemallista riippumatta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman huomioimista osana maankäytön suunnittelua. Keskustan tiivistämiseen tähtäävä maankäyttö huomioi luonnollisesti paremmin maaseutuympäristölle tyypilliset ominaispiirteet, kuten esimerkiksi viljelyalueet niihin kytkeytyvine tilakeskuksineen. Tuusulanjärvelle avautuvat näkymät on myös hyvä pyrkiä säilyttämään Järvenpäälle tunnusomaisina näkyminä, etenkin sen pohjoisosassa. Ainolan, Lepolan alueen ja entisen kotitalousopettajaopiston ympäristöissä uudisrakentamisen sopeuttaminen ympäristöönsä on tärkeää. Rakennemalleissa on hahmotettu ja tunnistettu selkeästi eri vaihtoehtojen vaikutukset kulttuuriympäristöihin. Suunnittelun tarkentuessa uuden maankäytön vaikutuksiin ympäristöönsä on syytä kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota mm. tarkentavin selvityksin ja PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/12209/2016 2/4 analyysein, jotta alueiden kulttuuriympäristöihin osittain perustuva vetovoima säilyy eikä muutu tunnistamattomaksi uudentyyppisen maankäytön vuoksi. Luonto Luontovaikutusten arviointia on tarpeen täydentää Natura-alueiden (Tuusulanjärven lintuvesi ja Lemmenlaakson lehto) osalta, eli miten eri vaihtoehdot vaikuttavat Natura-alueisiin. Varsinkin muutokset Tuusulanjärven pohjoispäähän laskevan Loutinojan valuma-alueella voivat teoriassa vaikuttaa kuormituksen lisääntymisen kautta haitallisesti Tuusulanjärven Natura-alueeseen. Pohjavedet Järvenpään talousveden saanti perustuu Järvenpään kaupungin alueella olevien pohjavesialueiden pohjaveteen. Pohjavesialueet ulottuvat osittain naapurikuntien Tuusulan ja Keravan alueille. Vaikka raakaveden toimittaakin Tuusulan Seudun vesilaitos, jonka vedenottamoista pohjavesi Järvenpäähän otetaan, on kaupungin siitä huolimatta otettava kaavoitustyössään näiden pohjavesialueiden suojelu huomioon. Pohjavesialueille on tehty tai tekeillä rakennusselvitykset, joita kannattaa käyttää kaavoitustyön tukena. Tämän lisäksi yhtä lukuun ottamatta kaikilla Järvenpään pohjavesialueilla sijaitsevilla vedenottamoilla on vesilain mukaiset suojavyöhykkeet, joiden suoja-aluemääräykset on otettava huomioon kaavatyössä ja jotka rajoittavat maankäyttöä. Järvenpään keskusta sijaitsee syvän kallioperän ruhjevyöhykkeen päällä. Tämän vuoksi kannattaa harkita tarkoin ja selvittää etukäteen, millaiset maa- ja kallioperäolosuhteet niillä alueilla on, joille on tarkoitus sijoittaa esim. pilvenpiirtäjätyyppisiä rakennuksia. Niiden perustaminen vaatinee normaalista kerrostalorakentamisesta poikkeavia perustamisratkaisuja, joita ei ehkä kannata suunnitella pohjattomiin kallioruhjeisiin. Myös Haarajoen asemanseutu sijoittuu samaan kallioperän ruhjevyöhykkeeseen. Äänimaisema ja melun torjunta Yleiskaavavaiheessa on mahdollista saada aikaan äänimaiseman ja meluttomuuden kannalta korkeatasoista elinympäristöä. Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalliraportissa ei ole käsitelty tavoiteltavaa äänimaisemaa millään tavalla. Yleiskaavatyössä tulisi selvittää ja arvioida eri vaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan ja vähintään valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitettyyn vähimmäistasoon olisi päästävä. Korkeatasoisempaa ääniympäristöä olisi kuitenkin tavoiteltava yleiskaavan esitystarkkuus huomioiden. Yleiskaavaratkaisun tueksi on hyvä laatia ajantasainen meluselvitys. Tärinään tulee kiinnittää huomiota erityisesti radan varressa.
UUDELY/12209/2016 3/4 Liikenne Järvenpään yleiskaava sisältää neljä rakennemallivaihtoehtoa, joiden liikenteelliset vaikutukset poikkeavat toisistaan. Rakennemallivaihtoehdoista tiivistyvä timantti sekä eteläinen kulttuurikehto tukisivat parhaiten kestävän liikennejärjestelmän toteuttamista, ja ovat sen vuoksi kannatettavia vaihtoehtoja yleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi. Tiivistyvä timantti tiivistäisi Järvenpään nykyistä keskustaa päärataan tukeutuen. Eteläinen kulttuurikehto puolestaan muodostaisi Järvenpään keskustan rinnalle aluekeskuksen Ainolan aseman ympärille. Tämän rakennemallivaihtoehdon kriittinen kohta on saada Ainolan aseman ympärille riittävästi asukkaita, jotta alueesta todella muodostuu joukkoliikennekaupunkia. Junavuorojen lisääminen edellyttää riittävää asukas-/työpaikkamäärää Ainolan aseman ympäristössä. Riittävä asukas-/työpaikkamäärä on tärkeää myös hyvien palvelujen turvaamiseksi lähellä käyttäjiä, jolloin myös liikkumistarve palveluiden saavuttamiseksi on pienempi. Rakennemallivaihtoehdoista vahvistuva pohjoinen nauha kehittäisi Haarajoen aseman ympäristöä asumisen ja työpaikkojen alakeskukseksi sekä työpaikka-alueita Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyden varrella. Vaihtoehto vahvistaisi Järvenpään merkitystä seudullisena työpaikka-alueena. Vaihtoehtoa heikentävänä piirteenä liikkumisen näkökulmasta on, että Järvenpään kasvu suuntautuisi keskustan lisäksi pohjoiseen, mikä lisäisi liikkumistarvetta keskustan ja Haarajoen välillä. Vahvistuvan pohjoisen nauhan vaihtoehdosta voisi yleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi valita työpaikka-alueiden kehittämisen poikittaisyhteyden varrella ja luopua asutuksen merkittävästä lisäämisestä Haarajoen aseman ympäristössä. Tällöin suunniteltu maankäyttö todennäköisesti kasvattaisi liikkumistarvetta vähemmän. Rakennemallivaihtoehto pientalojen comeback hajauttaisi kasvua, ja hajaantuneemman yhdyskuntarakenteen seurauksena liikkuminen painottuisi yksityisautoiluun. Liikkumista olisi vaikeaa ja kallista toteuttaa kestävästi. Edellä mainitut syyt eivät puolla tämän vaihtoehdon valitsemista yleiskaavan jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Kun Järvenpään yleiskaavan laadintaa jatketaan edellisistä vaihtoehdoista muodostetun rakennemallin pohjalta, on välttämätöntä jatkaa vaikutusten arviointia. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on tärkeää arvioida Järvenpäätä osana seutua. Järvenpäässä tehtävien ratkaisujen vaikutukset ulottuvat ympäryskuntiin ja voivat ulottua osin kauemmaksikin, mitä on tarpeen käsitellä liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi Ainolan asemanseudun vaikutukset Tuusulan kunnan maankäyttöön ja liikenneverkkoon ovat tällaisia vaikutuksia. Tärkeää on käsitellä myös sitä, miten Järvenpään naapurikunnissa ja yleensä seudulla tehtävät maankäytön ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat Järvenpäähän. Minkälaisia vaatimuksia sieltä seuraa Järvenpään
UUDELY/12209/2016 4/4 liikennejärjestelmän kehittämiselle? Esimerkiksi Ristikydön kehittämisen ja sen mahdollisen aseman vaikutukset ovat tarpeellisia selvitettäviä asioita. Yleiskaavan liikennejärjestelmää suunniteltaessa on tarpeen tarkastella Järvenpään ulkoisia joukkoliikenneyhteyksiä sekä juna- että bussiliikenteen osalta. Esimerkiksi HSL-alueen rajojen vaikutusta kannattaa käsitellä. Tässä kannattaa hyödyntää muun muassa MAL 2019 -työssä käynnistynyttä selvitystä Kehysalueen joukkoliikenteen kehitystarpeet, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyttä suunnitellaan parhaillaan kolmessa eri suunnitelmassa. Tästä suunnitelmakokonaisuudesta saadaan uutta tietoa yleiskaavaratkaisun laadinnan tueksi. Uudenmaan ELY-keskus pitää Järvenpään tulevaisuuden liikennejärjestelmäratkaisuja tärkeinä ja on varautunut rahoittamaan yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa yleiskaavan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tuomas Autere ja ratkaissut ylitarkastaja Reetta Suni. Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI UUDELY: Ilpo Huolman, Timo Kinnunen, Anna Puolamäki, Marjo Vuola, Henrik Wager Uudenmaan liitto HSL HSY Museovirasto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Tämä asiakirja UUDELY/12209/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/12209/2016 har godkänts elektroniskt Esittelijä Autere Tuomas 21.03.2018 15:08 Ratkaisija Suni Reetta 21.03.2018 15:16