2/2015 HUIPPUBARISTA Ajatushautomo E-urheilu Esko-ope Kevätruno SIXTENIN Kevätruno
PÄÄKIRJOITUS Taneli Kontiainen Yliopistoissa puhaltaa muutos Opiskelijoiden tukemista, vaatimuksia ja kilpailua on tarkasteltava kokonaisuutena. Yliopistojen uudistumista vaaditaan yhä useammalla suulla. Käytännössä Suomessa tulee seuraavien vuosien kuluessa tapahtumaan muutoksia niin yliopistokentän rakenteessa kuin opetuksessakin. Pohjimmiltaan vaatimukset tiivistyvät Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanin Arto Mustajoen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle tekemään raporttiin. Siinä opetusta antavien ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrää ehdotetaan puolitettavan nykyisestä 272 yksiköstä noin 140 yksikköön, jotta tieteen ja tutkimuksen tasoa saadaan nostettua. Tutkimuksen laadussa Suomi on viime vuosina jäänyt jälkeen muista maista. Suomen yliopistot ry puolestaan esittää lukuisille aloille vahvempaa yliopistojen profiloitumista tutkimuksessa (s. 12). Kauppatieteellisellä alalla halutaan eriyttää kandi- ja maisterihaku opetuksen ja opiskelijoiden laadun parantamiseksi. Kilpailun uskotaan antavan kannusteen parempaan opintomenestykseen. Sinänsä valintauudistus ei välttämättä muuttaisi kovin paljoa ainakaan välittömästi. Liikkuvuuden lisääntyessä hakijapaine maisterihaussa Helsinkiin kasvaa varmasti tulevaisuudessa. Nähtävissä on myös se, että tulevaisuudessa työnhaussa on nykyistä enemmän merkitystä sillä, mistä kauppakorkeakoulusta on valmistunut. Aalto-yliopistossa Executive in Residence -työtehtävässä aloittavan Esko Ahon mielestä yliopisto-opiskelu on Suomessa ymmärretty lähtökohtaisesti väärin (s. 32). Yliopiston on perinteisesti ajateltu olevan yksi koulu lisää lukion jatkeena. Ahon mielestä yliopisto on kovan kilpailun ympäristö, jossa jokainen on vastuussa omasta menestymisestään. Luultavasti tämä korostuu yliopistoissa lähivuosina. Aina toisinaan yliopisto-opiskelijoita syytetään laiskuudesta. Pitäisi kuitenkin yrittää nähdä, mitä syitä laiskuuden ja huonon opinnoissa edistymisen takana on. Väitän, että yleensä syynä on huono motivaatio. Motivaation parantamisen sijaan keskitytään liian usein siihen, miten opiskelijoilta voisi vaatia enemmän. Samalla unohdetaan, että opiskelijat tarvitsevat myös enemmän tukea vaatimusten ja kilpailun korostuessa. Maailmanluokan yliopistoissa tällaisista asioista pidetään huolta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen huippuyliopisto MIT:n kansantaloustieteen professori Bengt Holmström kertoi Helsingin Sanomille, että MIT:ssä hänen vastuullaan on 20 kandidaattiopiskelijaa, joiden opintosuunnitelmista hän huolehtii. Tällaiseen tukemiseen tulisi Suomessa pyrkiä. Silloin olisi kohtuullista vaatia opiskelijoitakin suurempaa panostusta opiskeluun.
As your career accelerates, EY has your back. We want to make your time at EY the most valuable experience in your career. Therefore, you will be assigned a personal counselor from the first day. A colleague who will help you to develop and achieve your goals. This helps us too. For the better you get, the better we become. ey.com/fi/careers TEKIJÄT 2/2015 Kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. Taneli Kontiainen Karin Gellman päätoimittaja Taneli Kontiainen 045 1333 223 taneli.kontiainen@kyweb.fi ad Karin Gellman 040 353 8287 karin.gellman@kyweb.fi ELINA RYTKÖNEN MINNA IHOLIN ilmoitusmyynti Oliver Rotko 040 353 8282 oliver.rotko@kyweb.fi kannen kuva Petri Anttila kannen editointi Karin Gellman LINA JELANSKI AURI MÄKELÄ julkaisija KY-säätiö Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs. 00100 Helsinki paino Lönnberg paperi RIIKKA MINKKINEN HENNI PURTONEN MultiArt Gloss 250 g Galerie Art Matt 115 g Painos 1500 issn-l 1457-0890 issn 1457-0890 seuraava kylteri ilmestyy 13.10. PETRI ANTTILA ESA-PEKKA MATTILA
tässä lehdessä PAKKAUS 10 3 Pääkirjoitus 8 OSAVUOSIKATSAUS 10 lyhyet Kylteri menestyy kahvikisoissa. Opinnot voivat tulevaisuudessa päättyä kandiin. Aalto sai tutkimuslaboratorion. Mitä ajatushautomot tekevät? MUUTTO 18 MILJOONAPELI Elektroninen urheilu on kasvanut valtalajiksi, joka tuottaa suuria summia rahaa. 24 CASE OTANIEMI Syvennyimme siihen, miltä kauppakorkeakoulun opiskelijoiden uusi ympäristö näyttää, tuoksuu ja tuntuu. 24 PURKU 32 HAASTATTELUSSA ESKO AHO 34 Kolumni: LASSE MÄNNISTÖ 35 KY-LOOKS 37 RAFLAPOLIISI 38 KY tiedottaa 40 PUHEENJOHTAJALTA 42 Lopuksi 43 SIXTEN KORKMANIN KEVÄTRUNO 18 32 6 2/2015 2/2015 7
Kylterielämä lukuina OSAVUOSIKATSAUS Vuonna 2008 yliopisto-opintonsa aloittaneista henkilöistä 51 % oli viiden ja puolen vuoden aikana opintojen aloittamisesta suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Maisteriksi oli valmistunut reilu viidesosa opiskelijoista. Lähde: Tilastokeskus. 6 BT-ainejärjestö Pisteen syksyn 2015 matkalta saa kuusi opintopistettä hintaan 829 euroa. Pisteet kertyvät, kun matkasta tekee raportin. 4 800euroa. Ekonomien mediaanipalkka lokakuussa 2014 oli Vastavalmistunut ekonomi ansaitsi 3 080euroa. Lähde: Suomen Ekonomit. Kauppatieteiden maisterin tutkinto maksaa siis yhteensä 41 450 euroa. Laskelma on tehty olettaen, että molemmat perustutkinnot voisi suorittaa osallistumalla pelkästään Kalifornian-matkoille. Aalto-yliopisto tuomittiin maksamaan yli 100 000 euron korvaukset irtisanotulle kielikeskuksen lehtorille. Aallossa katsottiin, että yli 20 vuotta yliopistossa palvellut työntekijä oli syyllistynyt raskauttavaan työpaikkakiusaamiseen. Näyttöä irtisanomisperusteen tueksi ei kuitenkaan työtuomioistuimen päätöksen mukaan ollut. HS 29.3.2015. Opetusta antavien ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrä pitäisi puolittaa nykyisestä 272 yksiköstä noin 140 yksikköön, jotta tieteen ja tutkimuksen tasoa saadaan nostettua, toteavat Aaltoyliopiston rehtori Tuula Teeri ja Helsingin yliopiston dekaani Arto Mustajoki raportissaan Elinkeinoelämän valtuuskunnalle. Nimitysuutisia Aalto saa syksyllä käyttöön uuden oppimisympäristön. Yliopiston innovatiivisen nimikilpailun tuloksena uusi järjestelmä sai nimen My Courses. Se tulee korvaamaan Nopan, Optiman ja Moodlen toiminnot. KY:n uudet toimistotilat Otaniemessä on nimetty. Rakennuksen nimi on Espilä. Historiallinen Espilä oli 1940-luvulta alkaen KY-talossa toiminut tasokas ruokaravintola, josta historian myöhemmässä vaiheessa tuli "tanssiravintola". Toivottavasti nimi ei ole enne. Otaniemessä ei enää ole kampuskirjastoa, vaan Oppimiskeskus beta. Kirjasto, eikun Oppimiskeskus beta, muuttaa toukokuussa väliaikaistiloihin osoitteeseen Otakaari 1 X ja palvelee siellä vuoden 2016 loppuun. Tällöin uusi Oppimiskeskus valmistuu ja kaikki Aalto-yliopiston kampuskirjastot muuttavat sinne. 8 2/2015 2/2015 9
LYHYET KYLTERI MENESTYY KAHVIKISOISSA Business Technologyn opintoja suorittavan Larinin kandi käsittelee kahvin toimitusketjua. käyttämään sponsoreiden myllyä, joka sitten ennen suoritusta petti. Mutta ei tietenkään pelkästään myllyjä voi syyttää. Itseltä jäi paljon tekemättä. Kilpailu oli ennenkin baristakisoihin osallistuneelle Larinille ensimmäinen, johon hän treenasi pidempään kuin viikon. Kahvikisoihin valmistaudutaan kuukausia, sillä suoritus vaatii pikkutarkkaa tekemistä ja hyvää rutiinia. Pisteet laskevat, jos vaikkapa cappuccinon kuvio on vinossa. onnistuu, tämä segmentti tulee kasvamaan hyvää vauhtia, koska kun on kerran hyvää kahvia on maistanut, ei paluuta huonoon kahviin ole. Se ei vain maistu enää, Larin sanoo. Pienpaahtimoita löytyy jo Rovaniemeltä asti. Paahtimoiden kahvi kiertää tällä hetkellä Suomeen jonkun toisen maan, kuten Ruotsin tai Englannin, kautta. Näissä maissa ollaan hyvin vahvasti yhteydessä viljelijöihin, mutta samanlaista meininkiä ei ole Suomessa, vaikka pienpaahtimoita on jo yli kymmenen. Tässä olisi ehkä mahdollisuus ottaa homma haltuun. Huippubarista innostuu logistiikasta Kylteri Vitali Larin on keskittynyt viime vuosina opintojen sijaan kahviin hyvin tuloksin. Teksti RIIKKA MINKKINEN KuVAT ESA-PEKKA MATTILA Nescafé-pikakahvia kondensoidulla maidolla. Se on ensimmäinen kahvikokemus, jonka Vitali Larin muistaa. Päätin silloin, että en ole kahvinjuoja. Lukioaikaan Larin pakkasi konvehteja paahtimo- ja suklaakauppa Caffissa ja pääsi samalla maistelemaan laadukkaita kahveja. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin hän on Espoon Leppävaaran liikkeen myymälävastaava. Maaliskuun lopulla 24-vuotias Larin sijoittui neljänneksi Suomen ensimmäisillä kahvifestivaaleilla, Suvilahdessa järjestetyssä Vuoden Barista -kisassa. Pisteistä tiedän, että kakkos- ja kolmossijakaan ei ollut kaukana. Päädyin "Baristaa ei nähdä mitenkään hirveän arvostettuna ammattina vaan lähinnä opiskelijoiden sivutulona." Tietämys ja kiinnostus kahvia kohtaan on kasvussa. Vain viisi vuotta sitten pääkaupunkiseudulla oli vasta muutama laatukahveihin erikoistunut kahvila. Korkealaatuisissa kahveissa suurin haaste on vanhemman sukupolven kulutustottumusten muuttaminen ja kalliimman hinnoittelun perustelu kuluttajille. Jos näiden haasteiden ylittäminen Kauppakorkeakoulussa Business Technologyn opintoja suorittavan Larinin kandi käsittelee kahvin toimitusketjua. Näyttää siltä, että pienpaahtimot voisivat tehdä tulevaisuudessa maahantuonnissa kustannuksia vähentävää yhteistyötä toistensa kanssa. Rahoitusta, tietoa ja tuntemusta kerätään vielä. Maahantuonti vaatii myös jonkun järjestön toimintaa eli se ei voi olla vain pienen yhtiön organisoimaa. Larinin mukaan baristan palkkauksessa ei juuri näy työntekijän ammattitaito, joka vaihtelee paljon kahvikoneen napin painamisesta tarkkaan käsityöhön. Monessa paikassa ei panosteta koulutukseen ja baristaa ei nähdä mitenkään hirveän arvostettuna ammattina vaan lähinnä opiskelijoiden sivutulona. Kahviala kuitenkin kiehtoo, sillä kahviloista ja paahtimoilta löytyy ihan mieletöntä porukkaa. Larin itse juo kahvia ainoastaan sen maun takia. Kahvista löytyy viinejäkin enemmän makuyhdisteitä. Kahvi ei piristä itseäni ollenkaan. Juon töissä viisi kuppia espressoa ja menen nukkumaan. Sinänsä se on hyvä, mutta kun aamulla täytyy herätä eikä siihen löydy mitään keinoja se on vähän ongelmallista. 10 2/2015 2/2015 11
LYHYET opinnot voivat tulevaisuudessa päättyä kandiin Kolmen vuoden kouluksi Kauppatieteiden opiskelijavalinta halutaan eriyttää. Jatkossa opintooikeuden saisi yhteisvalinnassa vain kandidaatin tutkintoon. Teksti TANELI KONTIAINEN Kuva KARIN GELLMAN Suomen yliopistot ry (Unifi) esittää raportissaan, että yliopistot jakaisivat kauppatieteiden perustutkinto-opiskelijoiden valinnan kahteen vaiheeseen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija ei enää voisi suoraan jatkaa maisterivaiheeseen, vaan opintooikeutta olisi haettava uudelleen. Uudistustarvetta perustellaan joustavammalla opiskelijaliikkuvuudella, työkokemuksen hyödyillä ja maisteriopintojen paremmalla laadulla. Opiskelijat joutuisivat kilpailemaan paikoista ja koulut parhaista opiskelijoista. Se parantaisi maisteriohjelmien laatua, työryhmän sihteerinä toiminut Juuso Leivonen selittää. Maaliskuun lopussa valmistunut Unifin raportti ei kerro suuntaviivoja kandidaattien tai maisterien tuleville koulutusmäärille eri yliopistoissa. Leivosen mukaan tarkoituksena ei välttämättä ole vähentää opiskelupaikkoja maisterikoulutuksessa. Ihan hyvin voi hakeutua heti kandin jälkeen jatkamaan maisteritutkintoon, mutta tutkintojen välillä työelämäjaksosta olisi varmasti monelle iloa. Ja kyllä kanditutkinnollakin on työelämärelevanssia, Leivonen toteaa. Nytkin oman alan töissä ollaan opintojen ohella ilman valmista tutkintoa. Tämä on muna ja kana -ongelma kun sanotaan, ettei kandeja ole työelämässä. "Tämä on muna ja kana -ongelma kun sanotaan, ettei kandeja ole työelämässä." Aalto-yliopiston Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön (KY-säätiö) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) välinen omaisuusriita on edennyt Helsingin hovioikeuden pääkäsittelyyn. Riita on perua AYY:n vuonna 2012 nostamasta käräjäkanteesta, jossa AYY vaati KY-säätiön saamien lahjoitusten pätemättömäksi julistamista. Käräjäoikeus hylkäsi keväällä 2014 antamassaan tuomiossa AYY:n vaatimukset yksimielisesti. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta lahjoitti vuonna 2008 osan omaisuudestaan kauppatieteilijöiden toimintaa jatkaville KY-säätiölle ja KYyhdistykselle. KY-säätiölle siirtyneen omaisuuden arvo oli noin 42 miljoonaa. AYY on riitauttanut lahjoitukset ja vaatii tehtyjen lahjoitusten purkamista sekä omaisuutta itselleen. AYY katsoo, että lahjoitusten tarkoituksena on ollut loukata sen oikeuksia ja kiertää tulevaa lainsäädäntöä. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön hallituksen puheenjohtaja Iiro Heinonen sanoo odottavansa hovioikeuden tuomiota luottavaisin mielin. Asiaa on puitu jo noin viidessätoista erilaisessa prosessissa, ja lahjoitukset on siunannut niin hallintooikeus, korkein hallinto-oikeus kuin Helsingin käräjäoikeuskin. Toivon, että AYY viimein hyväksyisi lahjoitukset ja tällainen opiskelijoiden rahojen tuhlaaminen saataisiin päätökseen, Heinonen toteaa. Aivan ilmaista asian selvittely oikeudessa ei ole. Esimerkiksi KY-säätiö arvioi joutuneensa käyttämään erilaisiin oikeusprosesseihin yhteensä jo yli miljoona euroa. Hovioikeuden pääkäsittely käytiin 13. 20. huhtikuuta. Tuomiota odotetaan aikaisintaan loppukeväästä. kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman katsoo, että siirtyminen uuteen opiskelijavalintajärjestelmään vaatii vähintään taakseen useimmat kauppakorkeakoulut. Lisäksi olisi hyvä, jos kandi- ja maisterivalinnat eriytettäisiin myös muilla aloilla, kuten teknillisissä ja humanistisissa tieteissä. Kilpailumielessä olisi helpompi, jos muut seuraavat. Muuten potentiaalisen opiskelijaan hakupäätökseen saattaisi vaikuttaa, jos esimerkiksi teknilliseltä alalta saa oikeuden suoraan maisterintutkintoon ja meillä vain kandidaatiksi, Björkman toteaa. Kandi- ja maisteritutkintojen selkeä eriyttäminen voi lisätä hakijapainetta maisterivaiheessa etenkin suurten kaupunkien kauppakorkeakouluihin. Björkmanin mielestä opiskelijoiden liikkuvuus tutkintojen välillä tulee joka tapauksessa lisääntymään ja virran suunta on selvä. Tiedämme, että erittäin pieni osa opiskelijoistamme ei melkein kukaan lähtisi toiseen kauppakorkeakouluun. Muista kauppakorkeakouluista aika suuri prosentti haluaisi tulla meille. Siitä voi päätellä, Björkman sanoo. "Uudistus voisi toteutua aikaisintaan vuonna 2018, jos silloinkaan." Lähtökohta myös maisteriopiskelijavalinnassa on, että kaikki hakijat ovat samalla viivalla. Omia opiskelijoita voidaan suosia siinä tapauksessa, että nähdään tiettyjen kandidaattiopintojen tuovan parempaa osaamista kuin toisten. Työryhmän arvion mukaan kauppatieteiden kandidaattiohjelmat ovat tällä hetkellä varsin laaja-alaisia ja samankaltaisia kaikissa yliopistoissa. Maisteriohjelmissa puolestaan olisi yhä enemmän erikoistumisen ja profiloitumisen tarvetta tutkimuksen kautta. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että kaikissa kauppatieteellisissä tiedekunnissa ei anneta maisteriopetusta. Seuraavaksi yliopistot ottavat kantaa raportin ehdotuksiin. Lain mukaan korkeakoulut päättävät itse opiskelijavalintojensa perusteista, mutta Björkmanin mielestä siirtyminen laajassa mittakaavassa eriytettyyn valintajärjestelmään vaatii myös poliittisen siunauksen. Tutkinto-oikeuden jo saaneita opiskelijoita uudistus ei kosketa. Muutokset eivät myöskään ole tapahtumassa aivan lähivuosina. Uudistus voisi toteutua aikaisintaan vuonna 2018, jos silloinkaan. Nämä ovat pitkiä prosesseja. Nyt puhutaan siitä, että on kirjoitettu joitain raportteja. Siihen on pitkä matka, että asiasta tehdään päätöksiä, Björkman toteaa. Kiista miljoonista hovioikeudessa teksti TANELI KONTIAINEn KY-säätiö on Kylterin kustantaja. 12 2/2015 2/2015 13
LYHYET AALTO SAI TUTKIMUSLABORATORION HEKOILU ON HELPPOA JO OPISKELUAIKANA Tila ihmiskokeille Chydeniassa voidaan nykyään tutkia kokeellisesti, miten ihmiset tekevät päätöksiä. Teksti TANELI KONTIAINEN Kuva MIKKO RASKINEN, AALTO- YLIOPISTON VIESTINTÄ Miten nälkäisyys vaikuttaa luottamukseen? Minkälaisia seurauksia ryhmäpaineella, aikarajoitteella tai auktoriteeteilla on päätöksiin? Muun muassa tällaisia kysymyksiä kauppakorkeakoulun tiloissa voidaan nykyisin tutkia. Chydeniaan on viime vuonna perustettu käyttäytymistieteellistä tutkimusta varten Aalto Choice Tank -niminen tutkimuslaboratorio. Rahoituksen apulaisprofessori Elias Rantapuskan mukaan säätiörahoituksella perustettu tutkimuslaboratorio on avoimesti käytettävissä kaikenlaiseen kokeelliseen päätöksenteon tutkimukseen. Koe voi olla mitä tahansa, mikä tutkii ihmisten käyttäytymistä, ja koejärjestelynä esimerkiksi peliteoria tai vangin ongelma. Tällaisia avoimia laboratorioita on Suomessa Aallon lisäksi ainoastaan Turun yliopistossa, Rantapuska kertoo. Käytännössä 30 60 minuuttia kestävissä koetilanteissa osallistujat istutetaan laboratoriotilassa tietokoneiden ääreen tekemään valintoja. Kerrallaan käytössä on 20 tietokonetta. Tähän mennessä laboratoriota on käytetty kolmesti Aallon, Hankenin ja Helsingin yliopiston tutkimuksiin. Rantapuska uskoo, että laboratorion käyttö lisääntyy, kun sen käyttömahdollisuus tulee paremmin tietoon. Maailmalla vastaavanlaisia tutkimustiloja on paljon. Paljon on tullut kiinnostusta ja ideoita, mutta tutkimuksella on hidas sykli. Tällaisissa kokeissa suunnittelu vie paljon aikaa, kun se on tehtävä kerralla kunnolla. Aalto Choice Tank on tarpeen vaatiessa käytettävissä myös esimerkiksi pro gradu -tutkimuksiin. Laboratorion perustamiseen vaadittiin käytännössä kahta asiaa: tietokoneita ja osallistujia kokeisiin. Osallistujapooliin on tällä hetkellä rekrytoitu yli sata henkilöä. He ovat pääasiassa Aaltoyliopiston opiskelijoita. Koehenkilö saa kokeeseen osallistumisesta 5 20 euron suuruisen korvauksen. miten nälkäisyys sitten vaikuttaa luottamukseen? Rantapuska tutki asiaa Turun yliopiston laboratoriossa ja havaitsi, että ainakin tietyssä ympäristössä nälkäiset koehenkilöt osoittivat suurempaa luottamusta. Luottaminen on normi suomalaisessa yhteiskunnassa. Päättelimme, että nälkäisenä turvaudutaan normiin eikä jakseta ajatella, että joku huijaisi. Tulisiko sinusta HEKOilija? HEKO Helsingin Ekonomit ry on maailman suurin ja aktiivisin ekonomiyhdistys. Järjestämme vuositasolla yli 200 ekonomiosaamiseen liittyvää jäsentapahtumaa. Tapahtumat mahdollistavat verkostoitumisen yli toimiala- ja asematasorajojen. Tule mukaan rakentamaan omaa ekonomiverkostoasi jo opiskeluaikanasi! KY ry:n jäsenenä voit osallistua tapahtumiin ilmoittautumalla joko palvelunumeroon 0203 555 55 tai sähköpostitse heko@heko.fi (laita viestin otsikoksi tapahtuman nimi ja päivämäärä). markkinoinnin muutos outboundista inboundiin tiistai 19.5. klo 17.00 Perinteinen markkinointi on rikki. Se ei enää hurmaa ketään eikä vedä uutta bisnestä puoleensa. B2B-yrityksille inbound-markkinointi tarjoaa lyömättömiä etuja. Tapahtumassa käydään läpi markkinoinin muutosta, syitä ja erityisesti keinoja, jolla yritykset jatkossa menestyvät. digitaalisuudesta enemmän irti torstai 21.5. klo 17.00 Yrityksen merkittävin kilpailuetu on sen kyvyssä uudistaa liiketoimintaa ja toimintatapoja. Mitä on digitaalinen kyvykkyys? Mitkä yrityksen eri toiminnot digitalisoituvat? Tule kuulemaan ja haastamaan digitaalisen liiketoiminnan huippuasiantuntijoita interaktiiviseen digitapahtumaan. hekon opiskelijastipendit HEKO jakaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteellistä tutkintoa suorittaville opiskelijoille neljä 1000 euron opiskelijastipendiä. Vuoden 2015 stipendihaku alkaa syyskuussa. Seuraa KY:n tiedotusta. ekonomit elokuvissa kurkistus kulissien taakse tiistai 26.5. klo 17.30 Oletko joskus pohtinut, millaisia elokuvantekijöiden työpäivät ovat ja millaisia työpaikkoja alalla on tarjota? Miten kauppatieteilijä pääsee alalle ja kuinka sujuu yhteistyö taiteilijoiden kanssa? Elokuvaohjaaja Oskari Sipola ja tuottaja Rimbo Salomaa kertovat meille tarinoita elokuvanteosta ammattina. lisää tapahtumia www.heko.fi 14 2/2015 2/2015 15
LYHYET MITÄ AJATUSHAUTOMOT TEKEVÄT? Erilaisia ajatushautomoita Tieteen ja politiikan välissä Ajatushautomoissa tehdään tänään niitä asioita, joita muut tekevät vasta huomenna. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Kristina Pentti kertoo, miksi ajatuspajoja tarvitaan juuri nyt. teksti HENNI PURTONEN kuvitus KARIN GELLMAN Vaikuttamaan pyrkivät ajatushautomot kokeilevat, kestävätkö nykyiset yhteiskunnan instituutiot kriittistä tarkastelua. Pajojen puheenvuoroissa markkinatalous, kansainvälinen finanssikriisi ja yhteiskunnan rakenteita horjuttava tuloerojen kasvaminen joutuvat suurennuslasin alle. Ajatuspajoissa työskennellään reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseksi, sillä poliittiset muutokset saavat aina alkunsa ideasta. Klassista liberalismia edustavan ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Kristina Pentin mukaan säätiöpohjaisesti toimiva Libera on olemassa enemmän kansaa kuin päättäjiä varten. Toiminnan painopiste on ruohonjuuritason vaikuttamisessa ja jäsennellyn tiedon tarjoamisessa kaikille kansalaisille, jotka ovat kiinnostuneita taloudesta ja politiikasta. Haluamme olla vaihtoehtoinen keskustelunavaaja ja julkinen areena ihmisille, jotka kokevat, ettei esimerkiksi perinteisestä puoluekentästä löydy tarvittavaa tietoa, Pentti selittää. Liberan tuorein julkaisu, Markkinatalouden aapinen, kurkistaa markkinatalouden toimintaan ja peruskäsitteisiin. Markkinatalouden rooli yhteiskunnassamme kasvaa koko ajan. Kukaan ei voi välttyä sen vaikutuksilta. Markkinoiden ymmärtäminen on kansalaistaito, siinä missä lukeminen tai laskeminen, kirjan kirjoittaja ja Liberan entinen tutkimusjohtaja Anders Ekholm sanoo. Ajatuspajoilla on jo vuosikymmenien ajan ollut tärkeä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Yhdysvalloissa toimii satoja eri intressiryhmien rahoittamia tutkimuslaitoksia. Tunnetuimpia ovat markkinoiden vapautta puolustava American Enterprise Institute ja kon- servatiivinen Heritage Foundation. Suomessa ajatushautomoista ei muun maailman tapaan ole kehittynyt yhteiskunnallisen keskustelun moottoreita ainakaan toistaiseksi. Tieteen ja politiikan välissä tasapainoilevat ajatushautomot ovat usein myös kytköksissä puolueisiin esimerkiksi rahoituksen kautta. Vaikka Liberan hallituksessa istuu kokoomuslainen kansanedustaja, ajatuspajalle on tärkeää puoluepoliittinen sitoutumattomuus. Usein ajatellaan, että olisimme suurpääoman tai teollisuuden puolestapuhujia, mutta sitä emme ole. Libera ei toimi edunvalvojana eikä lobbaajana. Myöskään hallituksemme ei määrää toimintaamme, Pentti vakuuttaa. Pajojen puheenvuoroissa markkinatalous, kansainvälinen finanssikriisi ja yhteiskunnan rakenteita horjuttava tuloerojen kasvaminen joutuvat suurennuslasin alle. Useiden muiden ajatushautojien tavoin Kristina Pentti lähti mukaan Liberan toimintaan voidakseen vaikuttaa paremman yhteiskunnan puolesta. Hänen mukaansa avoin ja kriittinen julkinen keskustelu ovat tärkeimpiä avaimia muutokseen. Työmarkkinajärjestöjä arvostelleen Liberan toimijat haluavatkin puhua asioista, joista muut vaikenevat. Kirkon ja valtion erottelun lisäksi kritiikki on kohdistunut ay-liikkeeseen. Suomen talous ei kestä ylisäänneltyjä työmarkkinoita; työn tuottaminen on liian kallista. Se on ollut perinteisesti eräänlainen pyhä lehmä, jota ei ole saanut arvostella, Pentti huomauttaa. Aaltoes (Aalto Enterpreneurship Society) startupeissa on tulevaisuus» Tavoitteena lisätä kasvuyrittäjyyttä Suomessa ja tehdä Helsingin seudusta Euroopan Piilaakso.» Toiminnan kulmakivi: yrittäjyysajattelun lisääminen kannustamalla ihmisiä unelmoimaan ilman epäonnistumisen pelkoa.» Kesällä järjestetään kuuden viikon Summer of Startups -koulutusohjelma. Magma kaksikielisyys ja ruotsin kielen merkitys kansallisen identiteetin kannalta» Puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatushautomo, joka puolustaa kaksikielistä kulttuuria.» Tekee analyysejä ja tutkimuksia liittyen yhteiskunnan muutokseen ja vähemmistöjen toimintamahdollisuuksiin.» Toimii ruotsinkielisten säätiöiden tuella. Demos Helsinki ajatuksia, jotka luovat muutosta» Tavoitteena yhteisöjen ja yritysten menestyminen.» Tutkii ihmisten toimintaa ja yhteiskunnan muutoksen vuorovaikutusta.» Työllistää kymmenen tutkijaa ja suuren yhteistyöverkoston.» Yhdistysmuotoinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii projektirahoituksella. Ajatushautomo Tänk rohkeus, läpinäkyvyys ja asiantuntijuus» Edistää suomalaisen yhteiskunnan menestystä panostamalla käytännönläheiseen ongelmanratkaisuun puolueettoman analyysin keinoin.» Konsulttipohjainen toiminta: omaan tutkimukseen ja kansainvälisiin tutkimustuloksiin pohjautuvien analyysien sekä toimenpide- ja politiikkasuositusten tuottaminen ja niiden lähettäminen päättäjille.» Tiimiin kuuluu neljä taloustieteilijää ja yksi sosiaalipsykologi.» Toiminta perustuu projektipohjaiseen rahoitukseen ja jäsenten vapaaehtoispanokseen. 16 2/2015 2/2015 17
miljoonapeli teksti ja kuvat ESA-PEKKA MATTILA kuvitus AURI MÄKELÄ Elektronisella urheilulla taotaan kansainvälisissä peliturnauksissa vuosi vuodelta enemmän rahaa. Kylteri Mika Ilmoselle lahjakkuutta, taitoa ja kokemusta vaativa laji oli syy ylimääräiseen välivuoteen. 18 2/2015 2/2015 19
Olet suurella stadionilla. Ympärillä on tuhansia ihmisiä, takaraivossasi musertavat suorituspaineet. Kaikkia joukkuetovereitasi jännittää, mutta harjoittelun ansiosta toimitte kuin viritetty kone ja onnistutte voittamaan. Palkinto on satoja tuhansia euroja, ja hetken aikaa paistattelet onnesi kukkuloilla kunnes paluu arkeen ja harjoitteluun koittaa. Kuulostaako tietokonepelaamiselta? Elektronisen urheilun alkuaskeleet sijoittuvat Etelä-Koreaan, missä ammattipelaajia on listattu jo vuodesta 2000. Muualla e-urheilun eteneminen on ollut hitaampaa, mutta vääjäämätöntä. Nykyään on mahdollista saada Yhdysvalloissa viisumi pelaamisella, ja vuonna 2014 ensimmäiset amerikkalaiset yliopistot myönsivät stipendejä e-urheilun perusteella. Myös Suomessa e-urheilun huomio on kasvanut. Yle yllätti tv-katsojat viime vuoden elokuussa näyttämällä Counter Strike -turnausta Assembly-lanitapahtumasta suorassa lähetyksessä. Vuonna 2013 e-urheilua seurasi yli 70 miljoonaa katsojaa. Kilpailullisen pelaamisen laajuus on näinkin tuntemattomaksi ilmiöksi suuri: vuonna 2013 e-urheilua seurasi yli 70 miljoonaa katsojaa. Samalla turnauksien palkintopotit ovat kasvaneet miljooniin. Kauppakorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Mika Ilmonen on päässyt kokemaan e-urheilun laajuuden henkilökohtaisesti. Aluksi Ilmonen pelasi League of Legends -peliä vapaaajallaan. Monien vuosien aikana taitotaso kehittyi siihen pisteeseen, että hän pystyi analysoimaan kilpailevien jouk- kueiden otteita. Ilmonen laittoi vuonna 2013 viestiä peliammattilaisista koostuvaan Fnatic-talliin. Ilmosen maine tasokkaana pelaajana tiedettiin lajin parissa, ja jo muutaman pelin analysoinnin jälkeen hyödyt olivat ilmeisiä. Ilmonen päätyi joukkueen kanssa vuoden 2013 lopputurnaukseen Kaliforniaan, missä he olivat kolmansia. Koko turnauksen palkintopotti oli kaksi miljoonaa, josta Fnatic nettosi 150 000 dollaria. Pelaamista seurasi yli 32 miljoonaa katsojaa. Ennen turnauksen alkua olimme paikan päällä puolitoista viikkoa mediamyllytyksessä. Oli oikeasti vaikea uskoa koko hommaa todelliseksi. Kyllähän sen aisti, että porukkaa jännitti aivan törkeästi, Ilmonen toteaa. Pelaaminen on joillekin mahdollinen tapa elättää itsensä. Kuvaavaa on, että Ilmoselle e-urheilun parissa toimiminen oli yksi hyvä lisäsyy ylimääräiseen välivuoteen. Peliyritykset eivät kustanna ja isännöi peliturnauksia huvin vuoksi. Esimerkiksi vuoden 2014 The International Dota 2 -turnaus tuotti peliyhtiölle yli 30 miljoonaa dollaria. Kilpailullinen, vahva pelaajayhteisö kasvattaa pelaajamääriä ja kehittää peliä samalla kun yhtiöt takovat koko ajan enemmän rahaa. Kun peliyhtiö Valve oli luomassa Counter Strikesta uutta versiota, he ottivat yhteyttä kilpaileviin pelaajiin. Yksi heistä oli Counter Strikea ammattilaistasolla vuosina 2005 2012 pelannut Juha Kurppa. Yhtiö halusi kuulla Kurpalta, miten peli saadaan paremmin mukaan e-urheiluun. Kurppa toimi myös Ylen e-urheilulähetyksissä asiantuntijana. Tällä hetkellä hän suorittaa kauppatieteiden opintoja avoimessa yliopistossa ja aikoo hakea tutkinto-opiskelijaksi kauppakorkeakouluun. Ammattipelaaminen ei tarkoita helppoa ja varmaa tienestiä, ja e-urheilun kaupallisuus aiheuttaa myös eettisiä pulmia. Lajilla ei tällä hetkellä ole kattojärjestöä, joka määräisi pelisäännöt. Pelitallien sopimukset voivat olla todella kyseenalaisia, ja toiminnassa saattaa olla suoranaista kusetuksen makua. Mun historian paskin sopimus tähän mennessä oli, kun luvattiin esimerkiksi matkakustannukset, mutta samalla pelitalli pidättää oikeuden jättää maksamatta juuri nuo matkakustannukset, Kurppa kertoo. Turnausjärjestäjät ovat myös onnistuneet osoittautumaan petolliksiksi. Kerran Kurppa maksoi matkat ja lensi kilpailuun Isoon-Britanniaan. Turnausta edeltävänä iltana järjestäjät kuitenkin katosivat savuna ilmaan ja koko kilpailutapahtumaa ei edes ollut. "Ennen turnauksen alkua olimme paikan päällä puolitoista viikkoa mediamyllytyksessä. Oli oikeasti vaikea uskoa koko hommaa todelliseksi." 20 2/2015 2/2015 21
E-urheilun tituleeraaminen urheiluksi sellaisenaan ilman perusteluja on vaikeaa. Pelaaminen kun ei juuri hengästytä. Samalla pitää kuitenkin huomata, että e-urheilu vaatii systemaattista harjoittelua, taktikointia, tiimipelaamista ja paineen alla toimimista. Useat joukkueet ovat pelanneet ja jopa asuneet yhdessä vuosikausia, jotta yhteen pelaaminen olisi mahdollisimman saumatonta. Kaikki nämä asiat löytyvät vahvasti myös perinteisemmistä urheilulajeista. Aiemmin e-urheilu oli enemmänkin hauskanpitoa kavereiden kanssa, mutta kasvaneet rahavirrat, yleisö ja kilpailun laatu ovat muuttaneet tekemisen vahvasti ammattimaisempaan suuntaan. E-urheilussa on paljon urheilullisia elementtejä. Puhtaasti taitolajiksi minä e- urheilua sanoisin. Kaikki menestyminen perustuu taitoon, harjoitteluun ja kokemukseen, Kurppa toteaa. Ilmonen ei nimittäisi e-urheilua urheiluksi. nyt on hyvä hetki jättää homma tähän. Mutta kyllä siinä mietti, että olisiko pitänyt lopettaa aiemmin ja alottaa vaikka opiskelu. Mutta ei minulla ole mitään katumusta, nämä olivat vain niin siistejä juttuja. Aika harva suomalainen on päässyt siihen pisteeseen pelaamalla. Tulevaisuudessa kun jotkut pääsevät ammattilaispuolelle ja voivat oikeasti elättää itsensä, niin voihan siinä ajatella, että on tasoittanut tietä, Kurppa sanoo. On vielä yksi asia, minkä voi ottaa esille e-urheilusta kun mietitään, kuinka paljon se on urheilua. Sports-sanan historia E-urheilussa on toisaalta muutama etu perinteiseen urheiluun nähden. Se on aidosti avointa kaikille, fyysisistä rajoitteista tai pienestä sosiaalisesta rimakauhusta huolimatta. "Kaikki menestyminen perustuu taitoon, harjoitteluun ja kokemukseen. E-urheilu on monta asiaa samaan aikaan: taitoa ja lahjakkuutta vaativaa kilpailua, bisnestä, harrastus ja mukava ajanviete. Merkitys riippuu henkilöstä. Hikiliikuntaa se ei ole. Nykyään ammattitason pelitallien vaatimukset ovat kovia. Harjoitusaikataulut saattavat sisältää 12 tuntia pelaamista päivässä, ja viikon aikana koneella istumista voi olla jopa 80 tuntia. On selvää, ettei tuntikausien istuminen ja ruudun tapittaminen ole terveellistä. Vaikka toisinaan e-urheiluammattilaisten mainostetaan olevan huippukunnossa, pelkkä vilkaisu esimerkiksi Suomen parhaimpiin Counter Strike -pelaajiin osoittaa, ettei puhuta kaikkein lihaksikkaimmasta porukasta. Juha Kurppa. "En minä tiedä, onko järkevää käyttää aikaa pelaamiseen. Sen ajan voisi käyttää vaikka oikeaan urheiluun tai liikuntaan." Vaikka pelaamiseen usein liitetään antisosiaalisia mielikuvia, ovat tiiviit pelaajayhteisöt todella sosiaalisia ja aidosti kansainvälisiä. Useimmissa peleissä sosiaalinen näkökulma korostuu kilpailutilanteissa, joissa saumaton yhteenpelaaminen on välttämättömyys. Itse asiassa yksi vaativimmista asioista Ilmosen mielestä oli juuri sosiaalisten tilanteiden hallitseminen. Mukaantulo ryhmään, missä henkilöt olivat jo monta vuotta asuneet ja eläneet yhdessä, oli haastavaa. Jokainen pelaaja oli hieman eri kulttuurista ja jokaisella oli omat tapansa hoitaa asioita. Myös mediataidoilla on väliä. E-urheilu on niin pieni ala vielä, että kaikki mediataidot korostuvat. Pitää pystyä esiintymään, sillä sellaisenaan ei pelaajilla ole läheskään samanlaista painoarvoa lauseillaan kuin perinteisemmillä urheilijoilla, Kurppa toteaa. Mika Ilmonen. Pelaajat löytävät e-urheilusta useita negatiivisia asioita uusi laji hakee vielä muotoaan ja yhteisiä toimintatapoja. Ilmosen mielestä pelialan huonoin puoli on pelaajia ja joukkueita tukevien instituutioiden puute. Tällä hetkellä lajiin sisältyy paljon epävarmuutta. Kukaan ei käytännössä vielä ole kulkenut pelaajan polkua loppuun asti, nähnyt mitä vuosien ammattipelaamisen jälkeen tapahtuu. Myös pelaamisen vaikutukset mietityttävät. En minä tiedä, onko järkevää käyttää aikaa pelaamiseen. Sen ajan voisi käyttää vaikka oikeaan urheiluun tai liikuntaan. Kyseessä on ihmiskoe nuorilla ihmisillä, minkä seurauksista ei vielä tiedetä mitään. Samaan aikaan itse pelikulttuurissa on valloillaan hyvin hardcore-meininki, eli oikein leijaillaan vuorokauden putkeen pelaamisella, Ilmonen toteaa. E-urheilussa on toisaalta muutama etu perinteiseen urheiluun nähden. Se on aidosti avointa kaikille, fyysisistä rajoitteista tai pienestä sosiaalisesta rimakauhusta huolimatta. Se on myös täysin tasa-arvoista: naisilla ja miehillä on täsmälleen samat saumat menestyä. Digitaalisessa ympäristössä vietetty aika voi myös olla pelaajille hyödyksi tulevaisuudessa. Kurppa päätti seitsemän vuoden pelaamisen jälkeen, ettei enää opettele uusinta versiota Counter Strikesta ja päätyi IT-yrityksen konsultiksi. Jotenkin oli vain sellainen fiilis, että juontaa juurensa vanhasta ranskan kielen sanasta desports. Tämän lähimpänä käännöksenä on mitä tahansa, mitä ihmiset pitävät hauskana tai viihdyttävänä. Ja viihdyttävää e-urheilun katsominen kyllä on. 22 2/2015 2/2015 23
Kylteri hyppäsi Espoon-bussiin ja näki tulevaisuuden. Mitä kampuksella tapahtuu, ja miltä kyltereiden uusi ympäristö näyttää, tuoksuu ja tuntuu? TEKSTI ELINA RYTKÖNEN KUVAT LINA JELANSKI 24 2/2015 2/2015 25
Bussissa 102 on lisäksemme 18 ihmistä. Heistä suurin osa on miehiä. Kiireiset, aamukahvihuuruissa älypuhelintaan selaavat liikemiehet ja napit korvissa popittavat opiskelijat istuvat vaitonaisina vain bussin hurina taustaäänenään. Tänä koleana kevätaamuna seuraan on myös eksynyt valtavirrasta poiketen vanhempi rouva. Onkohan hänkin matkalla Otaniemeen? Kesällä 2011 Aalto-yliopiston hallitus työnsi muutoksen rattaat liikkeelle ja päätti kauppakorkeakoulun kandiopetuksen siirtämisestä tekniikan kehtoon, Otaniemeen. Suuret päätökset tuntuvat aluksi kaukaisilta, mutta muuton lähestyessä kuhina on alkanut Töölössä. Kylterit kuuluvat Helsinkiin, tämä on entinen HELSINGIN kauppakorkeakoulu. Mahdutaanko me sinne kaikkien teekkareiden sekaan? Olisipa tämä tapahtunut vasta kun minä valmistun loihin. Pääaula on autio, kello on vähän vaille yksitoista ja opiskelijat luentosaleissa. Hiiviskelemme hämmentävän hiljaisilla käytävillä tarkkailemassa ympäristöä. Mustaan kaapuun verhoutunut teekkari paistaa lettuja kaasukeittimellä ulko-oven edessä. Opettajien taukohuoneen ovi on raollaan, pöydällä lojuu päivän Kauppalehti ja Helsingin Sanomat. Käytävällä istuu parrakas opiskelija tietokoneen ääressä. Hämmästyn, sillä Kanditalo, kuten ympäröivätkin rakennukset, on kirkkaan punatiilinen. Eikö Espoossa pitänyt olla harmaata? Mustaan kaapuun verhoutunut teekkari paistaa lettuja kaasukeittimellä ulko-oven edessä. Syksyllä 2016, vuosi kyltereiden jälkeen, aiotaan myös taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandiopetus siirtää Otaniemeen, ja 2017 taidekoulun maisteriopiskelijatkin. Kauppiksen maisteriopetuksen mahdollisesta muutosta Espooseen ei ole vielä kuulunut mitään, mutta virran suunnatessa Otaniemeen on tämäkin mahdollisuus pidettävä mielessä. Otaniemi tuntuu Töölöön kotiutuneen mursun mielestä periferialta, eikä villeille huhuille niemen pimeimpi- Nousemme kuvaajan kanssa bussista Otaniemen kampuskirjaston edessä. Entinen TKK:n päärakennus, nykyinen Kanditalo, kohoaa kirjaston takana. Kuljemme kirjaston läpi ja saavumme Alvarinaukiolle, josta monumentaalinen rakennus näyttäytyy parhaimmillaan. Hämmästyn, sillä Kanditalo, kuten ympäröivätkin rakennukset, on kirkkaan punatiilinen. Eikö Espoossa pitänyt olla harmaata? Alvar Aallon suunnittelema päärakennus valmistui teknillisen korkeakoulun käyttöön vuonna 1965, ja sen lisäosat vuonna 1975. Päärakennus edustaa funktionaalista tyyliä, ja Alvar Aallolle tyypillisesti rakennuksessa hyödynnetään luonnonvaloa ja valkoisia pintoja valaistuskeinona. Rakennuksessa on useita osia ja siipiä, joista nyt remontissa oleva U-siipi tulee kauppakorkeakoulun käyttöön. Otaniemen kylmän viiman kangistamina siirrymme rakennuksen sisätien kolkkien tapahtumista näy loppua. Mitä siellä todella tapahtuu? Asuvatko teekkarit viidentoista hengen soluissa ja rakentavatko he avaruusraketteja pyöräkellareissaan? Suunnistamme päärakennuksen 70-lukuhenkisillä käytävillä lähemmäs U-siipeä. Portaikossa törmäämme vahtimestariin, jolle selitämme valokuvaamisemme ja hiiviskelymme tarkoituksen. Kuljemme opiskelijahubin ohi, joka ilahduttaa valoisilla huoneillaan ja värikkäällä sisustuksellaan. Vitivalkoisten seinien ja tummanruskeiden, pölyisten lattioiden jälkeen hubin visuaalinen ilme ja käytännöllinen pohjaratkaisu luovat uskoa kyltereiden tulevaisuuteen Otaniemessä. Hubin ohitettuamme saavumme U- siiven ovelle, joka on, kuten kaikki muutkin siiven ovet, lukossa. Viereisen siiven opetustiloissa muutaman luokan ovi on auki, ja pysähdymme käytävään kuuntelemaan luentoa. V voisi olla etäisyyden funktio, joka kerrotaan pituudella, jo- ka on L. Se on yhtä suuri kuin läpi tuleva virta. Jokaista sivua kohden tulee läpi yksi virtajohdin. Eittämättä maailmaa mullistavaa, mutta jatkamme matkaa. V voisi olla etäisyyden funktio, joka kerrotaan pituudella, joka on L. Se on yhtä suuri kuin läpi tuleva virta. Jokaista sivua kohden tulee läpi yksi virtajohdin. 26 2/2015 2/2015 27
Toisin kuin kauppatieteiden opiskelijat, teekkarit eivät ole niin yhtenäinen joukko kuin ulkopuolelta saattaisi luulla. Ulkona näemme U-siipeä kiertävän laudoituksen, joka on koristeltu kauttaaltaan graffiteilla. Aitaus kiertää U-siiven päätyyn asti, jossa on vielä yksi ulko-ovi. Suureksi yllätyksekseni ovi avautuu automaattisesti ja astumme sisään. Edessämme on aita, johon kiinnitetyssä kyltissä lukee asiattomilta pääsy kielletty. Mutta meillä on asiaa. Työnnämme aidan sivuun ja kiipeämme portaita yläkertaan. Ovet ovat lukossa, mutta himmeän lasioven takana kuultaa kauniin sininen lattia ja valkoiset seinät. Onneksi alimman kerroksen ovi on auki, ja innoissamme astumme U-siiven aulaan. Tyylillisesti aula muistuttaa muuta rakennusta, mutta ilmassa tuoksuu remontti. Lattiat ovat puhtaat ja ikkunat kirkkaat, toisin kuin muualla rakennuksessa, joka on hieman yllättänyt epäsiisteydellään. Aulan perällä on retrohenkinen luokka, jossa on kelmeänvihreä lattia, tummanvihreät penkit ja siirreltävät liitutaulut. Nostalgia ja rappioromantiikka kulkevat käsi kädessä tällä kampusalueella. Luokan matalassa takahuoneessa on hopeisella, foliomaisella materiaalilla päällystetty putkisto, ja huoneessa on vahva kemikaalin haju. Palaamme raikkaaseen ulkoilmaan. Suuntaamme Konemiehentielle, johon on määrä valmistua juhla- ja toimistotilat KY:lle. Reitin varrella näemme oksista rakennetun ympäristötaideteoksen, merenrannan kaislikkoa, kuntopolun ja lintutornin. Valokuvaajan syventyessä taltioimaan variksia, jää pettää hänen jalkansa alta ja kenkä käy uimassa meressä. Onneksi ei kastunut pahasti. Toisin kuin kauppatieteiden opiskelijat, teekkarit eivät ole niin yhtenäinen joukko kuin ulkopuolelta saattaisi luulla. Yliopistouudistuksen myllerryksessä TKK on lopulta jaettu neljään eri korkeakouluun, ja kullakin opintoalalla on omat kiltansa ja killoilla omat meininkinsä. Tietenkin useita vuoden merkkihetkiä juhlitaan kaikkien tekniikan ylioppilaiden voimin, mutta Otaniemestä ei löydy teekkareiden KY-taloa. Piha on metsäinen, ja talon seinustalla lojuu rikkinäinen tuoli, tyyny ja polkupyörä. Yksi parvekkeista on ääriään myöten täynnä rojua, toisen kaiteella on istutuksia laatikossa. Maassa parvekejonon alla on sininen kajakki. Saavumme KY:n tulevan pesäpaikan kulmille. Ovet ovat täälläkin lukossa ja sisätilaa himmentää remontin pöly. Ensisilmäykseltä sekä toimistotila että juhlatalo vaikuttavat melko mitäänsanomattomilta tiilimajoilta, mutta ikkunoista näkee hieman enemmän. Toimistorakennuksessa on kaikki vielä hyvin sekaista, lattialla lojuu työkaluja, muoveja ja mehupurkkeja. Juhlatila sen sijaan yllättää. Puiset seinät ja kalusteet sopivat avaraan saliin, ja eteinen nari- koineen on kodikas. Kyllä tätä kehtaa uusille mursuille esitellä. Kello lähestyy puoltapäivää, ja retkikuntamme hajoaa. Kuvaajan on kiirehdittävä muihin menoihinsa, ja minä lähden vielä tutkimaan Otaniemen ympäristöä laajemmin. Kävelen Otakaarta pitkin Espoon YTHS:n ohi kohti Teekkarikylää. Ensimmäiset lähestymäni rakennukset näyttävät melko vanhoilta ja ovat muiden rakennusten tavoin punatiilisiä. Piha on metsäinen, ja talon seinustalla lojuu rikkinäinen tuoli, tyyny ja polkupyörä. Yksi parvekkeista on ääriään myöten täynnä rojua, toisen kaiteella on istutuksia laatikossa. Maassa parvekejonon alla on sininen kajakki. Kävelen eteenpäin, ja seuraavat talot näyttävät jo uudemmilta. Risteyksessä on betoninen palkki, johon on kaiverrettu Teekkarikylä. Päätän vielä jäädä lounaalle Otaniemeen, ja aluetta enempää tuntematta suuntaan takaisin päärakennukseen. Otaniemessä on kahdeksan lounasravintolaa, joista yksi, Alvari, on päära- kennuksessa, ja loput muissa rakennuksissa ympäri aluetta. Astuessani sisään päärakennukseen huomaan lounastunnin tuoman muutoksen. Kaikkialla on paljon iloisesti ja kovaäänisesti jutustelevia opiskelijoita. Aulan pöydissä mainostetaan Äpy 2015 -lehteä ja myydään lippuja tapatumiin. Ruokana on ruisriisiä sekä broileria soija-inkiväärikastikkeessa. Ennen jonoon asettumista tarkkailen hetken jonokäyttäytymistä. Tarjottimet ovat erillisellä pöydällä ennen varsinaista linjastoa, sen jälkeen leivät, juomat, salaatit ja viimeisenä lämmin ruoka. Mehua tai maitoa saa ottaa vain yhden lasillisen. Istun pitkän pöydän päätyyn, ja syvennyn ruokaani sekä vieressä istuvan Mehua tai maitoa saa ottaa vain yhden lasillisen. 28 2/2015 2/2015 29
Ensisilmäykseltä sekä toimistotila että juhlatalo vaikuttavat melko mitäänsanomattomilta tiilimajoilta. Mahtuvatko kaikki asumaan Otaniemeen? 3 x 3 syytä rakastaa Otaniemeä nelikon keskusteluun. Opiskelijat puhuvat ensin heiluriliikkeestä. Sen jälkeen keskustelu kääntyy tulevaan tenttiin, johon pitäisi jo alkaa valmistautua. Keskustelu palaa vielä fysiikkaan, sillä Japanissa on keksitty siihen liittyen jotain merkittävää. Syön erittäin suolaisen ja melko tulisen ruoka-annokseni loppuun ja lähden naulakoille. Kovaääninen puheensorina täyttää aulan edelleen, ja mieleen jää vahva vaikutelma hyväntuulisista ihmisistä. Kauppakorkeakoulu ja teknilliset alat ovat jo neljä vuotta olleet samaa yliopistoa. Kuitenkin monialaisuus ja Aallon yhtenäisyys tuntuvat vain sanoilta paperilla. Molemmat ryhmät, kylterit ja teekkarit, pitävät itseään toista parempana, ja pieni nokittelu on aina kuulunut asiaan. Mutta mitä käy kylterikulttuurille Otaniemessä? Vaihtuvatko kauluspaidat ja pikkutakit verkkaireihin? Rupeavatko opiskeluajat venymään seitsemään tai kahdeksaan vuoteen? Eriytyvätkö eri pääaineiden opiskelijat toisistaan, ja Mutta mitä käy kylterikulttuurille Otaniemessä? Vaihtuvatko kauluspaidat ja pikkutakit verkka reihin? Rupeavatko opiskeluajat venymään seitsemään tai kahdeksaan vuoteen? kylteriyden tilalle syntyy laskiskulttuuri tai BT-kylterit? Kyltereille tuntuu olevan ominaista miettiä, mitä Otaniemeen muutto merkitsee meille. Annan kuitenkin muutaman ajatuksen sille, mitä meidän muuttomme merkitsee Otaniemelle. Kampusalueella en ole nähnyt juurikaan merkkejä kyltereiden muutosta. Teekkareita on yli kymmenen tuhatta, kauppiksen kandiopiskelijoita alle kaksituhatta. Kansoitamme päärakennuksesta yhden siiven, muissa rakennuksissa meitä tuskin tullaan näkemään. Kuitenkaan kylterit eivät varmasti tule olemaan hiljaa. Otaniemen opiskelijakunta tulee monipuolistumaan, ja eri alojen yhteistyö muuttuu konkreettisemmaksi. Tapahtumia ja kerhoja tulee olemaan todella laidasta laitaan. Aallon integraatio syvenee varmasti vielä enemmän, kun myös taideopiskelijat sekä mahdollisesti kauppiksen maisteriopiskelijat liittyvät seuraan. Näyttää todennäköiseltä, että Aalto on tulevaisuudessa enemmän kuin yliopiston nimi. Kyltereiden muutto Otaniemeen vaikuttaa paitsi opiskeluun myös asumiseen. Aiemmin mursut haaveilivat Ruusulankadun yksiöistä Taka-Töölössä, mutta tämän vuoden syksyllä alkaa Teekkarikylä houkuttaa. Tällä hetkellä Otaniemen Teekkarikylässä on 1 703 opiskelija-asuntoa, joista valtaosa on soluasuntoja. AYY:n hallituksen asuntovastaava Heikki Pulkkisen mukaan tilanne on hyvä. Nykyään lähes jokaiselle uudelle opiskelijalle löytyy asunto pääkaupunkiseudulta syyskuun aikana, joskaan kaikki asunnoista eivät ole Otaniemessä. Kauppakorkeakoulun kandiopiskelijoiden muuttaessa tilanne Espoossa heikkenee, mutta kuten Pulkkinen muistuttaa, AYY:n Helsingin opiskelija-asunnot eivät katoa minnekään. Vaikka opiskelupaikka siirtyy Espooseen, moni kylteri haluaa edelleen kotinsa keskustan tuntumasta palveluiden ja tapahtumien ääreltä. AYY:n palvelukyselyn mukaan kaikki Aalto-yliopiston opiskelijat asuisivat yhtä mieluusti yksiössä, mutta teknillisen alan opiskelijat suosivat soluasuntoja huomattavasti kauppakorkean opiskelijoita useammin. Teekkarikylän 247 yksiön jonot tulevat siis kasvamaan. Toimiin asuntotilanteen parantamiseksi on ryhdytty. Kivimiehentielle on suunnitteilla Aalto Village -niminen asumiskohde, jonka rakentaminen pyritään aloittamaan kesällä 2016. Myös muita alueita Otaniemessä ollaan kaavoittamassa opiskelija-asunnoiksi, ja erään kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä kartoitetaan mahdollista muuttaa kerrostalollinen soluasuntoja yksiöiksi. Seppo Ikäheimo Kauppakorkeakoulun varadekaani 1. Otaniemessä monialaisuus on opiskelijalle aito mahdollisuus. 2. Otaniemeen valmistuu erinomainen oppimisympäristö. 3. Otaniemessä sinusta opiskelijana välitetään (näin tapahtuu myös Töölössä, mutta sitä voi Otaniemessäkin rakastaa). Niko Ferm Tietoverkkotalous, 5. vuosi AYY:n hallituksen puheenjohtaja 1. Yhteisöllisyys korostuu Otaniemessä. 2. Otaniemessä on laidasta laitaan tapahtumia jatkuvasti, tekemistä siis riittää. 3. Otaniemen miljöö on luonnonläheinen. Siiri Salli Markkinointi, 4. vuosi KY:n hallituksen varapuheenjohtaja, kampusasiat 1. Luonto. 2. Poikkitieteellinen Aalto. 3. Otaantuminen eli suuren kampuksen tuoma yhteisöllisyys. Otaniemi on vuosi vuodelta lähempänä kampusta, jossa suurin osa opiskelijoista asuu ja viettää paljon aikaa, ja josta tulee meille rakas paikka. Voimme siis otaantua rauhassa. 30 2/2015 2/2015 31
KYSYIMME: KAUPPIKSEN UUSI OPETTAJA VASTASI Teksti Taneli Kontiainen, Kuva KARIN GELLMAN Onko Amerikassa kaikki paremmin, Esko Aho? Esko Aho työskentelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Executive in Residence -asemassa seuraavan viiden vuoden ajan. Vuoden 2016 keväällä Aho suunnittelee ja johtaa Otaniemen kampuksella järjestettävän Business and Society -kurssin. Aho oli Suomen pääministeri vuosina 1991 1995. Sen jälkeen hän on toiminut Sitran yliasiamiehenä, Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana ja Harvardin yliopistossa Senior Fellow -tehtävässä. Koulutukseltaan Aho on valtiotieteiden maisteri. Entisen pääministerin mielestä yliopisto on Suomessa ymmärretty väärin. Työskentelet seuraavan viiden vuoden ajan kauppakorkeakoulussa Executive in Residence -nimikkeellä. Miksi haluat opettaa Aallossa? Näin 15 vuotta sitten amerikkalaisen huippuyliopiston elämää sisältä käsin. Huomasin, että meillä on Suomessa yksi heikkous: yliopistot ovat liiaksi eristyneet muusta yhteiskunnasta ja taloudesta. Ehdotin silloin, että ongelmaa ryhdyttäisiin korjaamaan kutsumalla ulkopuolisia käytännön osaajia yliopiston palvelukseen. Nyt pääsen itse siitä nauttimaan, vaikka muutos kesti Suomessa hirveän kauan. Mitä voit opettajana antaa opiskelijoille? Voin jakaa kokemuksia johtamisesta, jossa yksityinen ja julkinen kohtaavat. Uskon, että tällaista johtamista tullaan maailmassa tarvitsemaan yhä enemmän. Ongelmat ovat sen luonteisia, että on pakko kyetä toimimaan yhdessä julkisen sektorin kanssa. Tehtävään kuuluu ensi vuoden keväällä järjestettävä Business and Society -kurssi. Mitä kurssilla opiskellaan? Idea on opettaa tulevat yritysjohtajat ja yritysten palveluksessa olevat ihmiset ymmärtämään, miten ympäröivä yhteiskunta toimii. Mitä yhteiskunnasta pitää tietää, jotta yritystoiminta voi pärjätä mahdollisimman hyvin. Toimit aikaisemmin Harvardin yliopistossa Senior Fellow -tehtävässä. Mitä se antoi? Harvardissa käytännön osaajat ovat osa yliopiston tutkija- ja opettajavoimaa. Sillä on kaksi vaikutusta: se motivoi opiskelijoita kun toiminnassa on mukana yliopiston ulkopuolisia. Toisaalta se antaa ajankohtaisuutta kaikelle, mitä yliopistossa tehdään. Mitä Suomessa olisi opittava maailman huippuyliopistoista? Yliopisto ei ole koulun jatke. Yliopisto on kovan kilpailun ympäristö, jossa jokainen joutuu lunastamaan oman paikkansa. Suomessa on erinomainen järjestelmä perusopetuksessa. Se on ilmaista, kaikille yhtäläistä ja siellä kilpailua on rajallinen määrä. Nyt ollaan kuitenkin ajateltu, että yliopisto on jatko tälle perusopetukselle. Se ei ole sitä, vaan aivan toisenlainen maailma ja se pitää myös ymmärtää. Siinä meillä on suomalaisissa yliopistoissa haastetta. Onko Amerikassa kaikki paremmin? Ei. Ei pidä tuoda amerikkalaista järjestelmää Suomeen. Toimintaympäristö on erilainen, mutta voimme oppia huippuyliopistoista paljon. Suomalaisessa järjestelmässä on hyvää se, että se pystyy tarjoamaan kaikille hyvät mahdollisuudet korkeimman opetuksen saamiseen. Varjopuoli on, että se ei välttämättä johda siihen, että päästään huipulle. Joillain alueilla meidän kuitenkin pitää päästä huipulle. Digitalisaatio on yksi elinehto, jossa meidän on luotava suhteellista kilpailuetua, ja nopeasti. Jos valmistuisit tänä keväänä ylioppilaaksi, hakisitko opiskelemaan kauppakorkeakouluun? Uskon, että tulevaisuus on monialaisen osaamisen varassa. Yhdistäisin kaupallisia aineita, teknologiaa, mutta myös yhteiskunnallista osaamista. 32 2/2015 2/2015 33
Kolumni LASSE MÄNNISTÖ Mikä sinusta tulee isona? Lasse Männistö päätti ryhtyä pankkiiriksi tai konsultiksi, mutta onneksi kävi toisin. KY-Looks TEksti ELINA RYTKÖNEn Kuva Karin Gellman Kadir 2. vuosikurssi Pari vuotta sitten matkustin autonkuljettajan kyydissä kotiin Itä-Suomesta. Keskustelimme eläkeikää kolkuttelevan kuskin kanssa työelämästä. Koko elämänsä mies oli tehnyt töitä palkattuna autonkuljettajana. Kysyessäni viihtyikö hän työssään, autonkuljettajan vastauksesta huokui onni ja ylpeys tavalla, jota en unohda. Olen ajanut autoa yli 40 vuotta. Tämä on unelmatyöni, tämä on elämäni täyttymys. Kun illalla pitkän päivän jälkeen ajan pomon kotiin ja näen hänen pääsevän turvallisesti kotona odottavien lasten ja vaimon luo, on se upea hetki. Tunnen olevani kuin Teemu Selänne NHL:ssä juuri maalin jälkeen. Syksyllä tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä, kun astelin ensimmäisen kerran kauppiksen portaita tutorryhmää huvittanut nahkasalkku kädessäni. Olin klassinen esimerkki rahoitusopiskelijasta, jota ajoi kunnianhimo kunnianhimon itsensä vuoksi ja jolle opintosuoritukset olivat kuin armeijan ansiomerkkejä. Olin päättänyt isona tulla pankkiiriksi tai konsultiksi ajattelematta sen enempää miksi. Onneksi kävi toisin. Todellinen palo syttyi yhteisten asioiden hoitamista, politiikkaa, kohtaan. Olen onnellinen, että kunnianhimoni antoi myöden poiketa alkuperäisestä suunnitelmastani. Vain sitä kautta opin uutta myös itsestäni ja päädyin oikealle polulle. Työelämä on muuttunut. Kasvavia työelämätrendejä etsiessä törmää ainakin seuraaviin: freelancerit, yrittäjyys, kausiluontoisuus, etätyö, palvelualat sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen. Katoavaa kansanperinnettä ovat 40-vuotiset työurat samassa työssä tai edes saman työnantajan palveluksessa. Globalisaation pienentämän maailman työelämästä voi löytää hyvää ja huonoa. Tässä tilanteessa voi varmasti tunnistaa voittajia ja häviäjiä. Turvallisuutta ja jatkuvuutta etsivä tai tietystä yhdestä asiasta, kuten autolla ajamisesta, syttyvä voi olla haastavassa paikassa. Sen sijaan yrittäjähenkinen tai usein vaihtelua kaipaava utelias sielu voi nähdä uusia mahdollisuuksia. Tapaamani autonkuljettaja nautti jatkuvuudesta. Itse taas kuulun jatkuvasti uteliaisiin ja janoan oppia uutta. Yksi asia kuitenkin yhdistää minua ja työssään onnellista autonkuljettajaa. Meitä yhdisti tunne siitä, että lähes aina aamulla töihin lähteminen on kiva asia. Tunsimme molemmat intohimoa työtämme kohtaan ja olimme tehneet omapäisiäkin valintoja sen ajamana. Mitä sinä aiot tehdä? Tavoitteiden saavuttaminen vaatii aina tinkimätöntä ja kovaa työntekoa. Tämä taas edellyttää, että työstä todella syttyy. Kuuntele siis itseäsi äläkä liikaa ulkoisia odotuksia. Älä pelkää rikkoa kaavaa, jos se tuntuu oikealta. Vain sinä voit tietää, mikä sinua todella sytyttää. Käytän yleensä aamuisin 1 2 minuuttia päivän asukokonaisuuden ajattelemiseen. Tänään olen menossa työhaastatteluun, joten mietin hieman pidempään. Parhaiten voisin kuvailla tyyliäni vekkuliksi. Välillä puen päälle vähän mitä sattuu, välillä mietin tarkemmin. Ainakaan en pukeudu tylsästi. Pukeutuminen ei mielestäni ole kauhean tärkeää. Tyyli tulee itsestä eikä vaatteista. Tietenkin pukeutumisella on jotain merkitystä, mutta en arvioi ihmisiä heidän vaatteidensa perusteella. Kylterit pukeutuvat mielestäni keskimääräistä tyylikkäämmin, mutta eivät mitenkään poikkeuksellisesti kuitenkaan. Parhaiten voisin kuvailla tyyliäni vekkuliksi. Kirjoittaja on KAUPPIKSEN KÄYNYT ENTINEN KANSANEDUSTAJA, JOKA SIIRTYY TOUKOKUUSSA JOHTAJAKSI MEHILÄISEEN. 34 2/2015 2/2015 35
Teksti TANELI KONTIAINEN, kuvat KARIN GELLMAN RAFLAPOLIISI KY-Säätiö on uudistanut toiminta-avustuksia! 1 Miten juot aamukahvisi? 2 Voiko tietokonepelaaminen olla urheilua? 3 4 5 Kerro yksi syy rakastaa Otaniemeä. Onko Amerikassa kaikki paremmin? Kerro paras vappumuistosi. Uusi projektihaku on auki vuoden ympäri, joten rahaa voit hakea helposti koska vain. ky-saatio.fi Aku 1. vuosikurssi 1. Mustana, omalla kahvinkeittimellä keitettynä. 2. Kyllä. Urheilu on aika laaja määritelmä, se sopii melkein kaikkeen kilpailuun. 3. Täytyy myöntää, että en ole käynyt Otaniemessä koskaan. En oikein voi tähän sanoa mitään. 4. Ei minun mielestäni. Yrityksillä on siellä aika paljon valtaa ja ne harjoittavat poliittista toimintaa. En tiedä kuinka hyvin kansalaisoikeudet toteutuvat. Priska 2. vuosikurssi, viestintä 1. Mustana. Kotona. 2. Ei voi olla. Sä makaat jossain sängyssä. 3. Modernit tilat. 4. Ei ole, monet asiat, mutta eivät kaikki. Siellä on paljon epätasa-arvoa. 5. Viime vuonna kun oltiin tyttöjen kanssa vapputerassilla. Meillä oli viinitonkat ja hauskaa. Karin Humanistinen ammattikorkeakoulu 1. En juo aamukahvia. 2. Ei. Minun mielestä urheilu käsittää sen, että liikkuu. 3. Kavereita on siellä töissä. 4. Ei todellakaan. Se systeemi ei sovi omaan elämään. 5. Onko vähän säälittävää, että minulla ei ole? Kaikki vaput ovat olleet ihan jees. Nitesh 1. vuosikurssi 1. En juo kahvia. 2. Miksei. Kai sitä pidetään urheiluna. 3. Läpäl: teekkarit. 4. Ei. 5. Varmaan Kaivari. 5. Muistettavin on viime vuonna kun jäin inttiin ginekseen vapuksi 15 minuuttia ennen lomillelähtöä. 2/2015 37
KY TIEDOTTAA Ravintolat & kahvilat Baarit & yökerhot KY:llä tapahtuu Kylterin edut KY-tarralla varustettua opiskelijakorttia vilauttamalla saat rahanarvoisia etuja ja tuntuvia alennuksia muun muassa lukuisista kahviloista, baareista, kampaamopalveluista ja vaateliikkeistä. Tunnetko jo kaikki etusi? Kahvi Charlotta 15 % kaikista tuotteista Café Red 10 % kaikista tuotteista Fafa s Kamppi & Ooppera 10 % kaikista tuotteista JohtoCafé 30 % kaikista ruoista ja alkoholittomista tuotteista Cafetoria Roastery 10 % kaikista kahvilan tuotteista ja tee- ja kahvipusseista Konnichiwa sushibuffet lounasaikaan 13 e (norm. 16 e), juomatarjouksia Petris Chocolate Room 10 % kaikista suklaa- ja konditoriatuotteista Palvelut Prostudio kampaamopalvelut 20 %, mursujen ensimmäinen käynti 50 % Hiusstudio Maxim kampaamopalvelut 25 % Salon Ocean Beauty kampaamopalvelut mursuille 30 %, muille 25 % TS-salonki ajankohtaiset tarjoukset ts-salonki.fi/ kauppis Hiusverkko.fi kaikki tuotteet ja palvelut 15 % Apollo Live Club ilmainen sisäänpääsy jonon ohi klo 23 asti pe la Baarikärpänen ilmainen sisäänpääsy jonon ohi klo 23 asti pe la Namu ilmainen sisäänpääsy jonon ohi klo 23 asti pe la The Tiger ilmainen sisäänpääsy jonon ohi klo 23 asti pe la, su klo 24 asti Shaker kaikki drinkit 20 %, shottilautanen 15 e Liikkeet Tector 11 % Apple-tietokoneista Solo for Men 10 % kaikista tuotteista Petrifun 25 % kaikista normaalihintaisista tuotteista 30.6. asti Brothers Kamppi 15 % kaikista tuotteista Nikolai Babitzin 25 % kaikista tuotteista nettikaupassa koodilla KYVIP Laatukoru kulta- ja hopeakorut, kellot sekä Kalevala-korut 10 % tai 20 % 25.4. Wappusitsit 30.4. KY WAPPU PreManta Wapputerassi Wappukulkue Wappubileet 1.5. Wappupäivä Ulliksella 9..10.5. KY City Challenge 13.5. KY Allstars -lauluilta 22.5. Suomenlinna-sitsit 21.8. Kesäkuntis 4.9. Mursubileet 10.9. Mursujaiset ja Mursujaiskuntis 11. 17.9. Syysvaellus Kebnekaiselle 15.9. KUJ: Infoilta 17.9. Harkkasitsit 21.9. NESU-KY: Infoilta 25.9. KY-Pykälä Syysklassikko 29.9. Academic Night - Aalto 2.0 8.10. III-kierros 10.10. Boston Night 11.10. Sillis Sivua TOIMITTAA ky ry:n puolesta Johanna Tirkkonen 040 353 8279 johanna.tirkkonen@kyweb.fi Tanssikoulu Clara Blomqvist paritanssikurssi 110e/pari, häävalssitunti 30 e/pari Metrosuutarit palvelut 20 % ja tuotteet 10 % TwentyKnots alennuksia purjelautailu- ja SUPkursseista ja lautavuokrista KY MasterCard ei kuukausimaksua, korko 6,5 % + 3kk euribor Vaihtuvan kuukauden edun sekä ajantasaisimmat tiedot KY-eduista löydät osoitteesta kyweb.fi/benefits. Lisätietoa tapahtumista löydät Kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri 38 2/2015 2/2015 39