Järvenpään yleiskaava 2040 Rakennemallivaiheesta saadut lausunnot ja mielipiteet kevät 2018

Transkriptio

1 Järvenpäänyleiskaava2040 Rakennemallivaiheestasaadutlausunnotjamielipiteetkevät2018 Caruna Fingrid HSL JärvenpäänFillarikerhory Järvenpäännuorisovaltuusto Järvenpääntaksit KeskiUudenmaanmaakuntamuseo Liikennevirasto Metsäkeskus Museovirasto Oritmurronasukasyhdistys SLLJärvenpää Tuusulankunta TähtitieteellinenyhdistysKeskiUudenmaanAltairry UudenmaanELY Uudenmaanliitto Yksityisethenkilöt(2)

2 LAUSUNTO 1 (1) Sähköverkot / Minna Luojus Järvenpään kaupunki Seututalon palvelupiste PL Järvenpää tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Järvenpään yleiskaavan 2040 vaihtoehtoiset rakennemallit Viite Lausuntopyyntönne Nykyinen jakeluverkko ja suurjännitteinen jakeluverkko Kaava-alueella sijaitsee Caruna Oy:n Vähänummen, Järvenpään ja Kyrölän 110/20 kv sähköasemat sekä sähköasemia yhdistävä 110 kv voimajohto Vähänummi-Järvenpää sekä 110 kv kaapeli Järvenpää-Kyrölä. Näitä ei ole merkattu Järvenpään yleiskaavan 2040 vaihtoehtoisiin rakennemalleihin, mutta ne tulisi huomioida yleiskaavan myöhemmissä vaiheissa. Kaava-alueella sijaitsee 20 kv jakeluverkkoa, joka on tällä hetkellä toteutettu osin ilmajohdoilla ja osin maakaapeleilla. Pääasiallinen uuden 20 kv jakeluverkon rakentamistapa on maakaapelointi, jolloin ilmajohtojen määrä vähenee. Jakeluverkon osalta sähköjohtojen ja jakelumuuntamoiden sijoituksia käsitellään tarkemmin asemakaavatasolla. Muuta huomautettavaa Caruna Oy:llä ei ole muuta huomautettavaa Järvenpään yleiskaavan 2040 vaihtoehtoisiin rakennemalleihin. Kunnioittaen Caruna Oy Sähköverkot Minna Luojus Verkostoanalyytikko puh sähköposti minna.luojus@caruna.fi Caruna Oy PL CARUNA Keilaniementie 1 Espoo Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo

3

4

5

6

7

8

9

10 Lausunto yleiskaavan 2040 rakennemalleista Järvenpään yleiskaavan 2040 rakennemalliraportissa on nostettu esiin tarve kehittää pyöräilyn väyliä ja olosuhteita joka tapauksessa aiempaa aktiivisemmin. Pidämme tätä tärkeänä huomiona. Raportissa on kuitenkin toistuvasti niputettu pyöräliikenne yhteen kävelyn kanssa vanhentunutta kevyen liikenteen käsitettä käyttämällä. Pyöräliikenteen tarpeet ovat kuitenkin erilaiset kuin jalankululla, varsinkin väylien yksityiskohdissa. Lisäksi pyöräilyllä saavutetaan helposti 3-5 km etäisyys ja kohtuullisesti 10 km asti. Järvenpäässä suuremmilla kehityspanostuksilla pyöräilyverkkoon voidaan siis kattaa käytännössä koko kaupunki. Tiivistyvään timanttiin liittyvä kävelypainotteinen keskusta tarjoaa tiettyä synergiaa myös pyöräilylle, mutta painopiste on kuitenkin selvästi erilainen. Lukuunottamatta Pientalojen comebackia rakennemallit perustuvat vahvaan raideliikenteen hyödyntämiseen, joka edellyttää panostuksia liityntäpysäköintiin. Yksityisautoiluun perustuva liityntäliikenne tuhlaa kuitenkin merkittävästi tilaa parhailta paikoilta verrattuna pyöräpysäköinnin tarpeisiin. Myös pysäköinnin hinnoittelulla voidaan ohjata kaupunkilaisia sekä polkupyörän, että liityntäbussien käyttäjiksi, ja siten ratkoa liityntäpysäköinnin haasteita. Baanaverkko osana yleiskaavaa Kautta historian ihmiset ovat käyttäneet likimain yhtä suuren ajan matkustamiseen - matkojen pituus on vain muuttunut teknologian kehityksen myötä. Tämä havainto tarjoaa myös keinon lisätä kestävien kulkutapojen osuutta liikkumisessa. Laadukas pääpyöräilyverkko, jossa reitit ovat suoria, tasaisia eivätkä sisällä tarpeettomia pysähdyksiä, lisää pyöräilyn kulkutapaosuutta kun matkan voi suorittaa jouhevasti polkupyörällä tai muilla aktiivisilla kulkutavoilla. Rakennemallien liikenteellisessä arvioinnissa on mainittu esimerkinomaisesti uuden pyöräliikenteen väylän tarve Vahvistuvan pohjoisen nauhan kohdalla. MAL2019 Helsingin seudun pääpyöräilyverkko -selvityksessä on kartalle päätynyt tiettyjä seudullisesti tärkeitä pyöräilyverkon reittejä. Tuoreen henkilöliikennetutkimuksen tulosten vertaaminen vuoden 2012 tuloksiin osoittaa, että yhä enemmän matkoja ajetaan autolla, ja aktiiviset liikkumismuodot menettävät suosiotaan sekä matkalukua että -suoritetta katsottaessa. Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen vaatiikin nyt aktiivisia toimia. Ehdotamme, että pyöräliikenteen osalta tärkeimpiä laatureittejä sisällytetään yleiskaavaan, päädyttiin mihin rakennemalliin tahansa. Näistä tärkeimpänä pidämme pääradan vartta, jossa laadun parantaminen ja mahdollinen jatkaminen kaupungin etelärajalle ja siitä Keravalle asti, sekä e.m. mainittua Haarajoen yhdistämistä keskustaan. Järvenpäässä Järvenpään Fillarikerho ry Erika Weckström Puheenjohtaja erika.weckstrom@gmail.com Matti Salo varapuheenjohtaja viherpolku@gmail.com Tommi Vainikainen kaavoitusvastaava thv@iki.fi Järvenpään Fillarikerho ry

11 Lähettäjä: Ahola Jari Lähetetty: 21. maaliskuuta :47 Vastaanottaja: Selin Hannele Kopio: Lemmelä Johanna Aihe: Nuorisovaltuusto ja yleiskaavan rakenneosa Järvenpään nuorisovaltuustolaiset esittävät kommentteinaan ja näkemyksinään seuraavaa Yleiskaava 2040 rakenneosasta: -Svengin yhteydessä myös Haarajoen aseman seutua voisi kehittää, ja ohessa myös kulkuyhteyksiä parantaa. -Koko Vähänummentien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta kehitettävä, esim. Vähänummentien ja Vanhan valtatien risteykseen liikenneympyrä! -Ei pidä keskittyä pelkästään keskustan kehittämiseen, koska sinne on jo tulossa Perhelän hanke, joka lisää jo keskustan ja koko kaupungin vetovoimaa. -Jos kasvu keskittyy liikaa keskustaan, kärsiikö muiden alueiden elinvoimaisuus? -Viheralueita vaalittava ja Tuusulanjärven ympäristöä kehitettävä virkistysalueena. -Yhteyksiä Vanhankylänniemeen parannettava. - Viherrakenne on tärkeä muistaa ja säilyttää,sillä ihmiset tarvitsevat viheralueita,puistoja viihtyäkseen. Rampakan mäkeen voisi tehdä jonkinlaisen kuntoilualueen sekä uudistaa keskustaan sekä paavonpolulle menevää yhteyttä ( esimerkiksi. juoksuportaat rampakan mäkeen) - Bussiliikennettä voitaisiin kehittää.hsl:n liittyminen,joka tekisi liikenteestä sujuvampaa esimerkiksi muihin lähikuntiin joka parantaisi työpaikkaliikennettä ja parantaisi Järvenpään alueen vetävyyttä. Pitäisi kehittää Haarajoen ja keskustan välistä yhteyttä.pitäisi saada yhtenäisempi.siksi kannatan vahvistuvaa pohjoisen nauhaa.

12

13 Helsingin kaupunki Lausunto 1 (3) Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö Kulttuuriympäristötiimi, kulttuuriympäristöpäällikkö Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Järvenpään yleiskaava 2040:n vaihtoehtoisista rakennemalleista HEL T Järvenpään kaupunki on pyytänyt Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntoa koskien Järvenpään yleiskaava 2040:n vaihtoehtoisia rakennemalleja. Maakuntamuseo tarkastelee yleiskaavahanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa. Järvenpään yleiskaavan ratkaisuvaihtoehdoiksi on esitetty neljä toisistaan poikkeavaa rakennemallia. Yhteistä malleille on, että ne perustuvat näkemykseen Järvenpään tulevien vuosikymmenten voimakkaasta väestönkasvusta: yleiskaavan tavoitevuonna 2040 Järvenpään väestöennuste on asukasta, kun kaupungin väkiluku vuoden 2017 lopussa oli Yleiskaavan tarkastelussa pääpaino onkin kasvun suuntien hahmottelussa ja etenkin asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa kaupungin alueelle tulevina vuosikymmeninä. Kaikki neljä yleiskaavan rakennemallia tarjoavat eri tavoin painottuneen lähestymistavan tulevaan kehitykseen. Yhteistä niille on keskustapainotteinen asuntorakentaminen seuraavan vajaan kymmenen vuoden aikajänteellä. Tiivistyvä timantti -vaihtoehto perustuu Järvenpään nykyisen keskustaalueen kaupunkirakenteen kehittämiseen tiivistämällä, laajentamalla ja kasvattamalla ylöspäin. Tämä tarkoittaa myös merkittävää uudistavaa täydentämistä eli purkavaa saneerausta keskustan alueella. Vaihtoehdolla on näin merkittäviä vaikutuksia keskustan rakennuskannan ja kaupunkikuvan olemassa oleviin arvoihin sekä erityisesti yksittäisten arvokohteiden säilymiseen. Uuden rakentamisen tulisikin sovittua niihin arvoihin, joita Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman luonnoksessa (2017) on keskustan osalta nostettu esiin, ja tulevissa asemakaavoissa hoitosuunnitelman suositukset on otettava huomioon. Ydinkeskustan kehittämisen ja etenkin korkean rakentamisen yhtey- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus Tilinro PL Aleksanterinkatu HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Faksi Alv.nro

14 Helsingin kaupunki Lausunto 2 (3) Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö Kulttuuriympäristötiimi, kulttuuriympäristöpäällikkö dessä on erittäin tärkeää, että kaavaselostuksessa mainitut laatukriteerit, joita on suunniteltu sovellettavaksi mm. tontinluovutusehdoissa ja maankäyttösopimuksissa, otetaan käytäntöön. Kaavavaihtoehdon vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi syytä tuoda esiin, että vaihtoehdon edellyttämä vahva tiivistäminen tarkoittaa myös merkittävää purkamista Järvenpään keskustan osalta, mikä edellyttää tarkkaa harkintaa keskustan arvokohteiden säilymiseksi. Vaikka kulttuuriympäristöltään arvokkaat alueet, kuten valtakunnallisesti merkittävä Tuusulan rantatien RKY-alue, voidaankin Tiivistyvässä timantissa säilyttää, ovat uudistavan täydentämisen vaikutukset silti kulttuuriympäristön osalta merkittävät. Eteläinen kulttuurikehto -vaihtoehto perustuu kasvun suuntaamiseen pääosin rakentamattomille alueille Ainolan aseman ympäristöön. Ainolan aseman seutu kehittyy vaihtoehdossa tiiviisti rakennetuksi, kaupunkimaiseksi aluekeskukseksi. Alueelle on osoitettu mm. kaupallisia palveluita ja uusi koulukeskus sekä Ainolan asemasta etelään Ristinummelle tiivistä kerrostalovaltaista asumista ja pientaloasumista radan molemmin puolin. Etenkin pientalovaltaiselle asumiselle on vaihtoehdossa osoitettu merkittäviä alueita Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaan kuuluvilta pelloilta. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan näin mittavan rakentamisen osoittaminen RKY-alueelle ei tue valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön vaalimistavoitteita. Lepolan alueen kaavoittamisen ja rakentamisen myötä RKY-alueen sietokyky on rakentamisen osalta jo äärirajoilla. Vaihtoehdossa esitetty lisärakentaminen tarkoittaa tuntuvaa muutosta RKY-alueen ominaispiirteisiin ja on siksi ristiriidassa sen arvojen säilymisen näkökulmasta. Vahvistuva pohjoinen nauha -vaihtoehdon keskeinen kehityssuunta on Haarajoen aseman ympäristö Oikoradan varrella. Aluetta kehitetään asumisen ja työpaikkojen aluekeskukseksi pääosin rakentamattomille alueille. Alueella sijaitsee yksittäisiä suojelukohteita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä laajahkoja peltoaukeita. Vaihtoehdon maisemalliset vaikutukset erityisesti alueen peltoalueisiin ovat merkittävät. Pientalojen comeback -vaihtoehdossa kasvusuuntia on osoitettu tasaisesti koko Järvenpään alueelta. Myös osa Ainolan aseman eteläpuolen RKY-alueesta on osoitettu pientaloasumiselle. Vaikutukset kulttuuriympäristöön eivät ole niin merkittävät kuin Eteläinen kulttuurikehto -vaihtoehdossa, mutta maakuntamuseon näkemyksen mukaan Ainolan aseman alueella kasvusuunta tulisi rajoittaa radan itäpuolelle Vahvistuva pohjoinen nauha -vaihtoehdon tapaan. Pientalojen comeback -vaihtoehdossa on yhtenä pientaloasumisen uutena alueena ehdotettu Stålhanentien vartta ja vanhan terveyskeskuksen aluetta Vanhankylännie- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus Tilinro PL Aleksanterinkatu HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Faksi Alv.nro

15 . Helsingin kaupunki Lausunto 3 (3) Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö Kulttuuriympäristötiimi, kulttuuriympäristöpäällikkö mellä. Alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Tuusulanjärven kulttuuriympäristöön ja sinne on tarkoitus toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen pienkerrostalovaltainen alue, jossa hyödynnetään näkymät Tuusulanjärvelle. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan uudisrakentaminen alueelle on mahdollista, mikäli se noudattelee Vanhankylänniemen alueen pienimittakaavaista rakentamista ja ottaa huomioon olemassa olevan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot. Maakuntamuseo korostaa, että yleiskaavan jatkotyössä vaihtoehdon valinnan jälkeen tulee vaikutusten arviointi tehdä huolellisesti. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta yleiskaavan rakennemalleista lausuu Museovirasto. Keski-Uudenmaan maakuntamuseolla ei ole Järvenpään yleiskaava 2040:n rakennemalleista muuta huomautettavaa. Lisätiedot Petteri Kummala, tutkija, puhelin: petteri.kummala(a)hel.fi Kulttuuriympäristötiimi, kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Saresto kulttuuriympäristöpäällikkö Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus Tilinro PL Aleksanterinkatu HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 17 Faksi Alv.nro

16

17

18

19

20 Lausunto MV/301/ /2016 1(2) Järvenpään kaupunki PL Järvenpää Viite Järvenpää 1625/2016 Asia JÄRVENPÄÄ, Järvenpään yleiskaavan 2040 rakennemallit Järvenpään kaupunki on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa Järvenpään yleiskaavan 2040 vaihtoehtoisista rakennemalleista. Museovirasto on perehtynyt asiaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ja toteaa siitä seuraavan. Järvenpään muinaisjäännökset on inventoitu useammassa vaiheessa. Ensimmäinen inventointi on tehty vuonna 1965 (Jaakko Sarkamo osana Suur-Tuusulan inventointia). Tämä inventointi päivitettiin vuonna 2001 (Museovirasto/ Kreetta Lesell). Mainitut inventoinnit kattoivat ainoastaan esihistoriallisen ajan (päättyy noin vuonna 1250 jkr.). Koska kaupungissa oli aloitettu koko kuntaa kattavan yleiskaavan laatiminen loppuvuodesta 2016, päätettiin inventointeja vielä täydentää historiallisen ajan inventoinneilla ( ja / Katja Vuoristo, Museovirasto). Tiedot muinaisjäännösten osalta ovat siis ajantasaiset. Järvenpään muinaisuutta ei juurikaan ole tutkittu, eikä täysin luotettavaa tietoa alueen historian kehityksestä ole ennen kirjoitettuja lähteitä. Keravanjoen varrelta tunnetaan kaksi kivikautista asuinpaikkaa, jotka molemmat sijaitsevat noin 45,0 metrin korkeudessa nykyiseen merenpintaan nähden. Keski-Uudellamaalla tämä karkeasti ajoittaen tarkoittaa ajoitusta noin kahdeksan yhdeksän tuhannen vuoden taakse. Metallikausien (n ekr jkr.) aikana Järvenpää vaikuttaa olleen sivussa asutuksen keskusalueista ja sieltä on saatu havaintoja vain muutamista mahdollisesti pronssi-rautakaudelle ajoittuvista kivirakenteista. Historiallisella ajalla asutuksen pääpaino on ollut Järvenpään lounaisosissa Tuusulanjärven pohjoisosassa sen molemmin puolin. Historiallisen ajalle (1250 jkr. jälkeen) ajoittuvia kohteita Järvenpäästä tunnetaan yksitoista. Niistä kuusi on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja kaksi kohteista on nk. muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita ja neljä kohdetta on mahdollisia historiallisen ajan asuinpaikkoja. Järvenpään yleiskaavan suunnittelu etenee neljän vaihtoehtoisen rakennemallin avulla. Muinaisjäännöksistä valtaosa sijaitsee vyöhykkeellä, jolle kaikissa rakennemalleissa on merkitty viher- ja virkistysalueiden verkosto. Tämän johdosta Museoviraston näkökulmasta käsin ei ole suurta eroa, mikä malleista tullaan valitsemaan jatkotyön pohjaksi. Suunnittelutyössä tulee huomioida se, että muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitetun muinaisjäännöksen päälle ei saa osoittaa muuttuvaa maankäyttöä. Kaavassa ei tule olla muinaismuistolain rauhoittamia alueita, joiden rauhoitusmerkintä on ristiriidassa alueen pääkäyttötarkoituksen kanssa. Vallitseva maankäyttö sen sijaan on sallittua. Koska tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat alueilla, joille ei ole suunnitteilla merkittävää lisärakentamista, on periaatteen noudattaminen kaikkien rakennemallien yhteydessä helposti toteutettavissa. PL 913, Helsinki, puh , faksi ,

21 2(2) Ajantasaiset paikkatiedot muinaisjäännösten sijainnista ovat ladattavissa Museoviraston sivulta osoitteesta: Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta kaavasta lausuu Museoviraston ja Keski- Uudenmaan maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti maakuntamuseo. Museovirastossa asiaa hoitaa Kulttuuriympäristöpalvelut -osastolla intendentti Teija Tiitinen, ). Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Teija Tiitinen Tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

22

23

24

25

26

27

28 Järvenpään yleiskaava 2040, lausunto rakennemalleista Tuusulan kunta osallistuu mielellään Järvenpään yleiskaavan valmisteluun. Rakennemallit vaikuttavat onnistuneilta ja havainnollisesti raportoiduilta. Kaikissa rakennemalleissa tulisi etelässä varautua pääradan varren tieyhteyteen. Tieyhteyksien ja asuinalueiden mitoituksissa tulisi huomioida Ristikydön rakentuminen, vaikka Tuusulan kunta ei ole todennäköisesti toteuttamassa maankäyttöä Ristikytöön ennen vuotta Aluetta ympäröivät maankäyttösuunnitelmat sekä rataverkon ratkaisut vaikuttavat oleellisesti Ristikydön maankäyttöön. Tuusula katsoo, että on maankäytöllisesti järkevää rakentaa asemanseudut tehokkaasti, jonka vuoksi alue on hyvä säilyttää tulevaisuuden varauksena, joka voidaan toteuttaa hyvinkin tiiviinä, kun aika sille on otollinen. Järvenpään yleiskaavassa olisi hyvä huomioida, että Ristikydön alkaessa rakentua, tukeutuu se ensivaiheessa Ainolan keskustaan ja asemaan. Tässä mielessä Ainolan aseman kehittämien luo mahdollisuuksia myös Ristikydön tulevalle kehittämiselle. Eteläinen kulttuurikehto rakennemallissa on huomioitu parhaiten Ristikydön tiivis rakentuminen uutena asemanseutuna. Myös Tiivistyvä timantti rakennemallissa osoitetaan radanvarsitie, mutta Ainolan aseman ympäristö mahdollisesti liian pientalovaltaista. Vahvistuva pohjoinen nauha rakennemalli tuo merkittävästi kasvua Haarajoen aseman seudulle. Tämä tukee osaltaan Kellokoskea ja on sikäli suotavaa. Tuusulan kuntaan rajautu-vien työpaikka-alueiden ja Kellokosken osayleiskaavassa osoitettujen asuinalueiden väliin tulee kuitenkin jättää riittävä suojavyöhyke. Suojavyöhykettä ei ole esitetty viher- ja virkistysalueiden pääverkostossa, se tulisi sinne lisätä. Kaikissa rakennemalleissa tulee osoittaa Keski-Uudenmaan poikittaisyhteys vt 4:lta länteen. Järvenpään maankäytön suhde naapurikuntien maankäyttöön tulee liitekartoin osoittaa ja vaikutukset arvioida. Seudullisten vaikutusten osalta on tutkittu Järvenpäätä vetovoimaisena Keski-Uudenmaan keskuksena, mutta toisin päin, Järvenpään maankäyttöratkaisujen vaikutuksia seudun naapurikuntiin ei ole arvioitu. Myöskään vaikutusten painoarvo toisiinsa ei käy yksiselitteisesti ilmi. Rakennemallia, jolla on todettu olevan eniten selkeitä positiivisia ja positiiviseen suuntaan kehittyviä vaikutuksia, voidaan virheellisesti pitää parhaimpana vaihtoehtona. Rakennemallityöstä on hyvä jatkaa Järvenpään yleiskaavan 2040 laadintaan. Pia Sjöroos Kaavoituspäällikkö Tuusulan kunta, PL 60, Tuusula (Hyryläntie 16, Tuusula) p , f ,

29 Lähettäjä: Tekninen Palvelu Vastaanottaja: Kopio: Perttula Sampo; Selin Hannele; Heikkilä Jaakko; Alastalo Kristiina Aihe: VL: Mielipide yleiskaava 2040:een Päivämäärä: 26. maaliskuuta :01:40 Huomenta! Mielipiteenne on vastaanotettu ja lähetetty eteenpäin. Eija Tuomela tekninen neuvoja -----Alkuperäinen viesti----- Lähettäjä: Altair ry Lähetetty: 23. maaliskuuta :47 Vastaanottaja: Tekninen Palvelu Aihe: Mielipide yleiskaava 2040:een Tähtiharrastajien mielipiteitä yleiskaava rakennemalleista. Järvenpää on pinta-alaltaan yksi Suomen pienimmistä kaupungeista ja samalla voimakkaasti kasvava. Tämä luo paineita uusien maa-alueiden ottamiselle asumisen, kaupan, teollisuuden ja palvelujen tarpeisiin. Kaupungin asukkaat, ihmiset tarvitsevat elämiseen suojaa ja ravintoa, mutta voidakseen hyvin, myös tilaa hengittää ja rauhoittua. Tällaiseen elämänlaatua parantavaan ja ylläpitävään olemiseen parasta on mahdollisimman luonnonmukainen ympäristö, jonne voi siirtyä rakennetusta ympäristöstä ja jossa voi kasvien ja eläinten ohella aistia vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelun. Rakennemallit antavat hyvin erilaisia mahdollisuuksia tällaiseen keskeisesti ihmiseloon liittyvään toimintaan. Heikoimmin toimisi ja oikeastaan tilannetta huonontaisi Pientalojen Comeback -nimellä kulkeva malli, sen syödessä yhä enemmän vapaata vihreää tilaa. Parhaiten tarpeeseen vastaisi Tiivistyvä timantti, kooten lisärakentamisen jo rakennetulle asueelle. Joskin Jokelantien varteen luonnosteltu uusi asuntoalue lohkaisisi ikävästi kohtalaisen palan nyt yhtenäisestä Manninmetsän-Vanhankylänniemen -viher- ja luontoalueesta. Tähtieteteen harrastajina haluaisimme huomioida myös kaupungin asukkaiden mahdollisuuden nauttia yöluonnosta ja tähtitaivaasta yhtenä sen osana. Ehdotamme, että yllämainitulle Manninmetsän- Vanhankylänniemen alueelle annettaisiin myös status mahdollisimman luonnonmukaisena, hiljaisena ja valosaasteettomana lähivirkistysalueena. Yst terv. Tähtitieteellinen yhdistys Keski-Uudenmaan Altair ry Matti Salo Puheenjohtaja Altair ry Posti: c/o M.Salo, Vöyrinkatu 12 E 19, Järvenpää Käynti: Neilikkakatu 20, Järvenpää

30 Lausunto UUDELY/12209/ Julkinen Järvenpään kaupunki PL JÄRVENPÄÄ Viite: lausuntopyyntö Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalleista UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Järvenpään kaupunki on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalleista. Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu , jossa Uudenmaan ELY-keskus on tuonut pääosan lausunnossa mainituista seikoista esille. Uudenmaan ELY-keskus pitää kaavatyön pohjaksi tehtävää rakennemallitarkastelua ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia onnistuneena ratkaisuna ennen varsinaisen yleiskaavaluonnoksen työstämistä. Rakennemalleissa on onnistuttu nostamaan esille yleiskaavaa ohjaavan Uudenmaan maakuntakaavan kuntatasolle tarjoamat mahdollisuudet tarkastella taajamatoimintojen aluetta. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa on nostettu esille eri teemojen osalta kaavatyössä huomioitavia seikkoja. Osassa lausunnot koskevat suunnittelualuetta yleisesti, mutta myös eri rakennemallien edullisuuteen Uudenmaan ELY-keskuksen näkökulmasta on otettu kantaa. Rakennettu kulttuuriympäristö Uudenmaan ELY-keskus korostaa rakennemallista riippumatta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman huomioimista osana maankäytön suunnittelua. Keskustan tiivistämiseen tähtäävä maankäyttö huomioi luonnollisesti paremmin maaseutuympäristölle tyypilliset ominaispiirteet, kuten esimerkiksi viljelyalueet niihin kytkeytyvine tilakeskuksineen. Tuusulanjärvelle avautuvat näkymät on myös hyvä pyrkiä säilyttämään Järvenpäälle tunnusomaisina näkyminä, etenkin sen pohjoisosassa. Ainolan, Lepolan alueen ja entisen kotitalousopettajaopiston ympäristöissä uudisrakentamisen sopeuttaminen ympäristöönsä on tärkeää. Rakennemalleissa on hahmotettu ja tunnistettu selkeästi eri vaihtoehtojen vaikutukset kulttuuriympäristöihin. Suunnittelun tarkentuessa uuden maankäytön vaikutuksiin ympäristöönsä on syytä kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota mm. tarkentavin selvityksin ja PL HELSINKI

31 UUDELY/12209/2016 2/4 analyysein, jotta alueiden kulttuuriympäristöihin osittain perustuva vetovoima säilyy eikä muutu tunnistamattomaksi uudentyyppisen maankäytön vuoksi. Luonto Luontovaikutusten arviointia on tarpeen täydentää Natura-alueiden (Tuusulanjärven lintuvesi ja Lemmenlaakson lehto) osalta, eli miten eri vaihtoehdot vaikuttavat Natura-alueisiin. Varsinkin muutokset Tuusulanjärven pohjoispäähän laskevan Loutinojan valuma-alueella voivat teoriassa vaikuttaa kuormituksen lisääntymisen kautta haitallisesti Tuusulanjärven Natura-alueeseen. Pohjavedet Järvenpään talousveden saanti perustuu Järvenpään kaupungin alueella olevien pohjavesialueiden pohjaveteen. Pohjavesialueet ulottuvat osittain naapurikuntien Tuusulan ja Keravan alueille. Vaikka raakaveden toimittaakin Tuusulan Seudun vesilaitos, jonka vedenottamoista pohjavesi Järvenpäähän otetaan, on kaupungin siitä huolimatta otettava kaavoitustyössään näiden pohjavesialueiden suojelu huomioon. Pohjavesialueille on tehty tai tekeillä rakennusselvitykset, joita kannattaa käyttää kaavoitustyön tukena. Tämän lisäksi yhtä lukuun ottamatta kaikilla Järvenpään pohjavesialueilla sijaitsevilla vedenottamoilla on vesilain mukaiset suojavyöhykkeet, joiden suoja-aluemääräykset on otettava huomioon kaavatyössä ja jotka rajoittavat maankäyttöä. Järvenpään keskusta sijaitsee syvän kallioperän ruhjevyöhykkeen päällä. Tämän vuoksi kannattaa harkita tarkoin ja selvittää etukäteen, millaiset maa- ja kallioperäolosuhteet niillä alueilla on, joille on tarkoitus sijoittaa esim. pilvenpiirtäjätyyppisiä rakennuksia. Niiden perustaminen vaatinee normaalista kerrostalorakentamisesta poikkeavia perustamisratkaisuja, joita ei ehkä kannata suunnitella pohjattomiin kallioruhjeisiin. Myös Haarajoen asemanseutu sijoittuu samaan kallioperän ruhjevyöhykkeeseen. Äänimaisema ja melun torjunta Yleiskaavavaiheessa on mahdollista saada aikaan äänimaiseman ja meluttomuuden kannalta korkeatasoista elinympäristöä. Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemalliraportissa ei ole käsitelty tavoiteltavaa äänimaisemaa millään tavalla. Yleiskaavatyössä tulisi selvittää ja arvioida eri vaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan ja vähintään valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitettyyn vähimmäistasoon olisi päästävä. Korkeatasoisempaa ääniympäristöä olisi kuitenkin tavoiteltava yleiskaavan esitystarkkuus huomioiden. Yleiskaavaratkaisun tueksi on hyvä laatia ajantasainen meluselvitys. Tärinään tulee kiinnittää huomiota erityisesti radan varressa.

32 UUDELY/12209/2016 3/4 Liikenne Järvenpään yleiskaava sisältää neljä rakennemallivaihtoehtoa, joiden liikenteelliset vaikutukset poikkeavat toisistaan. Rakennemallivaihtoehdoista tiivistyvä timantti sekä eteläinen kulttuurikehto tukisivat parhaiten kestävän liikennejärjestelmän toteuttamista, ja ovat sen vuoksi kannatettavia vaihtoehtoja yleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi. Tiivistyvä timantti tiivistäisi Järvenpään nykyistä keskustaa päärataan tukeutuen. Eteläinen kulttuurikehto puolestaan muodostaisi Järvenpään keskustan rinnalle aluekeskuksen Ainolan aseman ympärille. Tämän rakennemallivaihtoehdon kriittinen kohta on saada Ainolan aseman ympärille riittävästi asukkaita, jotta alueesta todella muodostuu joukkoliikennekaupunkia. Junavuorojen lisääminen edellyttää riittävää asukas-/työpaikkamäärää Ainolan aseman ympäristössä. Riittävä asukas-/työpaikkamäärä on tärkeää myös hyvien palvelujen turvaamiseksi lähellä käyttäjiä, jolloin myös liikkumistarve palveluiden saavuttamiseksi on pienempi. Rakennemallivaihtoehdoista vahvistuva pohjoinen nauha kehittäisi Haarajoen aseman ympäristöä asumisen ja työpaikkojen alakeskukseksi sekä työpaikka-alueita Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyden varrella. Vaihtoehto vahvistaisi Järvenpään merkitystä seudullisena työpaikka-alueena. Vaihtoehtoa heikentävänä piirteenä liikkumisen näkökulmasta on, että Järvenpään kasvu suuntautuisi keskustan lisäksi pohjoiseen, mikä lisäisi liikkumistarvetta keskustan ja Haarajoen välillä. Vahvistuvan pohjoisen nauhan vaihtoehdosta voisi yleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi valita työpaikka-alueiden kehittämisen poikittaisyhteyden varrella ja luopua asutuksen merkittävästä lisäämisestä Haarajoen aseman ympäristössä. Tällöin suunniteltu maankäyttö todennäköisesti kasvattaisi liikkumistarvetta vähemmän. Rakennemallivaihtoehto pientalojen comeback hajauttaisi kasvua, ja hajaantuneemman yhdyskuntarakenteen seurauksena liikkuminen painottuisi yksityisautoiluun. Liikkumista olisi vaikeaa ja kallista toteuttaa kestävästi. Edellä mainitut syyt eivät puolla tämän vaihtoehdon valitsemista yleiskaavan jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Kun Järvenpään yleiskaavan laadintaa jatketaan edellisistä vaihtoehdoista muodostetun rakennemallin pohjalta, on välttämätöntä jatkaa vaikutusten arviointia. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on tärkeää arvioida Järvenpäätä osana seutua. Järvenpäässä tehtävien ratkaisujen vaikutukset ulottuvat ympäryskuntiin ja voivat ulottua osin kauemmaksikin, mitä on tarpeen käsitellä liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi Ainolan asemanseudun vaikutukset Tuusulan kunnan maankäyttöön ja liikenneverkkoon ovat tällaisia vaikutuksia. Tärkeää on käsitellä myös sitä, miten Järvenpään naapurikunnissa ja yleensä seudulla tehtävät maankäytön ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat Järvenpäähän. Minkälaisia vaatimuksia sieltä seuraa Järvenpään

33 UUDELY/12209/2016 4/4 liikennejärjestelmän kehittämiselle? Esimerkiksi Ristikydön kehittämisen ja sen mahdollisen aseman vaikutukset ovat tarpeellisia selvitettäviä asioita. Yleiskaavan liikennejärjestelmää suunniteltaessa on tarpeen tarkastella Järvenpään ulkoisia joukkoliikenneyhteyksiä sekä juna- että bussiliikenteen osalta. Esimerkiksi HSL-alueen rajojen vaikutusta kannattaa käsitellä. Tässä kannattaa hyödyntää muun muassa MAL työssä käynnistynyttä selvitystä Kehysalueen joukkoliikenteen kehitystarpeet, jonka on tarkoitus valmistua keväällä Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyttä suunnitellaan parhaillaan kolmessa eri suunnitelmassa. Tästä suunnitelmakokonaisuudesta saadaan uutta tietoa yleiskaavaratkaisun laadinnan tueksi. Uudenmaan ELY-keskus pitää Järvenpään tulevaisuuden liikennejärjestelmäratkaisuja tärkeinä ja on varautunut rahoittamaan yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa yleiskaavan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tuomas Autere ja ratkaissut ylitarkastaja Reetta Suni. Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI UUDELY: Ilpo Huolman, Timo Kinnunen, Anna Puolamäki, Marjo Vuola, Henrik Wager Uudenmaan liitto HSL HSY Museovirasto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

34 Tämä asiakirja UUDELY/12209/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/12209/2016 har godkänts elektroniskt Esittelijä Autere Tuomas :08 Ratkaisija Suni Reetta :16

35

36

37

38 Yksityinen mielipide Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemallivaiheeseen Lähettäjä: Tekninen Palvelu Vastaanottaja: Vuokko Heinänen Kopio: Perttula Sampo; Selin Hannele; Heikkilä Jaakko; Pusa Riitta Aihe: VS: Järvenpään yleiskaava 2040/rakennemallit Päivämäärä: 23. maaliskuuta :57:55 Hei! Mielipiteesi on vastaanotettu ja lähetetty eteenpäin. Eija Tuomela tekninen neuvoja Lähettäjä: Vuokko Heinänen Lähetetty: 22. maaliskuuta :01 Vastaanottaja: Tekninen Palvelu Aihe: Järvenpään yleiskaava 2040/rakennemallit Mielipiteenäni rakennemalleista lausun seuravaa: VANHANKYLÄNNIEMI tulee säilyttää kaikkien kaupunkilaisten yhteiskäytössä virkistykseen ja vapaa-aikaan. PIETOLAN TEOLLISUUSALUE tulisi varata yleisten rakennusten alueeksi. Kun Pajalantien varressa olevat nykyiset toiminnat, mm. kierrätyskeskus ja kirpputori, joutuvat poistumaan kerrostalojen tieltä, tarvitaan niille uusia tiloja. Myöskin jotkut uudet urheiluharrastukset voisivat sijaita alueella. Alueen lähellä on jo Piiroinen, tennishallit uimahalli, jäähalli ja monet koulut. Miksi tavoitella hurjaa vöestönkasvua, kun palveluja ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan riittävästi. Se on jo nyt nähtävissä. Eri tilaisuuksissa esitellyt suunnitelmat ovat aika vaikeasti hahmotettavissa, kun niissä ei esitetä selvästi nykytilannetta. Vuokko Heinänen Tehokatu Järvenpää

39 Yksityinen mielipide Järvenpään yleiskaava 2040 rakennemallivaiheeseen NÄKÖKOHTIA 2040 KAAVASUUNNITTELUUN Jatkuva kiinnostus toimintaympäristöön on aiheuttanut harrastukseksi eri alueisiin kohdistuvan tietojen keräämisen, analysoinnin ja vaikutusten arvioinnin. Työikäisenä valtio maksoi aika haastavan alueen seurannasta palkkaa ja nyttemmin eläkettä. Yhdyskuntasuunnittelu on aina ollut mielenkiinnon kohteena, vaikka en ole saanut alalle minkäänlaista koulutusta. Vaihteleva elämä on antanut mahdollisuuden tutustua erilaisiin ympäristöihin ja niihin kehittyneiden elämänmuotojen vertailuun. Esimerkkkinä voisi kehaista tuttavapiiriin kuuluneen Jerusalemin pormestarin, jonka kirjoittama kaupungin historia ja hienoksi kirjaksi sidottu kaavasuunnitelma omistuskirjoituksin ovat kirjahyllyssäni. Jos kiinnostaa, kirjaa voi lainata. Seuraavassa tarkastelussa eräiden yleisten havaintojen lisäksi arvioin vain omaa asuinaluettani, joka on Juholankadun ympäristö. Oletan, että muilla alueilla asuvat aktiiviset kaupunkilaiset hoitavat asian omilta osiltaan. Tuon esille myös seikkoja, jotka eivät ole kaavasuunnittelijan päätettävissä, mutta joihin voidaan kaavasuunnittelun kautta vaikuttaa. YLEISIÄ HAVAINTOJA Juholan alueen yleisenä periaatteena on 60- luvulta lähtien ollut kaupunkikuvaa säätelevä päätos, jonka mukaan keskustan- ratavarren alueelle rakennetun kerrostalomassan korkeutta alennetaan järveä kohti siirryttäessä ja Juholankadun - Huvilakadun kortteleihin sallittiin vain 1- kerroksinen omakotitalojen rakentaminen. Suuret tontit muuttuivat rivitalotonteiksi ja periaatteesta poikettiin merkittävästi rakentamalla kasinon tonttia vastapäätä kerrostalo. Rakennuksella on taustaa kuvaava paikallisnimi, "Åbergin Torni" Lopullinen muutos tapahtui, kun kaava 2030 mahdollisti kerrostalorakentamisen Sibeliusväylän varteen. Rakentamista on saadun tiedon mukaan tarkoitus jatkaa Sipoontien risteykseen saakka. Muutos aiheutti kiivaita vastalauseita alueen omakotiasukkailta ja valituksen hallinto- oikeuteen, joka totesi, että päätökset oli tehty laillisessa järjestyksessä. Allekirjoittaneen pohdinnassa kaava 2030 muistuttaa erehdyttävästi mustekalaa, joka ojentaa yhden lonkeroistaan Sibeliusväylän vartta pitkin. Teoreettisesti tarkastellen samat asuinneliöt olisi saatu aikaan kytkemällä kaksi taloa rinnakkain ja 2 talon ryhmissä edelleen päällekkäin. Kahdenkymmenen kerroksen tornina olisi sama asuntomäärä tarvinnut puolen hehtaarin tontin. Se ei käynyt, koska kaavoitushyöty olisi jäänyt saamatta. Kaupunkikuvan muutosta ei tarvitse eikä voi hinnoitella. Uusi kaava 2040 lähtee luonnollisesti olemassa olevasta ja rahapulakin on edelleen olemassa entistä suurempana. Peruslähtökohdat Juholan alueen suunnittelussa eivät ole muuttuneet. Alueelle leimaa- antava on savikerrostuma, joka on paksuimmalta kohdaltaan yli 20m paksu. Paksuin kohta on Urheilukadun- Juholankadun risteyksen tienoilla ja kerrostuma ohenee keskustan- Mannilantien- Lepolan suuntaan.

40 Peruskallio pilkistää mainituilla alueilla pintaan. Vastaavasti maanpinta alenee reunoilta kohti keskustaa. Geologit kutsuvat muodostumaa linssiksi. Savi on veden kyllästämää liejua ja välissä on hiekkakerroksia, jotka mahdollistavat pohjaveden liikkumisen sivusuunnassa. Pinnanmuoto antaa mahdollisuuden ja tarpeen suunnitella hulevesien käsittely alueen kokonaisuutena. Päiväkodin viereen tehty laskeuttamisallas muodostaa tehokkaan hyttyshautomon. Päiväkoti- ikäiset eivät läpsi hyttysiä hengiltä. Mahtavatko päiväkotitädit tuntea malarian ensioireet? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Suomessa havaitaan paikallinen malariaepidemia. Virhe on helposti korvattavissa täyttämällä allas lohkarekivillä, peittämällä pinnalta ja ohjaamalla hulevedet Juholankadun hulevesiviemäriin. Mikroskooppisen muovijätteen ja aiheuttamat ongelmat ja niiden torjuminen on luku sinänsä. Aikanaan ihmettelin, miksi Tuusulanjärven lahna ei juuri kasva kiloa suuremmaksi ja on aika rasvaton. Sama ilmiö on havaittavissa kaikissa särkikaloissa, jotka tonkivat ruokansa pohjasta. Median markkinoima kuva kaislikossa uivasta muovikassista ei ole vastaus kalojen muumioitumiseen. Vastaus löytyy muovisekoitteisista auton renkaista ja asfaltista irtoavasta vain mikroskoopilla havaittavista partikkeleista, jolle hyvänä lisänä tulevat keinokuitukankaiden kuidun pätkät. Niiden erottaminen laskeuttamisaltaissa vaatii toivottoman pitkän ajan ja kaavoittajan kannattaa suunnitella alueen hulevesien käsittely kokonaisuutena, jossa viimeisenä ennen järveä on mikroskooppisten partikkelien suodatinlaitos. Savilietekerroksen päälle on kasattu täytemaata eripaksuisia kerroksia, rakennettu liikenneväyliä, omakotitaloja ja kaikenlaista painavaa. Tuloksena on, että savessa ja savikerrosten välissä olevien sorakerrosten vesi on paineen alaisena. Kun veteraani kaivoi 1952 kaivon Juholankatu 15 pihaan, hän törmäsi 3m syvyydessä sorakerrokseen ja vesi asettui 2,5m syvyyteen pinnasta. Nyt vesi nousee ylimmässä renkaassa n 10cm maanpinnan yläpuolelle. Kun JuholanK 9 asensi maalämpöputkia, työ jäi viikolopuksi kesken ja kellariin tuleva putki tulppaamatta, kellarissa oli maanantaina vettä yli metrin. Ylimääräinen paino voi myös aiheuttaa liejun hitaan pursumisen järveen ja aiheuttaa rannassa jatkuvasti toistuvan ruoppaamisen. Jos näin tapahtuu, kuivan maan pinta alenee ja kallioperään saakka paalutetut kerrostalot jäävät paalujensa varaan. Se voi aiheuttaa yllätyksiä alimmissa kerroksissa. Kannattaisi ehkä mitata tarkasti esimerkiksi Sibeliusväylänn korkeusasema ja todeta, painuuko se alaspäin ja jos painuu,paljonko vuodessa. Liejusaven sulfaattipitoisuutta ei myöskään ole tietääkseni tutkittu. Hapen kanssa tekemisiin jouduttuaan ja saatuaan sadevettä niskaansa se tuottaa rikkihappoa hulevesiin. Ilmiö on tiedossa Espoossa ja Porvoossa. Kaava 2040 noudattaa voimassa olevaa päätöstä jatkuvasta väkiluvun kasvattamisesta kehityksen edellytyksenä. Olemassa oleva tyhjä asunto tietysti houkuttelee esimerkiksi eläkeläistä tai työtöntä, mutta työpaikkojen lisääminen on asuntojen rakentamisen tärkeä edellytys. Jatkuvasta kasvusta voidaan olla kahta mieltä. Jos väkiluku nelinkertaistuu 40 vuoden välein, aika heikollakin laskutaidolla saadaan selville,milloin väkiluku ylitää henkeä. Sitä ennen on kai tehtävä uusia päätöksiä. PAIKALLISIA TOIVEITA Tulevassa kaavassa käsiteltävän alueen pohjoisosassa on viivoitus, jonka selityksenä on "Uudistuva täydentäminen" ja lisäselvityksenä "Purkava saneeraus". Tekemieni kyselyjen perusteella totean, että se, mitä nuo sanonnat käytännössä merkitsevät, ei oikein asukkaille aukea. Oma käsitykseni, johon monet keskustelukumppanit ovat yhtyneet on, että mikään ei estä Sibeliusväylän- Sipoontien- ja Koulujen- Seurakunna rajaaman alueen käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena, varsinkin kun se on yhtenäinen kokonaisuus jo valmiiksi. Jotkut ovat jo sitä mieltä toteutuneiden muutosten jälkeen, että he eivät jää

41 kyyristelemään kerrostalorivin taakse. Ei se mitään, kyllähän kaavoittaja huolehtii siitä, että väljemmiltä alueilta löytyy omakotitontteja. Ikävämpi akuutti ilmiö on, että monipuolisen lähipalvelupisteen muodostanut huoltoasema poistui, eikä koko Juholan alueella ole minkäänlaista lähipalvelua. Pitkällä tähtäimellä keskustan läheisyyden huomioon ottaen alue kannattaisi sisällyttää tiiviin kerrostalovaltaisen alueen piiriin. Omistussuhteet huomioon ottaen muutos vie aikaa, mutta sitähän maailmassa on. Mustekalakaava saataisiin tältä osin muistuttamaan pyöreäreunaista simpukkaa. Edellä esitetyn lisäksi totean kannattavani jatkotyön kohteeksi "Tiivistyvä Timantti" vaihtoehtoa. Toivotan kaavoittajille jatkuvaa jaksamista vaativassa ja mielenkiintoisessa tehtävässänne. Esko Veijalainen Juholankatu 15 Järvenpää