Hometoksiinit hallintaan!



Samankaltaiset tiedostot
Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Viljan hygieeninen laatu

Hometoksiinit hallintaan

Miten hometoksiinit hallintaan?

Viljan konttilastausnäytös , Harjavalta. Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena. Elintarvikekauran viljely -seminaari , Kulttuurisali, Toholampi

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Laatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille

Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?

SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ

Kasvitautien torjunta viljoilla

Elintarvikekaura -infot , Kälviä,Sievi. Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Kasvintuotanto kannattaa

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Viljan laatuhinnoittelu

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

Kauran kasvinsuojelu

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Punahomeet ja toksiinit viljassa miten riskiä voi vähentää

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Punahome & toksiinit. GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

PUNAHOMEEN (FUSARIUM SPP.) JA PEITTAUKSEN VAIKUTUS KAURAN (AVENA SATIVA) ITÄVYYTEEN

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Eviran tutkimuksia 5/2008. Fusarium-toksiinit: saanti viljasta ja viljatuotteista aikuisilla Suomessa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Viljelijän Avena Berner Juha-Pekka Klasila

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

YLEISET OHJEET VILJELYKASVIEN TOIMITUKSIIN VILJELYKASVIEN PERUSLAATUVAATIMUKSET

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

VILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017

TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Vilja & öljykasvit 2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Syysviljan kasvinsuojelu

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Tervetuloa! Välkommen! T.G

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Lastenruokien vierasaineet

KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

viljelykasvien toimituksiin

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Uutuuksia kasvinsuojeluun Katri Haavikko Hankkijan siementuottajat, Tampere

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Maatalous on kasvuala

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Vuonna 2016 hyväksytyt valmisteet ja rinnakkaisvalmisteet Päivitetty

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Agrimarket- Viljelijäristeily

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Yhteenveto viljan hometoksiiniseurannasta ja tuloksista viime vuosilta sekä tarpeet seurannan kehittämiselle ja hyödyntämiselle

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere Tarmo Kajander

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Transkriptio:

Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa 16.02.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira, Pro Agria ja MTT

Mitkä hometoksiinit? Fusarium-sienet (punahomeet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja vioitusta tähkiin. Taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Fusarium-sienet muodostavat monia hometoksiineja kuten esimerkiksi deoksinivalenolia (DON) ja T-2- ja HT-2-toksiinia.

Yleisimmät Fusarium -lajit viljoissa - F. avenaceum: kaikilla viljoilla, yleisin viileässä ja kosteassa - F. culmorum: yleisin ohralla - kosteassa viihtyvä - F. graminearum: yleisin kauralla - viihtyy lämpimässä ja kosteassa - F. poae: yleisin kauralla - viihtyy lämpimässä, kuivissa oloissa - F. langsethiae: esiintyy kauralla ja ohralla - viihtyy lämpimässä, kuivissa oloissa - F. sporotrichioides: esiintyy yleisimmin ohralla

Vuosittainen viljojen Fusarium -tartunta Fusarium -sienitartunnassa on suuria eroja eri viljalajeilla, lajikkeissa sekä alueilla Sääolot kuten sateiden ajoittuminen ja lämpötila sekä eri agronomiset tekijät vaikuttavat tartuntaan ja sienilajistoon. Kuvat ja teksti: Päivi Parikka, MTT

UUTTA SATOA ODOTELLESSA Kuva: Veli Hietaniemi

Voiko Fusarium -sienitartuntaa ja/tai toksiineja havaita silmämääräisesti?

Enimmäismäärät 1.7.2006 tuli voimaan EU -säädös mykotoksiineille. Säädöksen mukaan elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle asetettiin suurimmat sallitut hometoksiinien enimmäismäärät. Yleisimmän toksiinin, deoksinivalenolin (DON) raja-arvo on 1750 µg/kg prosessoimattomalla kauralla ja maissilla sekä muilla viljoilla 1250 µg/kg Lastenruoan viljaraaka-aineen DON -raja-arvo on 200 µg/kg Vastaavasti zearalenonin enimmäismäärä prosessoimattomilla viljoilla on 100 µg/kg ja lastenruoan viljaraaka-aineella 20 µg/kg.

Enimmäismäärät Rehukäyttöön menevän viljan enimmäispitoisuudet ovat seuraavat: - Deoxynivalenoli (DON) -pitoisuus 8000 µg/kg (8 mg/kg) - Zearalenoni -pitoisuus 2000 µg/kg (2 mg / kg)

Enimmäismäärät Raja-arvot koskevat kaikkea teollisuuteen myytävää elintarvikeviljaa. T-2- ja HT-2 -toksiinin raja-arvot ovat valmisteilla.

Viljaerien laadunhallinta ja jäljitettävyys Erikoiskauran vienti käynnistyy Skotlantiin Agrimarket on myynyt erikoiskauraa Skotlantiin, asiakkaana on yksi maailman suurimmista kauratuotteiden valmistajista. Tuotteet menevät Euroopan ja maailmanlaajuiseen jakeluun. Erikoiskauraan asiakkaalla kohdistuu monia normaalista poikkeavia laatuvaatimuksia. Ne edellyttävät tarkkuutta ja toimia koko toimitusketjussa. Kauraa käytetään mm. lastenruokiin ja siihen ei saa käyttää mitään korrensääteitä.

Viljaerien laadunhallinta ja jäljitettävyys Kauraan tehdään poikkeuksellisen laaja omavalvonta. Valvonta sisältää dokumentoinnin lisäksi kemiallisia jäämäanalyysejä ja tietenkin myös kattavan hometoksiinien valvonnan. Toimitusketju on aukottomasti dokumentoitu tilalta Skotlantiin. Agrimarket on päivittänyt omavalvontaohjelmansa vastaamaan asiakkaan vaatimuksia. Kaurasta maksetaan lisähintaa myyville asiakkaille. Tämä toimitus haastaa sopivalla tavalla toimitusketjuamme ja kehittää valmiuksia vastata tulevaisuuden erikoishaasteisiin joita asiakkaillamme on.

Viljojen turvallisuustietoseurannan tulosaineisto 1999 2011 Vuodesta 1999 lähtien Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) turvallisuustyöryhmä on toteuttanut jatkuvaa viljojen laadunseurantajärjestelmää, jossa punaisena lankana on ollut johdonmukainen hometoksiinien, raskasmetallien ja torjunta-ainejäämien seuranta. Seurannassa on erityistä huomiota kiinnitetty Fusarium -sienten ja niiden muodostamien toksiinien esiintymiseen vaikuttaviin syy-seuraussuhteisiin ja jäljitettävyyteen.

Tulokset

Tulokset

Hometoksiinitilanne Ruotsissa 2011: Problem med DON i årets havreskörd Spannmålshandeln har konstaterat att det även i år finns förhöjda halter av mykotoxinet DON i havre i västra Sverige. Genom ett gemensamt branschprojekt har de svenska handelsföretagen varit mycket tidigt ute och provtagit den svenska havren. Dessa prover visar på förhöjda halter av DON, vilket skapar problem för både lantbrukarna och handel. För att underlätta situationen har en branschrekommendation tagits fram. http://lantmannen.com/sv/press--media/nyheter-ochpressmeddelanden/problem-med-don-i-arets-havreskord1/

Branschrekommendationen innebär bland annat att alla inleveranser till handeln från riskområden kommer att provtas och sorteras i tre olika fraktioner a) Grynhavre - vara som förutom grundläggande grynhavrekvalitet har ett DON-värde på högst 1750 mikrogram/kg. b) Foderhavre - vara som förutom grundläggande kvalitet har ett DON-värde på mellan 1750 och 8000 mikrogram/kg c) Bränslekärna - vara som har ett DON-värde över 8000 mikrogram/kg.

Nordic Oat Days Helsinki 11.-12.10.2011

Nordic Oat Days Helsinki 11.-12.10.2011

Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan Viljelyoppaat löytyvät vilja-alan yhteistyöryhmän VYR kotisivuilta: http://www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/vil jelyoppaat/ - Punahomeet viljassa: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi - Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat

Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan EU Recommendation 2006 / 583 (17 / 08 / 2006)

Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan vehnällä

Neuvoja/oppaita hometoksiiniriskin hallintaan vehnällä

Riskitekijät viljan Fusarium -tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle ovat seuraavat: peittaamaton siemen, erityisesti kauralla viljelyssä myöhäinen lajike alkukasvukausi kuiva viljan kukinta-aikana sateista ja kosteaa sekä viileää, joka pidentää altista kukinta-aikaa sääolosuhteet jatkuvat kosteana kukinnasta eteenpäin kasvukausi venyy pitkälle loppukesään/syksyyn

Riskitekijät viljan Fusarium -tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle ovat seuraavat : loppukasvukaudesta esiintyy alhaisia lämpötiloja sadonkorjuuaika sateinen ja kasvusto lakoontunut kevytmuokattu tai suorakylvetty kylvöalusta (olkijätteet pinnassa), jossa on viljelty samaa viljalajia edellisenä vuonna/vuodesta toiseen.

siemenen kunnostus (lajittelu) ja peittaus 1. Peittausaineita siemenlevintäisiin homesieniin ja muihin siemenlevintäisiin tauteihin: - tehoaineita mm. triadimenoli, fludioksoniili, karboksiini, imatsaliili, syprokonatsoli, tritikonatsoli, triadimenoli, fuberidatsoli erilaisina yhdistelminä tai yksinään - valmisteita esim. Baytan, Zardex, Täyssato (tehoaine karboksiini 500 g/kg ja imatsaliili 25 g/kg, Fusarium -tartuntaan ohralle, vehnälle ja kauralle), Panoctine, Robust, Fungazil, Lamardor, Celest Formula M (tehoaine fludioksoniili, Fusarium -tartuntaan vehnälle, rukiille ja ruisvehnälle) sekä Redigo FS 100 (tehoaine protiokonatsoli, Fusarium - tartuntaan ohralle ja vehnälle). 2. Savupeittaus Hallintakeinot

Hallintakeinot viljelykierto (riski: sama viljalaji > 3 vuotta) viljalajin ja lajikkeen valinta, erityisesti jos viljelykiertoa ei pysytä toteuttamaan ja kylvöt ovat myöhässä kevätviljat ovat syysviljoja herkempiäfusarium sienten tartunnalle ja hometoksiinien muodostumiselle kevätviljoista erityisesti kaura on herkkä hometoksiinien muodostumiselle

torjunta-ainekäsittelyt tähkäfusarioosia vastaan kasvukaudella: - Juventus, Maatilan metkonatsoli (metkonatsoli) - kaikki viljat - Prosaro EC 250 (protiokonatsoli+ tebukonatsoli) - kaikki viljat - Maatilan Tebukonatsoli (protiokonatsoli+tebukonatsoli) - kaikki viljat - Delaro SC 325 (trifloksistrobiini+ protiokonatsoli) - kaikki viljat - Proline (protiokonatsoli) - vehnä Varoajat ruiskutuksilla 35 vrk, käsittely kukinnan alkaessa. Hallintakeinot

Hallintakeinot myöhäisillä lajikkeilla riski suurempi sadonkorjuun viivästyessä panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi kasvien kasvun aktiivinen seuranta (rikkakasvit, kasvitaudit, hukkakaura, lakoontuminen)

puintiajankohta Hallintakeinot puidun sadon nopea kuivatus alle 14 %:iin, myös tilanteissa, joissa sato näyttää puitaessa olevan suhteellisen kuivaa hometoksiinien pikamääritysmenetelmät (on jo käytössä sekä uusia kehitteillä)

Hallintakeinot esipuhdistus (lajittelu ja kuorinta) viljojen lajittelulla ja kuorinnalla pystytään alentamaan DONin ja T-2 sekä HT-2 toksiinien pitoisuuksia jopa 90 % kasvukauden aikaiset ennustemallit (kehitteillä, hollantilaista ja norjalaista ennustemallia myös testattu). Hometoksiinien hallinnassa korostuu ammattitaitoisen viljelyn merkitys.

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Kuva: Veli Hietaniemi