Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 15.6.2007 UUS 2007 R 5 531 Fingrid Oyj PL 530 00101 Helsinki Viite / Hänvisning Fingrid Oyj:n kirje 5.3.2007 Asia / Ärende LAUSUNTO FINGRID OYJ:N HYVINKÄÄ HIKIÄ 400 kv:n VOIMAJOHTOHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 1. HANKETIEDOT JA YVA MENETTELY YVA menettelyn tarve Arviointiohjelma Fingrid Oyj on viitekohdassa mainitulla kirjeellään Uudenmaan ympäristökeskukselle saattanut vireille ympäristövaikutusten arviointiohjelman hankkeestaan 400 kilovoltin (kv:n) voimajohdon rakentamisesta Hyvinkäältä Hikiälle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA menettely) tarve määräytyy YVA asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon 8 c kohdan perusteella. YVA menettelyä sovelletaan tämän mukaan mm. vähintään 220 kv:n maanpäällisiin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten selvittämiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella arviointiselostuksen. Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen Hankkeesta vastaa Fingrid Oyj, jossa yhteyshenkilöinä arviointiohjelman mukaan ovat Hannu Ylönen ja Sami Kuitunen. Konsulttina ympäristövaikutusten arvioinnissa toimii Suunnittelukeskus Oy yhteyshenkilöinään Mika Penttilä ja Marjo Riitta Kojo. Uudenmaan ympäristökeskus toimii hankkeen arviointimenettelyssä yhteysviranomaisena yhteyshenkilönään Rolf Nyström. Maksu: 5 450 (A22 53 AT3), maksuperusteet lausunnon liitteenä Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2/10 Hanke ja sen vaihtoehdot Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee kantaverkon vahvistamiseksi uuden 400 kv:n voimajohdon rakentamista Hyvinkäältä Hausjärven Hikiälle. Vahvistaminen on tarpeen, koska Hyvinkään 400 kv:n kytkinasemasta luovutaan ja se korvataan Hikiän 400 kv:n sähköaseman laajentamisella. Uusi voimajohto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa. Tarkasteltavat vaihtoehdot: 0 vaihtoehtoa tarkastellaan vain Yli Jurvan alueella. Vaihtoehdossa A voimajohto sijoittuu Ylentolan kautta kulkevan, purettavan 220 kv:n voimajohdon paikalle Hyvinkäältä Erkylään saakka. Erkylästä Hikiään johto rakennetaan purettavan 110 kv:n kaksoisjohdon paikalle. Tällä osuudella nykyinen 220 kv:n voimajohto liitetään osaksi 110 kv:n voimajohtoa Nurmijärvi Hikiä. Suunniteltu 400 kv:n pylväsrakenne on nykyisen 220 kv:n voimajohdon pylvään kaltainen ja noin 5 8 metriä nykyistä korkeampi. Vaihtoehdon pituus on 17 kilometriä. Vaihtoehdossa A tarkastellaan Järvisuo Ridasjärvi Natura alueen ja soidensuojeluohjelman alueen kohdalla neljää eri alavaihtoehtoa. Näistä kolmessa voimajohdon reitti sijoittuu sekä soidensuojelu että Naturaalueelle ja yhdessä reitti kiertää kokonaan sekä soidensuojelu että Natura alueen näiden luoteispuolelta. Vaihtoehdossa B selvitetään saneerattavaksi suunnitellun 110 kv:n voimajohdon reitti. Tässä vaihtoehdossa johtoreitti sijoittuu suoremmin sähköasemien välille Hyvinkään keskustaajaman itäreunan asutusalueita sivuten. Hyvinkään sähköasemalta Hausjärven Kärmesuolle johto rakennettaisiin yhteispylväsrakenteena saneerattavan 110 kv:n johdon kanssa. Johtopylväs on noin 10 metriä nykyistä korkeampi. Kärmesuolta Erkylään uusi 400 kv:n voimajohto rakennetaan saneerattavan 110 kv:n voimajohdon rinnalle ja Erkylästä Hikiään purettavan 110 kv:n voimajohdon paikalle kuten vaihtoehdossa A. Erkylän ja Hikiän välillä 110 kv:n voimajohdoksi liitetään nykyinen 220 kv:n voimajohto kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehdon pituus on 15 kilometriä. Vaihtoehdon toteutuessa vaihtoehdon A reitillä oleva nykyinen 220 kv:n voimajohto jää paikalleen, mutta poistetaan käytöstä. Yli Jurvan tarkastelualueella Hyvinkään lounaispuolella tarkastellaan kytkinaseman purkamisen seurauksena syntyviä mahdollisuuksia nykyisten 400 kv:n voimajohtojen uudelleenjärjestelyyn neljän alavaihtoehdon muodossa. Yhdessä alavaihtoehdossa voimajohdot säilyvät entisellä paikallaan ja kolmessa tarkastellaan uusia reittivaihtoehtoja.
3/10 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Fingridin 400 kv:n voimajohtohankkeen kanssa on liki samanaikaisesti suunnitteilla yhtiön 110 kv:n kaksoisjohdon saneeraaminen Ruotsinkylän ja Hikiän välillä. Hyvinkään sähköasemalta pohjoiseen, Erkylään saakka, uusi 400 kv:n ja saneerattava 110 kv:n voimajohto sijoittuvat samalle johtoreitille vaihtoehdossa B. 110 kv:n johtohankkeen toteutukseen vaikuttavat tämän 400 kv:n voimajohdon YVA:ssa esiin tulevat ympäristövaikutukset. Fingridillä on suunnitelmia uusia Hikiän ja Forssan välinen iäkäs 110 kv:n kaksoisjohto 400 kv:n johdoksi ensi vuosikymmenellä. Lisäksi yhtiöllä on suunnitelmia saneerata Hikiältä lähteviä muita 110 kv:n voimajohtoja. Fortum Sähkönsiirto Oy:llä on suunnitelmia yhdistää valtatien 3 läheisyyteen sijoittuva Kuumolan sähköasema toisella 110 kv:n voimajohdolla kantaverkkoon nykyisen Hyvinkään sähköaseman tuntumassa. Alueverkkoyhtiön tavoitteena on toteuttaa sähkön siirron kannalta käyttövarma rengasverkko Hyvinkään ympäristöön. Hyvinkään keskustan eteläpuolen Pajupuron Ridasjärven osayleiskaavaan on varattu 110 kv:n tai suuremmalle voimajohdolle uusi johtoreitti. Alueverkkoyhtiö Fortum Sähkönsiirto Oy:llä on myös suunnitelma rakentaa 110/20 kv:n sähköasema Mustamännistön alueelle nykyisen 110 kv:n voimajohdon tuntumaan (vaihtoehto B:n johtoreitti). Sähköasema alue on varattu Hyvinkään yleiskaavoituksessa (Keskustaajaman osayleiskaava) merkinnällä EN. Uudenmaan maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että nykyisen sähkönsiirtoverkon vaikeuttaessa maakuntakaavan taajamarakenteen kehittämistä, esimerkiksi Hyvinkään eteläosissa, tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voimalinjoille etsiä uudet johtokäytävät. Arvioinnin yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Arviointia ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. 2. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiohjelman vireilläolosta on ilmoitettu Aamuposti Mediat Oy lehdessä. Arviointiohjelma on kuulutettu Hyvinkään pääkirjastossa, Hausjärven kunnan virastossa, Hikiän kirjastossa sekä internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi. Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuudet Hyvinkäällä ja Hausjärvellä.
4/10 3. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausunnot Hyvinkään kaupungin kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausuntoihin. Ympäristölautakunta toteaa, että yleisesti ottaen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on kattava ja keskeiset ympäristötekijät huomioidaan ohjelmassa. Vanhojen ja uusien johtoreittien alueella tulee ottaa huomioon johtoreitin lähelle sijoittuva asutus ja voimajohdon maisemalliset vaikutukset. Eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa, ja erityisesti vaihtoehdossa B, tulee arvioida voimajohtojen aiheuttama melu lähimmissä asumiseen ja loma asumiseen tarkoitetussissa kohteissa. Ympäristölautakunnan mielestä vaikutuksia mm. asumisviihtyvyyteen on selvitettävä arviointiohjelmassa esitettyä tarkemmin. Lisäksi on varmistettava, etteivät hankkeessa voimajohtojen aiheuttamat sähkö ja magneettikentät ylitä STM:n antamia suositusarvoja altistukselle mm. lähimpien asuntojen piha alueilla. Vaihtoehdossa A vaikutuksia luontoon pitää selvittää erityisen tarkasti Järvisuo Ridasjärven Natura 2000 alueella. Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi. Se on pesimälinnustoltaan monipuolinen, mutta myös sen muuton ja sulkasadonaikainen merkitys on huomattava. Arviointiohjelmassa esitettyjen selvitysten lisäksi eri alavaihtoehtoja tarkasteltaessa tulee selvittää mm. hankkeen aiheuttama vaara lintujen törmäyksille voimajohtoihin sekä toimenpiteitä törmäysriskin vähentämiseksi. Arviointiohjelmassa on arvioitava muodostuuko hankkeesta Natura alueen suojeluarvoille merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hyvinkään kaupungin tekninen lautakunta toteaa, että päävaihtoehdon A alavaihtoehdoista suositeltavimpina voidaan pitää vaihtoehtoja A2 ja A3. Näissä vaihtoehdoissa Ritassaarensuon halki erillään kulkevat voimajohtolinjat sijoittuisivat rinnakkain ja maisemallisesti haitat pienenisivät nykyisestä. Vaihtoehto A4 on maisemallisesti huonoin vaihtoehto, koska linja ylittäisi korkean Päterinmäen harjanteen ja näkyisi jokaiseen ilmansuuntaan selvästi. Vaihtoehto B ei ole suositeltava, koska linja sijoittuisi Tanssikallion ja Martinlähteen alueilla olemassa olevan 110 kv:n linjan läheisyyteen kaavoitettujen asuinalueiden lähelle ja linjan korottaminen kymmenellä metrillä nykyisestä ei ole asutuksen kannalta hyvä ratkaisu. Yhtenä vaihtoehtona olisi tutkittava nykyisen 110 kv:n linjan siirtämistä kulkemaan Ritassaarensuon kautta, jolloin kaikki linjat kulkisivat samassa käytävässä. Yli Jurvan alueella voimajohtojen uudelleen järjestelyillä vapautetaan nykyisiä johtoalueita yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Mikäli valitaan 0 vaihtoehto eli linjan siirtämisestä luovuttaisiin, ei tästä aiheudu kustannuksia, mutta toisaalta myös siirrolla saavutettavat hyödyt jäävät saavuttamatta. Pohjoisin siirtovaihtoehto (TA1) on lyhin ja sijoittuu kokonaisuudessa kaupungin omistamalle maalle. Vaihtoehdossa TA2 linja siirretään Vantaanjoen länsirannalta alkaen suoraan itään. Eteläisin ja samalla pisin siirtovaih
5/10 toehto /TA3) sijoittuu samaan johtokatuun kuin Palopuron Ridasjärven osayleiskaavassa osoitettu ohjeellinen sähkölinja (110 kv tai suurempi). Olemassa olevien 110 kv:n johtojen pylväiden korkeuden lisääminen 10 metrillä on merkittävä muutos alueen asukkaiden kannalta. Martinlehdon alueella sähkölinja kulkee teollisuusalueeksi asemakaavassa osoitetun alueen halki. Selvyyden vuoksi ote tästäkin asemakaavasta tulee liittää arviointiohjelmaan. Palopuron Ridasjärven osayleiskaavaotteen rajausta tulisi laajentaa siten, että myös Yli Jurvan alueen linjausvaihtoehtojen alueet sisältyisivät siihen. Hausjärven kunnan kunnanhallitus antaa lausuntonaan ympäristölautakunnan lausunnon, jossa todetaan, ettei arviointiohjelmasta ole huomautettavaa. Hämeen ympäristökeskus toteaa, että ympäristökeskuksen toimialueella uusi johto voidaan rakentaa johtokatuja leventämällä kaikkialla muualla paitsi vaihtoehdon B osuudella 2, jolla johtokatu levenee 22 metrillä. Levenevän osuuden pituus on Hämeen ympäristökeskuksen toimialueen puolella noin 4 kilometriä. Arviointiohjelmassa esitetyt luonnonoloja koskevat lähtötiedot ovat oikeita ja tietolähteet ajanmukaisia. Niiden täydennykseksi suunnitellut luontoselvitykset vaikuttavat riittäviltä. Voimajohtojen vaikutus maisemaan lisääntyy, koska pylväiden korkeus kasvaa. Hikiällä voimajohdot kulkevat osin myös maisemallisesti arvokkaan viljelymaiseman läpi, ja Hikiän voima aseman lähellä on jo nyt erittäin paljon voimajohtoja. Johtojen aiheuttamien maisemavaikutusten selvittäminen ja kuvaaminen onkin arvioinnissa hyvin tärkeää. Hankealueen kaavatilanne on selvitetty varsin hyvin jo arviointiohjelmassa. Arvioinnissa on kartoitettava se, onko levenevällä osuudella tai sen välittömässä läheisyydessä pohjavedenottamoita tai kaivoja, ja selvitettävä näiltä osin mahdolliset vaikutukset. Hämeen liiton lausunnossa todetaan, että Kanta Hämeen maakuntakaavassa (valtioneuvosto 28.9.2006) on varauduttu sähkönsiirtoyhteyden vahvistamiseen Hikiä Hyvinkää välillä. Tätä tarkoitusta varten maakuntakaavassa on Hikiä Hyvinkää välille osoitettu "Merkittävästi kehitettävä ohjeellinen voimajohtolinja, 400 kv". Maakuntakaavan edellä mainittu linjaus noudattaa arviointiohjelman VE A:n mukaista reittiä. Vaihtoehto VE B:n mukainen johtoreitti on maakuntakaavassa esitetty nykyisenä 110 kv:n voimajohtoreittinä. Arviointiohjelma vaikuttaa kattavalta ja tarkoituksenmukaiselta eikä Hämeen liitolla ole siitä erityistä lausuttavaa. Hämeen liitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tulevaisuudessa Hikiän sähköaseman johtoyhteyksiä tullaan voimakkaasti vahvistamaan ja saneeraamaan. Hikiän sähköasema sijaitsee asutukseen nähden siten, että johtoyhteydet asemalle sivuavat asutusta hyvin läheltä ja johdot pylväineen ovat maisemassa hallit
6/10 sevia jo nykytilanteessa. Hikiän sähköasemalle ja sen lähiympäristöön tarvittaisiin kokoava suunnitelma siitä, kuinka tulevaisuudessa saneerattavat ja vahvistettavat johtoyhteydet liitetään sähköaseman ympäristöön mahdollisimman hyvin sopeutuvasti. Etelä Suomen lääninhallitus korostaa lausunnossaan, että voimajohtojen läheisyydessä on asutusta ja tärkeitä pohjavesialueita. Tästä syystä on terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi tärkeätä. Arviointi on tehtävä huolella ja käyttäen monipuolisia tiedonkeräysmenetelmiä. Vaikutusten selvittämiseksi on tärkeätä kytkeä kuntien terveydensuojeluviranomaiset sekä sosiaaliviranomaiset mukaan arviointiin. Mielipiteet Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupiiri toteaa, että A vaihtoehto kulkisi Järvisuo Ridasjärven Natura 2000 alueella. Asiasta tarvitaan erityinen Natura 2000 arviointi ja mahdolliset muut päätökset luonnonsuojelulain 65 66 :n mukaisesti. Myös tutkimukset Natura alueella varsinkin pesimäaikaan saattavat vaatia alueellisen ympäristökeskuksen lupia. Tiedotusta ja osallistumista tulee parantaa selostusvaiheessa. Luontojärjestöt kannattaisi ottaa mukaan jo selostusta luonnosteltaessa. Natura aluetta koskevat vaihtoehdot (A) tarvitsevat myös luonnonsuojelulain 65 66 :n mukaisen arvioinnin ja mahdolliset muut päätökset. Erityinen Natura arviointi on selvästi tarpeen. Selvitystarve koskee myös vakiintunutta toimintaa (EYTI:n ns. Vattimeren simpukkapäätös). Naturassa hanke tulee arvioida myös yhteisvaikutuksineen muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Natura arvioinnissa tulee ottaa huomioon Ridasjärven pesimälintujen lisäksi kevät ja syysmuuton aikainen linnusto. Ohjelmassa ei kerrota, kuinka paljon maastotöitä tehdään ja mitkä ovat menetelmät. Muistuttajat 1, 2 ja 3 sekä kolme muuta allekirjoittanutta vastustavat vaihtoehtoa TA3, koska siinä voimalinja kulkee heidän omistamiensa tilojen läpi tai välittömässä läheisyydessä. Uusi voimalinja hallitsee asunnoista ja tilalta avautuvaa näkymää, aiheuttaa kiinteistöjen arvon alennusta ja vaikeuttaa peltomaan käyttämistä tai vuokraamista viljelykäyttöön. Voimalinja on turvallisuusriski mahdollisen johtojen katkeamisen tai pylvään kaatumisen vuoksi. Myös voimalinjan aiheuttama mahdollinen magneettikenttä on terveydelle vaarallinen. Vaihtoehto TA0 on paras vaihtoehto, koska se ei muuta oleellisesti kenenkään elämänlaatua tai maisemaa nykyisestä. Voimalinjan siirrolle ei ole tarvetta. Muistuttajat ja allekirjoittaneet epäilevät, että Hyvinkään kaupungilla on tarve saada nykyisen linjan alla oleva alue asuinalueeksi, ja Hyvinkään kaupunki tavoitteleekin sitä kautta taloudellista hyötyä.
7/10 Lait tukevat muistuttajien ja allekirjoittaneiden käsitystä siitä, että linjalisäykset tulee suorittaa olemassa oleviin linjoihin, eikä muodostaa uusia linjaväyliä. Muistuttaja 4 ja sekä neljä muuta allekirjoittanutta vastustavat vaihtoehtoa TA3, koska se muuttaa heidän elämänlaatuaan peruuttamattomasti ja romuttaa heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Voimajohdot ja pylväät pilaisivat maisemaa. Muistuttajat ovat huolissaan voimalinjan melu ja terveyshaitoista, sekä siitä, että voimalinjat rajoittaisivat ulkona oloa ja harrastamista. Myös riski johtojen katkeamisesta, pylvään kaatumisesta ja sadesäällä sähkömagneettikentän voimistumisesta huolestuttavat. Viljely vaatii jokapäiväistä oleskelua ulkona. Viljelyharsojen käyttö tulee vaarallisemmaksi, koska niitä joudutaan nostamaan ilmaan päivittäin. Näin syntyy turvallisuusriski, jos harso nousee tuulella sähköjohtoihin saakka. Voimalinjat vaikuttaisivat kilpahevosten valmennussuunnitelmaan. Lisärakennusten suunnittelu vaikeutuu ja rakennuslupia mahdolliseen laajentamiseen ei jatkossa ehkä saada. Valmentamisessa käytettävä pulssimittari ei toimi voimalinjojen läheisyydessä sähkömagneettikentän vuoksi. Voimalinjojen rakentaminen aiheuttaa tontin arvon alenemista. Vaihtoehto TA 3 ei ole tarpeellinen yleisen sähkönsiirron takia. Vaihtoehto TA 0 on paras vaihtoehto. Muistuttaja 5 vastustaa Hyvinkään Yli Jurvan alueen johtojärjestelyvaihtoehdossa linjan siirtoa TA3 vaihtoehdon mukaiseen paikkaan. Parasta olisi säilyttää sähkölinja nykyisellä paikallaan. Hyvinkään kaupungin tulisi ottaa huomioon myös vaihtoehto, jossa olemassa oleva infrastruktuuri sulautettaisiin kaupunkimiljööseen esimerkiksi ulkoilu ja virkistysalueiden muodossa. Jos siirtoon päädytään, vaihtoehto TA1 on paras, jolloin siirto voitaisiin toteuttaa Hyvinkään kaupungin omistamilla mailla ilman lisähaittaa muille maanomistajille. Mitä kauemmaksi linja siirretään, sitä suuremmat ovat siirtokustannukset ja sitä useammalle kiinteistölle aiheutuu uusia haittoja. 400kV:n voimajohto kulkee jo nykyisin Koivulan tilan maiden läpi, mutta nykyisessä paikassa voimalinjasta aiheutuvat haitat ovat olennaisesti pienemmät, mitä voimalinjasta aiheutuisi TA3:n mukaisessa vaihtoehdossa. Vaihtoehdossa TA3 voimalinja tulisi lähelle Koivulan tilan talouskeskusta ja todennäköisesti yksi tilan rakennuksista jouduttaisiin purkamaan, jos voimalinja toteutettaisiin vaihtoehdon TA3 mukaan. Uuden maisemahaitan lisäksi voimalinja rajoittaisi osittain sekä Koivulan että Nummirannan tilojen elinkeinotoimintavaihtoehtoja tulevaisuudessa. Vaihtoehdon TA3 toteutuessa Koivulan tilan rakennuspaikkavaihtoehdot heikkenevät olennaisesti nykyiseen verrattuna ja vaihtoehto vaikeuttaa talojen rakentamista jälkipolville.
8/10 Muistuttaja 6 ja kaksi muuta allekirjoittanutta vastustavat Hyvinkää Hikiä 400 kv:n johtoreitin siirtämistä vaihtoehdon TA3 mukaisesti. Ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi säilyttää sähkölinja nykyisellä paikallaan. Fortum Sähkönsiirto Oy:n alueverkon 110 kv:n voimajohtoa ei ole vielä suunniteltu. Se on alustavasti sijoitettu yleiskaavassa vaihtoehtoon TA3, mutta on mahdollista, että kyseinen 110kV:n voimajohto yhdistetään Hyvinkää Hikiä 400kV:n sähkölinjaan muualla Yli Jurvan alueella vaikkapa vaihtoehtoon TA2. Perinteinen maaseutumaisema vaihtoehdossa TA3 muuttuisi oleellisesti, jos 400 kv:n sähkölinja siirrettäisiin kyseiselle aukealle. Myös maa ja metsätalouden käyttösuunnitelmat muuttuisivat ja niiden vaikutus on vähintäänkin 20 30 vuotta. Vaihtoehto TA3 vaikeuttaisi Koivulan ja Nummirannan maatilojen mahdollisuutta laajentaa elinkeinoa mm. maatilamatkailuun. Voimalinja estäisi myös rakentamista, edellyttäisi varastorakennuksina toimivien latojen siirtoa sekä rajoittaisi kotieläinten laiduntamisessa käytettävien sähköaitojen sijoittelua. Kiinteistöjen arvo laskisi ja maisema menettäisi oman identiteettinsä ja arvonsa. Iso voimalinja ei sovi perinteiseen maaseutumaisemaan. Vaihtoehto TA3 vaikuttaisi 7 yksityisen omistuksessa olevaan kiinteistöön ja 5 km pitkä linja veisi 12 hehtaaria uutta johtoaluetta. Vaihtoehto TA2 vaikuttaisi vain kahteen yksityisen omistuksessa olevaan kiinteistöön ja johdon pituus olisi ainoastaan 3 km johtoaukean ollessa 7 hehtaaria. Kustannuksiltaan kallein ja ympäristövaikutuksiltaan haitallisin on vaihtoehto TA3. 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA Hankkeen kuvaus Hanke rakentaa 400 kv:n voimajohto Hyvinkäältä Hausjärven Hikiälle on arviointiohjelmassa hyvin kuvattu. Arviointiohjelman rakenne on selkeä ja ohjelma sisältää hankkeen tulevasta arvioinnista tarpeelliset tiedot. Liittyminen muihin hankkeisiin Hanke liittyy moniin muihin tämän alueen voimajohtoverkoston kehittämishankkeisiin ja nyt puheena olevan hankkeen liittyminen näihin tekee hankekuvauksesta kokonaisuutena monimutkaisen. Arviointiselostuksessa on pyrittävä vielä selkeämmin havainnollistamaan tämän hankkeen liittymistä alueen voimajohtoverkoston kehittämisen kokonaisuuteen.
9/10 Vaihtoehtojen vertailu Arviointiohjelmassa tarkastellaan kahta eri pääjohtoreittivaihtoehtoa. Reittivaihtoehto A alavaihtoehtoineen ja reittivaihtoehto B kuvataan samoin kun näiden suhde kaavoitustilanteeseen, yhdyskuntarakenteeseen, asutukseen, maisemaan ja luonnonoloihin. Nollavaihtoehtoa ei Hyvinkään Yli Jurvan tarkastelualuetta lukuun ottamatta arvioida, koska tällainen vaihtoehto ei kantaverkon toiminnan kannalta olisi mahdollinen ratkaisu. Yli Jurvan alueella tarkastellaan sähköaseman purkamisesta johtuvia mahdollisuuksia sijoittaa tämän alueen voimajohtolinjoja mahdollisimman haitattomasti. Vaikutukset ja niiden suunniteltu selvittäminen Asutus Vaihtoehto B sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä jo tällä hetkellä on asutusta ja läheisyyteen suunnitellaan lisää asutusta. Myös vaihtoehto A sivuaa asutusta. Uuden 400 kv:n voimajohdon vaikutukset asutukseen sekä asukkaiden elinoloihin ja toimeentuloon, terveyteen ja viihtyvyyteen on tärkeää kuvata arviointiselostuksessa. Myöskin sähkö ja magneettikenttien vaikutukset, sähköjohdosta johtuvat meluvaikutukset sekä johdon vaikutukset kiinteistöjen eri mielipiteissä esitettyihin käyttömahdollisuuksiin on selvitettävä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota tiedonkeruu ja arviointimenetelmien soveltuvuuteen ja kattavuuteen. Luonto Vaihtoehto A sijoittuu soidensuojelun ja linnustonsuojelun kannalta tärkeälle Hyvinkään Järvisuo Ridasjärvi Natura 2000 alueelle sekä valtakunnallisen soidensuojeluohjelman alueelle. Esitettyjen linjausten lähellä sijaitsee myös muita luonnonsuojelun kannalta tärkeitä alueita. Linjaukset sijaitsevat osittain metsäalueilla, joilla saattaa esiintyä liito oravia. Arviointiohjelmassa on asianmukaisesti esitetty luonnonsuojelun kannalta selvitettävät asiat. Maisema Voimajohtovaihtoehtojen maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten selvittäminen on tärkeätä. Vaihtoehdot kulkevat laajojen metsäalueiden ja peltoaukeiden kautta. Ohjelmassa ei mainita museoviraston julkaisua 16 "Rakennettu kulttuuriympäristö" eikä myöskään maakunnallisesti tärkeiden kulttuuriympäristöjen inventointia. Arviointiselostuksessa on perusteltua ottaa huomioon näissä selvityksissä mainittuihin maiseman ja kulttuuriympäristön arvoihin kohdistuvat vaikutukset.
10/10 Alueidenkäytön suunnittelu Arviointiohjelmassa on hyvin kuvattu maakuntakaavoitukseen, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen liittyvät lähtökohdat ja hankkeen kytkeytyminen kaavoissa osoitettuihin tavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen on kuitenkin puutteellisesti selostettu arviointiohjelmassa. Arviointiselostuksessa on selkeästi kuvattava hankkeen kannalta oleellisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen. Yhteenveto Arviointiohjelma ja siitä saadut kannanotot luovat hyvän perustan arviointiselostuksen laatimiselle. Lausunnon lähettäminen tiedoksi Lähetämme yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteensä esittäneille. lausunto on nähtävissä internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/uus Lähetämme kopiot arviontiohjelmasta saamistamme lausunnoista ja kannanotoista hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Ympäristökeskuksen johtaja Leena Saviranta Apulaisjohtaja Rolf Nyström LIITE: Maksuperusteselvitys TIEDOKSI: Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus (+ 2 kpl arviointiohjelmia) Lausunnonantajat Mielipiteen esittäjät Alueelliset ympäristökeskukset Suunnittelukeskus Oy, PL 68, 00521 Helsinki