hajuheinän elvyttäminen ja elinympäristöjen luonnonhoito nokian juhansuon alue villi vyöhyke ry

Transkriptio

1 hajuheinän elvyttäminen ja elinympäristöjen luonnonhoito nokian juhansuon alue hankesuunnitelma ncc roads oy villi vyöhyke ry 201 4

2 sisällys 1. Johdanto 2. Kaavoituksen vaikutus hankkeeseen 3. Kokemuksia hajuheinän luonnonhoidosta ruotsissa 4. Win-win -ekologiaa 5. Toimenpiteet hankealueella 6. Kokeellisuus ja tutkimuksen näkökulma 7. Seurantaohjelma 8. Hankkeen hallinnolliset edellytykset 9. Työryhmä ja yhteyshenkilöt

3 1. johdanto Hajuheinä ( Cinna Latifolia) on monivuotinen kumariinilta tuoksuva lehtoheinä, joka kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Hajuheinä viihtyy louhikkoisten kuusikoiden sekä sekapuustojen puro- ja rotkolaaksoissa. Laji voi suosia myös vähäkivisiä lehtokorpia, tervaleppälehtoja sekä puronvarsikorpia. Tärkeää kasvupaikalle on lohkareiden alla virtaava vesi sekä pienilmaston kosteus ja viileys. Hajuheinän kasvupaikat ovat vähentyneet maankäytön seurauksena ja tämän seurauksena se on uhanalaisuusluokitukseltaan (IUCN) valtakunnallisesti silmällä pidettävä laji (NT). Hajuheinä on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV lajeihin. Hajuheinä on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa (1 60/1997). Hankkeessa palautetaan hajuheinä elinvoimaisena esiintymänä alueelle, josta se on maakäytön seurauksena hävinnyt. Hankealue sijaitsee Kyynijärvi-Juhansuon hajuheinän suojeluun liittyvän osayleiskaavamerkinnän S3-suoja-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Juhansuon pohjoispuolisella avolouhikolla kasvoi vuonna 1981 havainnon mukaan noin 1 0 tupasta hajuheinää. Vuonna 1999 hajuheinää löydettiin ainoastaan yksi heikkokuntoinen yksilö, minkä jälkeen lajia ei ole havaittu alueella vuosittaisten kartoitusten yhteydessä. Hankealueen sijainti (sinisellä) 3

4 2. kaavoituksen vaikutus hankkeeseen Kyynijärvi-Juhansuon ja Myllypuron osayleiskaava merkintä S3 edellyttää: Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen EU:n luontodirektiivin liitteessä IV mainitun lajin esiintymisalueen suojavyöhyke, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Esiintymisaluetta koskevalla valuma-alueella tulee kiinnittää huomiota lajin tarvitseman kosteuden säilyttämiseen (Kyynijärvi-Juhansuo osayleiskaava kaavamerkinnät ja määräykset). 4 Hankealueella sijaitsevan S3-alueen hajuheinän esiintymä on hävinnyt maankäytön seurauksena. Hajuheinän häviämisen pääsyy on metsänhakkuu, jolloin varjostava puusto poistettiin 1990-luvun alussa. Silloin alueesta muodostui paahteinen ja kuivempi. Läjityskasa on muodostunut alueelle vuoden 2006 jälkeen. NCC Roads Oy:lla on ollut toimintaa alueella vuodesta 2007 lähtien. Hajuheinää suojelevalle osayleiskaavan S3-alueelle ulottuvan läjityskasan läjittäminen on loppunut Yhdistelämäkartta Kyynijärvi-Juhansuon ja Myllypuron osayleiskaavoista. Hankealue on rajattu sinisellä. S3-alue näkyy sinisellä rajatun alueen sisällä. S3-merkintä velvoittaa suojelemaan hajuheinää merkityllä alueella. Siten hankkeessa elvytetään S3-alueella hajuheinän vanhoja esiintymiä ja kehitetään elinympäristöjä hajuheinälle suotuisimmiksi. NCC Roads Oy:n maa-ainesluvan mukaiset toiminta-alueet, läjityskasa sekä S3-merkitty hajuheinän esiintymisalue.

5 3. kokemuksia hajuheinän luonnonhoidosta ruotsissa Hajuheinän palauttamisesta ja elinympäristöjen hoidosta on vähän kokemuksia. Siten tämä hanke on kokeellinen ja siinä tuotetaan uutta tietoa, kokemuksia ja suosituksia hajuheinän luonnonhoidosta. Ruotsin luonnonhoitovirasto on 2009 tilannut suunnitelman hajuheinän suojelulle ja hoidolle. Suunnitelmassa on suuntaviivoja hajuheinän suojelun kannalta tärkeistä elinoloista, sen lisäksi siinä myös kuvataan tehtyjä hoitotoimenpiteitä 1. Tässä hankkeessa otetaan mallia niistä toimenpiteistä ja suosituksista, jotka on Ruotsissa koettu toimiviksi. Viljavilla alueilla hajuheinä tarvitsee jonkin verran häiriöitä, jotta se ei jäisi kilpailevien lajien syrjäyttämäksi. Yleensä tämä hoituu itsestään, sillä hajuheinän kasvupaikoilla on usein tarpeeksi liikkuvaa kasvualustaa (kivijyrkänteet ja vyörymät) tai vaihteleva vedenpinnankorkeus. Toisin kuin kilpailevat lajit, hajuheinä pystyy mukautumaan näihin vaihteluihin. Kun hajuheinäpopulaatioita täytyy vahvistaa tai erillisiä populaatioita tiivistää, voidaan kasvupaikan ylle kaataa tukkeja, sekä kasata oksia ja risuja veden tuntumaan (mi5 hin vuodenaikaan tahansa) tai tehdä avoimia multalaikkuja (heinäkuun alussa ennen kuin hajuheinä on alkanut pudottaa siementä) hajuheinämättäiden läheisyyteen. Toimenpiteiden jälkeen täytyy pitää huoli siitä ettei kilpailevat lajit syrjäytä hajuheinää. Tämä vaatii vuosittaisia käyntejä kasvupaikalla, mieluiten kesällä ennenkuin hajuheinä on levittänyt siemenensä. Käynneillä tulee hajuheinämättäiden ympäriltä poistaa kilpailevat lajit kuten ruohot, jotka saattavat tukahduttaa hajuheinän. Tämä käy kätevimmin hakulla ja lapiolla kaivamalla ja kitkemällä. Ruotsissa käytettiin kasvihuonetta, jolla voitiin kokeilla idättää entisten hajuheinäesiintymien maaperän siemenpankkia, ja selvittää onko siellä kasvukelpoista hajuheinän siementä. Ei ole tietoa, kuinka kauan hajuheinän siemen säilyttää itämiskelpoisuutensa maaperässä. Jos siemenpankista löytyy kasvukelpoista hajuheinää, voidaan alueelle tehdä avoimia multalaikkuja, joissa multa möyhennetään ja jätetään auki. Långstöm, Elisabeth Åtgärdsprogram för sötgräs , Ruotsi: Naturvårdsverket. 1

6 4. win-win -ekologiaa Tässä hankkeessa toteutetaan seuraavia ekologisia ja luonnonhoidollisia lähestymistapoja: 1. Elvytetään hajuheinää kohteella, jolla se on aiemmin esiintynyt. 2. Hoidetaan ja muokataan kohteen olosuhteita siten, että sen edellytykset hajuheinän elinympäristönä kehittyvät ja paranevat. 3. Yhdistetään hajuheinän elvyttäminen ja luonnonhoito alueen epävarmaan kaavatilanteeseen ja maankäytön tavoitteiden määrittelyyn. Luonnonmukaisissa oloissa hajuheinä viihtyy varttuneen puuston varjossa. Koska hankea6 lueella ei ole varttunutta puustoa, tuotetaan hankkeessa tietoa ja kehitetään luonnonhoidon tapoja, joissa hajuheinän säilyminen ei olisi riippuvaista varttuneesta puustosta. Edellisiä näkökulmia, joissa luontoarvoja vaalitaan aktiivisesti ja yhdistetään ne yhdyskuntarakenteeseen sekä yhteiskunnallisiin toimintoihin, kutsutaan win-win ekologiaksi 2. Lähtökohtaan sisältyy, että ne alueet joilla luontoa vaalitan, voivat olla suunnitelmallisesti muokattuja siten, että niillä on edellytyksiä sekä luonnon prosessien että yhteiskunnallisten toimintojen näkökulmasta. Tämän hankkeen lähtökohtana on hankealueen S3-kaavamerkintä. Merkintä on alun- perin tarkoitettu alueen tiukkaan suojeluun ja hajuheinän esiintymien koskemattomuuteen. Koska alueen ominaisuudet ovat muuttuneet, ei ole varmaa onko alueella enää hajuheinää tai edellytyksiä sen elvyttämiselle ja suojelulle. Hankkeen seurauksena saadaan varmuus siitä, onko S3-kaavamerkinnälle ja alueen rauhoitusmääräyksille perusteita jatkossa. Siten hanke tuottaa uutta tietoa epäselvään tilanteeseen ja vähentää maankäyttöön liittyviä epävarmuuksia suojeluviranomaisille, maankäyttäjille ja maanomistajalle. 2 Rosenzweig, Michael Win-win ecology. How the Earth's species can survive in the midst of human enterprise. Oxford University Press. Oxford, UK.

7 5. toimenpiteet hankealueella Tässä esitettyjä ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä on pohjustettu kahdella maastokäynnillä kohteelle ( ja ). Jälkimmäiselle maastokäynnille osallistui alueen maanomistaja, jolloin toimenpiteitä suunniteltiin ja tarkennettiin yhdessä. Toimenpiteet toteutetaan syksyllä Hajuheinäesiintymän S3-alueen hajuheinäesiintymän luoteis- ja itäpuolella on kasattu maa-aineksia. Tästä huolimatta alue on pääsääntöisesti yhä hajuheinälle soveltuvaa. Puustoista, varjoista ja kosteaa biotooppia on kuitenkin lähinnä vain 1999-havaitun esiintymän välittömässä ympäristössä. Pääosin kohteen louhikko on hyvin avointa, vain nuorta koivua kasvavaa. S3-alueella sekä sen lähiympäristössä alue on metsäistä, jossa vuorottelevat avokalliot, louhikot, tuoreet ja kuivahkot kankaat sekä soistuneet painanteet. Painanteet ovat pääosin ojitettuja. Hankkeessa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä, joiden avulla hajuheinän esiintymiä voidaan mahdollisesti elvyttää ja palauttaa suunnitelma-alueelle. Hankkeen käynnistyttyä yksittäisistä toimenpiteistä laaditaan yksityiskohtaisempi suunnitelma ennen niiden toteuttamista. 7 1 ) Siemenpankin aktivoiminen Alueella aiemmin kasvaneen hajuheinän siemeniä voi mahdollisesti olla tallessa maaperän siemenpankissa. S3-alueella hajuheinän vanhojen kasvupaikkojen elvyttämistä kokeillaa siemenpankkia aktivoimalla. Se tapahtuu kevyellä maanmuokkauksella loppukesällä, jotta mahdolliset itävät siemenet ehtivät sijoittua ennen seuraava kevättä. Vanhojen hajuheinän kasvupaikkojen lähistöllä on useita potentiaalisia kasvualustoja, jotka soveltuvat hyvin kohteiksi maaperän siemenpankin aktivoimista varten (ks. kuvat sivulla 7). Hankkeessa perustetaan näihin paikkoihin koealat (toimenpidekohteet). Koealat numeroidaan ja merkitään maastoon. Koelaoista otetaan tarkat koordinaatit. Koealoja perustetaan kappaletta riippuen siitä, miten suunniteltujen toimenpiteiden toteutus onnistuu ja etenee käytännössä. Koealoja käsitellään erilaisilla menetelmillä riippuen siitä minkälaisia maaperä ja lähiympäristö ovat. Maaperän sopivaa muokkaustapaa tarkennetaan ennen toimenpiteiden toteutusta Ruotsin ympäristöviraston teettämän hajuheinän ennallistamisprojektin asiantuntijoilta. Muokkaustapa on joko laik-

8 ku- tai kääntömätästystä, joka toteutetaan lapioilla ja kuokilla käsivoimin. Myös tarkka maaperän muokkausajankohta varmistetaan ruotsalaisen tutkimuksen pohjalta. Koealoilta poistetaan kilpailevaa kasvillisuutta. 2) Kasvupaikkojen luonnonhoito Hajuheinälle suotuisten kasvupaikkojen ominaisuuksia kuten varjostusta kehitetään hankealueella, jolloin hajuheinän elvyttämisen edellytykset paranevat. Suunnitelmaalueen koealoille ja niiden lähistölle louhikkoon tai metsiköihin siirretään lahopuurunkoja tuottamaan viileää ja tasaisen kosteaa ilmastoa koealoille koealoja niiltä osin, kuin ne sijaitsevat avoimilla ja paahteisilla paikoilla. Maapuuta tuotetaan hankkeen alkuvaiheessa pääosin kaatamalla alueelta nuoria hieskoivuja, jotka haittaavat hajuheinän elinolosuhteita tuottamalla tukahduttavaa lehtibiomassaa. Maapuita asetellaan joihinkin kohteisiin varjostuksen lisäämiseksi ja toisiin kohteisiin tuottamaan lahopuuta ja tämä seurauksena alueen lajirikkautta. Varjostavaa lahopuustoa tuotetaan alueelle siten, että toimenpiteiden ensimmäisenä vuonna koivut kaulataan. Pystyyn kuolleet koivut kaadetaan ja siirretään koealoille toi8 sena vuonna, kun niissä ei enää ole koealoille varisevaa lehtibiomassaa. Hajuheinän potentiaalisia kasvupaikkoja suotuisasti varjostava puusto säilytetään alueella. 3) Läjityskasan käsittely Hankealueella sijaitsee läjityskasa, jota on mahdollista käsitellä siten, että kohteen edellytykset hajuheinän kasvupaikkana kehittyvät. Läjityskasaa ei käsitellä hankkeen alkuvaiheessa. Mahdollisena toimenpiteenä on hankkeen jatkossa uoman kaivaminen läjityskasan vierustaa pitkin, jolloin valumavesiä ohjautuisi enemmän S3-alueelle. Alueen luonnolliset valumavedet tulevat toimenpidealueelle S3alueen pohjois- ja luoteispuolelta eivätkä itäpuolelta, missä läjityskasa sijaitsee.

9 6. kokeellisuus ja tutkimuksen näkökulma Hajuheinän idättämisestä, siemenpankin aktivoimisesta ja elinympäristöjen luonnonhoidostaei ole Suomessa juurikaan aiempia kokemuksia. Siten hanke on kokeellinen pilottitapaus hajuheinän elvyttämisestä ja luonnonhoidosta Suomessa. Kokeellisen luonteensa takia hankkeeseen liitetään tutkimuksen näkökulma. Hankkeessa tutkitaan, miten hajuheinä kannattaa elvyttää ja mitkä tavat ovat sen elinympäristöjen hoidolle sopivia. Koska hankkeessa operoidaan uhanalaisen ja erityistä suojelua vaativan lajin kanssa, toimitaan hankkeessa erityisen suunnitelmallisesti. 9 Hankkeessa kokeillaan, selvitetään ja tutkitaan hajuheinän elvyttämistä ja sen elinympäristöjen luonnonhoitoa. Koska hanke on kokeellinen, sitä varten laaditaan seurantaohjelma. Siten hankkeessa tuotetaan uutta tietoa hajuheinän elvyttämisestä ja luonnonhoidosta. Tieto tukee hajuheinän valtakunnallisia ja EU-tason suojelutavoitteita. Tämän hankkeen seurantaohjelman tuloksena muodostetaan suositusluonteisia johtopäätöksiä, joiden avulla hajuheinän elvyttämistä ja luonnonhoitoa on mahdollista toteuttaa. Siten hankkeessa toteutetut toimenpiteet kuvataa yksityiskohtaisesti tekstein ja valokuvin. Toimenpiteiden toteutumisesta laaditaan julkiset selostukset. Hankkeen tutkimuksellinen osuus ja seurantaohjelma voivat sisältää erilaisia kohdennettuja osia, jotka soveltuvat itsenäisiksi töiksi, kuten esimerkiksi opinnäytetöiksi.

10 7. seurantaohjelma Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen hankkeessa noudatetaan seurantaohjelmaa. Hankkeen seurantaohjelmassa tutkitaan: 1 ) hajuheinän siementen itämistä ja kasvua, 2) hajuheinän esiintymien runsauksia, levinneisyyksiä ja elinvoimaisuutta, sekä 3) elinympäristöjen ominaisuuksien kehittymistä toteutettujen luonnonhoidon toimenpiteiden seurauksena. Seurantaohjelmassa arvioidaan seuraavat asiat: A) Esiintymien kuvaus (maastokäynnit 2 kertaa kasvukaudessa) - Tarkka sijainti 10 - Lajille soveliaan alueen pinta-ala - Yleiskuvaus (kasvillisuustyyppi, puusto, maalaji, kosteus, ravinteisuus, avoimuus/sulkeutuneisuus, ym.) - Seuralaislajit: valtalajit ja luonnehtijat - Kilpailevat lajit - Esiintymän jakautuminen osiin - Uhkatekijät - Toteutettujen palauttamis- ja luonnonhoitotoimenpiteiden vaikutukset - Jatkotoimenpiteiden tarkentaminen - Arvio siementuotosta - Havainnot edellisvuotisista yksilöistä - Lisätietoja (valokuvat, ym.) B) Havaintotiedot (maastokäynnit 2 kertaa kasvukaudessa) - Esiintymän osien laajuus - Yksilö-/versomäärä (steriilien/fertiilien osuus) - Yksilöiden/versojen ikä, koko ja kunto - Kukinnan vaihe (siementen määrä/osuus) Muodostetaan hankkeen kohdealueelle suositukset hajuheinän elvyttämiselle ja sen elinympäristöjen luonnonhoidolle. Seurantaohjelmaa varten laaditaan seurantalomake, jota käytetään maastokäynneillä. Se voi olla mahdollisesti uhex-lomake. Seurantaohjelmassa kerätyt tiedot arkistoidaan ja kootaan. Ne raportoidaan Pirkanmaan ELY-keskukselle vuosittain.

11 8. hankkeen edellytykset Hajuheinän luonnonhoidon toimenpiteille haetaan lausunto Pirkanmaan ELY-keskukselta. Hanke ei edellytä luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa, koska kyseessä ei ole hajuheinäesiintymää hävittävä toimenpide. Mikäli hanke edellyttää poikkeamista kaavan S3 -määräyksestä, asiasta neuvotellaan suoraan kunnan kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä maanomistajan kanssa. Poikkeuslupaa varten pyydetään maanomistajan lupa siemenpankin aktivoimista varten. Maanomistajan lupa pyydetään myös kasvupaikkojen luonnonhoidollisia toimenpiteitä varten. 11 Maanomistajan asettamana hankkeen käynnistymisen ehtona on, että hajuheinän hoitotoimenpiteistä ei koidu vaikutuksia S3alueen rajojen ulkopuolelle. Siten hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että hajuheinäesiintymät eivät laajene S3-alueen ulkopuolelle. Hajuheinän luonnonhoito toteutetaan siten, että se ei aseta rajoja lähistön EO/T-1 -alueen tulevalle maankäytölle. Jos hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden seurauksena ja hankkeen seurannan aikana kymmenen vuoden kuluessa hankkeen käynnistymisestä ei tavata hajuheinää S3alueella, neuvotellaan alueen kaavamerkinnän mahdollisesta muutoksesta ja suojelun mahdollisesta purkamisesta yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen edellytyksenä on, että siinä tuotetut toimenpide- ja seurantaraportit ovat julkisia. Siten ne hyödyntävät hajuheinän suojelua mahdollisimman laajasti.

12 9. työryhmä ja yhteyshenkilöt Hankkeen työryhmä: Karoliina Jokela, Juha Lehmusnotko, Jere Nieminen ja Joakim Suvanto Kuva sivulla 2: Matt Lavin (Wikimedia Commons) Muut kuvat ja taitto: Jere Nieminen Yhteyshenkilöt: NCC Roads Oy Karoliina Jokela Villi vyöhyke ry. Juha Lehmusnotko jlehmus@suomi24.fi