ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 9 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 15.5.2012, kello 16.30 18.00 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja Ahola Heikki, varajäsen Alho Antti Niemistö Esa Olkkola Akiliina, saapui klo 16.41 :n 85 käsittelyn aikana Saunamäki Juhani, vpj Valli Kirsti Yli-Rasku Risto Ahola Kirsti Pikkumäki Marjo Muut saapuvilla olleet Esittelijät: tekninen johtaja Paavo Perälä, kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola Sihteeri: Merja Lehto Asiantuntijat: tiemestari Kirsi Latvala :t 85, 86 ja 90 klo 16.30-18.00 Asiat :t 83-90 Pöytäkirjan allekirjoitus Anssi Saunamäki puheenjohtaja Merja Lehto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu 18.5.2012 Teknisellä osastolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kirsti Valli Risto Yli-Rasku 23.5.2012, virka-aikana Ilkanrati, Ilkantie 17 Merja Lehto osastosihteeri
ILMAJOEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika 15.5.2012, kello 16.30 Kokouspaikka Ilkanrati, kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu TEK 83 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 TEK 84 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 TEK 85 1 LENTOTIEN (PLV 0-290), LENTÄJÄNTIEN JA KAPTEENINTIEN (PLV 0-100) KATUSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 3 TEK 86 2-3 HAKONIEMENTIEN ASUKKAIDEN KUNTALAISALOITE TIEN OTTAMISESTA KUNNAN KUNNOSSAPIDETTÄVÄKSI 5 TEK 87 4 NEIRON KOULUN LAAJENNUS- JA MUUTOSTÖIDEN SUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN 6 TEK 88 VALITUKSEN TEKEMINEN VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSISTÄ NRO 12/0242/2 JA NRO 12/0243/2 7 TEK 89 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 14 ESITYSLISTAN ULKOPUOLINEN ASIA: TEK 90 VALLIVUORENPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN JA KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN 15 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä teknisellä osastolla (Ilkantie 17) keskiviikkona 23. päivänä toukokuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 10. päivänä toukokuuta 2012 Anssi Saunamäki, merk.
Tekninen lautakunta 15.5.2012 2 TEK 83 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Teknisen johtajan ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. TEK 84 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Valli ja Risto Yli-Rasku.
Tekninen lautakunta 15.5.2012 3 YHT 200/2012/560 TEK 85 LENTOTIEN (PLV 0-290), LENTÄJÄNTIEN JA KAPTEENINTIEN (PLV 0-100) KATUSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Vuoden 2011 talousarviossa oli Lentotielle ja Lentäjäntielle varattu suunnittelumääräraha. Tiemestari on pyytänyt suunnittelijoilta tarjoukset ja on tilannut Aluetekniikka Oy:ltä Rengonharjun alueelle katusuunnitelmat osalle Lentotietä, Lentäjäntielle sekä osalle Kapteenintietä. Myöhemmin suunnittelualuetta on laajennettu Kapteenintien ja Lentotien loppuosille sekä Rahtitielle. Tässä vaiheessa tekniselle lautakunnalle esitetään hyväksytettäviksi Lentotie plv 0-290, Lentäjäntie kokonaisuudessaan sekä Kapteenintie plv 0-100. Talousarviossa on esitetty em. kohteiden toteuttamiseen v. 2012 200.000 euron määräraha. Kohteiden päällystys toteutetaan myöhemmin. Lentotien kokonaispituus on 476 m, josta nyt toteutettavan osan pituus on 290 m, Lentäjäntien 280 m sekä Kapteenintien 288 m, josta nyt rakennetaan 100 m. Teiden poikkileikkaus on 7,5/6,5. Päällysrakenteen vahvuus 102 cm. Alueiden kuivatus hoidetaan avo-ojin. Teiden kustannusarviot päällystyksineen ilman vesihuoltoa ovat: - Lentotien 171.900 euroa (tot. ilman päällystettä plv 0-290 n. 93.153 euroa) - Lentäjäntien 98.200 euroa ja (tot. ilman päällystettä n. 79.900 euroa) - Kapteenintien 99.200 euroa (tot. ilman päällystettä plv 0-100 n. 34.444 euroa). Ilman päällystystä v. 2012 toteutettavan osan kustannusarvio on 199.902 euroa. Suunnitelmat ja kustannusarviot ovat esillä kokouksessa. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Lentotien (plv 0-290), Lentäjäntien ja Kapteenintien (plv 0-100) katusuunnitelman ja kustannusarvion sekä laittaa suunnitelman nähtäville. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Akiliina Olkkola saapui kokoukseen klo 16.41 tämän pykälän käsittelyn aikana.
Tekninen lautakunta 15.5.2012 4 Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Tekninen lautakunta 15.5.2012 5 YHT 468/2011/560 TEK 86 HAKONIEMENTIEN ASUKKAIDEN KUNTALAISALOITE TIEN OTTAMISESTA KUNNAN KUNNOSSAPIDETTÄVÄKSI Hakoniementien asukkaat ovat osoittaneet kunnan tekniselle osastolle esityksen, jossa he vaativat Ilmajoen kuntaa ottamaan Hakoniementien kunnan kunnossapidon piiriin (liite 1). Kunnanvaltuusto on 3.11.2008 hyväksynyt Herralan kunnanosan asemakaavan (muutos ja laajennus) Seppälän alueen kortteleihin 31-34, 106 ja 151-159, joihin kuuluu myös Hakoniementie. Hakoniementie sijaitsee Seppälänkujan eteläpuolella ja siitä ei ole laadittu MRL:n mukaisesti vahvistettua tiesuunnitelmaa. Tien varrella on kolme asuttua kiinteistöä ja yksi asumaton. Kiinteistöjen osoitteet ovat Seppälänkuja 44 a-c ja 48. Karttaote liitteessä 2. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että Hakoniementietä ei oteta aloitteen mukaisesti kunnan kunnossapidettäväksi. Huomioidaan aloite talousarvion 2013 laadinnan yhteydessä ja päätös tien haltuun ottamisesta ja rakentamisesta tehdään sitten, kun tien rakentamiseen on talousarviossa varattu määrärahaa ja tie on haltuun otettu. Asetetaan Hakoniementien päähän Hakoniementie - katuviitta ja muutetaan kiinteistöjen katuosoitteet Hakoniementien mukaisiksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Tekninen lautakunta 15.5.2012 6 YHT 201/2012/54 TEK 87 NEIRON KOULUN LAAJENNUS- JA MUUTOSTÖIDEN SUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN Neiron koulun laajennus- ja muutostöiden suunnitelmat ja toteutusaikataulu esitellään tarkemmin kokouksessa. Kopio asemapiirroksesta liitteenä nro 3. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy Neiron koulun laajennus- ja muutostöiden suunnitelmat. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Tekninen lautakunta 15.5.2012 7 YHT 288/2011/622 TEK 88 VALITUKSEN TEKEMINEN VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSISTÄ NRO 12/0242/2 JA NRO 12/0243/2 Vaasan hallinto-oikeus on 20.4.2012 päätöksellään 12/0242/2 hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen, kumonnut teknisen lautakunnan päätöksen ja hylännyt Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään hakemuksen. Samoin Vaasan hallinto-oikeus on 20.4.2012 päätöksellään 12/0243/2 hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen, kumonnut teknisen lautakunnan päätöksen ja hylännyt Atte ja Kati Asialan hakemuksen. Ilmajoen tekninen lautakunta on katsonut päätöksissään 6.7.2011 134 ja 139, että Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään sekä Atte ja Kati Asialan rakennushankkeille on olemassa MRL 137 :n tarkoittamat erityiset edellytykset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut lautakunnan päätösten kumoamista. Tekninen lautakunta on esittänyt valitusten hylkäämistä. Hallinto-oikeus on hyväksynyt valitukset. Päätösten 12/0242/2 (Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään hakemus) ja 12/0243/2 (Atte ja Kati Asialan hakemus) perustelut ovat samat. Näin ollen myös valitukset molemmista päätöksistä voivat olla samansisältöiset. Valituksesta antamassaan lausunnossa hallinto-oikeudelle 22.8.2011 lautakunta on perusteellisesti vastannut valituksessa esitettyihin seikkoihin. Hallinto-oikeuden päätöksestä voinee päätellä, ettei kunnan kannalla ole ollut mitään merkitystä päätöstä tehtäessä. Tämä ilmenee mm. siinä, että palstoitussuunnitelma mainitaan perusteluissa peräti kolme kertaa, vaikka kunta on lausunnossaan selvästi ilmoittanut, ettei palstoitussuunnitelma ole vaikuttanut suunnittelutarveratkaisuun. Palstoitussuunnitelman osalta lausunnon teksti kuuluu seuraavasti: Se, että maanomistaja laatii alueelleen palstoitussuunnitelman, ei voi olla peruste harkittaessa rakentamisen edellytyksiä Elina Saarenpään ja Pasi Mäki-Könnön / Kati ja Atte Asialan rakennushankkeen kohdalla. Ainakaan se ei voi olla peruste kieltää rakentamista. Valituksessa ELY-keskus lähtee siitä, että palstoitussuunnitelma on peruste evätä rakentaminen, siten ELY korottaa palstoitussuunnitelman sellaiseen asemaan, mitä sillä ei ole. Todellisesti palstoitussuunnitelmia voivat maanomistajat laatia omille alueilleen miten paljon tahansa, eikä sitä voi toistaiseksi kukaan kieltää, eikä se, että maanomistaja julkaisee suunnitelmansa ja osoittaa siten kulloisenkin rakentamisen mahdollisuuden, saa myöskään
Tekninen lautakunta 15.5.2012 8 vaikuttaa asian käsittelyssä haitallisesti. Vastuullisen toiminnan kääntäminen haitaksi, kuten ELY valituksessaan tekee, ei edistä hallittua rakentamista. Koska kunnan on ilmeisen vaikea tulla ymmärretyksi, lienee tarpeen korostaa valituksessa jopa kunnan kaavoituksen kannalta itsestään selviä asioita. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää jättää Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitukset koskien Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiä 12/0242/2 ja 12/0243/2. Molempiin päätöksiin valitus on seuraava nimillä ja päätösnumeroilla täsmennettynä: VAATIMUKSET: Ilmajoen kunta vaatii, että Korkein hallinto-oikeus kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 12/0242/2 / 12/0243/2 kokonaisuudessaan. PERUSTELUT: Ilmajoen kunta uudistaa teknisen lautakunnan asiasta tekemän lausunnon hallinto-oikeudelle ja täsmentää edelleen siinä esitettyjä perusteluja. Suunnittelutarvealue Vaasan hallinto-oikeus muistuttaa päätöksessään, että MRL 16 :n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Edellä olevan listan mukaan nyt käsiteltävänä olevan rakennushankkeen paikka ei olisikaan suunnittelutarvealuetta. Tuomikylässä on nimittäin aivan rakennuspaikan lähietäisyydellä tie, vesijohto ja viemäri sekä laajat vapaa-alueet, Ilmajoen kunnan lausunnossa luettelemien rakennettujen vapaa-alueiden lisäksi rakennuspaikalta on suora yhteys jokamiehenoikeudella metsissä samoiluun. Lisäksi suunnittelutarveratkaisusta ja valituksesta annetusta lausunnosta ilmenee, mitä muuta, esimerkiksi palveluja alueen läheisyydessä on. Kun vanhanmallinen haja-asutusrakentaminen ja asemakaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa suoralla rakennusluvalla, jäänee suunnittelutarveratkaisulla toteutettava/kiellettävä rakentaminen näiden alueiden välimaastoon. Suunnittelutarvealueen ja hajaasutusalueen karkea ero on se, että suunnittelutarvealueella näkyy maisemassa muitakin asuinrakennuksia ja haja-asutusalueella pitää nähdä enemmän vaivaa saadakseen tuntuman toisiin asukkaisiin. Jos näin on, Tuomikylän rakentaminen on juuri sitä, mihin suunnitte-
Tekninen lautakunta 15.5.2012 9 lutarveratkaisulla rakentaminen soveltuu erityisen hyvin: on tiet, vesi, viemäri, vapaa-alueet, kylämaisema, perinteinen kylärakentaminen, julkiset ja yksityiset palvelut. Lisäksi on yleiskaava tulossa, joten siihen saakka pärjätään oivallisesti lain suoman mahdollisuuden, suunnittelutarveratkaisun turvin. Olisi hyvin tuhoisaa keskeyttää alueen pienimuotoinen rakentaminen lain ahtaalla ja väärällä tulkinnalla silloin, kun mitään todellista asukkaiden elämää vaikeuttavaa ongelmaa ei ole. Haitta kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle Hallinto-oikeus luettelee edellytyksiä kuin hyvin opittua lorua. Olisi oikein, että päätöksessä jotenkin tuotaisiin ilmi se, mikä tässä hankkeessa on oikeuden mukaan haitallista. Mikä yksittäisen omakotitalon rakentamisessa on se uhka, joka laajalla, harvaanasutulla kylällä haittaa joskus mahdollisesti tulevaa asemakaavoitusta. Yleiskaavaa alueelle laaditaan parhaillaan, eikä työn kuluessa ole tullut esiin mitään tämänkaltaista uhkaa. Sen sijaan on tullut vahvasti esiin, että yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta kylän harkittu rakentaminen on monella tapaa hyvää yhdyskuntakehitystä. Ilmajoki ei ole, eikä kunnan strategian mukaan tule kehittymäänkään sellaiseksi metropoliksi, jossa yksi tai useampi kylille rakennettu omakotitalo haittaisi kaavoitusta. Sen sijaan kyliltä hajaasutusalueelle karkoitettu asutus aiheuttaa monia haittoja maatalouselinkeinolle. Suomen perustuslaki ja ranta-alueden rakentaminen Hallinto-oikeuden yhtenä perusteluna on perustuslain 6 ja sen soveltaminen ranta-alueiden rakentamiseen. Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään / Atte ja Kati Asialan rakennushanke ei sijaitse ranta-alueella. Kyrönjokeen lyhin matka on n. 5,6 km ja Kyrkösjärveen matkaa on n. 3,6 km, jopa Tuomiluomaan on matkaa n. 0,7 km. (Mikäli sijainnissa edelleen on epäselvyyttä, asian voi tarkistaa maanmittauslaitoksen karttapaikasta.) Onkin ihmeteltävä, koskeeko hallinto-oikeuden päätös 12/0242/2 / 12/0243/2 lainkaan Ilmajoen teknisen lautakunnan päätöstä 30.6.2011 134 / 30.6.2011 139. Jos koskee, päätös perustuu oleelliseen virheeseen. Emätila Hallinto-oikeuden perustelussa mainitaan, että emätilasta on tarkoitus muodostaa seitsemän rakennuspaikkaa. On muistettava, ettei Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään / Atte ja Kati Asialan rakennushanketta arvioitaessa voida pitää heidän taakkanaan emätilan omistajan suunnitelmia. Jokaisella hakijalla on oikeus saada päätös omassa hankkeessaan.
Tekninen lautakunta 15.5.2012 10 Päätöksessä vedotaan tasa-arvoon. Onkin kysyttävä, puhutaanko tasa-arvosta naapuriin, koko kylään, koko kuntaan, naapurikuntiin nähden. Kysymys on oikeutettu, koska naapurimaanomistajaa on kohdeltu täysin päinvastoin, kun nyt kohdellaan tästä tilasta myytyjä määräaloja: rajanaapurin emätila on ollut n. 7,4 ha:n suuruinen ja sillä sijaitsi alun perin yksi asuinrakennus, nyt niitä on 8 kpl. Seitsemän asuinrakennusta on rakennettu vuoden 2006 jälkeen. Rakentaminen on perustunut suunnittelutarveratkaisuihin ilman valituksia. Myös tällä maanomistajalla oli käytössään palstoitussuunnitelma. Naapurimaanomistajalla ja kunnalla on ollut täysin perusteltua luottaa siihen, että myös valtion viranomainen on ymmärtänyt rakentamisen kylällä olevan hyvää yhdyskuntakehitystä. Palstoitussuunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksessa ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa kiinnitetään suurta huomiota ja ollaan kovasti huolestuneita maanomistajan tekemästä palstoitussuunnitelmasta. Valituksesta ja oikeuden päätöksestä saa sen käsityksen, että emätilan omistajan suunnitelmat ja tutkimukset ovat este hankkeiden toteuttamiselle. Näin ollen on tarpeen selvittää, mistä oikeasti on kysymys: Kun maanomistajat myyvät maitansa, heillä on aina jokin suunnitelma siitä, miten paljon ja mistä kohdasta heidän omistamansa maat ovat myynnissä. Lisäksi he vielä suunnittelevat senkin, koska maat ovat myynnissä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Vaasan hallinto-oikeus ovat unohtaneet sen, että ihmisillä on oikeus suunnitella omia asioitaan, myös maidensa myyntiä. Se, että suunnitelma kerrotaan viranomaisille, ei saa olla este kulloinkin kyseessä olevan suunnittelutarveratkaisun asialliselle käsittelylle. Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta on pystynyt harkitsemaan hankkeen sopivuutta ilman, että sen käytössä ollut palstoitussuunnitelma olisi vaikuttanut asian ratkaisuun puoleen tai toiseen. Ilmajoen tekninen lautakunta ymmärtää eron asemakaavan ja palstoitussuunnitelman välillä. Asemakaavallahan rakennuslupa olisi myönnetty ilman suunnittelutarveratkaisua. Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään / Atte ja Kati Asialan rakennushankkeiden kohdalla kunta käynnisti suunnittelutarveharkinnan. Valtion viranomaisen ja hallintooikeuden suhtautuminen palstoitussuunnitelmaan kertoneekin vain ilmeisestä epäluottamuksesta kunnan päätöksentekoon. Emätilan omistajan asiantuntijalla teettämän selvityksen Tuomikylä, Niemelän alueen suunnittelutarveratkaisu, ympäristöselvitys lautakunta totesi niin hyvin tehdyksi, että selvityksen tietoja voitiin käyttää täydentämään yleiskaavaselvityksiä arvioitaessa paikan soveltuvuutta rakentamiseen. Vastaavaa menettelyä käytetään yleisesti kunnis-
Tekninen lautakunta 15.5.2012 11 sa mm. kaupallisten selvitysten kohdalla, vaikka selvityksen onkin teettänyt kaupan toimija. Merkittävää on, miten luotettava ja oikea kulloinenkin selvitys on. Päätös on tehty lautakunnassa suunnittelutarveratkaisuista, ei palstoitussuunnitelmasta. Palstoitussuunnitelmasta ei näin ollen ole voinut valittaa, eikä siitä voi hallinto-oikeus tehdä päätöstä. Asemakaava Hallinto-oikeus toteaa, että suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi mahdollista osoittaa asemakaavassa. Tähän lautakunta toteaa, että Pasi Mäki-Könnön ja Elina Saarenpään / Atte ja Kati Asialan rakennushankkeet on suunniteltu ja sijoitettu paikalleen siten, että se olisi voitu osoittaa myös asemakaavassa. Lautakunta on osannut tämän arvioida. Ilmajoella on paikalliset olot tunteva asiantuntijalautakunta ja kehittynyt kaavoitustoimi. Tällaisten asioiden arvioiminen kuuluu kunnan normaaleihin tehtäviin kaavoitusviranomaisena. Suunnittelutarveratkaisut arvioidaan aina Ilmajoella huolellisesti ja harkintaa käyttäen. Suunnittelutarveratkaisuihin sisältyy aina myös vaikutusten arviointi. On käsittämätöntä ja kansantaloudellisesti kestämätöntä, että asemakaavoja tehtäisiin laajalle maaseutualueelle vain ja ainoastaan valtion viranomaisia varten. Toisaalta, ehkä on ymmärrettävää, että viranomaiset, jotka eivät tunne kuntien toimia ja arkirutiineja, eivät tiedä mitään siitä vastuuntunnosta, jolla kunnissa pienimmätkin työt suoritetaan. Toivoisi tietenkin, että hyvää ympäristöä tehtäisiin yhteistyössä ja luottamuksen ilmapiirissä. Maanomistajan suunnitelmat eivät ole tässä kunnassa asemakaavaa korvaavia asiakirjoja, ne eivät siten vaikuta myöskään lupaharkintaan ja päätöksentekoon. Yleiskaava Tuomikylän osayleiskaava on vireillä. Kaavoituspäätös on tehty 11.5.2009. Lähtötiedot on selvitetty. Tavoitteet on päätetty. Luonnoksia on laadittu. Ilmajoen kunnan kaavoitustoimella ja teknisellä lautakunnalla on käsitys siitä, mitä alueelle voidaan kaavalla osoittaa, joten harkinta suunnittelutarveratkaisua tehtäessä on perustunut yleiskaava-aineistoon, lupahakemuksen käsittelyn aikana hankittuihin täydentäviin tietoihin ja hyvään paikallistietoon ja kokonaiskäsitykseen alueesta. Se on myös Seinäjoen kaupunkiseudun rakennemallin mukainen. Oikeudellinen harkinta ja johtopäätökset Vaasan hallinto-oikeus toteaa rakennushankkeen sijaitsevan suunnittelutarvealueella. Oikeuden mukaan tähän johtaa alueella jo
Tekninen lautakunta 15.5.2012 12 tapahtunut rakentaminen, vireillä olevat rakennushankkeet ja palstoitussuunnitelma. Ilmajoen kunta on myös harkinnut, että alue on suunnittelutarvealuetta. Valituksen ja oikeuden päätöksen perusteella näyttää nyt kuitenkin siltä, että asia ei olekaan selvä. Rakentamisen määrästähän ei ole olemassa raja-arvoa. Kaksi vireillä olevaa rakennushanketta suuren kylän alueella on vähäistä rakentamista. Maanomistajan mielipiteet, joita palstoitussuunnitelmaksi kutsutaan, ei voi johtaa suunnittelutarpeen toteamiseen. Hallinto-oikeus keskittyy muiden perusteiden puuttuessa jopa kohdassa oikeudellinen harkinta palstoitussuunnitelmaan. Päätös olisi kuitenkin tullut tehdä suunnittelutarveratkaisuista, ei palstoitussuunnitelmasta. Arvioitaessa maanomistajien tasapuolista kohtelua, tulee ottaa huomioon mm. kylän ja naapuruston aikaisempi rakentaminen, kyläseuran tekemä kartoitus tontinmyyntihalukkuudesta, maatalouselinkeinon tarpeet ja maatalousmaan hinta Ilmajoella. Ehkä sektoriviranomaisten on vaikea ymmärtää, että maaseudulla maalla on muutakin käyttöä kuin rakentaminen ja virkistys. Todellinen tilanne maaseudulla on se, että rakentajat kiertelevät kylillä etsien isäntää, joka suostuisi myymään tontin. Jossain ilmeisesti kuvitellaan, että asia olisi toisin päin. Maaseudulla pääelinkeino on maatalous ja se on täysin sidottu maatalousmaan määrään. Maatalousmaa on arvossaan maaseudulla ja kilpailee vähintään tasavertaisena rakennusmaan kanssa. Käsittely hallinto-oikeudessa ja kunnallinen kaavoitusmonopoli Jos Ilmajoen kunta alueensa kaavoitusviranomaisena tutkii perusteellisesti ja toteaa, että hyvät edellytykset kylän kehittämiseen ovat olemassa, tulisi poikkeavassa päätöksessä olla jokin oikea peruste toiseen mielipiteeseen. Pelkät heitot ja fraasit eivät saisi olla päätöksen perusteita silloin, kun asetetaan kyseenalaiseksi kunnallinen itsenäinen päätöksenteko. Huolimattomalla käsittelyllä ylenkatsotaan kunnan esittämät perustelut, niitä ei käsitellä päätöksen perustelussa lainkaan. Ikään kuin perusteluja ei olisi esitettykään. ELY-keskuskin toteaa lausunnosta antamassaan vastineessa, ettei Ilmajoen teknisen lautakunnan selityksessä ole esitetty seikkoja, joiden johdosta valitus tulisi hylätä. ELY-keskus ei perustele. Näyttää jopa siltä, että hallinto-oikeus ei ole tutustunut riittävästi asiakirjoihin ja kunnan esittämiin tosiasiallisiin perusteisiin. Toisaalta näyttää siltä, että hallinto-oikeus on tutustunut erittäin hyvin Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämiin perusteluihin. Kuitenkin kaikki tällä päätöksellä ratkaistavat asiat ovat lain tulkintaa ja vaativat paikallisiin oloihin tutustumista. Vanhal-
Tekninen lautakunta 15.5.2012 13 la valtion viranomaisen auktoriteetilla ei pitäisi enää olla merkitystä ainakaan oikeuskäytännössä. Jos lain tulkinta on muotoutunut tällaiseksi, mitä Vaasan hallintaoikeuden päätös 12/0242/2 / 12/0243/2 merkitsee, tulee lakia pikimmiten muuttaa. Maankäyttö- ja rakennuslain kuuluu olla tasapuolinen kaikille alueille. Myös maaseudun asukkaiden ja kuntien tulee voida kokea laki omaksi, ei kuin muusta maailmasta reväistyksi. Tässä kohdassa onkin syytä muistaa Suomen perustuslain 6. Lopuksi Vaasan hallinto-oikeuden päätös on kumottava, koska se ei ole syntynyt käytettävissä olevien tosiseikkojen pohjalta. Päätöksessä on jätetty ottamatta huomioon mm. se, että rakennushanke ei sijoitu ranta-alueelle (Suomen perustuslaki 6 ) ja että rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle (MRL 16 ja 137 ). Suunnittelutarveratkaisulla on päätetty, että omakotitalon rakentaminen Tuomikylään ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Kunta pystyy arvioimaan, koska yhden tai useamman omakotitalon rakentaminen on mahdollista kunnan alueella. Kunta on nimenomaan oikea hallintoviranomainen arvioimaan seurauksia ja vaikutuksia. Hallinto-oikeuden käyttämät ja toistamat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen harhaanjohtavat perustelut osoittavat että päätös perustuu oleelliselta osaltaan virheeseen ja asiantuntemattomaan kylän ja sen olosuhteiden tuntemiseen ja johtaa siten myös väärään lain tulkintaan. Jo se, että Vaasan hallinto-oikeus luuli tekevänsä päätöksen ranta-alueen rakentamisesta, tulee olla peruste oikeuden päätöksen kumoamiselle ja Ilmajoen teknisen lautakunnan päätöksen pitämiselle voimassa. Tekninen lautakunta toivoo, että asia ratkaistaan nopeasti, koska hallinto-oikeuden päätös on aiheuttanut hämmennystä ja epävarmuutta laajasti Ilmajoen kylissä. Asian enemmällä viivästymisellä saattaa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia toisaalta Ilmajoen perinteiseen asutukseen ja toisaalta maatalouden harjoittamiseen, kun asuinrakentaminen siirtyy hajarakentamisena maatalousalueille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin heti kokouksessa. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 15.5.2012 14 TEK 89 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Teknisen johtajan ehdotus: Lautakunnalle saatetaan tiedoksi seuraavaa: Teknisen johtajan päätöksellä 3.5.2012 71 on kiviainestoimittajiksi v. 2012-2014 valittu seuraavat yritykset: Seinäjoen KTK Oy, Maansiirto Veljekset Rinta Oy ja Ilmajoen Louhintatyö Oy. Päätös: Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Tekninen lautakunta 15.5.2012 15 YHT 210/2012/563 TEK 90 VALLIVUORENPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN JA KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN Tiemestari ja kaavoitussuunnittelija ovat laatineet Käpälämäentien päähän Vallivuorentien puistoon suunnitelman esteettömän pysäköintialueen rakentamiseksi. Pysäköintialue liittyy esteettömään luontoreittiin ja palvelee myös muita luontoreitin käyttäjiä. Suunnitelma perustuu Lakeuden Elämysliikunta ry:n Esteettömät elämykset kehittämishankkeen loppuraporttiin (1.4.-31.12.2011). Suunnitelman mukaisesti Käpälämäentien päähän tehdään linjaautoille 3-4 pysäköintipaikkaa tien ja kevytliikenneväylän välikaistalle sekä puiston pysäköintialueelle pienille invabusseille 4 paikkaa ja henkilöautoille n 20. Alueen kunnallistekniikan laajentuessa tulevina vuosina on mahdollista siirtää osa pysäköintipaikoista pois puistosta pysäköinnille kaavassa varattaville alueille ja osittain pyrkiä ennallistamaan puisto. Pysäköintialueen pinta-ala on n. 600 m2 ja suunnitelman mukaan pintakerros rakennetaan kivituhkalla. Kustannusarvio on n. 18.000,00 euroa (alv 0 %). Kustannusten säästämiseksi rakentaminen on mahdollista toteuttaa osittain Käpälämäestä louhittaessa saatavilla kiviaineksilla ja tien rakentamisen yhteydessä, jolloin kustannussäästömahdollisuudet ovat luokkaa 2 5.000 euroa. Laadittu puistoaluesuunnitelma ja kustannusarvio esitellään kokouksessa. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy Vallivuorenpuiston pysäköintialueen rakennussuunnitelman ja suunnitelma asetetaan nähtäville kuulemismenettelystä edellytetyksi ajaksi. Pysäköintialue rakennetaan Käpälämäen rakentamistöiden yhteydessä ja rahoitukseen käytetään 7.500 euroa liikenneturvallisuushankkeisiin varatusta 15.000 euron määrärahasta ja loput katetaan katujen suunnitteluun varatusta 25.000 euron määrärahasta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)