NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

Samankaltaiset tiedostot
NCC Kielo Kiviaineksen elävä luonto

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Kaivannaisjätesuunnitelma

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Tulikattila. Kuismalan louhosalue Maisemointi- ja luonnonhoitosuunnitelma. Villi vyöhyke ry NCC Roads Oy

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Metsänhoito. Metsänomistajat

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

ristöjen hoito - Vesilinnut

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

Monimuotoinen metsäluonto

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta

Kulotus ja ennallistaminen tulella

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala


MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Kaupunkilaisten viherkattounelmia VTM (ympäristösosiologia), tohtorikoulutettava Marja Mesimäki ViherTek-messut, viherkattoseminaari III 2013

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Elämyksiä ennallistamisesta. Lentuan luontopolun opetusmateriaali

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Ravintoa pistiäisille ja perhosille, mikä niitä perinnemaisemassa kiinnostaa. Jaakko Kullberg Luonnontieteellinen keskusmuseo

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

hajuheinän elvyttäminen ja elinympäristöjen luonnonhoito nokian juhansuon alue villi vyöhyke ry

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus

Kestävää luontomatkailua

Luonnonarvokatselmus. Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu / Vesa Salonen

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Transkriptio:

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja ajoittain jopa kuumia. Usein pintamaat on siirretty louhoksen reunoille meluvalleiksi. Avoimet koskemattomat alueet ovat Suomessa vähentyneet viimeisen 50-vuoden aikana merkittävästi. Näin ollen kiviainesalueiden niin sanotut joutoalueet ovat erinomaisia paikkoja luoda uhanalaisia luontotyyppejä. MONIMUOTOISUUDEN EDISTÄMISEN KEINOT Metsittäminen ja lahopuiden käyttö Perinteisin tapa hoitaa kiviainesalueen jälkihoito on metsitys. Alueelle muodostuneet jyrkänteet ja vaihtelevat pinnanmuodot tasoitetaan ja alueelle istutetaan puiden taimia. Puulajeja vaihdellaan lehtipuista havupuihin. KIELOSSA otetaan maisemointi ja luonnon huomioon jo ottotoiminnan ollessa käynnissä. Tuotannon aikana alueelle voidaan istuttaa yksittäisiä puita tai puuryhmiä. Esimerkiksi jalot lehtipuut ja katajat tuovat alueille lisäarvoa luonnon kannalta. Luonnontilaisessa metsässä on vaihtelevasti eri kasvuvaiheessa olevia puita sekä etenkin lahoavaa puuainesta. Lahopuiden tuominen ja jättäminen alueelle lisää alueen merkitystä lahopuusta riippuvaisille eliölajeille. Monet uhanalaiset hyönteiset, sienet ja käävät viihtyvät lahopuissa. Lahopuukasat (toisin sanoen rytökasat) houkuttelevat hyönteisten lisäksi lintuja, jotka käyttävät hyönteisiä ravinnokseen. Rytökasojen lisäksi kannattaa alueelle jättää keloja. Paahdeympäristöjen, niittyjen ja ketojen luominen Hiekkaiset, vähäravinteiset ja avoimet etelä- ja lounaisrinteet ovat erinomaisia paahdeympäristöjä. Paahdealueet saavat voimakkaasti aurinkoa ja ovat siksi lämpimiä. Erityisesti perhoset viihtyvät näillä lämpimillä alueilla. Paahderinteitä ei enää juuri muodostu metsäpalojen kautta luontaisesti, sillä tehokas tulentorjunta on vähentänyt huomattavasti metsäpalojen määrää. Metsänhoidollisen kulotuksen vähentyminen on myös osaltaan vaikuttanut paloalueiden vähenemiseen. Myös tällaisille alueille on hyvä tuoda kuollutta erityisesti hiiltynyttä puuainesta. KIELO, Kiviaineksen elävä luonto KIELO on NCC Roadsin tie luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kiviainesalueilla. NCC:n tavoitteena on tarjota uusia ylivertaisia ja innovatiivisia luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä. Koemme monimuotoisuuden edistämisen mahdollisuutena vaikuttaa positiivisesti ympäristöön! YHDESSÄ KOHTI MONIMUOTOISTA YMPÄRISTÖÄ Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien välistä ja sisäistä vaihtelua. Elämä perustuu elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukseen. Mitä monipuolisempi vuorovaikutus, sitä vakaammalla ja luotettavammalla pohjalla elämä on. Tiedostamme vastuumme lähialueiden asukkaita ja ympäristöä kohtaan. KIELOn avulla haluamme viestiä niistä konkreettisista toimista, joita toteutamme kiviainesalueillamme. NCC Roadsin tavoitteena on sitouttaa koko sen henkilöstö toimimaan kestävän kehityksen ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Yleisin tapa hoitaa kiviaineksen ottoalueiden jälkihoito on ollut metsittäminen metsätalouskäyttöön. Kiviainesalueelle voidaan myös tarkoituksella suunnitella arvokkaita elinympäristöjä luontokohteille.

4 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 5 Biodiversiteetti= Eliökunnan (myös biologinen, luonnon kirjo tai elonkirjo) on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. NCC Roadsin ensimmäiset KIELO-alueet: Kalliokukkula-nimisen kiinteistön jälkihoito toteutetaan luonnon monimuotoisuutta lisäävällä toiminnalla. Seuraa! facebook.com/ ohkola Hiilinielu= Hiilivarasto, joka sitoo itseensä ilman hiilidioksidia. Pääasiallisia luonnollisia hiilinieluja ovat meret sekä kasvit ja muut organismit, jotka käyttävät fotosynteesiä. Maannostuminen= Maannoksen muodostuminen eli maannostuminen tapahtuu maanpinnan ylimmässä osassa. Maannostumisproseissihin kuuluvat humuksen muodostuminen, rapautuminen, huuhtoutuminen ja rikastuminen. Hallittu kasvillisuuden polttaminen on luonnonhoidon tärkein keino Kuismalan kohteessa. TULIKATTILA TAMPEREEN KUISMALASSA Alueen hoito toteutetaan tulevaisuudessa kulottamalla. Sitä helpottamaan alueelle rakennetaan erityisiä palokujia. Kiviainesalue on edelleen käytössä ja siellä kokeillaan erilaisia maisemointitapoja. Erityispaino on niin sanotuilla keinotekoisilla luontotyypeillä, kuten betonikedoilla. Tulikattila on Suomen ensimmäinen poltettavaksi suunniteltu ihmisen luoma ekosysteemi. KIURU MÄNTSÄLÄN OHKOLASSA Alueelle luodaan lohkoina erilaisia luontotyyppejä muun muassa vastaanotetun maa-aineksen myötä. Kasvillisuus saa levitä alueelle vapaasti maa-aineksen mukana tulevan siemenpankin kautta. Alueelle tulee myös kosteikkoja ja soraikkoja. Pepparsin tilan reunaalueelle on tarkoitus toteuttaa paahderinne ja lahopuualue. NCC ja luonnon Hakamaiden vähentyessä myös niityt ja kedot ovat uhanalaisia elinympäristöjä. Erityisesti kuivat niityt ja kedot ovat äärimmäisen uhanalaisia. Monet kiviainesaluuet ottavat vastaan puhtaita maa-aineksia, joista pystytään toiminnan aikana tekemää suojavalleja alueen reunamille ja maisemoinnin yhteydessä levitettynä luomaan erilaisia niitty- ja ketoalueita. Luonnontilaisen niityn muodostuminen on hidasta. Kosteikkojen ja soiden luominen Kosteat elinympäristöt ovat kärsineet valtavasti laajoista ojituksista. Kiviainesalueilla veden kierto muuttuu pintamaan siirron yhteydessä. Alueille rakennetaan yleensä laskeutusaltaita valumavesille. Näitä laskeutusaltaita pystyy hyödyntämään muuttamalla niitä kosteikoiksi. Paikasta riippuen kosteikko voi olla paikoin avoin ja paikoin kasvillisuuden peittämä. Tilan salliessa voi alueen antaa soistua ja muodostaa suokasvillisuutta. Kivikkojen luominen Kiviainesalueelle voidaan rakentaa ihmisen toimesta pirunpeltoja, kivikkoja ja jyrkänteitä. Kivisten alueiden kasvillisuus vaihtelee sen mukaan kuinka varjoisaa tai valoista, märkää tai kuivaa ja minkä kokoista kiveä alueella on. Sammalet, jäkälät ja erilaiset heinäkasvit viihtyvät tällaisilla alueilla. Kiviainesalueille voidaan jättää myös jyrkänteitä ja kallioseinämiä. Jyrkänteet ovat harvinaisia ja vaikuttavia luontokohteita, mutta niiden suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon turvallisuus. Turvallisuudesta huolehditaan tavallisimmin aitaamalla. Aitamateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi erikokoisia kivenlohkareita. Kivisiä alueita voidaan luoda myös puhtaalla erikokoisella betonimurskeella. Kalkkiperäisellä betonilla voidaan mukailla kalkkipitoisia elinympäristöjä, jotka ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia. Nokialla Myllypuron alueella suunnitellaan hanketta hajuheinän elinympäristön ennallistamiseksi. CINNA NOKIAN MYLLYPUROSSA Tarkoitus palauttaa alueelta aikanaan löydetty hajuheinäkanta. Kiviainesalueella on luontainen kivikko, josta hajuheinä on kadonnut puuston hävittyä. Aluetta ennallistetaan avaamalla maaperän siemenpankkia ja luomalla hajuheinälle luontaiset edellytykset palata alueelle. Hoitotoimenpiteenä poistetaan kilpailevaa heinäkasvustoa. LAHOKKO LOVIISAN VANHAKYLÄSSÄ Vanhakylässä ei ole aiemmin ollut kiviaineksenottoa, joten maisemointi ja voidaan toteuttaa alusta asti KIELOn mukaisesti. Alueen pintamaat on siirretty louhoksen reunamille, joille voidaan toteuttaa monenlaisia luontokohteita. Pohjoisella puolella aluetta on paahteinen ja lämmin alue, jonne on suunnitteilla lahopuu alue. Louhoksella otetaan vastaan puhtaita maa-aineksia, joita myös hyödynnetään maa-aineksen laadun mukaan maisemoinnissa.

6 N CC G R E E N K I E LO N CC G R E E N K I E LO 7 Havainnekuva Tulikattilan alueesta Alueella kokeillaan, tutkitaan ja kehitetään erilaisia maisemoinnin ja luonnonhoidon tyyppejä. Tila suunnitellaan itsenäisiksi osiksi eli pieniksi moduleiksi, joita on muun muassa kivikko, louhikko, jyrkänne, nummi ja keinotekoinen suppa. Alla kuva Tulikattilan alueen lähtötilanteesta, ennen maisemointia. Sarvikuonokas (Oryctes Nasicornis) Näyttävän näköinen koppakuoriainen, joka liikkuu pääosin öisin. Se viihtyy toukkana lahopuissa ja kannoissa. Harvinainen sarvikuonokas löytyi ensimmäiseltä KIELOprojektiin kuuluvalta alueelta Mäntsälän Ohkolasta, siksi tämä sympaattinen ja komea koppakuoriainen on valittu KIELOn tunnukseksi. KIELO = KIviaines ja Elävä LuontO

NCC Roads on Pohjoismaiden suurin asfalttiurakoitsija ja kiviainestoimittaja, jonka valikoimaan kuuluvat myös teiden hoito- ja kunnossapitopalvelut. NCC Roads on osa pohjoismaista NCC-konsernia. Suomessa NCC Roadsilla on toimipisteitä ympäri maan. Tämä esite on painettu 100% kierrätetylle paperille. Kuvat: Erik Mårtensson, Jere Nieminen, Olli Malmivaara, Juho Manka 11001735-2001 NCC Communicatios Hub 2014/11 ncc.fi