Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 Kokousaika 16:15 16:57 Kokouspaikka Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Läsnä Jäsenet Niemi, Matti Stranius, Leo Haavisto, Joona Latikka, Timo Norvio, Sirpa Palaste Eerola, Tuula Pyhälahti, Timo Vihervaara, Anita puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen saapui 16:26, poissa: 111, 112 jäsen jäsen Muut Kansanen, Pekka Kurki Suonio, Merja Pääkkönen, Jari pekka Åberg, Riikka Nurro, Jorma Miinalainen, Matti Moberg, Pirjo ympäristöjohtaja vs. ympäristöpäällikkö vs. ympäristöpäällikkö v.a. ympäristöterveyspäällikkö hallintopäällikkö verkkotiedottaja hallintosihteeri
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 Asia 111 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 112 Yj/2 Ilmoitusasiat 113 Yj/3 Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2012 114 Ypst/1 Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 115 Ypst/2 Lausunto kaupunginhallitukselle biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiatuotannossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 116 Ypst/3 Lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä Suomen sisäisen yhteistyön lisäämisestä Itämeren suojelussa. (Jarmo Nieminen) 117 Ypst/4 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella 118 Ypv/1 Ilmoitusasiat 119 Ypv/2 Etelä Suomen aluehallintoviraston päätös MT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta 120 Ypv/3 Etelä Suomen aluehallintoviraston päätös Vantaan Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta 121 Ypv/4 Uudenmaan ELY keskuksen kaksi meluilmoituspäätöstä koskien Länsimetro Oy:n louhintatöitä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa 122 Ypv/5 Lausunto Etelä Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta 123 Ytp/1 Ilmoitusasiat 124 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 125 Yj/4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (59) Yj/1 111 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Timo Latikka (varalla Anita Vihervaara) ja Joona Haavisto (varalla Sirpa Norvio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hanna Lähteenmäki (varalla Timo Latikka) ja Joona Haavisto (varalla Timo Pyhälahti) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 2 (59) Yj/2 112 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat 1 6. ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdat 1 6. Tiivistelmä Kaupunginhallituksen kokous 4.3.2013 1. 244 V Vartiokylän tontin 45475/1 asemakaavan muuttaminen (nro 12139;Vartioharjun hoivakoti) Kaupunginhallituksen kokous 11.3.2013 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45475 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen 11.9.2012 päivätyn piirustuksen nro 12139 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginhallitus/suomi/paatos/201 3/Halke_2013 03 04_Khs_9_Pk/F226A1E0 1DA5 4400 B4E5 F8C3D760F23E/V_Vartiokylan_tontin_45475 1_asemakaavan_muuttamin.pdf 2. 276 Lausunnon antaminen Etelä Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta, joka koskee Sirpalesaaren edustan matalan vesialueen ruoppaamista ja louhintaa. Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 19.2.2013 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin kaupungin liikuntaviraston
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 3 (59) Yj/2 hakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa seuraavaa: Ruopattavan kohteen lähellä sijaitsee useita merkittäviä lintujen pesimäsaaria mm. Harakka. Luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana välillä huhtikuu heinäkuu (1.4. 31.7.). Hankkeessa tullaan läjittämään massoja Taulukarin meriläjitysalueelle. Näiden massojen meriläjityskelpoisuutta ei ole arvioitu. Luvassa tulee määrätä Taulukarille läjitettävien massojen meriläjityskelpoisuuden selvittäminen ja ruoppausmassojen laatu haitta aineiden suhteen ennen meriläjitykseen ryhtymistä. Vilkkaan veneliikenteen ja venesatamatoiminnan johdosta alueella voi olla likaantuneita sedimenttejä. Luvan saajan tulee olla selvillä mereen läjitettävien massojen laadusta. Kaupunginhallitus puoltaa liikuntaviraston hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon edellä ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. 3. 280 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginvaltuuston kokous 27.2.2013 Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan 5.3.2013 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. 4. 75 Lauttasaaren korttelin 31133 tontin 6 asemakaavan muuttaminen (nro 12083; Vattuniemenkatu 27, Vattuniemenranta 4) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31133 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen 22.11.2011 päivätyn ja 17.12.2012 muutetun asemakaavakartan nro 12083 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perusteluin. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginvaltuusto/suomi/paatos/2 013/Halke_2013 02 27_Kvsto_4_Pk/B28678C8 DAB2 4943 8BE8 EBB17069756B/Lauttasaaren_korttelin_31133_tontin_6_asemakaavan _.pdf 5. 76 Tapaninkylän tonttien 39060/1 ja 2 tonttien 39061/6 ja 11 ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12132; Hiirakonkujan alue)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 4 (59) Yj/2 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39060 tonttien nro 1 ja 2, korttelin nro 39061 tonttien nro 6 ja 11 sekä katu, lähivirkistys, puisto ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen 12.6.2012 päivätyn ja 12.12.2012 muutetun asemakaavakartan nro 12132 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginvaltuusto/suomi/paatos/2 013/Halke_2013 02 27_Kvsto_4_Pk/FC349FE6 303C 4C69 A82B FB1108CFE7D7/Tapaninkylan_tonttien_39060 1_ja_2_tonttien_39061.pdf 6. 77 Pitäjänmäen pientaloalueen sekä katu ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12067; Länsi Reimarla) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Reimarla) korttelin nro 46122 tonttien nro 4 6, 8, 9, 16 ja 17, korttelin nro 46140 tonttien nro 6, 8, 9, 16, 17, 19 ja 24 26, korttelin nro 46142, korttelin nro 46143 tonttien 9 11, 34 ja 35, kortteleiden nro 46146 46152, kortteleiden nro 46154 46157, korttelin nro 46158 tonttien nro 2 4, kortteleiden nro 46166 ja 46167 sekä katu ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen 24.4.2012 päivätyn ja 13.11.2012 sekä 17.12.2012 muutetun piirustuksen nro 12067 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginvaltuusto/suomi/paatos/2 013/Halke_2013 02 27_Kvsto_4_Pk/78D00385 C280 4ED3 BC52 4412C5745B35/Pitajanmaen_pientaloalueen_seka_katu _ja_puistoalu.pdf ympäristöjohtaja Pekka Kansanen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 5 (59) Yj/3 113 Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2012 HEL 2013 004227 T 00 01 01 Päätös päätti antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 tiedoksi kaupunginhallitukselle. Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Leena Junnila, tiedottaja, puhelin: +358 9 310 32066 leena.junnila(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 tiedoksi kaupunginhallitukselle. Virastojen ja laitosten tulee antaa toimintakertomuksensa kaupunginhallitukselle tiedoksi lautakuntansa kautta. Kertomus ympäristökeskuksen vuoden 2012 toiminnasta löytyy osoitteesta: http://www.hel.fi/hel2/ymk/vk2012 Tulostettu versio (1 kpl) toimintakertomuksesta on nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Leena Junnila, tiedottaja, puhelin: +358 9 310 32066 leena.junnila(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 6 (59) Ypst/1 114 Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 HEL 2013 004162 T 11 00 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi julkaisun Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012) http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2012/katsaus_2012.pdf Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31606 markus.lukin(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi julkaisun Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012) http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2012/katsaus_2012.pdf Ympäristön hyvä tila on Helsingille tärkeä asia niin luonnon kuin kaupunkilaisten näkökulmasta. Mereisyys ja luonnonläheisyys ovat asukkaiden viihtyisyyden kannalta elintärkeitä, mutta entistä enemmän puhdas luonto ja ekologisesti kestävät toimintatavat nähdään myös kaupungin kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä. Helsingillä on paljon ympäristön tilaan liittyviä vahvuuksia. Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on meillä hoidettu maailman mittakaavassakin huipputasolla. Kaukolämpöverkoston laajuus, sähkön ja lämmön sekä jäähdytyksen yhteistuotanto, viheralueverkosto ja jätteiden hyötykäyttö kestävät myös eurooppalaisen vertailun. Toki Helsingillä riittää myös haasteita ympäristön tilan kehittämisessä. Ilmastotavoitteisiin pääseminen, liikenteen ympäristöhaittojen, lähinnä melun ja ilmanlaadun hallinta sekä Itämeren tila ovat näistä keskeisimpiä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 7 (59) Ypst/1 Tämäkin raportti osoittaa, että kaupungilla on edelleen merkittäviä ilmastopäästöjä, vaikka toimenpiteitä ja suunnitelmia on tehty jo vuosikausia. Energiantuotannon uudistaminen on hyvää vauhtia suunnitteilla, mutta kaupungin ilmastotavoitteet ovat sitä luokkaa, että toimia tarvitaan kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. Sen takia olisi oleellista, että ilmastoasioiden koordinointi kaupungissa vastuutettaisiin selkeästi. Ilman laadun ja melun haasteet liittyvät kaikkein eniten kaupungin liikennepoliittisiin ratkaisuihin. Niissäkin on paljon hyviä kehityssuuntia nähtävillä, kuten raideliikennehankkeiden eteneminen, joukkoliikenteen palvelutason nostaminen sekä pyöräilyn aseman vahvistaminen liikennesuunnittelussa. Kaupungin ympäristöpoliittiset tavoitteet edellyttävät kuitenkin myös taloudellisen ohjauksen, esimerkiksi ruuhkamaksujärjestelmän, voimakkaampaa hyödyntämistä. Itämeren hyvä tila on Helsingille erityinen huolenaihe, sillä kaupungilla on kansainvälisestikin hyvä maine mereisenä kaupunkina. Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien käynnistämä Itämerihaaste on menestyksellisesti levittänyt Itämeren suojelun toimenpiteitä myös kaupunkiorganisaatioiden ulkopuolelle, mutta se on lisännyt vesiensuojelun yhteistyötä myös kaupungin sisällä. Kumppanuudet elinkeinoelämän ja tutkimuksen kanssa sekä yhteistyön vahvistaminen kaupungin hallintokuntien kesken ovat avainasemassa myös muiden ympäristöhaasteiden hoitamisessa. Ympäristöasiat koskevat kaikkia, ja kaupungin ympäristötietoa tulee siksi jakaa mahdollisimman laajalle. Sen takia kannustamme kaikkia myös tämän raportin tietojen hyödyntämiseen, arvioimiseen ja soveltamiseen esimerkiksi Helsingin sähköisen ympäristötilaston kautta. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Markus Lukin, johtava ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 31606 markus.lukin(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 8 (59) Ypst/2 Asia tulisi käsitellä 2.4.2013 115 Lausunto kaupunginhallitukselle biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiatuotannossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013 002745 T 11 01 05 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon. Helsingin Energian käynnistämässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan biopolttoaineiden käytön lisäämisestä aiheutuvia vaikutuksia ympäristölle ja ihmisille kaupunginvaltuuston päätösten ja Helsingin Energian hiilineutraalin energianhankinnan tavoitteiden toteuttamiseksi. YVA ohjelmaan tulee päivittää myös kaupunginvaltuuston 26.9.2012 hyväksymän kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteet niiltä osin kuin se koskee arvioitavia asioita. YVA menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. Arviointiohjelman, saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä itse arvioinnin pohjalta laaditaan arviointiselostus. Hankkeesta vastaavan Helsingin Energian ympäristövaikutusten arviointiohjelma on luettavissa internetissä Helsingin Energian sivuilla http://www.helen.fi Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa: Vuosaareen rakennettaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka voi käyttää 0 100 % biopolttoaineita. Hanasaaren B ja Salmisaaren B voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 40 %. Hanasaaren B ja Salmisaaren B voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5 10 % (0+ vaihtoehto). katsoo, että Biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiantuotannossa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ohjelma täyttää YVA asetuksen vaatimukset ohjelman sisällölle. esittää tehtäväksi ohjelmaan alla olevat tarkennukset.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 9 (59) Ypst/2 Ilmastovaikutukset toteaa, että biopolttoaineiden käytön lisääminen nykyisissä voimalaitoksissa on yksi keskeinen osa kaupungin ilmastopäästötavoitteiden toteuttamisessa. Nyt menossa oleva YVAprosessi ei sisällä arviointia muiden päästöjen vähennystoimien mahdollisuuksista tavoitteisiin pääsemiseksi tai niiden osavaikutuksista. Ohjelmassa viitataan osin näihin keinoihin, joita ovat muun muassa tuulivoiman merkittävä lisääminen, synteettisen biokaasun hyödyntäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Ilmanlaatu ja ilmastovaikutukset tulisi käsitellä selkeästi eri kappaleissa. Osin sen seurauksena kappaleessa 11.1.1 on ristiriitaista tietoa siitä, mitä tilanteita VE 1:ssä lasketaan. Ilmastovaikutukset tulee esittää vähintään esitetyillä kolmella tilanteella ja lisäksi tulisi esittää myös millä bio/kivihiili seossuhteella päästään 20 %:n uusiutuva ja kasvihuonekaasutavoitteeseen. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa tulee huomioida myös muut kaasut kuin pelkästään hiilidioksidi. Vaihtoehdon 0+ vaikutukset päästöihin tulisi esittää, koska se sisältää muutoksia nykytilaan ja näin voidaan verrata tilanteita keskenään. Ilmanlaatu, melu ja liikenteen vaikutukset Luontovaikutukset Kappaleessa 11.1.1 esitetään mallinnettavat tilanteet vaihtoehdoille 1 ja 2 hieman eri tavoin. Vertailun vuoksi niiden tulisi olla yhtenevät eli arvioitava molemmissa vaikutukset päästöihin, ilmanlaatuun, ilmastoon ja laskeumiin. Myös vaihtoehto 0+ vaikutukset päästöihin ja ilmanlaatuun tulisi esittää. Ilmanlaatuvaikutuksissa tulisi mallintaa myös paikallisesti raskaan rekkaliikenteen vaikutukset eri vaihtoehdoissa. Liikennevaikutukset (meri, rautatie, maantie) pitää selvittää huolellisesti, koska periaatteessa kuljetuksia voidaan suorittaa 24/7. Kuljetuksilla on vaikutuksia ilmanlaatuun ja meluun. Kohdissa 11.3.1 Liikenne ja 11.3.2 Meluvaikutukset kerrotaan liikenteen kuljetussuoritteiden ja hiilidioksidipäästöjen arvioinnista ja polttoaineen kuljetuksen meluvaikutuksen mallinnuksesta. Mallinnus eri toteutusvaihtoehtojen raskaan rekkaliikenteen ilmanlaatuvaikutuksesta olisi hyvä tehdä samassa yhteydessä näiden arvioiden kanssa. Savukaasupäästöjen leviäminen tulisi esittää kartoilla, joilla näkyy sekä nykyinen että vahvistetuissa eri tason kaavoissa oleva maankäyttö. Arviointiohjelmassa on kerrottava, että samaan aikaan tehdään myös Natura arviointi. Ympäristövaikutusten arviointi ja Natura arviointi ovat eri lakien mukaisia prosesseja, mutta tulevassa arviointiselostuksessa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 10 (59) Ypst/2 Maankäyttö täytyy kertoa myös hankkeen vaikutuksista Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura alueeseen. Tällä hankkeella on yhteisvaikutuksia myös Östersundomin maankäyttösuunnitelmien kanssa. Östersundomin suunnittelutilanne on muuttunut, joten tähän ohjelmaan on päivitettävä uusi tilanne. Hankkeen edellyttämissä suunnitelmissa ja luvissa s.110 pitää myös kertoa Natura arvioinnista ( Luonnonsuojelulaki 65 66 ). Luonnonsuojelualueista ja Natura alueista pitäisi käyttää niiden virallisia nimiä. Helsingin luontotietojärjestelmän sisältämää pohjatietoa on ohjelmassa esitelty riittävän laajasti. Järjestelmän ulkopuolelta ympäristökeskuksella on kuviokohtaista lisätietoa myös Porvarinlahden etelärannan suunnitellun luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelmassa, jota ei ole vahvistettu. Voimassa olevan asemakaavan mukaista luonnonsuojelualueen rajausta joudutaan mahdollisesti muuttamaan kaavamuutoksen yhteydessä. YVAohjelman mukaisesti kerättävä lisätieto on hyödyksi myös kaavamuutoksen valmistelussa. Arviointiohjelman mukaiset lisäselvitykset kasvillisuudesta, linnustosta ja lepakoista ovat perusteltuja ja riittäviä. Kasvillisuuden selvitysaluetta tulisi kuitenkin laajentaa kattamaan myös Skillbergetin alue samalla rajauksella kuin lepakko ja lintuselvityksessä. Skillbergetissä on merkittävää lehtokasvillisuutta varsin lähellä hankealuetta eli selvästi hankkeen vaikutusalueella. Östersundomin suunnitelmilla ja suunnitteluaikataululla on vaikutusta Länsisalmen 400 kv voimajohdon sijaintipaikkaan ja sen merkitsemiseen. Östersundomin yhteisen yleiskaavan tavoitteena on, että alueelle tulee 65 000 70 000 asukasta ja runsaasti työpaikkoja. YVA ohjelman s. 30 sanotaan virheellisesti, että asukkaita alueelle tavoitellaan 30 000. Epävarmuudet ja oletukset Arviointiohjelmassa ei ole tarkemmin kerrottu, mitä kaikkia epävarmuustekijöitä selvitetään. Menetelmät vaikuttavat arviointeihin kuten ohjelmassa todetaan, mutta lisäksi itse hankkeen toteuttamiseen vaikuttavat muun muassa valtion ja EU:n päätökset. Kansallinen ilmasto ja energiastrategia esitellään valtioneuvostolle 20.3.2013. Strategiassa tullaan muun muassa esittelemään puhtaan energian ohjelman raamit, joissa tarkennettaneen esimerkiksi ohjelmassa esitettyä kaupunkien lämmöntuotannon hiilenkäytön korvaamista
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 11 (59) Ypst/2 biovoimalla 2020 luvulla. Se tehtäneen taloudellisilla keinoilla kuten investointituilla ja verotusta kohdentamalla. Energiatehokkuuden parantamisella on suora vaikutus kaukolämmön tarpeeseen. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31519 jari.viinanen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee antaa seuraavan lausunnon. Helsingin Energian käynnistämässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan biopolttoaineiden käytön lisäämisestä aiheutuvia vaikutuksia ympäristölle ja ihmisille kaupunginvaltuuston päätösten ja Helsingin Energian hiilineutraalin energianhankinnan tavoitteiden toteuttamiseksi. YVA ohjelmaan tulee päivittää myös kaupunginvaltuuston 26.9.2012 hyväksymän kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteet niiltä osin kuin se koskee arvioitavia asioita. YVA menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. Arviointiohjelman, saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä itse arvioinnin pohjalta laaditaan arviointiselostus. Hankkeesta vastaavan Helsingin Energian ympäristövaikutusten arviointiohjelma on luettavissa internetissä Helsingin Energian sivuilla http://www.helen.fi Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa: Vuosaareen rakennettaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka voi käyttää 0 100 % biopolttoaineita. Hanasaaren B ja Salmisaaren B voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 40 %. Hanasaaren B ja Salmisaaren B voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5 10 % (0+ vaihtoehto). katsoo, että Biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiantuotannossa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ohjelma täyttää YVA asetuksen vaatimukset ohjelman sisällölle. esittää tehtäväksi ohjelmaan alla olevat tarkennukset.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 12 (59) Ypst/2 Ilmastovaikutukset toteaa, että biopolttoaineiden käytön lisääminen nykyisissä voimalaitoksissa on yksi keskeinen osa kaupungin ilmastopäästötavoitteiden toteuttamisessa. Nyt menossa oleva YVAprosessi ei sisällä arviointia muiden päästöjen vähennystoimien mahdollisuuksista tavoitteisiin pääsemiseksi tai niiden osavaikutuksista. Ohjelmassa viitataan osin näihin keinoihin, joita ovat muun muassa tuulivoiman merkittävä lisääminen, synteettisen biokaasun hyödyntäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Ilmanlaatu ja ilmastovaikutukset tulisi käsitellä selkeästi eri kappaleissa. Osin sen seurauksena kappaleessa 11.1.1 on ristiriitaista tietoa siitä, mitä tilanteita VE 1:ssä lasketaan. Ilmastovaikutukset tulee esittää vähintään esitetyillä kolmella tilanteella ja lisäksi tulisi esittää myös millä bio/kivihiili seossuhteella päästään 20 %:n uusiutuva ja kasvihuonekaasutavoitteeseen. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa tulee huomioida myös muut kaasut kuin pelkästään hiilidioksidi. Vaihtoehdon 0+ vaikutukset päästöihin tulisi esittää, koska se sisältää muutoksia nykytilaan ja näin voidaan verrata tilanteita keskenään. Ilmanlaatu, melu ja liikenteen vaikutukset Luontovaikutukset Kappaleessa 11.1.1 esitetään mallinnettavat tilanteet vaihtoehdoille 1 ja 2 hieman eri tavoin. Vertailun vuoksi niiden tulisi olla yhtenevät eli arvioitava molemmissa vaikutukset päästöihin, ilmanlaatuun, ilmastoon ja laskeumiin. Myös vaihtoehto 0+ vaikutukset päästöihin ja ilmanlaatuun tulisi esittää. Ilmanlaatuvaikutuksissa tulisi mallintaa myös paikallisesti raskaan rekkaliikenteen vaikutukset eri vaihtoehdoissa. Liikennevaikutukset (meri, rautatie, maantie) pitää selvittää huolellisesti, koska periaatteessa kuljetuksia voidaan suorittaa 24/7. Kuljetuksilla on vaikutuksia ilmanlaatuun ja meluun. Kohdissa 11.3.1 Liikenne ja 11.3.2 Meluvaikutukset kerrotaan liikenteen kuljetussuoritteiden ja hiilidioksidipäästöjen arvioinnista ja polttoaineen kuljetuksen meluvaikutuksen mallinnuksesta. Mallinnus eri toteutusvaihtoehtojen raskaan rekkaliikenteen ilmanlaatuvaikutuksesta olisi hyvä tehdä samassa yhteydessä näiden arvioiden kanssa. Savukaasupäästöjen leviäminen tulisi esittää kartoilla, joilla näkyy sekä nykyinen että vahvistetuissa eri tason kaavoissa oleva maankäyttö. Arviointiohjelmassa on kerrottava, että samaan aikaan tehdään myös Natura arviointi. Ympäristövaikutusten arviointi ja Natura arviointi ovat eri lakien mukaisia prosesseja, mutta tulevassa arviointiselostuksessa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 13 (59) Ypst/2 Maankäyttö täytyy kertoa myös hankkeen vaikutuksista Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura alueeseen. Tällä hankkeella on yhteisvaikutuksia myös Östersundomin maankäyttösuunnitelmien kanssa. Östersundomin suunnittelutilanne on muuttunut, joten tähän ohjelmaan on päivitettävä uusi tilanne. Hankkeen edellyttämissä suunnitelmissa ja luvissa s.110 pitää myös kertoa Natura arvioinnista ( Luonnonsuojelulaki 65 66 ). Luonnonsuojelualueista ja Natura alueista pitäisi käyttää niiden virallisia nimiä. Helsingin luontotietojärjestelmän sisältämää pohjatietoa on ohjelmassa esitelty riittävän laajasti. Järjestelmän ulkopuolelta ympäristökeskuksella on kuviokohtaista lisätietoa myös Porvarinlahden etelärannan suunnitellun luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelmassa, jota ei ole vahvistettu. Voimassa olevan asemakaavan mukaista luonnonsuojelualueen rajausta joudutaan mahdollisesti muuttamaan kaavamuutoksen yhteydessä. YVAohjelman mukaisesti kerättävä lisätieto on hyödyksi myös kaavamuutoksen valmistelussa. Arviointiohjelman mukaiset lisäselvitykset kasvillisuudesta, linnustosta ja lepakoista ovat perusteltuja ja riittäviä. Kasvillisuuden selvitysaluetta tulisi kuitenkin laajentaa kattamaan myös Skillbergetin alue samalla rajauksella kuin lepakko ja lintuselvityksessä. Skillbergetissä on merkittävää lehtokasvillisuutta varsin lähellä hankealuetta eli selvästi hankkeen vaikutusalueella. Östersundomin suunnitelmilla ja suunnitteluaikataululla on vaikutusta Länsisalmen 400 kv voimajohdon sijaintipaikkaan ja sen merkitsemiseen. Östersundomin yhteisen yleiskaavan tavoitteena on, että alueelle tulee 65 000 70 000 asukasta ja runsaasti työpaikkoja. YVA ohjelman s. 30 sanotaan virheellisesti, että asukkaita alueelle tavoitellaan 30 000. Epävarmuudet ja oletukset Arviointiohjelmassa ei ole tarkemmin kerrottu, mitä kaikkia epävarmuustekijöitä selvitetään. Menetelmät vaikuttavat arviointeihin kuten ohjelmassa todetaan, mutta lisäksi itse hankkeen toteuttamiseen vaikuttavat muun muassa valtion ja EU:n päätökset. Kansallinen ilmasto ja energiastrategia esitellään valtioneuvostolle 20.3.2013. Strategiassa tullaan muun muassa esittelemään puhtaan energian ohjelman raamit, joissa tarkennettaneen esimerkiksi ohjelmassa esitettyä kaupunkien lämmöntuotannon hiilenkäytön korvaamista
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 14 (59) Ypst/2 Hankkeen tausta biovoimalla 2020 luvulla. Se tehtäneen taloudellisilla keinoilla kuten investointituilla ja verotusta kohdentamalla. Energiatehokkuuden parantamisella on suora vaikutus kaukolämmön tarpeeseen. Hallintokeskus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa 2.4.2013 mennessä (lausuntopyyntö 25.2.2013). Helsingin Energian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, vähentää sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja toteuttaa pitkällä tähtäimellä hiilineutraalia energianhankintaa. Helsingin kaupunginvaltuusto on 18.1.2012 päättänyt Helsingin kaupungin energiapoliittisista tavoitteista Helsingin Energian päivitetyn kehitysohjelman perusteella. Sen mukaisesti Helsingin Energia korvaa uusiutuvilla energianlähteillä fossiilisia polttoaineita ottamalla Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla vuonna 2014 käyttöön biopolttoaineita kivihiilen rinnakkaispolttoaineena siten, että se muodostaa 5 10 % käytettävästä polttoaineesta. Voimalaitoksilla toteutetaan myös teollisuuspäästödirektiiviin pohjautuvat rikki, typpi ja hiukkaspäästöjen vähentämistoimet. Osana uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävää kehitysohjelmaa Helsingin Energia selvittää vaihtoehtoa, jossa Hanasaaren B voimalaitos korvataan Vuosaareen rakennettavalla uudella voimalaitoksella. Helsingin Energian kehitysohjelman tavoitteet on mahdollista saavuttaa kahdella tavalla: 1) rakentamalla Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos tai 2) lisäämällä biopolttoaineiden osuutta Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa 40 %:iin. Kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 rakennetaanko Vuosaareen uusi voimalaitos vai toteutetaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla biopolttoaineen käytön lisäämiseen liittyvät muutosinvestoinnit. Nyt käynnistettävä ympäristövaikutusten arviointimenettely tuottaa tietoa tätä päätöksentekoa varten. Arvioitavat hankevaihtoehdot Vaihtoehdossa 1 arvioidaan Vuosaareen rakennettavan uuden monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvien laitosrakenteiden, varastojen ja satamarakenteiden vaikutukset. Vaihtoehto 1 sisältää myös uuden 12 km pituisen energiansiirtotunnelin (jäljempänä energiatunneli) rakentamisen Vuosaaresta Hanasaareen. Vaihtoehdon 1 toteutuessa Hanasaaren B voimalaitos poistetaan tuotantokäytöstä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 15 (59) Ypst/2 Salmisaaren voimalaitoksen toiminta jatkuu siten, että biopolttoaineiden osuus on 5 10 % käytetystä polttoaineesta. Vaihtoehdon 2 muodostaa biopolttoaineen seospoltto Hanasaaren B ja Salmisaaren B voimalaitoksissa. Vaihtoehdon 2 tavoite on nykyisten voimalaitosten käyttämän kivihiilen osittainen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla siten, että biopolttoaineiden osuus nostettaisiin 40 %:iin käytetystä polttoaineesta (polttoaine energiasta). Vaihtoehdon 0+ muodostaa Hanasaaren B ja Salmisaaren B voimalaitosten polttoaineen pitäminen nykyisenä kivihiilenä kuitenkin siten, että biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5 10 % ja tietyt teollisuuspäästödirektiivin edellyttämät muutokset toteutetaan. Vaihtoehtoa nimitetään nollavaihtoehdon (hankkeen toteuttamatta jättäminen) sijaan vaihtoehdoksi 0+ sen vuoksi, että vaihtoehto sisältää muutoksia nykytilaan. Hankkeen tavoiteaikataulu Sijaintipaikka YVA ohjelma on asetettu julkisesti nähtäville helmikuussa 2013. Selvityksiä ja arviointia tehdään kevään ja kesän 2013 aikana. Arvioinnin tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, joka asetetaan julkisesti nähtäville alkuvuodesta 2014. Biopolttoaineen seospoltto on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten biopolttoaineiden osuus nostetaan 5 10 %:iin käytetystä polttoaineesta. Toisessa vaiheessa biopolttoaineiden osuus nostettaisiin 40 %:iin ko. voimalaitosten käyttämästä polttoaineesta tai Vuosaareen rakennetaan uusi monipolttoainevoimalaitos. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosien 2012 2014 aikana. Toisen vaiheen toteutus kytkeytyy Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2015 tekemään päätökseen Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksia koskevasta laajemmasta biopolttoaineratkaisusta sekä Vuosaaren monipolttoainevoimalaitosta koskevasta hankesuunnitelmasta. Vuonna 2015 Helsingin kaupunginvaltuusto tekee päätöksen mahdollisen uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta Vuosaareen. Ensimmäinen vaihe toteutetaan joka tapauksessa huolimatta vuonna 2015 tehtävästä kaupunginvaltuuston ratkaisusta. Mikäli Vuosaaren C voimalaitos päätetään toteuttaa (vaihtoehto 1), sen arvioitu käyttöönotto on aikaisintaan vuonna 2020. Uudelle voimalaitokselle on arviointiohjelmassa esitetty yksi sijoittumisvaihtoehto eli Vuosaari. Toisessa vaihtoehdossa muutetaan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 16 (59) Ypst/2 tarvittavin osin Hanasaaren sekä Salmisaaren nykyisiä voimalaitoksia. Lisäksi tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaikutusalueet rajataan erikseen kullekin kohdealueelle. Hankkeen 0+ vaihtoehdossa vaikutusten tarkastelualue on kooltaan sama kuin varsinaisissa hankevaihtoehdoissa. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31519 jari.viinanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 17 (59) Ypst/3 116 Lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä Suomen sisäisen yhteistyön lisäämisestä Itämeren suojelussa. (Jarmo Nieminen) HEL 2012 013975 T 00 00 03 Päätös päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Vuonna 2007 Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuivat konkreettisiin ja uusiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi; syntyi Itämerihaaste (www.itamerihaaste.net). Itämeri nostettiin myös Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan kilpailukyky kokonaisuuteen. Kaupunkien yhteisessä Itämerihaaste toimenpideohjelmassa on 37 konkreettista toimenpidettä yhdeksän eri teeman alla, ja niitä toteuttaa kymmenkunta virastoa ja hallintokuntaa molemmista kaupungeista. Kaupungit sitoutuivat mm. vähentämään aiheuttamaansa piste ja hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehittämään öljyntorjuntavalmiuttaan sekä lisäämään tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Tämän työn koordinaatio on Helsingissä ympäristökeskuksella ja Turussa ympäristötoimialalla. Kaupunkien omien toimenpiteiden lisäksi on haastettu muita toimijoita mukaan talkoisiin. Lähes 200 eri organisaatiota, kuten kuntia Suomesta ja myös muista Itämeren maista, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja yliopistoja, alueellisia toimijoita ja valtion laitoksia on tähän mennessä ottanut Itämerihaasteen vastaan. Lähes puolet Itämerihaasteen verkostossa mukana olevista organisaatioista on yhdistyksiä, etujärjestöistä harrastusjärjestöihin, rotareihin ja ympäristöjärjestöihin. Noin kolmannes on muita kaupunkeja ja kuntia, lisäksi mm. pk ja suuryrityksiä sekä oppilaitoksia yliopistoista alakouluihin on mukana kymmeniä. Esimerkiksi rajavartiolaitos, SYKEn merikeskus ja merenkulkulaitos edustavat valtiollisia toimijoita Itämerihaasteen verkostossa. Helsingin kaupungin Helsingin yliopistolle lahjoittama määräaikainen (2011 2015) professuuri Itämeren suojelun ekonomian alalle on edistänyt tutkimusyhteistyötä Itämeren suojelussa. Itämerihaaste on toimintamuotona ainutlaatuinen. Sen ydin on paikallisella tasolla ja organisaatioiden omassa toiminnassa tehtävät konkreettiset vesiensuojelutoimenpiteet, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset. Suomesta on mukana paljon myös sisämaan kaupunkeja. Suurella joukolla haasteen vastaanottaneista on jo omat toimenpideohjelmansa. Helsinki ja Turku tarjoavat Itämerihaasteen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 18 (59) Ypst/3 verkostossa oleville kumppaneilleen mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä, oppia uusia toimintamalleja ja rakentaa siltoja eri toimintakulttuurien välillä. Itämerihaasteen koordinaattoreina Helsinki ja Turku ovat myös mukana esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen SYKEn koordinoimassa Itämeri viestijöiden verkostossa sekä biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) koordinoimassa Itämeren oppimispolussa, joissa molemmissa on lukuisia Itämeren suojelutyötä tekeviä organisaatioita mukana. Kaupungit ovat jäseninä aktiivisesti vaikuttaneet Itämeren kaupunkien liiton (Union of the Baltic Cities, UBC) sekä Baltic Metropoles (BaltMet) verkoston Itämeren suojeluun liittyvään toimintaan. Itämerihaaste on myös ollut mukana tai järjestänyt yhdessä tapahtumia mm. EU:n Itämeri strategian ja Itämeren suojelukomission HELCOM:n kanssa. Näille valtioidenvälisille toimijoille on tuotu esiin paikallistason ja kuntien merkitystä kansainvälisten sitoumusten toteuttajina ja maantieteellistä kokoaan suurempina verkostujina ja toimijoina. Varsinkin Suomessa kunnilla ja kaupungeilla on suuret mahdollisuudet toimia vesiensuojelussa lakisääteistä minimitasoa esimerkillisemmin, mistä on osoituksena Helsingin ja Turun oma sitoumus. Sellaisen toteuttaminen vaatii vain poliittista tahtoa. Helsingin ja Turun toimenpideohjelmaa on nyt toteutettu viisi vuotta, ja se on toteutunut monelta osin erittäin hyvin ja edistänyt esimerkiksi kaupunkien satamien, vesilaitosten, pelastuslaitosten, liikunta, rakennus kaupunkisuunnittelu ja opetustoimien ajattelutapaa ottamaan huomioon toimintansa vesistövaikutuksia tai lisäämään tietoisuutta Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista omien toimijoidensa ja asiakkaidensa keskuudessa. Itämerihaaste ei ole valmis ja myös kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö sekä Itämeren suojelukomission HELCOM:n että EU:n puolelta on muuttunut; uusia toimia siis tarvitaan. Työ Helsingin ja Turun oman toimenpideohjelman uudistamiseksi mukana olevien hallintokuntien toimesta alkoi vuoden 2012 lopulla ja uuden ohjelman on tarkoitus olla valmis syksyllä 2013. Samalla tämän vuoden aikana tullaan haastamaan Itämerihaasteen kumppanit ja yhteistyöverkosto päivittämään omia toimenpideohjelmiaan, ja tietysti jatkuvasti haastetaan mukaan uusia toimijoita. Esimerkiksi uusien helsinkiläisten koulujen ja rotariklubien kanssa on ollut valmistelevia tapaamisia, ja niitä odotetaan ilmoittautuvaksi mukaan vuoden mittaan. Uusia mahdollisuuksia Suomen sisäisen Itämeren suojeluun liittyvän
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 19 (59) Ypst/3 yhteistyön lisäämiseksi tarjoaa mm. tulossa oleva SYKEn koordinoima Suomenlahti 2014 teemavuosi (www.gof2014.fi). Se on kansainvälinen Suomi Viro Venäjä hanke, jossa vahvana osana on tutkimusyhteistyö Suomenlahden hyväksi, mutta muita toimijoita on vahvasti otettu mukaan. Sekä Helsinki että Turku ovat aktiivisia Suomenlahti vuoden rannikkokaupunkien ryhmässä, ja Itämerihaaste on edustettuna Matti Vanhasen johtamassa kansalaisvaltuuskunnassa. Monet kansalaisvaltuuskunnassa olevista organisaatioista ovat myös Itämerihaasteessa mukana. Helsingin kaupunki tulee järjestämään Suomenlahti 2014 vuoden tieteellisen ja poliittisen avaustapahtuman kaupungintalolla tammikuussa 2014; neuvottelut hallintokeskuksen kansainvälisen osaston sekä SYKEn ja ympäristöministeriön kesken on aloitettu helmikuussa 2013. Myös Itämerihaasteessa mukana oleville eteläisen rannikkoalueen ja Suomenlahden valuma alueen kunnille, yrityksille, oppilaitoksille ja yhdistyksille teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen näkyvyyteen ja verkostoitumiseen ja meren hyväksi tehtävän oman toimintansa esilletuomiseksi. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Lotta Ruokanen, ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 33195 lotta.ruokanen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon: Vuonna 2007 Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuivat konkreettisiin ja uusiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi; syntyi Itämerihaaste (www.itamerihaaste.net). Itämeri nostettiin myös Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan kilpailukyky kokonaisuuteen. Kaupunkien yhteisessä Itämerihaaste toimenpideohjelmassa on 37 konkreettista toimenpidettä yhdeksän eri teeman alla, ja niitä toteuttaa kymmenkunta virastoa ja hallintokuntaa molemmista kaupungeista. Kaupungit sitoutuivat mm. vähentämään aiheuttamaansa piste ja hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehittämään öljyntorjuntavalmiuttaan sekä lisäämään tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Tämän työn koordinaatio on Helsingissä ympäristökeskuksella ja Turussa ympäristötoimialalla. Kaupunkien omien toimenpiteiden lisäksi on haastettu muita toimijoita mukaan talkoisiin. Lähes 200 eri organisaatiota, kuten kuntia Suomesta ja myös muista Itämeren maista, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 20 (59) Ypst/3 yliopistoja, alueellisia toimijoita ja valtion laitoksia on tähän mennessä ottanut Itämerihaasteen vastaan. Lähes puolet Itämerihaasteen verkostossa mukana olevista organisaatioista on yhdistyksiä, etujärjestöistä harrastusjärjestöihin, rotareihin ja ympäristöjärjestöihin. Noin kolmannes on muita kaupunkeja ja kuntia, lisäksi mm. pk ja suuryrityksiä sekä oppilaitoksia yliopistoista alakouluihin on mukana kymmeniä. Esimerkiksi rajavartiolaitos, SYKEn merikeskus ja merenkulkulaitos edustavat valtiollisia toimijoita Itämerihaasteen verkostossa. Helsingin kaupungin Helsingin yliopistolle lahjoittama määräaikainen (2011 2015) professuuri Itämeren suojelun ekonomian alalle on edistänyt tutkimusyhteistyötä Itämeren suojelussa. Itämerihaaste on toimintamuotona ainutlaatuinen. Sen ydin on paikallisella tasolla ja organisaatioiden omassa toiminnassa tehtävät konkreettiset vesiensuojelutoimenpiteet, jotka ylittävät lainsäädännön minimivaatimukset. Suomesta on mukana paljon myös sisämaan kaupunkeja. Suurella joukolla haasteen vastaanottaneista on jo omat toimenpideohjelmansa. Helsinki ja Turku tarjoavat Itämerihaasteen verkostossa oleville kumppaneilleen mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä, oppia uusia toimintamalleja ja rakentaa siltoja eri toimintakulttuurien välillä. Itämerihaasteen koordinaattoreina Helsinki ja Turku ovat myös mukana esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen SYKEn koordinoimassa Itämeri viestijöiden verkostossa sekä biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL) koordinoimassa Itämeren oppimispolussa, joissa molemmissa on lukuisia Itämeren suojelutyötä tekeviä organisaatioita mukana. Kaupungit ovat jäseninä aktiivisesti vaikuttaneet Itämeren kaupunkien liiton (Union of the Baltic Cities, UBC) sekä Baltic Metropoles (BaltMet) verkoston Itämeren suojeluun liittyvään toimintaan. Itämerihaaste on myös ollut mukana tai järjestänyt yhdessä tapahtumia mm. EU:n Itämeri strategian ja Itämeren suojelukomission HELCOM:n kanssa. Näille valtioidenvälisille toimijoille on tuotu esiin paikallistason ja kuntien merkitystä kansainvälisten sitoumusten toteuttajina ja maantieteellistä kokoaan suurempina verkostujina ja toimijoina. Varsinkin Suomessa kunnilla ja kaupungeilla on suuret mahdollisuudet toimia vesiensuojelussa lakisääteistä minimitasoa esimerkillisemmin, mistä on osoituksena Helsingin ja Turun oma sitoumus. Sellaisen toteuttaminen vaatii vain poliittista tahtoa. Helsingin ja Turun toimenpideohjelmaa on nyt toteutettu viisi vuotta, ja se on toteutunut monelta osin erittäin hyvin ja edistänyt esimerkiksi kaupunkien satamien, vesilaitosten, pelastuslaitosten, liikunta,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 21 (59) Ypst/3 rakennus kaupunkisuunnittelu ja opetustoimien ajattelutapaa ottamaan huomioon toimintansa vesistövaikutuksia tai lisäämään tietoisuutta Itämeren tilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista omien toimijoidensa ja asiakkaidensa keskuudessa. Itämerihaaste ei ole valmis ja myös kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö sekä Itämeren suojelukomission HELCOM:n että EU:n puolelta on muuttunut; uusia toimia siis tarvitaan. Työ Helsingin ja Turun oman toimenpideohjelman uudistamiseksi mukana olevien hallintokuntien toimesta alkoi vuoden 2012 lopulla ja uuden ohjelman on tarkoitus olla valmis syksyllä 2013. Samalla tämän vuoden aikana tullaan haastamaan Itämerihaasteen kumppanit ja yhteistyöverkosto päivittämään omia toimenpideohjelmiaan, ja tietysti jatkuvasti haastetaan mukaan uusia toimijoita. Esimerkiksi uusien helsinkiläisten koulujen ja rotariklubien kanssa on ollut valmistelevia tapaamisia, ja niitä odotetaan ilmoittautuvaksi mukaan vuoden mittaan. Uusia mahdollisuuksia Suomen sisäisen Itämeren suojeluun liittyvän yhteistyön lisäämiseksi tarjoaa mm. tulossa oleva SYKEn koordinoima Suomenlahti 2014 teemavuosi (www.gof2014.fi). Se on kansainvälinen Suomi Viro Venäjä hanke, jossa vahvana osana on tutkimusyhteistyö Suomenlahden hyväksi, mutta muita toimijoita on vahvasti otettu mukaan. Sekä Helsinki että Turku ovat aktiivisia Suomenlahti vuoden rannikkokaupunkien ryhmässä, ja Itämerihaaste on edustettuna Matti Vanhasen johtamassa kansalaisvaltuuskunnassa. Monet kansalaisvaltuuskunnassa olevista organisaatioista ovat myös Itämerihaasteessa mukana. Helsingin kaupunki tulee järjestämään Suomenlahti 2014 vuoden tieteellisen ja poliittisen avaustapahtuman kaupungintalolla tammikuussa 2014; neuvottelut hallintokeskuksen kansainvälisen osaston sekä SYKEn ja ympäristöministeriön kesken on aloitettu helmikuussa 2013. Myös Itämerihaasteessa mukana oleville eteläisen rannikkoalueen ja Suomenlahden valuma alueen kunnille, yrityksille, oppilaitoksille ja yhdistyksille teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen näkyvyyteen ja verkostoitumiseen ja meren hyväksi tehtävän oman toimintansa esilletuomiseksi. Kaupungin hallintokeskus on pyytänyt ympäristölautakuntaa antamaan kirjallisen lausunnon 2.4.2013 mennessä Jarmo Niemisen toivomusponnesta, jossa kaupunginvaltuusto kehottaa kaupunkia selvittämään Suomen sisäisen yhteistyön lisäämistä Itämeren suojelussa. ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 22 (59) Ypst/3 Lisätiedot Lotta Ruokanen, ympäristösuunnittelija, puhelin: +358 9 310 33195 lotta.ruokanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 23 (59) Ypst/4 117 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella HEL 2013 003188 T 11 00 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi julkaisun Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013. http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/2012/julkaisu_14_12_net.pdf Pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle (Risto Levanto, PL 2300), rakennusvirastolle (Eva Lisa Karlsson ja Heidi Huvila, PL 1520), Helsingin poliisilaitokselle (/HTY, PL 11, 00241 Helsinki) ja ympäristövalvontayksikölle. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Hannu Arovaara, vs. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi julkaisun Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013. http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/2012/julkaisu_14_12_net.pdf Pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle (Risto Levanto, PL 2300), rakennusvirastolle (Eva Lisa Karlsson ja Heidi Huvila, PL 1520), Helsingin poliisilaitokselle (/HTY, PL 11, 00241 Helsinki) ja ympäristövalvontayksikölle. Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain mukainen ohjauskeino ympäristön suojelemiseksi. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 24 (59) Ypst/4 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määräyksiä liittyen rakennustyömaiden aiheuttamiin melu ja pölyhaittoihin, polttonesteiden käsittelyyn ja varastointiin sekä tiedottamiseen. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella, miten ympäristönsuojelumääräykset tunnetaan ja miten niitä noudatetaan rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Selvitysprojektissa oli mukana yhteensä 47 rakennuskohdetta. Työmaatarkastusten osaalueita olivat melu ja pölyhaittojen torjunta sekä polttonesteiden varastointi ja käsittely. Tarkastuskäyntien ja puhelinhaastattelujen perusteella havaittiin, että ympäristönsuojelumääräykset tunnetaan osin puutteellisesti kaupungin alueen rakennustyömailla. Rakennustyömaita koskevat ympäristönsuojelumääräykset olivat tiedossa isoissa rakennuskohteissa ja työmailla, joista oli tehty ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus. Puutteita ympäristönsuojelumääräysten noudattamisessa oli katujen siisteydessä ja purkutöiden aiheuttaman pölyn torjunnassa ja porauspölyn keräämisessä. Myös tiedottamisessa oli tarkennettavaa. Muiden, ei meluilmoitusvelvollisten, rakennustyömaiden toiminnanharjoittajille oli epäselvää, että heidänkin on noudatettava ympäristönsuojelumääräyksiä. Osittain myös ympäristösuojelumääräysten sisältö oli heille tuntematon. Näillä työmailla puutteita löytyi tiedottamisessa naapureille, katujen siisteydessä ja porauspölyn keräämisessä. Tarkastuksilla kävi myös ilmi, että meluilmoitusvelvollisuudesta ei aina tiedetty. Kahdessa kohteessa meluilmoitusvelvollisuus olisi täyttynyt, mutta ilmoitusta ei ollut jätetty. Tulosten perusteella ympäristökeskuksen tulee tarkentaa neuvontaansa ja tehdä yhteistyötä poliisin, rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa, jotta tieto ympäristönsuojelumääräysten velvoitteista saataisiin toiminnanharjoittajille jo lupavaiheessa (räjäytysilmoitus, maankaivulupa, rakennuslupa) ja määräykset tulisivat siten paremmin noudatetuiksi. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo Edlund Hannu Arovaara, vs. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 25 (59) Ypst/4 Päätöshistoria 19.03.2013 100 HEL 2013 003188 T 11 00 02 Päätös päätti poistaa esityksen esityslistalta. Käsittely 19.03.2013 Poistettiin Pertti Forss: päätti poistaa esityksen esityslistalta. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Eeva Summanen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32077 eeva.summanen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 26 (59) Ypv/1 118 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat 1 2. ympäristöpäällikkö Pertti Forss Liitteet 1 Valvonnan_vuosiyhteenveto_2012 Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdat 1 2. Tiivistelmä 1. Ympäristöpäällikön pöytäkirjat 8.3.2013 (37 38 ), 15.3.2013 (39 43 ) ja 21.3.2013 (44 46 ) Kaarelan raitin esiopetusryhmän toiminnan aloittaminen, Kaarelan raitti 1 Lemminkäinen Infra Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta ja pontitus osoitteessa Teollisuuskatu 1 B Destia Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava korjaustyö, Koskelan sillat HKL Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava korjaustyö, Pursimiehenkatu Telakkakatu Meluilmoitus, HKL Raitioliikenne, raitioradan kunnossapitotyöt, Eino Leinon katu Ruusulankatu Rakennusosakeyhtiö Hartelan erityisen häiritsevää melua aiheuttava paalutustyö, Kotisaarenkatu 10 YIT Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua koskeva louhintatyö, Kontulantie 1 Päiväkoti Satukaaren toiminnan aloittaminen, Paciuksenkaari 27 Kiinteistön Hiidenkiventie 18 öljysäiliön jättäminen maaperään
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 27 (59) Ypv/1 Oy Teboil Ab:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Jakomäessä, osoitteessa Huokotie 2 2. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen valvonnan vuosiyhteenveto 2012 Valvonnan vuosiyhteenveto 2012 kattaa ympäristönsuojelulain, jätelain ja vesilain mukaiset valvontatoimet. Vuosiyhteenvedon tavoitteena on arvioida, kuinka valvontasuunnitelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu ja löytää valvonnan kehittämistarpeita. ympäristöpäällikkö Pertti Forss Liitteet 1 Valvonnan_vuosiyhteenveto_2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 28 (59) Ypv/2 Asia tulisi käsitellä 2.4.2013 119 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös MT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta HEL 2012 016156 T 11 01 00 00 ESAVI/85/04.08/2012 Päätös päätti merkitä tiedoksi Etelä Suomen aluehallintoviraston päätöksen 12.3.2013, nro 52/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisista MP IT Computers Oy:n lupahakemuksista, joka koski sähkö ja elektroniikkaromun vastaanottoa ja käsittelyä. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Pöytäkirjanote MP IT Computers Oy:lle (Hankasuontie 7, 00390 Helsinki), Etelä Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle (PL 115, 00231 HELSINKI), rakennusvalvontavirastolle (PL 2300) ja ympäristövalvontayksikölle. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Pertti Forss Hannu Arovaara, vs. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi Liitteet 1 ESAVIn päätös Otteet Ote MP IT Computers Oy Etelä Suomen aluehallintovirasto (Helsingin toimipaikka) Ympäristövalvontayksikkö Rakennusvalvontavirasto Päätösehdotus