Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1
Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu ensiharvennustavoite on 25 ha/v VIII. Tavoitteesta on vuosittain jääty selvästi! Ensiharvennusrästejä on kertynyt yhteensä 6 ha IX. VMI1-laskelmien mukaan ensiharvennuksia olisi tehtävä yli 3 milj. ha seuraavan 1 vuoden aikana IX. = Ensiharvennuksia olisi tehtävä yli 3 ha/v! I VII Västilä & Herrala-Ylinen 21 25, Salakari ym. 26, Juntunen & Herrala-Ylinen 27. VIII KMO 1999. IX Korhonen ym. 27. Kalle Kärhä 2
Ensiharvennukset Suomessa 1995 26 3 Pinta-ala, 1 ha 25 2 15 1 5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Tavoite Toteutunut 2-luvulla ensiharvennukset olleet 17 19 ha/v. Ensiharvennustavoitteesta jääty ja harvennusrästejä kertynyt reippaasti! Lähteet: KMO 1999, Västilä & Herrala-Ylinen 1996 25, Salakari ym. 26, Juntunen & Herrala-Ylinen 27 Kalle Kärhä 3
Hakkuuehdotuspinta-alat VMI1:ssä 3,5 Pinta-ala, milj. ha 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Toinen 5-vuotiskausi Ensimmäinen 5-vuotiskausi, muut Ensimmäinen 5-vuotiskausi, myöhässä, Taimikon perkaus ja/tai harvennus Ensiharvennus Muu harvennus Väljennyshakkuu Ylispuiden poisto Uudistushakkuu/keinollinen Hakkuutapa Uudistushakkuu/luontainen Verhopuuhakkuu Erikoishakkuu Ensiharvennus myöhässä 6 hehtaarilla. Seuraavalle 1-vuotiskaudelle ensiharvennuksia yhteensä yli 3 milj. ha! Lähde: Korhonen ym. 27 Kalle Kärhä 4
Korjuukustannukset korkeat, korjuuoloista ei kattavaa tietoa Ensiharvennuspuun korjuukustannukset ja erityisesti hakkuukustannukset ovat korkeat. 2-luvulla koneellisen ensiharvennuspuun korjuukustannukset ovat olleet metsäteollisuusyritysten ja Metsähallituksen korjuussa keskimäärin 13,9 15,3 /m 3 I. Ensiharvennuksella hakkuukustannusten osuus on keskimäärin noin 7 % korjuukustannuksista. Vuonna 26 koneellisen ensiharvennuspuun korjuukustannukset olivat keskimäärin 14,1 /m 3 I. Korkeiden korjuu- ja hakkuukustannusten taustalla ovat ensiharvennusten haasteelliset korjuuolot II : Poistettavien puiden pieni koko, alhainen hakkuukertymä, jäävien puiden suuri määrä, korjuuta haittaava, tiheä alikasvos Ensiharvennusten korjuuoloista ei ole tehty kattavia selvityksiä! I Kariniemi 27. II Kärhä ym. 26. Kalle Kärhä 5
Korjuukustannukset hakkuutavoittain Suomessa 2-luvulla Reaaliset korjuukustannukset, /m 3 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Reaaliset korjuukustannukset on deflatoitu Metsäalan konekustannusindeksillä (26=1). Lähde: Kariniemi 27 Kalle Kärhä 6
Ensiharvennusten korjuuolot -selvitys Metsätehossa selvitettiin, minkälaisissa korjuuoloissa ainespuuta on korjattu ensiharvennusleimikoista Suomessa 2-luvulla. Metsätehon osakkailta saatiin leimikkotunnukset vuosina 2 25 korjatuista ensiharvennusleimikoista. Laskennassa käytetty aineisto oli yhteensä 21 117 leimikkoa. Selvityksen aineisto kerättiin alkuvuodesta 26 Nuorten metsien käsittely tutkimushankekokonaisuudessa ja analysoitiin Aines- ja energiapuun hankinnan tehostaminen nuorista metsistä tutkimushankkeessa vuonna 27. Kalle Kärhä 7
Laskennassa käytetty aineisto: Yhteensä 21 117 ensiharvennusleimikkoa 15 % 9 % 9 % (n = 14 11) (n = 1 848) (n = 1 967) 67 % (n = 3 192) Leimikko määriteltiin mänty-/kuusi-/lehtipuuvaltaiseksi, kun männyn/kuusen/lehtipuun osuus oli yli 6 % leimikon ainespuukertymästä. Leimikko, jossa minkään puulajin osuus ei ylittänyt 6 % kokonaisainespuukertymästä, oli sekapuustoinen. Kalle Kärhä 8
Korjuuolot keskimäärin ensiharvennuksilla Suomessa 2 25 Leimikkotunnus Leimikon rungon keskikoko, dm 3 75 11 82 87 81 Ainespuukertymä, m 3 /ha 43 55 4 51 44 Poistuman tiheys, r/ha 586 558 511 62 568 Ainespuukertymä, m 3 /leimikko 21 154 126 191 19 Leimikon pinta-ala, ha 5,4 2,9 3,6 4, 4,8 Metsäkuljetusmatka, m 291 283 282 38 291 Yhteensä Kalle Kärhä 9
Ensiharvennukset Suomessa 2 25 Leimikon rungon keskikoon ja ainespuukertymän yhteys I Ainespuukertymä, m 3 /ha 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Kalle Kärhä 1
Ensiharvennukset Suomessa 2 25 Leimikon rungon keskikoon ja ainespuukertymän yhteys II 7 Käyrät: Ainespuukertymä, m 3 /ha 6 5 4 3 2 1 Yhteensä y = 5,37x,5 y = 5,5266x,5 y = 4,4678x,5 y = 5,5182x,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Yhteensä (koko aineisto) y = 5,1121x,5 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 y = ainespuukertymä, m 3 /ha x = leimikon rungon keskikoko, dm 3 Kalle Kärhä 11
Ensiharvennusten korjuuolot Leimikon rungon keskikoko -jakauma 25 Osuus leimikoista, % 2 15 1 5 Yhteensä < 4 4 49 5 59 6 69 7 79 8 89 9 99 1 19 11 119 12 129 13 139 14 149 > 149 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Kalle Kärhä 12
Ensiharvennusten korjuuolot Hehtaarikohtainen ainespuukertymä -jakauma 25 Osuus leimikoista, % 2 15 1 5 Yhteensä < 1 1 19 2 29 3 39 4 49 5 59 6 69 7 79 8 89 9 99 > 1 Ainespuukertymä, m 3 /ha Kalle Kärhä 13
Ensiharvennusten korjuuolot Poistuman tiheys -jakauma 2 15 1 5 Yhteensä < 2 2 299 3 399 4 499 5 599 6 699 7 799 8 899 9 999 1 199 11 1199 12 1299 13 1399 > 1399 Osuus leimikoista, % Poistuman tiheys, r/ha Kalle Kärhä 14
Ensiharvennusten korjuuolot Leimikkokohtainen ainespuukertymä -jakauma 3 25 2 15 1 5 Yhteensä < 5 5 99 1 149 15 199 2 249 25 299 3 349 35 399 4 449 45 499 5 549 55 599 6 649 65 699 7 749 75 799 > 799 Osuus leimikoista, % Ainespuukertymä, m 3 /leimikko Kalle Kärhä 15
Ensiharvennusten korjuuolot Leimikon pinta-ala -jakauma 3 25 2 15 1 5 Yhteensä < 1, 1, 1,9 2, 2,9 3, 3,9 4, 4,9 5, 5,9 6, 6,9 7, 7,9 8, 8,9 9, 9,9 1, 1,9 11, 11,9 12, 12,9 13, 13,9 14, 14,9 > 14,9 Osuus leimikoista, % Leimikon pinta-ala, ha Kalle Kärhä 16
Ensiharvennusten korjuuolot Metsäkuljetusmatka-jakauma 2 15 1 5 Yhteensä < 5 5 99 1 149 15 199 2 249 25 299 3 349 35 399 4 449 45 499 5 549 55 599 6 649 65 699 7 749 75 799 > 799 Osuus leimikoista, % Metsäkuljetusmatka, m Kalle Kärhä 17
Ensiharvennuspuun korjuuta tehostettava 2-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu vuosittain 7 8 milj. m 3 ainespuuta I. Mikäli ensiharvennuksia tehtäisiin: 25 ha/v, ainespuuta olisi korjattavissa 1 11 milj. m 3 ja 3 ha/v, ainespuuta korjattavissa 12 13 milj. m 3. Ainespuun lisäksi energiapuuta on korjattavissa ensiharvennuksilta esimerkiksi integroidusti I. Ensiharvennusten aines- ja energiapuupotentiaalit ovat merkittävät! Ehdoton edellytys potentiaalien täysmittaiseen hyödyntämiseen: Ensiharvennuspuun korjuun kustannustehokkuutta nostettava. Yksi tehostamiskeino on korjuuolojen parantaminen, esim. II-IV : Korjuun ajoitus (=viivytys), mikäli taimikonhoito tehty ajallaan ja riittävän voimakkaana, Korjuuta haittaavan alikasvoksen ennakkoraivaus, Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus. I Kärhä ym. 27. II IV Kärhä 26, Kärhä ym. 26, Kärhä 27. Kalle Kärhä 18
Ensiharvennuksilla merkittävät aines- ja energiapuupotentiaalit: Kun ainespuun lisäksi korjataan energiapuu talteen, kasvaa kokonaiskertymä Kertymä, milj. m 3 3 25 2 15 1 5 6,6 energiapuuta korjataan 2 4 % ainespuukertymän lisäksi. 8,8 11, 13,2 15 2 25 3 Ensiharvennuspinta-ala, ha Oletettu, että ainespuukertymä on 44 m 3 /ha ja Energiapuuta +4 % Energiapuuta +3 % Energiapuuta +2 % Ainespuuta Jos ensiharvennukset 25 ha ja energiapuuta saadaan +2 % talteen ensiharvennuksilta, kokonaiskertymä 13,2 milj. m 3 (ainespuuta 11 milj. m 3 ja energiapuuta 2,2 milj. m 3 )! Kalle Kärhä 19
Viitekirjallisuutta Juntunen, M-L. & Herrala-Ylinen, H. (toim.). 27. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 26. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 872. Kansallinen metsäohjelma 21. 1999. Maa- ja metsätalousministeriö, Julkaisuja 2/1999. Kariniemi, A. 27. Puunkorjuu ja kaukokuljetus 26. Metsätehon katsaus 29. Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J. 27. Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 24 26 ja metsävarojen kehitys 1996 26. Metsätieteen aikakauskirja 2B/27: 149 213. Kärhä, K. 26. Ensiharvennusmännikön voimakas laatuharvennus. Metsätehon katsaus 22. Kärhä, K. 27. Towards More Cost-Efficient Harvesting of Energy Wood and Pulpwood in Early Thinnings. Teoksessa: Savolainen, M. (toim.). Book of Proceedings. BIOENERGY 27, 3 rd International Bioenergy Conference and Exhibition, 3 rd 6 th September 27, Jyväskylä Paviljonki, Finland. Finbio, Publications 36: 367 374. Kärhä, K., Keskinen, S., Liikkanen, R., Kallio, T. & Lindroos, J. 26. Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta. Metsätehon raportti 187. Kärhä, K., Laitila, J. & Jylhä, P. 27. Aines- ja energiapuun integroitu hankinta. Teoksessa: Kariniemi, A. (toim.). Kehittyvä puuhuolto 27 Seminaari metsäammattilaisille, 14. 15.2.27, Paviljonki, Jyväskylä. Seminaarijulkaisu: 67 74. Salakari, M., Herrala-Ylinen, H. & Västilä, S. (toim.). 26. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 25. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 838. Västilä, S. & Herrala-Ylinen, H. (toim.). 21. Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 596. Västilä, S. & Herrala-Ylinen, H. (toim.). 22. Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 21. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 646. Västilä, S. & Herrala-Ylinen, H. (toim.). 23. Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 22. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 697. Västilä, S. & Herrala-Ylinen, H. (toim.). 24. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 23. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 22. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 742. Västilä, S. & Herrala-Ylinen, H. (toim.). 25. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 24. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 778. Kalle Kärhä 2