Kaupungistuminen ja kannustimet Kuntien välisen tasauksen ja valtionosuuksien uudistuspaineet Sanna Lehtonen @lehtonenkl 16.5.2019 1
Valtionosuusjärjestelmä on tasausjärjestelmä. 58% Ranua Valtionosuuksien osuus kunnan kokonaistuloista vaihtelee Osuus suurin Osuus pienin Verotulot ovat keskimäärin 51 % kuntien kokonaistuloista Ranua 58 % Kauniainen -1 % Hyrynsalmi 53 % Rääkkylä 52 % Kivijärvi 51 % Espoo 2 % Helsinki 4 % Pirkkala 8 % Valtionosuudet ovat keskimäärin 19 % kuntien kokonaistuloista 2% Espoo Vesanto 51 % Kirkkonummi 9 % Taivalkoski 50 % Järvenpää 9 % Isojoki 50 % Tuusula 9 % Pudasjärvi 50 % Kerava 9 % Puolanka 50 % Sipoo 9 % Salla 49 % Siuntio 10 % Lähde: Tilastokeskus, Kuntataloustilasto 2017 KUNTATALOUDEN TERMINOLOGIA TUTUKSI! Valtionosuusjärjestelmän tehtävät Valtionosuusjärjestelmällä on kolme päätehtävää. 1 2 3 @lehtonenkl 16.5.2019
Valtionosuusjärjestelmän kritiikki Järjestelmä monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä Valtion rahoitusosuus peruspalveluista pienenee Järjestelmä on hidas reagoimaan maailman muutokseen / kuntien muuttuviin tilanteisiin. Ei huomioi väestökasvusta ja väestörakenteen muutoksista aiheutuvia investointipaineita. Verojärjestelmän kehittäminen Veromenetysten kompensointi Tasattava tulopohja Kuntien veropohja Ei kannusta ennaltaehkäisevään työhön. Verotulojen kasvu vähentää valtionosuuksia. Kaikille kuntaryhmille samanlaiset määräytymisperusteet Kuntien välisen tasauksen pitäisi tapahtua kokonaan yksilöperusteisesti asukkaiden ominaisuuksien perusteella, ei alueellisiin tekijöihin perustuen. Ei kannusta riittävästi kuntien väliseen yhteistyöhön palvelujen järjestämisessä Keskeinen kysymys on, missä määrin kuntien välisiä eroja tasataan ja viime kädessä kyse on poliittisesta valinnasta. Kuntakokoluokka Alle 2 000 as. kunnat Valtionosuus 2019 milj. euroa osuus 157 2 % Väestö 45 795 1 % Valtionosuusjärjestelmä toimii tässä valitun politiikan toteuttamisen välineenä, johon on teknisluonteisesti varsin yksinkertaista rakentaa kriteerit, joilla haluttu kohtaanto saavutetaan. 2 001-5 000 as. kunnat 5 001-10 000 as. kunnat 10 001-20 000 as. kunnat 20 001-50 000 as. kunnat 50 001-100 000 as. kunnat Yli 100 000 as. kunnat 915 11 % 1 457 17 % 1 260 15 % 1 488 18 % 1 324 16 % 1 788 21 % 276 344 5 % 578 063 11 % 620 327 11 % 1 027 615 19 % 788 852 14 % 2 146 645 39 % Lähde: Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitys (VM 6.3.2019) Yhteensä 8 389 100 % 5 483 641 100 % 6
KUNTATALOUDEN TERMINOLOGIA TUTUKSI! Valtionosuusjärjestelmän rakenne Suomen kuntien valtionosuusjärjestelmä on rakenteeltaan kolmiosainen. 1 2 3 @lehtonenkl 16.5.2019 Koko maan tasolla suurin osa kuntien valtionosuudesta on laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kustannuserojen tasausta*. 4 % 10 % 329 398 9 % 808 1 625 751-72 8 389 milj. euroa vuonna 2019 4 547 Ikärakenne Sairastavuus Muut laskennalliset kustannukset Lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus * ikärakenne, sairastavuus, muut laskennalliset kustannukset 78 % OKM valtionosuus 8
TOTTA VAI TARUA? Valtionosuusjärjestelmän kannustavuus Mitä järjestelmältä halutaan? Onko valtionosuusjärjestelmä oikea tapa kannustaa? Mihin halutaan kannustaa? Mistä nykyisen järjestelmän tavoitteista ollaan valmiita luopumaan, jos ilmenee ristiriitaisuuksia? Valtionosuudet puolueiden vastauksissa hallitustunnustelijalle 30.4.2019 Vanhustenhoidon epäkohtiin puututaan muun muassa tiukemmalla lainsäädännöllä ja riittävillä resursseilla, eikä Keskusta hyväksy valtionosuuksien leikkauksia, joilla vaarannetaan kuntien peruspalveluita kuten sivistystoimi, varhaiskasvatus ja vanhushoiva. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa harva-asutuksen ja saaristoisuuden tulee olla valtionosuuksia korottava kriteeri. Mikäli talouden keskeisissä tavoitteissa ml. työllisyysasteen nostamisessa, ei edetä, tulee hallituksen tarvittaessa ryhtyä toimiin julkisen talouden rahoitusaseman tasapainon saavuttamiseksi menosopeutuksin. Valtionosuusjärjestelmässä on huomioitava nykyistä paremmin metropolialueen ja suurten kaupunkien erityishaasteet. Kaikkien koulutusasteiden ja tutkimuksen perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Lyhyen aikavälin projektien [valtionavustus] sijaan tarvitaan riittävä perusrahoitus [valtionosuus]. Sote-alueen rahoituksen tulee perustua valtionosuusjärjestelmään ja kuntaveroon sisältyvään sote-osuuteen. Perusterveydenhuollon resursseja pitää lisätä, erityisesti lääkäri- ja muita vakansseja. On tärkeää säilyttää lähikoulut. Erityisoppilaille pitää antaa opetusta erillisissä luokissa. Kuntien valtionosuusjärjestelmää on uudistettava siten, että myös alhaisen syntyvyyden kunnissa voidaan tarjota laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus lapsille. Sote-kunnat saisivat verotusoikeuden, mikä vahvistaisi niiden aitoa itsehallintoa ja liikkumavaraa palveluiden järjestämiseksi. Lisäksi ne saavat valtionosuuksia ja voivat periä asiakasmaksuja. Jokainen sote-kunta kuuluisi myös yhteen viidestä erityisvastuualueesta, jotka vastaavat erityisen vaativan tason palveluiden järjestämisestä.
Peruspalvelujen valtionosuus (VM) kasvaa +989 miljoonaa euroa vuonna 2020. Valtionosuuden muutos +12 % vuodesta 2019 vuoteen 2020! Lähde: VM Kuntatalousohjelma 4.4.2019 Syinä mm. kiky (315 + 237), indeksijäädytysten päättyminen (187) ja veromenetysten kompensaatiot (215).
Kiitokset mielenkiinnosta! Sanna Lehtonen 050-5759090 Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi @lehtonenkl kuntaliitto.fi PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki