Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1
Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2
3 Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät
Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Hallinto ja hyvinvointipalveluryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous ja liiketoimintaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä TILAAJALAUTAKUNNAT HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Laitoshoito Tampereen Ateria Tampereen Infratuotanto Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Seudullinen joukkoliikennelautakunta TYTÄRYHTIÖT JA YHTEISÖT 4
Kaupunginvaltuusto Kaupunkilaisten vaaleilla valitsema kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua ja yhtä monta varavaltuutettua Kaupunginvaltuuston työjärjestys 5
Kaupunginhallitus Tampereen kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii pormestari Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen määräämäkseen toimikaudeksi Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa ja taloutta sekä toimeenpanee valtuuston päätökset Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat pormestarin lisäksi konsernihallinnon ryhmien johtajat Kaupunginhallituksella on kaksi jaostoa: henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto Kaupunginhallituksen johtosääntö 6
Kaupunginhallituksen tehtäviä vastata kaupungin hallinnosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuusvalvonnasta vastata kaupunkistrategian valmistelusta vastata talousarvion ja suunnitelman valmistelusta seurata valtuuston asettamien tavoitteiden ja talouden toteutumista vastata tilaaja tuottaja toimintojen yhteensovittamisesta hyväksyä hankinnan ja kilpailuttamisen sekä markkinoilla toimimisen ohjeet ja menettelytavat päättää kuntademokratian ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien täytäntöönpanosta 7
Kaupunginhallituksen esittelijät Pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat Konsernihallinnon ryhmien johtajat esittelevät toimivaltaansa kuuluvat asiat.talousasioista vastaava johtaja esittelee kuitenkin asiat, joilla on talousarviosta poikkeavia taloudellisia vaikutuksia. Pormestari voi tarvittaessa ottaa asian esiteltäväkseen. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja valmistelee ja esittelee pormestaria koskevat asiat 8
Kaupunginhallituksen jaostot Kaupunginhallitus valitsee henkilöstöjaostoon 7 jäsentä Esittelijänä toimii konsernihallinnon henkilöstöasioista vastaava konsernihallinnon ryhmän johtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija Kaupunginhallitus valitsee liiketoimintajaostoon 7 jäsentä Esittelijöinä toimivat toimivaltaiset konsernihallinnon ryhmien johtajat tai heidän määräämänsä viranhaltijat Kaupunginhallituksen johtosääntö 9
Pormestari Pormestari on valtuuston keskuudestaan valitsema päätoiminen luottamushenkilö Pormestari valitaan vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan Pormestari on kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja esittelijä sekä kaupungin johtaja Pormestari johtaa sekä tilaaja että tuottajaorganisaatioita Pormestari on vastuullinen valtuustolle Valtuusto voi erottaa pormestarin yksinkertaisella äänten enemmistöllä 10
Pormestarin tehtäviä toimia kaupunginhallituksen puheenjohtajana määrätä kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivoista johtaa ja kehittää kaupungin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa johtaa kaupunkistrategian valmistelua edistää kuntademokratiaa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia vastata seutuyhteistyön valmistelusta johtaa tilaaja tuottaja toimintojen yhteensovittamisesta sekä edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa vastata kaupungin edunvalvonnasta, edustamisesta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin 11
Apulaispormestarit Apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka valtuusto valitsee keskuudestaan vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan Apulaispormestarit ovat kaupunkilaisille palveluja järjestävien tilaajalautakuntien puheenjohtajia Apulaispormestarit linjaavat asioiden valmistelua lautakuntien päätettäväksi ja vastaavat toimialueensa edunvalvonnasta sekä yhteydenpidosta sidosryhmiin Apulaispormestarit ovat vastuullisia valtuustolle Valtuusto voi erottaa apulaispormestarin yksinkertaisella äänten enemmistöllä 12
Apulaispormestarien tehtäviä toimia lautakunnan puheenjohtajana määrätä lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivoista tilaajapäälliköille antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja käyttää lautakunnan puhevaltaa johtaa talousarvioprosessin varsinaisia palvelusopimusneuvotteluja ja seurata sopimusten toteuttamista yhdessä tilaajapäällikön kanssa johtaa palvelustrategian ja vuosisuunnitelman valmistelua vastata kaupungin edunvalvonnasta, edustamisesta, kansainvälisistä suhteista ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin 13
Tilaajalautakunnat Kaupunginvaltuuston valitsemien tilaajalautakuntien jäsenet (11) ovat kaikki valtuutettuja tai varavaltuutettuja Lautakuntien puheenjohtajina toimivat apulaispormestarit Tilaajalautakunnat on muodostettu kuuden asiakaslähtöisen ydinprosessin mukaisesti Tilaajalautakunnat määrittävät kaupungin tarjoamat palvelut, valitsevat palvelun tuottajat, rahoittavat palvelutuotannon sekä arvioivat tuotantojärjestelmän toimivuutta Vuoden 2011 alussa aloitti toimintansa seudullinen joukkoliikennelautakunta, joka toimii kuntien yhteisenä seudullisena joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Tampereen kaupunginvaltuuston ja hallituksen alaisuudessa. 14
Tilaajalautakuntien tehtäviä vastata viranomaistoiminnasta vastata palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä vastata kuntalaisten ja muiden asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämisestä selvittää vaihtoehtoiset palvelun tuottamistavat ja valita niistä kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisin valita palvelujen tuottajat päättämissään rajoissa hyväksyä palvelusopimukset ja muut merkittävät sopimukset sekä valvoa niiden noudattamista hyväksyä palvelustrategia, tilaajan vuosisuunnitelmaehdotus ja vuosisuunnitelma vastata sopimusohjauksesta, laadunvarmistuksesta ja arvioinnista sekä 15 vastata kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kehittää asiakasohjautuvuutta palvelujen järjestämisessä
Tilaajatoiminta Tilaajatoiminta on organisoitu asiakaslähtöisesti kuuteen ydinprosessiin Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessit valmistelevat tilaajalautakuntien päätettäväksi tulevat asiat Kutakin ydinprosessia johtaa tilaajapäällikkö, tilaajaryhmän toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa tilaajajohtaja 16 Tilaajaryhmä on osa konsernihallintoa
Hyvinvointipalvelujen tuotanto Kaupungin itse tuottamat hyvinvointipalvelut on organisoitu kuudeksi tuotantoalueeksi Sosiaali ja terveyspalveluja tuottavat avopalvelut, laitoshoito ja erikoissairaanhoito Sivistyspalveluja tuottavat päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Tuotantoalueita johtavat valtuuston valitsemat 7 jäseniset johtokunnat ja johtokuntien valitsemat tuotantojohtajat Hyvinvointipalveluihin kuuluu lisäksi Sara Hildénin taidemuseo, jolla on oma johtokuntansa HYVINVOINTIPALVELUT TUOTANTOALUEET / JOHTOKUNNAT Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Hyvinvointipalvelujen johtosääntö 17
Tuotannon johtokunnat vastaavat valtuuston ja kaupunginhallituksen palvelujen tuottamiselle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä konsernimääräysten noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta johtavat palvelutuotantoa ja tuotantojohtajaa hyväksyvät omistajapoliittisiin linjauksiin perustuvan tuotantostrategian ja varmistavat, että tuotantoalue toteuttaa hyväksyttyä strategiaa hyväksyvät palvelusopimukset ja varmistavat palvelusopimuksen toteutumisen sparraavat tuotannon johtoa palveluiden kehittämisessä ja tuottavuuden parantamisessa tuovat asiakkaan/käyttäjän ääntä palvelutuotantoon 18
Johtokuntien tehtäviä vastata palvelujen tuottamisesta valvoa palvelujen tuotannon kannattavuutta, kehittämistä, laatua ja kilpailukykyisyyttä hyväksyä palvelusopimus ja muut merkittävät sopimukset hyväksyä tuotantostrategia hyväksyä ehdotus tuottajan vuosisuunnitelmaksi hyväksyä vuosisuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista vastata toiminnan ja talouden seurannasta päättää palvelujen ja suoritteiden hinnoitteluperusteista vastata tuottajan tuotteistuksesta ja arvioinnista huolehtia asiakasnäkökulmasta päättää tuotantojohtajan ottamisesta ja erottamisesta sekä kelpoisuusvaatimuksista ja varahenkilöistä päättää henkilöstösuunnitelmasta 19
Liikelaitokset ja muut taseyksiköt Kaupunkikonserniin kuuluu 7 liikelaitosta, jotka huolehtivat osasta kaupungin palvelutuotantoa Liikelaitoksia johtavat valtuuston valitsemat johtokunnat ja johtokuntien valitsemat toimitusjohtajat Tampereen aluepelastuslaitos toimii taseyksikkönä ja huolehtii Pirkanmaan alueen 24 kunnan pelastustoimesta Tampereen Ateria LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen aluepelastuslaitos 20
Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Kaupunkikonserniin kuuluu 47 tytäryhteisöä eli osakeyhtiötä tai säätiötä, jotka katsotaan omistusosuuden tai määräysvallan kautta kuuluvan konsernin tytäryhtiöksi tai yhteisöksi Tampereen kaupunki on mukana viidessä kuntayhtymässä 21
Konsernihallinto Tarkastustoimikunta Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Hallinto ja hyvinvointipalveluryhmä Tilaajaryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous ja liiketoimintaryhmä Konsernihallintoon kuuluu kolme kaupunkikonsernin ohjauksesta ja valvonnasta vastaavaa ryhmää: hallinto ja hyvinvointipalveluryhmä, kaupunkikehitysryhmä sekä talous ja liiketoimintaryhmä. Ryhmien toiminnasta vastaavat konsernihallinnon ryhmien johtajat, jotka ovat pormestarin lisäksi kaupunginhallituksen esittelijöitä Neljäntenä ryhmänä konsernihallinnossa toimii tilaajajohtajan johtama tilaajaryhmä. Konserniohjauksen koordinointia tukee hallinto ja hyvinvointipalveluryhmässä hyvinvointipalveluiden tuotannon ohjaus ja talous ja liiketoimintaryhmässä liiketoiminnan ohjaus. Konsernihallinnon ja tuotannon tukitoimintoja on keskitetty taloushallinnon palvelukeskukseen ja hallintopalvelukeskukseen sekä työllisyyden hoidon palveluyksikköön (konsernipalvelut). Konsernihallintoon kuuluvat lisäksi tarkastustoimikunta ja sisäinen tarkastus. 22
Konsernihallinnon ryhmien tehtäviä Hallinto ja hyvinvointipalveluryhmä vastaa henkilöstöjohtamisesta lakiasioista päätösvalmistelusta tietohallinnosta viestinnästä riskienhallinnan organisoinnista ja siihen liittyvien suunnitelmien koordinoinnista ja ohjauksesta vakuuttamisen toteuttamisesta hyvinvointipalveluiden konserniohjauksesta (hyvinvointipalveluiden tuotannon ohjaus) 23 Kaupunkikehitysryhmä vastaa yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta elinkeinopolitiikasta maapolitiikasta asuntopolitiikasta ympäristöpolitiikasta ja kestävän kehityksen edistämisestä
Konsernihallinnon ryhmien tehtäviä Talous ja liiketoimintaryhmä vastaa strategisesta kehittämisestä ja suunnittelusta kuntayhteistyön, kaupunkipolitiikan ja aluekehittämisen koordinoinnista strategista johtamista tukevan johdon raportointitiedon, tilasto ja tutkimustiedon sekä laadunarvioinnin menetelmien kehittämisestä talouden ja laskennan ohjauksesta rahoitus ja sijoitustoiminnasta hankinnan strategisesta ohjauksesta liikelaitosten, yhtiöiden ja säätiöiden konserniohjauksesta (liiketoiminnan ohjaus) 24 Tilaajaryhmä vastaa palvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta tilaamiseen liittyvistä tuki ja kehittämisprosesseista lautakuntien ja niiden jaostojen toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta viranomais ja asiamiestoiminnan järjestämisestä
Konsernin operatiivinen johtaminen Konsernin johtoryhmä valmistelee merkittävimmät kaupungin strategiseen johtamiseen liittyvät asiat poliittiseen päätöksentekoon sekä yhteensovittaa tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa Konsernijohtajien kokous täydentää operatiivisen johtamisen osalta konsernin johtoryhmän työtä yhteensovittamalla konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät merkittävimmät ratkaisut Pormestarin esikunta tukee pormestarin työtä 25
26 Toimintamallin kuvaus
Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Kuntalainen Asiakaslähtöinen prosessiajattelu Pormestarimalli 27
Tampereen toimintamalli pähkinänkuoressa Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallin avulla Tilaaja tuottaja malli Asiakaslähtöisyys Pormestarimallin myötä kaupungin poliittisella johtamisella on tunnistettavat kasvot ja asioiden valmistelu on demokraattisesti johdettua Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tilaaja tuottajamallilla tavoitellen vaikuttavuutta, monipuolisuutta ja taloudellisuutta Kaupunkilaiset osallistuvat asioiden valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen 28
Pormestarimalli Tuo näkyville poliittisen johtajuuden kasvot Pormestari on valtuutettu, eli kansalta valtakirjan saanut luottamushenkilö. Hän johtaa kaupunkia ja vastaa tehdyistä päätöksistä kuntalaisille. Valtuuston enemmistö voi hänet myös erottaa, jos luottamus menetetään. Poliittinen päätöksenteko mukaan asioiden valmisteluun Poliittiset valinnat tehdään silloin, kun valmistelulle annetaan suunta, ei vasta päätöksenteossa. Pormestari ja apulaispormestarit johtavat ja osallistuvat asioiden valmisteluun kaupungin johtoryhmässä, kaupunginhallituksessa ja tilaajalautakunnissa. Selventää rajoja virkamiestoiminnan ja politiikan välillä Poliitikot päättävät linjauksista ja vastaavat niistä kuntalaisten suuntaan, virkamiehet toteuttavat tehtyjä päätöksiä. Pormestarilla on mandaatti johtaa myös sellaisia asioita, jotka ovat luonteeltaan poliittisia. 29 Siirtää tarkoituksenmukaisuusharkintaa politiikan tehtäväksi Politiikka on tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Niistä asioista, jotka ovat kunnassa tämän harkinnan piirissä, pitäisi myös päättää poliittisella tasolla.
Kuntalaiset kumppaneina Alvarit ovat alueiden asukkaista ja eri järjestöjen edustajista koostuvia alueellisia työryhmiä, jotka ottavat kantaa valmistelussa oleviin asioihin ja tekevät esityksiä asukkaille tärkeiden asioiden ottamisesta kaupungin päätöksentekoon Vuonna 2011 Alvari toimii 4 palvelualueella: Länsi Tampere, Etelä Tampere, Kaakkois Tampere ja Koillis Tampere Lisäksi keskikaupungin Alvari, joka toimii Facebookissa Internetissä toimivan Valma valmistelufoorumin kautta asukkaat voivat ottaa kantaa valmistelussa oleviin asioihin Pormestari ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja järjestävät säännöllisesti asukastilaisuuksia Asiakaspalautetta palveluista kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti 30
Monituottajamalli Tampereella Kaupunki huolehtii järjestämisvastuullaan olevien palveluiden saatavuudesta ja laadusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä tuotetaan Kaupungin oman tuotannon rinnalla on ulkopuolisten yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa Uusia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseen etsitään hyödyntämällä olemassa olevia palvelumarkkinoita ja luomalla uusia markkinoita Kaupungin omaa palvelutuotantoa kehitetään ja sen tuottavuutta lisätään 31
Tilaaja tuottaja malli Tampereella Tampereen toimintamallissa tilaaja ja tuottaja on erotettu toisistaan Hierarkiaohjauksesta on siirrytty strategiseen kumppanuuteen Tilaaja vastaa palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä ( mitä ) arvioi palvelutarpeita, valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen tuotantotavan ja hankkii palvelut Tuottaja vastaa palvelujen tuottamisesta ( miten ) kehittää tuotanto organisaatiota sekä palvelutuotannon laatua ja kannattavuutta Tilaajan ja tuottajan solmima palvelusopimus on keskeinen ohjauksen ja yhteistyön väline sopimusta valmisteltaessa määritellään yhdessä tilattavien palvelujen sisältö, laatu, laajuus ja hinta sopimusohjauksen toimivuus keskeistä toimintamallissa onnistumiselle 32
Sopimusohjaus toiminnan ja talouden ohjausmallina Malli perustuu neuvotteluille, ei hierarkiaohjaukselle Työnjako tilaaja keskittyy palvelutarpeen kautta palveluiden sisältöihin, laajuuteen, laatuun ja kustannuksiin tuottaja keskittyy sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan (mm. henkilöstöresurssit, muut tuotannontekijät) Kilpailuttaminen ulkoisen hankinnan välineenä julkisten hankintojen lainsäädäntö määrittelee Sopimusten laadinta ja seurantaprosessi on keskeinen osa kaupungin talous ja strategiaprosessia 33 On kyettävä osoittamaan palveluiden vaikutukset ja niiden toteuttamiseen käytettyjen resurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö kuntalaisille/asiakkaille sekä poliittiselle päätöksenteolle
Nykyisen toimintamallin avainasiat Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallissa Toimiva tilaaja tuottaja malli Aidon asiakaslähtöisyyden luominen Uudistuksen osatekijät nähtiin yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena pormestari tilaaja tuottaja asiakaslähtöisyys (prosessit) 34
Tilaaja tuottaja mallissa Kustannustietoisuuden ja sitä kautta myös läpinäkyvyyden lisääminen Työvoiman saatavuuden varmistaminen Toimintojen tehostaminen Parempi kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin Tilaaja tuottaja mallia käytetään välineenä, se ei ole itsetarkoitus se tuo tuotteen eli asiakkaan saaman palvelun näkyvämmäksi (hinta laatu) se mahdollistaa tuotanto organisaatioiden uudistamisen se mahdollistaa palveluiden vaihtoehtoiset tuotantotavat se mahdollistaa uudenlaisen johtamisen 35
Toimintamallin keskeisiä kehittämishaasteita roolien ja työnjakojen selventäminen tuotteistuksen ja sopimusohjauksen kehittäminen ostetaanko suoritteita vai kokonaispalvelua laatumittarit bonukset ja sanktiot hankintaosaamisen vahvistaminen ja strategisen ajattelun lisääminen palvelujen järjestämisvastuusta asiakaslähtöisen prosessiajattelun eteneminen aitojen yhteistyömuotojen ja luottamuksen rakentaminen konserniohjauksen selkiyttäminen 36
Kiitos!