Lastensuojelun sijaishuollon avoin yksikkörekisteri Lasteri. Lape-päivät Pia Eriksson, Tarja Heino, THL

Samankaltaiset tiedostot
Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa

Sijaishuollon laatukriteerit Sijaishuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaishuoltoa kehittämässä, ohjaamassa ja valvomassa Teija Aaltonen

Kohti lapsikeskeistä valvontaa. Valtakunnalliset sijaishuollon yhteiskehittämispäivät

Esiselvitys, I vaihe Tarja Heino, tutkimusprofessori Pia Eriksson, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sote-valtakunnallisten toimijoiden yhteinen tavoitetila: Luova-virasto Petri Huovinen, kehittämispäällikkö (Valvira)

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen valvonnassa ja ohjauksessa

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lastensuojelun sijaishuolto muutoksessa Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Palveluluokitusten kehittämisen tilannekatsaus

LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS JA SIJAISHUOLLON LAATUKRITEERIT

Ajankohtaista aluehallintovirastosta

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Palveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa

Tuottajien organisaatiotiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

VALTAKUNNALLINEN TIEDOLLA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN TILANNE. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa. Valtakunnalliset Lape-päivät Riitta Laakso / Jaana Tervo

Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Pia Eriksson, kehittämispäällikkö, THL

SOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke. Mikko Huovila STM / DITI

MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Kohti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin johtamista uudessa maakunnassa HYVÄÄ ARKEA. YHDESSÄ. LÄHELLÄ.

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta/ sosiaalihuolto perhe- ja sosiaalipalveluissa. Työvaliokunta Mika Forsberg

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Aluehallintoviraston sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta

Tehdään yhdessä! LAPE muutosohjelman näkökulmia monialaisuuteen

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Lastensuojelupalvelut

Hanna Hämäläinen

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

JÄRJESTÄJÄN TIETOMALLI

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Lastensuojelun kehittäminen yhteiskehittämö toimintatapana

Lasteri ideasta toteutukseen

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Mikkeli Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

KUNTIEN OMAVALVONNAN ORGANISOINTI

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

SOTE-PALVELULUOKITUKSET HEBU-PALVELUT

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO THL

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Toimiva lastensuojelu

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

Sote-organisaatiorekisterit nyt, piloteissa ja tavoitetilassa

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

Kunnan valvontavelvollisuus

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

YKSITYISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN VALVONTA JA SUUNNITELMA VUODELLE 2017

Sote:n digimuutoksen toteutus

Valviran strategia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

LAPE-muutosagentin ja kuntaagentin haku

Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

TOISSIJAISEN KÄYTÖN ALARYHMÄ. Työsuunnitelma

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Viranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä

Transkriptio:

Lastensuojelun sijaishuollon avoin yksikkörekisteri Lasteri Lape-päivät Pia Eriksson, Tarja Heino, THL

Taustaa Lastensuojeluperustein sijoitettuina oli vuoden 2017 aikana 17 956 lasta ja nuorta Valtiolla on erityinen velvollisuus sijoitettujen lasten julkisena huoltajana (hoito ja valvonta) laadun varmistaminen. Sijaishuollon palvelutuotanto on monimuotoistunut ja yksityisten palveluntuottajien (erityisesti yritysten) osuus on kasvanut 2000-luvulla. Sijaishuollon (laitosten) valvontaan on tulossa muutoksia soten myötä lupamenettelystä luovutaan ja omavalvonta korostuu Sähköiset palvelut tukevat lapsi- ja perhepalveluiden uudistamista ja uusia toimintamalleja. 2

Yhtenäisen tietopohjan ja rekisterin tarve Yksityisten palveluntuottajien rekisteri on tällä hetkellä olemassa Valvirassa. Valverista -> Soteri. 443 yksityistä sijaishuollon ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa palveluntuottajaa, ja näillä on yhteensä 671 toimintayksikköä (2018) Valtaosa palveluntuottajista on yrityksiä (90,5 %). Muita yleishyödyllisiä toimijoita on 9,5 % Julkisten palveluntuottajien yksiköistä eikä palveluista ole mitään kansallista rekisteriä/tietopohjaa Soteri-rekisteri mahdollistaa yhtenäisen perusrekisterin 1.1.2019 alkaen (yksityiset ja myöhemmin myös julkiset laitokset) 3

Sijaishuollon avoin yksikkörekisteri Lasteri Luodaan kansallinen rekisteri sijaishuoltoyksiköistä, joka palvelee sekä asiakkaita että kaikkia vastuu- ja intressitahoja Kytkös Soteri-rekisteriin sisältö tuottajalain mukaan (HE 52/2017,13 ) Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisteri-ilmoituksen sisällöstä, rekisteriin talletettavista tiedoista ja rekisterin tietosisällöstä. Täydennetään reaaliaikaisella tiedolla, joita palveluntuottajat (yksiköt) täydentävät (esim. vapaat paikat, osaaminen, omavalvontasuunnitelmat) Yhtenäistää perustietojen kuvaukset palveluista -> tieto kaikille tarvitseville: asiakkaat, maakunnat, palveluntuottajat, valvontaviranomaiset 4

Hyödyt asiakkaalle Kansallisen rekisterin kautta myös lapset, nuoret ja heidän läheisensä voisivat tutustua palvelutarjontaan ja osallistua oman sijaishuoltopaikkansa valintaan. poimia rekisteristä itselleen tärkeillä kriteereillä hoito/sijoituspaikkoja hakusanoilla, ja osallistua siten aktiivisena toimijana omassa asiassaan. Asiakkaiden sitoutuminen sijoitukseen voi vahvistua, ja se on hoidon vaikuttavuuden kannalta merkittävä tekijä. Sopivaa paikkaa etsitään ja selvitetään monesta näkökulmasta, jolloin loppuhyöty kohdentuu asiakkaalle, lapselle. Lapselle löytyy tarpeita vastaava sopivin paikka 6

Hyödyt maakunnalle Asiakasohjaus ja matching helpottuu sosiaalityössä Maakunta ja kunnat säästäisivät kustannuksissa ja työajassa. Vapautunutta työaikaa voidaan kohdentaa yhtäältä neuvottelukäytäntöjen kehittämiseen palveluntuottajien kanssa ja toisaalta lasten aseman ja yhteistyön vahvistamiseen perheen kanssa. Rekisteri tulisi maakuntien hyödyksi myös palvelujen seurannan, kehittämisen ja toiminnan johtamisen tukena. Etsittäessä lapsen ja perheen tarpeisiin sopivaa hoitopaikkaa, voidaan samalla saada näkyviin ne katveet ja aukot alueellisesti ja kansallisesti, joihin ei tullut rekisteristä osumia. Pohtia voisi myös palautekanavan merkitystä ja muotoa ammattilaisilta ja asiakkailta. 7

Hyödyt palveluntuottajalle Palveluntuottajat saavat tarjontansa esille samassa paikassa. Avoin alusta kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. Yhtäältä kaikilta on siellä saatavana samat tiedot ja toisaalta jokainen yksikkö voi tuoda itseään yksilöllisesti esiin. Kukin tuottaja pääsee päivittämään tietojaan ja liittämään oheisaineistoa. Alustalla olisi paikka toimintakertomukselle, omavalvontasuunnitelmalle sekä muulle toiminnan kuvaukselle. Rekisteri tuo esiin erilaisia yksikköjä ja toiminnan järjestämisen vaihtoehtoja, jotka osaltaan voivat auttaa tuottajia löytämään kehittämisideoita ja kohteita myös itselleen. 8

Hyödyt valvontaviranomaisille Rekisteri hyödyttää kaikkia valvontaviranomaisia (vastuusosiaalityöntekijää, maakuntaa ja aluehallintoviranomaisia ja Valviraa (Luovaa). tarkastuskäynnit ja lupamerkinnät rekisteriin ja vähentäisivät päällekkäistä työtä tarkastuskertomusten yhteenvedot ja kantelujen perusteella tehdyt ratkaisut. Viranomaisten työ sovittuisi yhteen ja resursseja säästyisi toiminnan läpinäkyvyyden ja yhdenmukaistumisen myötä. Palveluntuottajien toiminnan lain- ja asianmukaisuuden seuranta ja arviointi helpottuisi. 9

Hyödyt tilastoviranomaiselle ja tutkimukselle Tilastoviranomainen (THL) saisi rekisteristä tarvittavat yksikköjä, niiden sijaintia ja paikkamääriä, palvelutarjontaa, henkilöstöä sekä kustannuksia koskevat tilastotiedot kansallista ja maakunnallista arviointia ja seurantaa varten. Pohja toiminnan arvioinnille (tarpeiden ja palvelujen kohtaavuus maakunnissa) toteutuisi. Tällä hetkellä ei ole yhdenmukaista tilastotietoa edes laitosten lukumääristä, sijaintipaikoista tai hoitovuorokausihinnoista. Rekisterin avulla voitaisiin tehostaa kustannusseurantaa ja samantyyppisten yksiköiden vertailu tulisi mahdolliseksi. Lapsen sijoituspolkujen seuranta voisi mahdollistua (anonymisoituna) 10

Rekisteriasian valmistelu LAPEssa Lastensuojelun laitoshoitoa, perhehoitoa ja sijaishuollon ohjausta ja valvontaa kehitetään maakunnissa ja valtakunnallisesti Tarve noussut LAPE-kehittämisessä laadun varmistamisen, hankinnan ja valvonnan tarpeista Valmistelussa ollut mukana laaja lastensuojelun kentän edustus ja valvontaviranomaiset. Useampi maakunta on ilmaissut halukkuutta pilotoida ja kehittää rekisteriä. Esiselvitys I (sisältö ja toimintaympäristö) tehty THL:ssä keväällä 2018, vaihe II (tekniset ratkaisuvaihtoehdot ja kustannuslaskelma) valmistuu syksyllä 2018. 11

Maakunnat ovat mahdollistajia o o o Sijaishuollon laadun kohentaminen ja varmistaminen valtakunnallisesti yhdenmukaisesti Lapsen mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen sijaishuoltoon Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit luovat sisällöllisen pohjan o o Hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen Osana maakuntavalmistelua ajoitus olisi kohdallaan o Maakuntia pilotoimaan -> kumppanuushanke 2019? 12

Pia Eriksson pia.eriksson@thl.fi Tarja Heino tarja.heino@thl.fi Mikko Huovila mikko.huovila@stm.fi Marjo Malja Marjo.malja@stm.fi stm.fi/lape #lapemuutos #kärkihanke