Varkauden liikuntapalvelujen ja uimahalli Ilopisaran tiedotuslehti kevätkausi 2015 Kirsti ja Tuula tuntevat nelikymppisen SIVU 8
2 Onnea nelikymppiselle! Omasta puolestani ja Varkauden kaupungin puolesta haluan onnitella lämpimästi Uimahalli Ilopisaraa 40-vuotisjuhlan johdosta. Uimahalli on monelle varkautelaiselle paikka, jossa ensisijaisesti toki uidaan ja saunotaan, mutta myös kuntoillaan, voimistellaan, harrastetaan ryhmäliikuntaa sekä järjestetään erilaisia tapaamisia ja kokouksia. Ilopisara tarjoaa oivat puitteet kunnon ylläpitäminen joko yksin tai ryhmässä. Asiantuntevaa ohjaustakin on tarjolla, jos sitä haluaa käyttää. Kävijöistä suurin osa käyttää Ilopisaran palveluja säännöllisesti. Se onkin käyttäjälleen edullinen tapa harrastaa liikuntaa ja pitää itsestään huolta. Tuttujen tapaaminen on monelle viikon kohokohtia. Puhumattakaan siitä, että jokainen käynti virkistää mielen ja auttaa jaksamaan arjessa. Uimahalli on rakennettu vuonna 1975. Se alkaa olla peruskorjauksen tarpeessa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa uimahallin peruskorjaus on merkitty tehtäväksi vuonna 2017. Kyseessä on usean miljoonan euron hanke. Peruskorjauksen ohella pohditaan myöskin sellaista vaihtoehtoa, jossa kokonaan uusi kylpylätyyppinen uimahalli rakennettaisiinkin Joutenlahteen toivottavasti nousevaan vetovoimakeskukseen. Niin tai näin, vähintään entistä ehompi uimahalli palvelee varkautelaisia myös jatkossa. Toivotan Ilopisaran käyttäjille ja siellä työskenteleville kaikkea hyvää. Nautitaan iloisista pisaroista oikein olan takaa. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari. Korjataanko vai tehdäänkö uusi? Kuntoarvio on tehty, päätökset puuttuvat. Varkauden uimahalli odottaa jo uutta peruskorjausta. Edellisestä alkaa olla parikymmentä vuotta, ja olosuhteet hallissa ovat rakenteille haastavat. Hallista on teetetty kuntoarvio vuonna 2012. Arvion tehnyt insinööritoimisto laski remontin kokonaiskustannusarvioksi viitisen miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulee mahdolliset tilamuutokset. Siihen voi laskea ainakin miljoonan lisää, Varkauden kaupungin tilapalvelupäällikkö Ari Kupiainen Kuntoarviossa peruskorjausta suositellaan vuodelle 2017. Kupiainen toteaa, että siihen ei ehditä millään. Päätöksiä uimahallin remontoimisesta ei ole kuntoarvion jälkeen tehty. Talousarviossa remonttivuodeksi on päätetty tuo 2017, mutta se ei vielä takaa remonttia. Ensimmäinen askel olisi hankesuunnittelun käynnistäminen. Rakennetaanko Joutenlahteen kylpylä? Näin mittavaan investointiin mietitään tulevia toimintoja tarkemmin, sel- Uimahallia odottaa uusi remontti. vitetään rakennuksen kuntoa tarkemmin, tehdään tarkempi kustannusarvio ja mietitään sitäkin, kannattaako peruskorjata, vai olisiko joku muu vaihtoehto, Kupiainen Se muu vaihtoehto olisi kokonaan uuden hallin rakentaminen. Sille ajatukselle on valtuutetuissa ainakin yksi kannattaja, Juha Koivula. Hän haluaisi selvittää mahdollisuuden uuden hallin rakentamisesta Päiviönsaaren koulun viereen. Koulun jumppasalin ja muiden tilojen kunto kannattaisi selvittää, että voisiko niitä käyttää hyväksi. Tehtäisiin siihen viereen pelkästään hallin vesiosa, Koivula Hän haaveilee uuteen halliin erillistä terapia-allasta sekä vesijuoksuallasta. Kylpylöistä tuttuja viihde-elementtejäkin uuteen halliin olisi hyvä rakentaa. Remontin kesto hirvittää Koivulaa. Hän ei halua, että halli on pahimmillaan puolitoistakin vuotta kiinni. Koivula näkee, että hyvän hoidon ansiosta uimahallin remontilla ei vielä olisi kiire. Tämä toimisi siihen asti, kun uusi on valmis, ja ihmiset pääsisivät uimaan, Koivula Kupiainen toteaa, että ylläpitokorjauksilla uimahallin käyttöikää voi jonkin verran pitkittää mutta ei loputto- miin. Hän arvelee, että remontin aika voisi olla vuosikymmenen vaihteessa. Mutta se riippuu päätöksenteosta. Kaupungilla on muitakin investointitarpeita, Kupiainen toteaa. Vai rakennetaanko sittenkin Joutenlahteen viitostien varteen kylpylä?
3 Vastalla saa kunnon kylvyt Torstaisin herraseurue viihtyy vastasaunassa. Rauno Ylönen Vasta vastalla saa kunnon kylvyt, vakuuttaa uimahalli Ilopisaran torstain vastasaunassa viihtyvä herraseurue. Sakari Koponen, Martti Tanhu, Risto Ahvenainen, Reijo Torvinen, Tapani Räsänen ja Hannu Karvinen ovat tykästyneet vastomiseen eikä Ilopisaran torstain saunavuoro jää kuusikolta väliin. Ilopisarassa on mahdollisuus kylpeä ropsauttaa vastan eli vihdan kanssa uimahallin ykkössaunassa joka torstai kello 14. Esko Vihavainen Sorsakoskelta sai puhuttua vastakylvyn Ilopisaraan. Häntä saunaseurue pitää vastomisen varsinaisena guruna, mutta tammikuun viimeisen viikon saunavuoro jäi häneltä tällä kertaa väliin, kun toimittajakin pääsi herrojen kanssa vastomaan samoille lauteille saaden samalla kunnon selkäsaunan. Kesäisin olemme tehneet yhdessä Eskon luona talven varalle näille saunareissuille tarvittavat vastat. Yleensä niitä on tehty nelisenkymmentä kappaletta ja hyvä aika on heti juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kun ne silloin tekee, lehdet kestävät hyvin vastassa talven ylikin, Sakari Koponen huomauttaa. Tapani Räsänen tekee vastoja myös omiksi tarpeikseen ja torstain saunomista varten herroilla on yleensä pari kappaletta vastoja, joita sitten vaihdellaan kesken saunomisen mieheltä toiselle. Parikymmentä saunavastaa olen varannut talven varalle näitä reissuja varten, Räsänen tuumii. Parikymmentä saunavastaa olen varannut talven varalle. Hän sanoo vastomisen tulleen perintönä esi-isiltään. Ilman vastaa saunominen kun ei näet tunnu samalle kuin vihtominen koivuvastalla. Taisin olla kuusivuotias, kun saunoin vastalla ensimmäisen kerran. Vuosi Hannu Karvinen (vas), Reijo Torvinen, Risto Ahvenainen, Martti Tanhu ja Sakari Koponen ovat uimahalli Ilopisaran torstain saunavuoron vakiokävijöitä vastoineen. oli 1947, kun saimme valtion virka-asuntoon saunan pönttöuunilla. Saunominen lauantaisin oli sodan jälkeen niitä harvoja huvituksia ja savusaunakulttuuri kukoisti, Varkauden Sydänlaulajiakin perustamassa ollut Räsänen muistelee nostalgisesti vielä vanhoja hyviä aikoja. Juuri sodanjälkeen suomalainen saunakulttuuri vahvistui ja erilaisia saunaseuroja alettiin perustaa. Vielä ennen sotia yhteissaunominen oli 1900-luvun alussa yleistä erityisesti työväestön suosimissa yleisissä saunoissa. Keskiluokka puolestaan suosi saunoja, joista pystyi varaamaan perhevuoron tai joissa miesten ja naisten vuorot olivat erikseen. Kaupungistumisen myötä yleiset saunat harvinaistuivat 1950-luvulta lähtien, kun uudet kerrostalot vetivät väestön lähiöihin, ja urbaaneihin kerrostaloihin alettiin Tapani Räsänen tekee saunavastat juhannuksen jälkeen talven saunomisten varalle. rakentaa taloyhtiöiden yhteissaunoja ja myöhemmin 1970-luvulta alkaen huoneistokohtaisia saunoja, Ennen vastasaunaa kuntosalitreenin jälkeen torstain saunaseuralaiset piipahtavat Ilopisaran porealtaassa. Kuvassa vas. Sakari Koponen, Risto Ahvenainen, Martti Tanhu, Reijo Torvinen ja Hannu Karvinen. Omanlainen saunaseura on myös torstaisin Ilopisaraan kokoontuvalla herraporukalla. Me aloittelimme vastasaunomisen täällä tarkalleen kymmenen vuotta sitten, Sakari Koponen ja Martti Tanhu muistelevat. Siitä porukka on vähitellen kasvanut ja yhteissaunomisesta on tullut viikon rytmittäjä. Meillä on oma vakioohjelma maanantaisin ja torstaisin. Ensin menemme tuonne alakertaan ja otamme pienet pintahiet kuntosalissa ja sieltä sitten siirrymme uimahallin puolelle poreammeeseen tai uima-altaaseen ja lopuksi saunomme. Maanantaisin ilman vastaa ja torstaisin luvan kanssa vastoen, Tanhu kertoo. Tällä hetkellä vastasaunojia on alun toistakymmentä. Parhaimmillaan meitä on lauteilla ollut yhtäaikaa 14, Koponen muistelee ja lisää torstain saunaseuran nimilistaan vielä Taisto Lyytikäisen, Kai Hagroosin, Kari Havian, Jouko Pölläsen ja Harri Welinin nimet. Rinki on vuosien saatossa kasvanut eikä me mitään jäsenmaksua peritä. Tämä on meille myös sosiaalinen tapaaminen, jossa rupatellaan asiat ja vaihdetaan kuulumiset. Tämä on sekä fyysistä että henkistä huoltoa, Tanhu huomauttaa ja sanoo osan saunaseuralaisista kuuluvan myös Varkauden Karjalaseuraan. Tiistaisin näemme sitten vielä toisiamme Karjalaseuran tarinailloissa kirjastolla, Karjalaseuran puheenjohtaja Tanhu tuumii saunapuhtaana. Rauno Ylönen
4 Uimahallin puolesta nousi kansanliike Alkuun kaupunki vastusti, mutta taipui lopulta. Vesien saastuminen sekä velvollisuus kaupunkilaisten viihtyisyyden ja vapaa-aikatoiminnan edellytysten kehittämiseen sai 35 Varkauden kaupunginvaltuutettua allekirjoittamaan aloitteen uimahallin rakentamisen puolesta. Elettiin vuotta 1966. Kaupunginhallituksen taloustoimikunta kaatoi heti kylmää vettä uimahallista haaveilevien niskaan. Se totesi, että rakentamista ei voida aloittaa vuosien 1967 71 aikana, mutta kirjasi hurskaan toiveen, että jospa 70-luvulla mahdollisuudet olisivat valoisammat. Suunnittelurahaa sentään vuodelle 1971 varattiin 50 000 markkaa, mistä kaupungin kamreeri jätti eriävän mielipiteensä. Siitä syntyi täydellinen kansanliike, uimahallin rakentamisen historiaan perehtynyt Varkauden entinen liikuntatoimenjohtaja ja aktiivinen uintiharrastaja Juha Koivula Kuntosali näytti alkuvuosina näin askeettiselta. Suomessa elettiin uimahallibuumia Uimahallin puolesta perustettiinkin tomera ja arvovaltainen kannatusyhdistys. Perustajat olivat kaupunginvaltuutettuja. Yhdistyksellä oli 20-jäseninen hallitus ja neljä jaostoa. Kannatusyhdistyksen jäsenet muun muassa kiskoivat kylpyammetta pitkin katuja tempauksessaan uimahallin puolesta. Elettiin jo vuotta 1969 kun urheilulautakunta esitti uimahallia Hertunrantaan. Seuraavana vuonna kaupunginhallitus lopulta tarttui asiaan ja hanke alkoi vihdoin edetä. Päiviönsaareen halli päätyi A. Ahlström Oy:n toiveesta. Sille ei kelvannut Hertunranta, yhtiö halusi hallin keskelle kaupunkia. Koska kaupunki ei ruvennut rakentamaan toisten maille, piti neuvotella tontin luovuttamisesta kaupungille. Viimeisiä rippeitä uimahallin piha-alueesta vaihdettiin vielä vähän aikaa sitten. Hallin suunnittelijaksi valittiin Heikki Korppi-Tommola. Hän oli mielenkiintoinen valinta. Hän ei ollut aikaisemmin suunnitellut yhtään Kaupungin viinakaappi oli edustussaunassa Uimahallissa on tehty paljon muutakin kuin uitu. Jos on allasosasto uusinut ilmettään sitten 1970-luvun, ehkä vielä enemmän muutoksia on kokenut uimahallin alakerta. Siellä ovat majaansa pitäneet niin kaupungin ja Ahlströmin ylimmät johtajat kuin varkautelainen nuorisokin. Kaupungin ja Ahlströmin legendaariseksikin kutsuttu edustussauna löylytti niin kaupungin kuin yhtiönkin päättäjiä ja vieraita. Edustussaunassa oli tietysti myös kaupungin edustusviinakaappi. Siihen taas liittyy tarinoita, joita ei julkisesti ääneen kerrota. Kaupunkilaisille oli kaksi perhesaunaa, joista toinen on sittemmin purettiin ja yhdistettiin toisen saunan kanssa samaksi tilaksi. Perhesaunoille oli käyttöä erityisesti uimahallin alkuvuosina, kun kaikissa asunnoissa ei ollut omaa saunaa. Koko kaupungin ensimmäinen kuntosali oli sekin uimahallilla. Kuntosali toimii edelleen ja sitä on vuosien varrella laajennettu. Myös laitteet ovat nykyisin jotain ihan muuta kuin 1970-luvulla. Silloin käytössä oli lähinnä painonnostoon liittyviä välineitä. Nuorisotoimi valtasi alakertaa 1990-luvulla remontin jälkeen. Nykyinen jumppasali toimi discona, vastapäinen kokoontumistila nuorisokahvilana. Historia näkyy edelleen entisen kahvilan värikkäinä seinämaalauksina. Nuorisokahvila ei kovin kauan uimahallilla viihtynyt: nuoret eivät koskaan oikein löytäneet sinne. Nuorisotoimi oli uimahallilla pitempään kuin kahvila. Alakerrasta löytyi uimahallin valmistuttua myös laitosmiehen asunto. Kun vesi lämmitettiin öljyllä, piti jonkun olla koko ajan hälytysvalmiudessa kattilan läheisyydessä. Nyt vesi lämmitetään kaukolämmöllä. Jotain on jäänyt tekemättäkin. Alakertaan suunniteltiin alun perin myös keilahallia. Se idea kaatui poliittiseen vastustukseen liian kalliina. Tosin tarina kertoo, ettei keilahallia vakavasti harkittu, tehtiinpä vain kallis esitys. Kun se kaatui vastustukseen, saatiin halvemmalta näyttänyt, mutta varsin vauraasti tehty edustussauna. Juha Koivula muistelee, että jono uimahalliin venyi ensimmäisinä päivinä pitkälle kadulle asti. liikuntarakennusta, Koivula Rakentajaksi valittiin 1973 naapurikaupungin Rakennusliike U. Lipsanen. Se oli Koivula mukaan onni. Lipsanen oli ajatellut lähteä laajentumaan itään päin. Tämä oli heille näyttö, johon panostettiin. Uuno Lipsanen oli usein paikan päällä seuraamassa töitä. Varkauden uimahallin rakentamiseen vaikutti toki kaupungin uimavesien tuolloinen kurja kunto, mutta Suomessa elettiin myös yleistä uimahallibuumia. Esimerkiksi Kuopi- on halli valmistui 1969. Sinne tehtiin kerralla 50 metrin allas. Se oli sensaatio, että näillä seuduilla oli niin pitkä rata, Koivula toteaa. Jo ensimmäisinä vuosina halli oli suunnattoman suosittu. Koivula muistelee, että ensimmäisten päivien jonot kiersivät lippukassalta ulos ja pitkälle kadulle asti. Warkauden Lehti kertoi, että halliin jonotettiin kolmekin tuntia. Ensimmäisten neljän päivän aikana hallissa käytiin uimassa jo 4 000 kertaa. Ensimmäisenä vuonna kävijöitä Nuoria uimareita vuodelta 1979. Peruskorjaus jaettiin useammaksi remontiksi oli 6. huhtikuuta pidettyjen vihkiäisten jälkeen yli 91 000. Toisena vuonna kävijöitä oli yli 128 000. Uimahallin kannatusyhdistys lakkautti itsensä 1974, kun rakennustyöt olivat jo käynnissä. Yhdistyksen keräämät 18 000 markkaa käytettiin hallin aulassa olevaan Meeri Torvisen Neljä vuodenaikaa -maalaukseen. Uimahallia pyöritti ensimmäiset vuodet Varkauden Uimahallisäätiö. Säätiö lakkautettiin vuoden 1981 alussa. Aulan vessojen ovenkahvat ja oven raikas vihreä väri ovat alkuperäisiä. Ui kesäksi kuntoon Suomen Uimaliitto järjestää valtakunnallisen Ui kesäksi kuntoon -kampanjan jo 24. kertaa. Maaliskuun ajan käynnissä olevaan uintijuhlaan on lähtenyt mukaan 97 uimahallia ympäri maan, niihin odotetaan jälleen jopa kahtakymmentätuhatta kesäkunnon kohottajaa. Myös Varkauden Ilopisara on kampanjassa mukana. 5 Suomen suosituimpiin sisäliikuntamuotoihin kuuluva kuntouinti sopii kaikille uimataitoisille, ja tavoitteet on helppo mitoittaa omalle kunnolle ja tekniikalle sopiviksi. Oikealla uintitekniikalla kuntouinnista tulee sujuvampaa. Uimaliiton vuonna 2012 teettämän harrastajatutkimuksen mukaan vedessä liikkuminen koetaan vahvasti kuntoa ja terveyttä edistävänä tekijänä sekä oivana apuna painonhallinnassa. Myös uuden oppiminen ja vedessä liikkumisen tuoma hyvän olon tunne ovat säännöllisesti uintiliikuntaa harrastavien motivaation lähteitä. UKK-kampanjaan voi osallistua kampanjaan kuuluvassa uimahallissa, jossa suorituksia voi kerätä joko uimalla tai vesijuoksulla ja vesijumpalla. Suoritukset voi kirjauttaa henkilökohtaiseen suorituskorttiin ja uimahallin suoritustaululle. Uimarit kirjaavat kauhotut metrit ja muut vesiliikkujat liikutut minuutit. Uimaseuroille on oma sarjansa. Vaikka uimahalleissa suorituksia vertaillaankin innokkaasti, on kampanjan pääidea haastaa itsensä kasvattamaan uintiliikuntakuntoa ja kehittämään uintitekniikkaa. Myös mahdollisia aikaisempien vuosien tuloksia on hyvä lähteä parantamaan. Apuvälineiden, kuten räpylöiden, käyttäminen on kampanjassa kiellettyä. Uimahallit voivat palkita osallistujiaan parhaaksi katsomillaan tavoilla. Kampanjaan osallistuvat uimahallit on jaettu uimahallien välistä tulosvertailua varten kolmeen ryhmään, pienet, keskisuuret ja suuret uimahallit. Kampanjan päätteeksi kukin uimahalli saa vertailuluvun, johon vaikuttavat uimahallissa tehtyjen suoritusten määrä ja uimahallin vuotuinen kävijämäärä. Uimaliitto palkitsee kussakin sarjassa kolme aktiivisinta uimahallia. WL Peruskorjaus halliin tehtiin 1990-luvun puolivälissä. Juha Koivula oli juuri siirtynyt liikuntajohtajaksi, ja melkein ensitöinään ilmoitti, ettei hän aio esitellä teknisen toimen tekemää hallin saneeraussuunnitelmaa eteenpäin. Ihmisiltä oli kysytty, mitä he halliin haluavat. Toiveina olivat liukumäki, höyrysauna ja hierova suihku. Mitään näistä ei ollut tulossa. Se oli pelkkä tekninen saneeraus. Ainoa, mistä remontin olisi huomannut, olisi ollut pukuhuoneen kaappien ovien värin vaihtuminen, Juha Koivula muistelee. Koivula löi jarrua suunnitelmille ja selvitteli, mihin miljoonia oltiin käyttämässä. Yhtenä kohteena oli lahoksi väitetyn pukuhuone- ja aulaosan katon uusiminen. Tarkempi tutkimus osoitti, että katto ei ollut laho. Löytyi kaksi miljoonaa käytettäväksi muuhun. Valtio lupasi avustusta, mutta vain uimahallien muuttamiseen viihteellisemmiksi: juuri niihin asioihin, joita halliin ei ollut tulossa. Kaupunki karsi lopulta määrärahaa miljoonalla, mutta valtio saatiin kuin saatiinkin avustamaan. Tänä päivänä nämä viihteellisemmät elementit ovat aivan olennainen tekijä, Koivula Remontti oli silti karata käsistä, kun kustannukset näyttivät edelleen kohtuuttoman suurilta. Koivulan mukaan oleellista oli, että kaupunki ryhtyi itse rakennuttajaksi ja silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Lonka purki saneeraustyöt useiksi urakoiksi. Kun ne kilpailutettiin, remontti pysyi budjetissaan. Lopulta remontti vaati vain puolen vuoden sulkemisen ja varkautelaiset saivat liukumäkensä, hierovan suihkunsa ja höyrysaunansa, ja lisäksi vielä perheosaston entisen kahvilan tilalle opetusaltaan perään. Väki vähenee, uinti lisääntyy Vaikka Varkauden väkiluku on 1970-luvun puolivälistä laskenut, on uimahallin kävijämäärä kasvanut. 20 ensimmäisen vuoden aikana, huhtikuun alusta 1975 huhtikuun alkuun 1995 hallissa kävi 2,2 miljoonaa uimaria. Kuluvan vuoden huh- tikuun alkuun mennessä uimahallissa on käynyt reilut 2,5 miljoonaa asiakasta. Kävijämäärän kasvu selittyy osittain sillä, että Ilopisarassa tehdään nykyisin paljon muutakin kuin uidaan. Talossa käydään jumppaamassa ja kuntosalilla, ja altaas- sakin on uimareiden lisäksi vesijuoksijoita. 1990-luvun puolivälin jälkeen kävijämäärät ovat olleet vuosittain tasaisessa nousussa. Vain vuonna 2009 tuli lähes 10 000 kävijän notkahdus. Viime vuonna ylittyi jo 150 000 kävijän määrä. Selkeä nousu kävijämäärissä näkyy vuonna 2012, kun Varkaudessa otettiin käyttöön seniorikortti. Kaikkiaan Ilopisarassa on sen historian aikana käynyt reilut 4,7 miljoonaa kävijää. Nuorisokahvilasta muistuttavat värikkäät seinämaalaukset.
6 LIIKUNTAPALVELUT YHTEYSTIEDOT Varkauden kaupungin LIIKUNTAPALVELUT Ahlströminkatu 11, 78250 VARKAUS Sivistysjohtaja Timo Tuunainen 040 183 4191 timo.tuunainen@varkaus.fi Ahlströminkatu 6 78250 Varkaus Erityisliikuntasihteeri Maire Kolari-Sorjonen 0400 153 588 maire.kolari-sorjonen@varkaus.fi Vapaa-aikasihteeri Tarja Tomperi 040 578 3110 tarja.tomperi@varkaus.fi LIIKUNTAPAIKAT Kangaslammin liikuntatalo Varaukset Kangaslammin yhteispalvelupiste 044 743 6206 eija.ruuskanen@varkaus.fi Keilahalli 017 552 2585 Kisapuisto Kentän hoitajat 050 397 7799 varkauden.keskuskentta@varkaus.fi Kämäri jäähallit Jäähallien hoitajat 040 702 3900 jaahalli@varkaus.fi Liikuntatalo Varkaus Hallimestarit 040 771 8700 liikuntatalo@varkaus.fi Uimahalli Ilopisara Kassa 044 4442270 uimahalli.ilopisara@varkaus.fi Uinninvalvomo 044 444 2639 Laitosmiehet 040 526 3804 uimahalli.laitosmiehet@varkaus.fi Henkilökunnan sos.tilat/laitoshuoltajat 044 444 2244 UIMAHALLI JA KUNTOSALI ILOPISARAN AUKIOLOAJAT Kevät Kesä 2015 1.1. 31.5.2015 1.1. 31.5.2015 UIMAHALLI Ma 10.00 19.30 Ti 6.30 19.30 Hydrobic 7.15 7.45, 5.5. saakka Ke 10.00 19.30 Hydrobic 19.30 20.05 6.5. saakka To 6.30 19.30 Pe 10.00 19.30 La 10.00 16.00 (suljettu 2.5. alkaen) Su 10.00 16.00 (suljettu 3.5. alkaen) Poikkeukselliset aukioloajat: To 2.4. suljetaan klo 18.00 Pe 3.4. suljettu (Pitkäperjantai) La su 4. 5.4. klo 10.00 16.00 Ma 6.4. suljettu (2. pääsiäispäivä) La 11.4. Uintikilpailut, kahvio ja kuntosali palvelee klo 10.00 16.00 To 30.4. suljetaan klo 18.00 Pe 1.5. suljettu Ke 13.5. suljetaan klo 18.00 To Pe 14. 15.5. suljettu 1. 17.6.2015 UIMAHALLI Ma 10.00 18.30 Ti 6.30 18.30 Ke 10.00 18.30 To 6.30 18.30 Pe 10.00 18.30 UIMAHALLIN KESÄTAUKO 18.6. 16.8.2015 Uimahalli Ilopisara Ahlströminkatu 11 044 444 2270 uimahalli.ilopisara@varkaus.fi Kuntosali palvelee kesätauolla 22.6. 9.8.2015 ma pe 9.00 18.30 (sisään klo 18.00 saakka) Sisäänkäynti toimistosiiven kautta. 10. 16.8.2015 VUOSISIIVOUS koko talo suljettu. UIMAHALLI Ma 10.00 19.30 Ti 6.30 19.30 Ke 10.00 19.30 To 6.30 19.30 Pe 10.00 19.30 KUNTOSALI Ma 8.00 20.00 Ti 6.30 20.00 Ke 8.00 20.00 To 6.30 20.00 Pe 8.00 20.00 La 10.00 16.00 (suljettu 2.5. alkaen) Su 10.00 16.00 (suljettu 3.5. alkaen) KUNTOSALI Ma 8.00 18.30 Ti 6.30 18.30 Ke 8.00 18.30 To 6.30 18.30 Pe 8.00 18.30 Loppukesä 2015 17.8. 27.9.2015 KUNTOSALI Ma 8.00 20.00 Ti 6.30 20.00 Ke 8.00 20.00 To 6.30 20.00 Pe 8.00 20.00 OIKEUDET AIKATAULUMUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Ilopisaran Beach-kenttä käytettävissä koko kesän Varaukset kassalta 044 444 2270 Hinta: 5 /tunti ILOPISARAN UINTI-/KUNTOSALIHINNAT Hinnat voimassa 1.1.2015 alkaen, pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin. Maksut sis. alv. 10 % KERTALIPUT: Rintamavet. + sotavet. + sotainv. Ilmainen Lapset 4 16 v. 3,50 Opiskelijat 4,50 Työttömät 4,50 Eläkeläiset 4,50 Aikuiset 7,00 Aamu-uinti klo 6.30 9.00 (ti, to) 5,00 RYHMÄ- JA SARJALIPUT: Perhelippu ( 2+2 ) 19 Lasten sarjalippu ( 10x ) 29 Opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset sarjalippu ( 20x ) 71 Aikuisten sarjalippu (10x 61 Aikuisten sarjalippu ( 20x ) 104 Aikuisten sarjalippu ( 50x ) 248 Aamu-uinti ( 10x ) 39 HENKILÖKOHTAISET NÄYTTÖLIPUT: Opisk. /tyött. /eläkel. 3 kk 107 Kk-kortti / opiskelija 45 Aikuinen 3 kk 151 Kk-kortti / aikuinen 56 Vuosilippu 12 kk 333 Kuntosali aamulippu Seniorikortti 65 + (ma pe klo 9 saakka) 5,00 voimassa 1 v. ostopäivästä 50 Asiakaskorttipantti 3 KESÄPISARAKORTTI 1.6. 30.8.2015 UINTI/KUNTOSALI Pyydä KESÄPISARAKORTTI kassalta Kerää korttiin 5 leimaa uinti/kuntosalikäynneiltä 5. kerta on ILMAINEN (Käytettävä syyskuun 2015 loppuun mennessä) Voit käyttää niin monta KESÄPISARAKORTTIA kuin ehdit kesän aikana Kaikkien KESÄPISARAKORTTINSA palauttaneiden kesken ARVOTAAN ILOPISARAN KUUKAUSIKORTTI. KANGASLAMMIN LIIKUNTATALO Sisäänkäynti klo 7.00 20.00 vain POLETILLA. Polettipantti 25. RYHMÄT SOPIMUKSEN MUKAAN. KANGASLAMMIN LIIKUNTATALON KUNTOSALIHINNAT 2015 Henkilökohtaiset kausikortit - aikuiset 70 - eläkeläiset, työttömät, opiskelijat 50 - nuoret 16 18 v. 40 (voimassa syntymäpäivään saakka v. 1997 syntyneet) - henkilökohtainen kausikortti (30 vrk) 27 - Seniorikortti 65+ 50 (voimassa 1 v. ostopäivästä) Tilavaraukset ja poletit Kangaslammin yhteispalvelupisteestä Kangaslammintie 5, 79480 Kangaslampi p. 044 743 6206 Aukioloajat: ma 10.00 17.30, ti 9.30 15.30, ke 9.30 15.30, to 11.30 17.30 pe 9.30 15.30, aattoina 9.30 15.30 KANGASLAMMIN LIIKUNTATALO KÄYTÖSSÄ KOKO KESÄN! Ryhmillä edulliset hinnat.
UIMAKOULUT ILOPISARASSA Kevät kesä 2015 1. 18. 21.5. (ma to) 4 5 v. (vesielementtiin tutustuminen) 2. 25. 28.5. (ma to) 5 6 v. (7 v) (uinnin alkeet) 3. 1. 4.6. (ma to) 6 7 v. (8 v.) Jatkokoulut alkeisiin jatkoa) 4. 8. 11.6. (ma to) 6 7 v. (8 v.) Jatkokoulut, 10 15 m:n uimataito) 8 11 v. (uimataitokurssit, 25 m:n perusuimataito sujuvasti) Klo-ajat ja ryhmät: 1 3 koulut: 1) 9.05 9.45, 2) 10.05 10.45, 3) 11.05 11.45 4 koulut: 1) 9.05 9.45, 2) 10.05 10.45, 3) 11.05 12.00 Maksut: 4 pv uimakoulut 25, sisarhinta 18 4 pv uimataitokurssi 30 (allasaika 45 min) Ryhmiin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 10 15 lasta Vararyhmiä tarvittaessa, kaikki lapset pyritään ottamaan mukaan. llmoittautumiset ja tiedustelut alkavat Ilopisarassa ma 20.4. + ti 21.4. klo 8.30 16.00 välillä! HUOM! El PUHELINPÄIVYSTYSTÄ ma 20.4. ja ti 21.4.! Puhelinpäivystys: 22. 30.4. klo 12.00 14.00 välillä arkisin. (Ei viikonloppuisin) p. 044 444 2639 (uimaopettajat Ritva ja Sanna) (Tekstiviestejä emme ota vastaan, kiitos!) ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 30.4.2015 MENNESSÄ! 40 vuotta JUHLAPÄIVÄNÄ 7.4.2015 Uimaan ja kuntosaliin 7.4.1975 hinnoilla (mk = euro) aikuiset 4,- opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 2,- lapset 1,- muut palvelut vuoden 2015 hinnoilla Sinäkö olet 4 760 XXX asiakas? Kävijäluku täyttyy juhlapäivänä johonkin aikaan! Kokeile onneasi palkitaan Ilopisaran vuosilipulla Päivän aikana yllätysohjelmaa aulassa! KAHVITARJOILU klo 9.00 18.00 Juhlimme työn merkeissä Tervetuloa! 40-vuotias Ilopisara. Edullisempi vaihtoehto. 7 VARKAUDEN LIIKUNTATALON AUKIOLOAJAT KEVÄT KESÄ 2015 1.1. 30.4.2015 2.5. 29.5.2015 Ma to 07.30 22.00 Ma to 07.30 20.00 Pe 07.30 21.00 Pe 07.30 15.00 La su 10.00 17.00 La su suljettu (viikonlopun aukioloajoissa voi olla poikkeuksia, tarkista ajat liikuntatalolta) 1.6. 18.6.2015 ja 3.8. 9.8.2015 Ma to 13.00 20.00 Liikuntatalon hintoja Pe 7.30 15.00 (sis. alv.10%) La su suljettu - Kertalippu kuntosaliin 5 - Kertalippu kuntosaliin KESÄTAUKO 19.6. 2.8.2015 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 2 Poikkeukselliset aukioloajat: - kuukausikortti To 2.4. suljetaan klo 15.00 kuntosaliin 35 Pe ma 3. 6.4 suljettu - sulkapallokenttä 14 / h To 30.4. suljetaan klo 15.00 - sulkapallon sarjaliput 105 Pe 1.5. suljettu - pingis 10 /h Ke 13.5. suljetaan klo 15.00 - Perhehinta (ennen klo 16.00) To 14.5. suljettu peilisali, budosalit, isosali To 18.6. suljetaan klo 15.00 1 lohko 1 /hlö Liikuntatalolta voit varata tila-/pelivuoroja. Liikuntatalo Järvelänkatu 12, 78200 Varkaus puh. 040 771 8700 liikuntatalo@varkaus.fi Varkauden kaupungin liikuntapalvelujen ja uimahalli Ilopisaran tiedotuslehti syyskausi 2015 Toimitus: Warkauden Lehti Valmistus ja taitto: Warkauden Lehti Jakelu: Varkaus, Timola, Kuvansi, Sorsakoski, Joroinen kk. Painosmäärä 15 749 kpl. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki 2015 Tulossa suosittu koko perheen liikuntatapahtuma PERHEKIRMAILUT sunnuntaina 19.4.2015 Varkauden liikuntatalolla klo 10.00 12.00 Järvelänkatu 12 Iloista yhdessäoloa perheen kanssa! Monipuolista liikuntaa! Liikunta elämyksiä! VAPAA PÄÄSY! Tapahtuman järjestää Varkauden kaupungin liikuntapalvelut ja Samin Liikunta- ja elämyspalvelut. Käytännön toteutuksesta vastaa Samin Liikunta- ja elämyspalvelut. Lisätietoja Sami Korhonen 0400 274 883. Tapahtuman mahdollistavat Aarrearkku Muu mahdolliset tapahtuman tukijat ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla ja tapahtumassa TUTUSTU EDULLISESTI ILOPISARAAN! Tämän lipun haltija saunaan, uimaan ja kuntosalille Uimahalli Ilopisaraan -50% ALENNUKSELLA aikuisten kertalipusta -MARKET Esitä lippu kassalla uimaan mennessäsi. 1/2015
8 Ensin uintiaikaa vahdittiin tarkkaan Peseytymisestä joudutaan edelleen huomauttamaan. Se oli uutta sekä meille että asiakkaille. Ja kaikkien mielestä ihan mahtavaa, muistelee uimahallin lippukassalla ensimmäisestä päivästä lähtien ollut Kirsti Pirinen. Itse asiassa työntekijät aloittivat työnsä jo maaliskuun 19. päivä, kun vihkiäisiä vietettiin 6. huhtikuuta ja kaikelle kansalle ovet avattiin seuraavana päivänä. Tekemistä riittikin, sillä ensimmäisellä viikolla jono uimahalliin luikerteli kauas kadulle asti. Uintiaikaa vahdittiin tarkkaan, että ei uitu puoltatoista tuntia kauempaa. Sitä todella kytättiin, uinninvalvojana hallilla sen alkuaikoina ollut Tuula Raak muistelee. Ihmisiä kuulutettiin, että saatiin avaimia takaisin, Pirinen kertoo. Ensimmäiset kolme päivää oli niin kiirettä, että työvuorot unohdettiin ja Pirinenkin oli töissä aamusta iltaan. Hallin sääntöjä piti alkuun opettaa ihmisille. Erityisesti peseytymisessä kaivattiin opastusta. Oli opittu, että ensin mennään saunaan ja sitten pesulle. Täällä piti opettaa, että aina ensin mennään pesulle, Pirinen kertoo. Oli opittu, että ensin mennään saunaan ja sitten pesulle. Saunaa ei vielä 1970-luvulla ollut joka asunnossa. Moni tulikin uimahalliin nimenomaan saunomaan. Hallin kaksi perhesaunaa olivat ahkerassa käytössä. Nyt saunoista on tehty yksi iso, kun entisenlaista käyttöä ei enää ole. Yksi mies tuli saunavasta tuossa edessä hallin puolelle katselemaan, Raak muistelee. Perhesaunoissa yritettiin joskus pestä pyykkiäkin. Siitä käytiin huomauttamassa: itsensä sai pestä, pyykkiä ei. Kirsti Pirinen on ollut hallin kassalla töissä sen avajaispäivästä asti. Tuula Raak siirtyi muutaman vuoden jälkeen muualle töihin. Suosio ei ole laantunut Kylpylöiden yleistyessä Varkauden uimahallissa mietittiin, että kävijämäärät kääntyvät ehkä laskuun. Ajateltiin, että jäädään jalkoihin. Mutta käyttö onkin lisääntynyt, Kirsti Pirinen Alkuvuosina uimahallissa käytiin ehkä vain nauttimassa uimisesta, nyt Vesi hallissa, toisin kuin tuohon aikaan tehtaan alapuoliset vedet, sai kiitosta puhtaudesta ja halli siisteydestä. Näistä on pidetty kiinni ja samoista asioista tulee kehuja edelleen. Veden puhtaus riippuu kuntoilu ja itsestä huolehtiminen ovat käyttäjille se ykkösjuttu. Esimerkiksi vesijuoksu tuo halliin sellaisiakin, jotka eivät voi uida, mutta joilta vesijuoksu onnistuu. Vesijuoksu oli alkuun naisten juttu, mutta siihen on siirtynyt miehiäkin, Pirinen kertoo. myös hallin käyttäjistä. Pirinen kertoo, että muutama päivä sitten laitosmies säikähti klooripiikkiä hallin tiedoissa. Pirinen totesi, että silloin oli paljon kävijöitä, Kuntosalilla on käynyt toisin päin. Alkuun siellä raavaat miehet kirjaimellisesti nostivat rautaa. Nyt iso osa kävijöistä on naisia ja eläkeläisiä. Hallia käyttävätkin kaiken ikäiset vauvauinnin vauvoista yli 90-vuotiaisiin. Joukossa on vielä niitäkin, jotka ovat käyneet hallissa ja joukkoon oli ilmeisesti osunut paljon sellaisia, jotka eivät peseytyneet kunnolla. Klooria tulee veteen sen likaisuuden perusteella. Ihmisille sanottiin, että se ihan alusta asti. Moni sukupolvi on jo oppinut hallissa uimaan. Opetettiin me yksi seitsemänkymppinen entinen postinkantaja uimaan. Voi miten onnellinen hän oli tuolla kauhoessaan, Tuula Raak muistelee erästä naisasiakasta. Jotkin asiat eivät vuosikymmenten aikana ole muuttuneet. on teidänkin uimavettänne, ei sitä vain muiden ihmisten vuoksi puhdisteta vaan myös itsenne. Haluatko uida likaisessa vedessä, Raak toteaa. Meikit pestään pois, päähän laitetaan uimalakki tai hiukset kastellaan. Erityisesti pienten lasten vanhemmille piti alkuun sanoa, että jonkinlaiset pöksyt pitää vaippaikäiselläkin olla jalassa. Yksi isä toi kerran kädessään kasan kuin jäniksen papanoita, mitä oli lapsensa jäljiltä altaasta kerännyt. Käytin sitä esimerkkinä, miksi ne uimahousut pitää pienilläkin olla. Että ei se ole meidän siveellisyydestä kiinni, Raak kertoo. Nykyisin vauvoillekin löytyy uima-asuja, eikä pikkulasten vanhemmille enää tarvitse asiasta huomautella. Jotkin asiat eivät ole vuosien varrella muuttuneet. Alusta asti on pitänyt osaa kävijöistä muistuttaa, että uimapuvussa ei mennä pesulle ja saunaan. Samasta asiasta pitää aika ajoin huomauttaa edelleen. Silloinkin altaan reunoilta veteen hyppiminen samoin kuin hallissa juokseminen olivat kiellettyjä. Uimataidottomilla ei edelleenkään ole asiaa isoon altaaseen. Nykyisin ei sentään yritetä enää juovuksissa uimaan, kuten alkuaikoina joskus sattui. Pirinen miettiikin, että kylpylöissä yleinen alkoholin tarjoilu altaan reunalla ei turvallisuuden kannalta oikein sovi yhteen vedessä touhuamisen kanssa. Toisaalta 1970-luvulla uimahallin kahviossa sai polttaa tupakkaa. Nykyisin kukaan ei kuvittelisikaan polttavansa sisällä hallissa sen lisäksi, että se on ehdottomasti kiellettyä. Triathlonisti harjoittelee tekniikkaa Hallissa treenaavat muutkin kuin uimarit. Triathlonissa monille suurin peikko on uinti, kertoo Joroisten Sporttiklubin puheenjohtaja Rita Virtanen. Näin siitä huolimatta, että uintimatka on pyöräily- ja juoksuosuuksiin verrattuna lyhyt. Uinnista ajatellaan, että se on hirveen raskasta, Virtanen Virtanen lohduttaa, että märkäpuku kelluttaa, eikä kukaan ole uintiosuudelle hukkunut. Sitä tekniikkaa sporttiklubilaiset käyvät harjoittelemassa Varkauden uimahallissa. Keskiviikkoiltojen treenivuoro on ollut jo vuosia, muutama Arkisto/ Marko Happo Kun uintitekniikka on treenattu talvella, kisoissa uinti on varmempaa. vuosi sitten uinti taas aktivoitui. Vuorolla käy viitisentoista henkeä treenaamassa. Mukana on tekniikkaharjoittelua, mutta vuorolla voi myös pitää omaa uintikuntoa yllä. Kun vapaauinnin tekniikka on jotenkuten hallussa, sillä pääsee ja pitkälle, Virtanen Harjoituksissa ryhmähenki auttaa eteenpäin. Virtanen toteaa, että siinä huomaa kuinka kaikki ovat aloittaneet samasta pisteestä. Ryhmähengestä on apua erityisesti siinä vaiheessa, kun treenit päästään siirtämään järveen. Järvi on toisille vähän tuntemattomampi elementti, Virtanen toteaa. Laitteet testataan hallissa Sukellusseura Vesihiisi sukeltaa Ilopisaran altaaseen kaksi kertaa viikossa. Maanantaisin pelataan uppopalloa, perjantaina sukelletaan. Tai snorklataan tai vapaasukellusta, seuran puheenjohtaja Matti Eronen kertoo perjantain treenivuorosta. Seurassa on reilut 80 jäsentä. Talvella hallissa on parhaimmillaan parikymmentä sukeltajaa. Hyvin sinne on mahtunut, Eronen Yksi tärkeä osa talviajan hallisukeltamista on laitteiden testaus. Hallissa sen voi tehdä turvallisissa olosuhteissa. Uudet laitteet on hyvä testata talvella hallissa, Eronen Halliharjoittelu on tärkeää myös vasta-alkajille. Suomalainen järvivesi on yleensä tummaa ja näkyvyys on huono. Kirkasvetisessä hallissa harjoitteleminen on helpompaa. Vesihiisi on järjestänyt hallissa myös kursseja. Niitä ei hetkeen ole ollut. Ehkä ensi vuonna taas on, jos vain on kouluttajia, Eronen