314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö huolehtii lasten varhaiskasvatuspalveluista (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) sekä niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Varhaiskasvatuslain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan tai järjestää lapsen varhaiskasvatuksen yksityisen hoidon tuella. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lasten huoltajien on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 1998/628, 26 a ). Esiopetuksen lisäksi lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuspalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu varhaiskasvatus päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona sekä ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus. Yksityistä varhaiskasvatusta kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatusta järjestetään myös kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Vaihtoehtona varhaiskasvatukselle alle 3-vuotiaiden lasten perheet voivat valita lasten kotihoidon tuen, johon sisältyy lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Avointa varhaiskasvatusta järjestetään kerhotoimintana, asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Muutoksia varhaiskasvatusta ohjaavaan lainsäädäntöön Laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi 1.8.2015 alkaen. Samalla siihen tehtiin osittaisia muutoksia ja täydennyksiä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Merkittävin toiminnallisesti ja taloudellisesti vaikuttava muutos on uusi 5 a, jonka mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Perusopetuslaki muuttui 1.1.2015 alkaen siten, että esiopetuksesta tuli velvoittavaa. Elokuussa 2015 esiopetuksen aloittaneet lapset ovat ensimmäinen ikäluokka, joita tämä velvoittavuus koskee. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu useita varhaiskasvatusta koskevia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan vaikuttavat merkittävästi varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä esitetään varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta. Muutosesitykset koskevat lapsen varhaiskasvatusoikeutta sekä päiväkotien henkilöstömitoitusta kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on, että esitykset hyväksytään ns. budjettilakeina ja että ne tulevat voimaan 1.8.2016. Muutosten valmistelu on talousarvion laadintavaiheessa kesken, minkä vuoksi niiden mahdollisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin on hankala arvioida. Muutosesityksiä ei ole huomioitu talousarvion laadinnassa. Toiminta ja sen kehittäminen Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten iän ja kehitystason mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa
myönteiset oppimiskokemukset. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen ja sen palveluverkoston kehittämistä. Varhaiskasvatusikäinen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielinen väestö kasvaa vuonna 2016 väestöennusteen mukaan 320 lapsella. Espoon suomen- ja vieraskielisestä varhaiskasvatusikäisistä lapsista noin 94 % on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai lasten kotihoidon tuella. Talousarvioehdotuksessa varhaiskasvatuspaikka on varauduttu järjestämään vuoden 2015 ennakoidun toteuman mukaiselle lapsimäärälle, mikä on noin 70 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Määrään sisältyvät myös esiopetukseen osallistuvat lapset. TP 2014 TA 2015 TA 2016 2017 2018 Päivähoidossa olevia lapsia 14 330 14 401 14 799 14 880 15 027 - kaupungin päiväkodit 9 457 9 335 9 727 9 828 9 960 - perhepäivähoito 933 913 864 835 821 - ostopalvelut 1 996 2 008 1 998 1 997 1 996 - yksityisen hoidon tuki 1 944 2 145 2 210 2 220 2 250 Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia 5 043 5 050 4 950 4 960 4 960 Varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrä vaihtelee vuosittain suhteellisen ennakoimattomasti. Erityisesti varhaiskasvatuksessa olevien alle 3 -vuotiaiden lasten määrän muutokset ja poikkeamat arvioidusta vaikuttavat talousarvion toteutumiseen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuspaikkojen täyttö- ja käyttöasteita nostetaan tehostamalla asiakasperheiden palveluohjausta ja lasten valintaprosessia. Riskinä tehostamiselle on edellä mainittu elokuussa 2015 voimaan tullut ryhmäkokosäädös, jonka vaikutuksia toiminnan järjestämiseen ei vielä ollut mahdollista arvioida talousarvion valmistelun yhteydessä. Asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Kerhotoiminnan lisäämisen ja kehittämisen projektia jatketaan. Tavoitteena on kerhopaikkojen lisääminen vuoden aikana sadalla paikalla sekä luoda kerhotoiminnasta muille varhaiskasvatuspalveluille kilpailukykyinen, kevyempi vaihtoehto. Varhaiskasvatuksessa panostetaan Espoo-tarinan mukaisesti kasvatuskumppanuuteen lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti laatimalla jokaiselle päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen päiväkodissa, hänelle nimetään niin sanottu omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä varhaiskasvatuksen aloittamisvaiheessa. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Kasvun ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Vieraskielisille lapsille laaditaan myös Suomen kielen oppimista edistävä kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria arvostetaan ja sen kehittymistä tuetaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus vastaa lastenhoidon järjestämisestä Työväenopiston maahanmuuttajille suunnatuissa kielikoulutuksissa. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) toteuttamista. Digiteknologian hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä vahvistetaan ja pedagogiikkaa kehitetään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Digiteknologian integroimisella
kasvatukseen ja opetukseen edistetään oppimisympäristöjen kehittymistä ja eheää oppimispolkua alkaen varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Uuden teknologian käyttöönottoa kasvatuksessa ja opetuksessa tuetaan erilaisin keinoin, esimerkiksi koulutuksella, mentorointikäytäntöjä kehittämällä ja erilaisilla pilotoinneilla. Digiteknologista välineistöä (mm. digipelit) käytetään myös lasten Suomen kielen oppimisessa sekä vieraisiin kieliin tutustumisessa, mikäli niiden hankinta talousarvion puitteissa on mahdollista. Kasvatusta kestävään kehitykseen toteutetaan ja kehitetään varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. Toimitaan osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice) yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus tekee kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkötoimintaa jatketaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäpäiväkotiverkosto. Kehittämisteemana on leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjen vahvistamista jatketaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja ostopalveluna tuotetun varhaiskasvatuksen laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien sekä johdon suorittamien katselmusten avulla. Luodaan käytäntöjä, joilla lapset ja heidän vanhempansa arvioivat lapselle ominaisten oppimisen ja toiminnan tapojen toteutumista varhaiskasvatuksessa. Yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan muun muassa ystävyyspäiväkotitoiminnan avulla. Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaalija terveystoimen kanssa. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Toimitaan osana Helsingin yliopiston kenttäpäiväkotiverkostoa. Esiopetus Esiopetusta varaudutaan järjestämään koko ikäluokalle, josta suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 75 prosentille eli 2 600 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Esiopetusyksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Perusopetukseen valmistavan opetuksen pilotointia jatketaan Mainingin koulun yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Lisäksi käynnistetään lastenohjaajan tutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta ryhmäperhepäivähoitajille ja pitkäaikaisille sijaisille, joilla ei ole päiväkodin tehtäviin soveltuvaa ammattitutkintoa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa.
Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta. Koulutuksissa yhtenä keskeisenä painotusalueena on digitalisaation haltuunottoon liittyvien taitojen oppiminen. Tavoitteena on, että ensivaiheessa esiopetuksen henkilökunnalla on käytössä menetelmiä, joilla hyödynnetään digiteknologiaa pedagogiikassa. Sekä suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen toimintana. Vastuullista johtajuutta ja esimiestyötä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Jos hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet toteutuvat, lakisääteisten tukien indeksitarkastus jätetään toteuttamatta vuonna 2016. Espoossa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä seuraavasti: Kokopäiväinen varaiskasvatus Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva varhaiskasvatus 320 /kk 192 /kk Perheen palkkaama työsopimussuhteinen Hoitaja 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä varhaiskasvatus Kaikki varhaiskasvatusmuodot Esiopetusikäinen lapsi 100 /kk Yksityisen hoidon tuet haetaan Kelalta, Espoon kaupunki rahoittaa sekä lakisääteisen tuen että kuntalisät. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 500 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna 2016 2017. Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään 3 000 euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat vaihtoehtoisesti lyhentää työaikaansa palkattomasti ja saada ns. joustavaa hoitorahaa. Pienten koululaisten (1. - 2. lk) vanhemmille työajan palkattomasta lyhentämisestä voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Joustavaa ja osittaista hoitorahaa ei voi saada samanaikaisesti. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Jos hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet toteutuvat, lakisääteisten tukien indeksitarkastus jätetään toteuttamatta vuonna 2016. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää. Espoo-lisä alennetaan 218,64 eurosta 200 euroon kuukaudessa ja ikärajaa muutetaan koskemaan alle 2-vuotiasta lasta 1.3.2016 lukien. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan 1.3.2016 lukien Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 2-vuotias. Perheen nuorimmasta alle
2-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2016 yhteensä vähintään 6 547,64 euroa, ja kun perhe saa täyden hoitolisän enintään 8 747,36 Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää: Talous ja investoinnit Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 200 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Henkilöstömenojen käyttöä säädellään entisestään muun muassa tarkentamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita. Varhaiskasvatustiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan kirjattujen, varhaiskasvatusta koskevien toimenpiteiden muutosesityksiä ei ole voitu ottaa huomioon talousarvion laadinnassa niiden keskeneräisyydestä johtuen. Talousarviovuonna varhaiskasvatuspalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä n. 169,8 milj. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän n. 23 milj. Varhaiskasvatuspaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodeissa on varattu n. 120,9 milj. euroa ja varhaiskasvatukseen ryhmäperhepäivähoitotiloissa ja hoitajien kotona (perhepäivähoito) 11,5 milj. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,6 milj. Varhaiskasvatuspalveluja hankitaan 18,1 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,6 milj. euroa uusien yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen perustamiseen. Yksityistä varhaiskasvatusta tuetaan yhteensä 15,1 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja Espoo-lisän. Talousarviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,1 milj. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 5 milj. Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 12,2 milj. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen on varattu noin 5 milj.
TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 2017 2018 Toimintatulot 22 771 23 620 24 120 24 651 25 174 Toimintamenot -197 870-203 178-204 975-207 025-209 085 Toimintakate -175 099-179 558-180 855-182 374-183 911 Suunnitelmapoistot -250-568 0 0 0 Tilikauden tulos -175 349-180 125-180 855-182 374-183 911 Menot euroa/asukas 745 0 747 744 740 Investoinnit Vuoden 2016 aikana valmistuu Auroran ja Nuumäen päiväkodit Leppävaaran alueelle. Espoon seurakuntayhtymä rakentaa uuden Suvelan kappelin, jonka yhteyteen tulee vuokratilat Suvelan asukaspuistolle. Varhaiskasvatuksen tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on yhteensä noin 0,64 milj. euroa vuodelle 2016. Varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen on varattu 0,1 milj. Vuonna 2017 valmistuvat Espoon keskuksen alueelle Kirkkojärven päiväkoti ja Suviniityn päiväkoti, jossa on tilat myös vuorohoidolle. Tapiolaan valmistuu Pohjois-Tapiolan päiväkodin korvaava uudisrakennus ja Espoonlahden alueelle Paapuurin päiväkoti ja mahdollisesti myös Aarrekartan päiväkoti siirtokelpoisena ratkaisuna. Auroran päiväkodin vanhat tilat muutetaan Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi. Vuonna 2018 valmistuu Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto, Haukilahden päiväkodin korvaava uudisrakennus, Karamäen päiväkodin laajennus ja Soukankujan päiväkodin peruskorjaus. Valmistuvaksi esitetyissä kohteissa on tässä vaiheessa epätietoisuutta ja kohteiden valmistumisajankohta saattaa muuttua. Varhaiskasvatusta järjestetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista varhaiskasvatuspaikoista on yksityisiä. Vuonna 2016 yksityisiä päiväkoteja valmistuu Tapiolan, Matinkylä- Olarin ja Espoonlahden alueille. Suomenkieliselle varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita, varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon.