J U K O L A N K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S

Työ nro 1743 1.6.019 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS J U K O L A N K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo.1. 019 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima Muutosalueen sijainti

JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 Asemakaavan muutos koskee Mutalan (10) kaupunginosan korttelia 139, korttelia ympäröivää lähivirkistysaluetta ja siinä kulkevaa pyöräilyväylää, sekä Jukolankadun aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Mutalan (10) kaupunginosan korttelia 139. Kaavoitusohjelman työ nro 1743. Kuva 1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (Blom 017) Joensuu 1.6.019 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1. Luonnonympäristö... 4 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 1.1.4 Maanomistus... 7 1. SUUNNITTELUTILANNE... 7 1..1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 10.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 10.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet... 10.1. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet...11 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT... 1 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 1 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 1 4.1.1 Muut alueet ja varaukset... 1 4. KAAVAN VAIKUTUKSET... 1 4..1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin...13 4.. Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin...13 4..3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...13 4..4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... 14 4..5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin. 14 4..6 Muut vaikutukset... 14 4..7 Ympäristön häiriötekijät... 14 5 TOTEUTUS... 15 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 15 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Vireilletulovaiheen lausunnot ja mielipiteet, sekä niihin annetut vastineet. 4. Alustava tontinkäyttösuunnitelma 4.1.018 5. Tontinkäyttösuunnitelmaluonnos 4.5.019

TIIVISTELMÄ 3 Asemakaavan muutoksen perustelut Joensuun tilakeskus on hakenut asemakaavamuutosta Jukolankadun länsipuolella Venetien risteyksen kohdalla olevaan kortteliin. Korttelialueelle aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Kortteliin on tarkoitus rakentaa 9-osastoinen päiväkoti. Tämän hankkeen toteuttaminen edellyttää, että asemakaava muutetaan. Päiväkotirakennushankkeen myötä siirretään osa pyörätiestä korttelin ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.1.018 ( 173). Hankesuunnitelman perusteella on järjestetty tarjouskilpailu tontin toteuttamisesta. Tarjouksissa on esitetty myös luonnossuunnitelmat toteutuksesta. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) ja kaupungintalolla (Rantakatu 0). Maankäyttö- ja rakennuslain 6 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä.1.019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 3-8.1.019. Kaavamuutoksesta jätettiin 6 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen palautteesta ja vastineista on liitteessä 3. Toteuttaminen Tavoitteena on, että kaavamuutos on kaupunginvaltuuston käsittelyssä syksyllä 019. Päiväkodin rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo ennen kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä, koska hankkeella on kiire.

33:9 33:9 3 6 5 4 3 1 10 9 8 7 6 5 4 3 1 5 4 3 7 6 5 4 3 4 3 1 4 3 1 4 3 1 1 Timonpuistikko Eeronpuistikko Metsästäjänkatu 10139 1010 10101 1034 1035 33 10104 10103 10105 M kt kt kt kt 4 3 8 11 9 14 1 13 1 5 10 8 7 9 18 6 16 7 6 15 4 6 1 16 7 8 6 6 7 8 3 81 68 1 1 17 6 7 10 5 8 13 1 9 13 11 11 14 3 3 15 8 7 8 8 13 7 1 5 10 6 4 1 9 5 6 46 13 15 5 9 5 5 9 11 63 1 4 7 17 18 4 4 3 1 0 5 4 5 3 6 15 10 6 11 19 5 4 3 14 13 1 15 3 1 6 66 65 13 63 64 6 13 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1 131? p p ajo pp pp JUKOLANKATU 400 II 6945800 490000 6945900 490000 10139 10 MUTALA Y VL LIITE 1 1 / 5

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1 / 5 Y VL 010000 Yleisten rakennusten korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue. 080000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0870000 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu.? 10 MUT 10139 JUKOLANKAT 400 II 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 090000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. 1350000 Säilytettävä/istutettava puurivi.

LIITE 1 3 / 5 1350010 Säilytettävä/istutettava puu. 1360000 Katu. ajo pp p 1470000 Ajoyhteys. 1500100 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 1510000 Pysäköimispaikka. 1580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m kohti. Viherkattoja ei lasketa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 1 tuntia ja niihen tulee suunnitella hallittu ylivuoto. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennuksissa on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoista julkisivumateriaaleja.. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 3. Vesikatolle sijoitettavat aurinkopaneelit, tekniset varusteet ja laitteet on sijoitettava ja suunniteltava hallituksi osaksi rakennuksen kattomaisemaa ja arkkitehtuuria. 4. Rakennusalan ulkopuolelle saa sijoittaa talousrakennuksia ja rakennelmia. 5. Talousrakennuksen kerrosala sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen. 6. Tontille on varattava leikki- ja ulkoilualuetta vähintää 0 m/lapsi. 7. Lasten ulkoilualueena toimiva piha-alue on aidattava. Aidan on oltava materiaaleiltaan ja arkkitehtuuriltaan korkealuokkainen.

LIITE 1 4 / 5 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Yksi autopaikka/60 k-m. Vähintään paikoista on mitoitettava liikuntaesteisille.. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tai muulla vastaavalla tavalla jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 3. Päiväkodin saattoliikenteelle varatulta alueelta tulee järjestää turvalliset jalankulkuyhteydet kaikille päiväkodin asiakkaiden sisäänkäynnille POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Polkupyöräpaikkoja on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: 1 ppp/ 60 k-m. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. Kulkuyhteyksien pyöräteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynneille on oltava yhtenäiset.

LIITE 1 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (33/014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Mutalan (10) kaupunginosan korttelin 10139 osan sekä virkistys- ja katualueen osien asemakaavan muutos JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 1.6.019 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Natalia Musikka 10/1743 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

Rantakylänkatu LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jukolankadun länsivarrella Venetien risteyksen kohdalla, noin 3,5 kilometrin päässä Joensuun keskustasta Mutalan kaupunginosassa ja Rantakylän kaupunginosan tuntumassa. Suunnittelualueen ympärillä on puistoalue, sekä pientaloalueita pohjois- ja eteläpuolilla. Idässä Jukolankadun takana on kerrostaloasutusta. Jukolankatu on Rantakylän kaupunginosan länsiraja. Venetie Kuva. Ilmakuva kaavamuutosalueesta (kuva BLOM 017). 1.1. Luonnonympäristö Maisema, maaston muodot ja luonnonympäristö Kaavamuutos koskee metsäistä aluetta kaupungissa. Maasto korttelialueella ja sen ympärillä on tasaista, korkeudet vaihtelevat korttelissa noin +85,1 - +85,3 mmpy välillä. Suunnittelualue on luonteeltaan suhteellisen nuorta kangasmetsää, jossa vallitseva puulaji on mänty. Maaperä, vesistöt ja hulevedet Vuonna 1984 laaditun yleispiirteisen ja koko kaupunkia koskevan maaperäselvityksen mukaan maaperä suurimalla osalla alueesta on routimatonta ja kantavaa hiekkakerrosta (II-rakennettavuusluokka). Suunnittelualueen länsipuolella maaperä on routivaa silttiä (IV-rakennettavuusluokka). Suunnittelualueelle on tehty pohjatutkimus (Ramboll Oy, 9.11.018), jonka mukaan pintaosassa on noin 0,3 0,5 metriä paksu löyhä humuskerros. Sen alapuolella on hiekka-/ silttinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolella maaperä muuttuu kairaajan arvion mukaan siltiksi. Luonnollinen maaperä alueella on tutkimuksen mukaan routivaa. Päiväkotirakennus voidaan perustaa maanvaraisesti 300 mm paksun murskearinan välityksellä kantavan pohjamaan varaan.

5 Kaava-alue ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella. Hule- ja sadevedet imeytyvät hiekkamaahan hyvin, mutta silttiin tätä heikommin. Jukolankadulla on sadevesiviemärit, johon hulevedet ovat johdettavissa. Kuva 3. Ote maaperäkartasta ( Havetec oy 1984) Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaisia alueita, eikä suojeltavia luonnonarvoja. Kaupungin ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteinen näkemys on, että erillisen selvityksen laatiminen ei ole tarpeen, koska alueen luonnonympäristö on tavanomaista. Selvityksen tarpeellisuuden arvioinnissa on otettu huomioon Rantakylä-Utra -osayleiskaavan luontoselvityksen tulokset (Ramboll Finland Oy 016). 1.1.3 Rakennettu ympäristö Lähialueet Suunnittelualueen lähiympäristö on lähinnä 1960-luvulla rakennettuja yksikerroksisia pientaloja. Jukolankadun itäpuolella Rantakylän kaupunginosalla on rivitalo- ja kerrostaloalueita, jotka ovat pääosin 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvun alkupuolella rakennettuja. Suunnittelualueen pohjois rajalla on muuntamorakennus. Kaava-alueen rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton. Korttelin halki kulkee pyörätie. Liikenne ja reitit Suunnittelualueella on hyvät liikenneyhteydet. Jukolankatu on seudullinen pääkatu ja toimii yhteytenä Kajaanintielle ja Raatekangas Käpykangas -kaupunginosien työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueille, sekä Utrantielle ja sen kautta keskustaan, Rantakylän ja Utran kaupunginosiin. Jukolankatuun liittyvät länsi- ja itäpuoliset tonttikadut, kuten Venetie ja alueellinen pääkatu Ruuhitie. Jukolankadun nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 30 km/h. Pyöräilyn ja jalankulun yhteys on

6 Jukolankadun länsireunalla ja Ruuhitien ja Venetien pohjoispuolella. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit ovat linjan 04 Jukolankadun varrella. Utrantiellä on linjojen 1 ja pysäkit noin 500 metrin päässä suunnittelualueelta. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Mutalan, Rantakylän ja Utran kaupunginosien asukasmäärä vuoden 017 lopussa oli yhteensä 15 597, josta Mutalassa 986, Utrassa 3 570 ja Rantakylässä 9 041. Väestömäärä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 009 lähtien, luukuun ottamatta Mutala, jossa määrä on vähentynyt. Kaupunginosien väestö on suhteellinen nuorta. Noin 8 % väestöstä oli vuonna 017 0-6 vuotiaita. Mutalan kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja rakennettu pitkän ajan kuluessa. Rantakylän ydinkeskustaan ja Koillisväylän itäpäähän keskittyy kerrostalovaltaista aluetta. Muualla kaupunginosissa on pien- ja rivitalovaltaisia alueita. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Lähialueet ovat asuinalueita. Palvelut ovat pääosin keskittyneet Rantakylän keskukseen. Palvelutarjonta on kohtuullinen ja monipuolinen. Julkisten alojen palveluista on saatavilla mm. uimahalli ja muita liikuntapaikkoja, kirjasto, ala- ja yläkoulut ja terveysasema. Muut kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa noin 3,5 kilometrin päässä, sekä Käpykankaan ja Raatekankaan kaupunginosissa alle kahden kilometrin päässä. Mutalassa sijaitsee kaksi päiväkotia, josta yksi on tarkoitus poistaa tulevaisuudessa käytöstä. Rantakylässä ja Utrassa on yhteensä 5 päiväkotia, joista yhdestä on tarkoitus luopua. Suuri osa lähialueiden asukkaista käy työssä tai opiskelee Joensuun keskustan suunnalla. Jukolankadun varrella (Jukolankatu 18 ja Raivaajantie) sijaitseva alue on Joensuun seudun yleiskaavassa osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi. Alueella toimii mm. toimistoja, teollisuusyrityksiä, varastoja, myymälöitä, leipomoja, pesuloita ja korjaamoita. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueen pohjoisrajalla sijaitsee sähkömuuntamo. Alue liitetään teknisen huollon verkostoon. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole suoja-alueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavan muutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja.

7 1.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Joensuun kaupunki. 1. SUUNNITTELUTILANNE Kuva 4. Keltaisella merkityt alueet omistaa kaupunki. 1..1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois Karjalan maakuntakaava, joka laaditaan vaiheittain. Neljä vaihetta on nyt vahvistettu. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajama-toimintojen alueeksi (A). Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaavan 040 laadinta on käynnissä. Joensuun seudun yleiskaava 00 Yleiskaavassa (008) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Merkintä ei estä esimerkiksi julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista alueelle. Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaava 00.

8 Joensuun viherkaava Suunnittelualuetta ympäröi 15.6.015 hyväksytyssä Joensuun viherkaavassa ulkoilumetsäksi (V-4) osoitettu lähivirkistysmetsäalue. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Kaavamuutosalue ei sisälly V-4 -aluevaraukseen. Kuva 6. Ote Joensuun viherkaavasta. Asemakaava 14.5.015 voimaan tulleessa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu sekä vanhus- ja palveluasuntojen (APA), että kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) korttelialueeksi. Tonttitehokkuus on e=0,50 ja kerrosluku on kaksi. Suunnittelunalueen eteläpuoli on lähivirkistysaluetta (VL). Kuva 7. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 5.1.010 10 ja se on tullut voimaan 1.4.010. Rakennusjärjestyksen uusiminen on

9 käynnistynyt syksyllä 018. Tavoitteena on, että uusi rakennusjärjestys tulee voimaan viimeistään 1.1.00. Pohjakartta Rakennuskiellot Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelun laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.1.018 ( 173). Kaavamuutoksen laadintaan ei liity maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukaista maankäyttösopimusta. Joensuun Strategiat Joensuun konsernistrategia Kohti 00-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.9.017. Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KV 18.1.017 153). Kaupungin maapoliittinen ohjelma 018 1 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.4.018. Maankäytön toteutusohjelma 018 (KV 9.10.018 143). Joensuun ilmasto-ohjelma kohti hiilineutraalia Joensuuta 05, kokeileva, ketterä, kannustava ilmastokaupunki Joensuu (KV.1.018 0). Muut selvitykset Joensuun kaupunki on teettänyt pohjatutkimuksia ja perustamistapalausunnon koskien Jukolankadun päiväkotitonttia (Ramboll Finland Oy, 9.11.018). Vireillä olevan Rantakylän-Utran osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys (A-insinöörit Oy, 017). Selvityksessä melulähteinä on huomioitu keskeisimmät pää- ja kokoojakadut. Melulaskennat on tehty nykyliikenteellä (v. 017) ja vuoden 035 040 ennusteliikennemäärillä. Jukolankatu on huomioitu selvityksessä melulähteenä. Melutason ohjearvoista valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/199) mukaan ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-) 55 db. Pääosa muodostettavasta tontista sijaitsee A-painotetun ekvivalenttitason päiväarvon alle 55 db:n (Laeq) vyöhykkeellä. Pieni osa tonttia Jukolankadun varrella sijoittuu vyöhykkeelle >55 db (Laeq). Selvityksen perusteella ei ole tarvetta edellyttää julkisivuilta tavanomaista parempaa julkisivujen ääneneristävyyttä. Päiväkodin leikkipihat

on syytä sijoittaa kauempana Jukolankadusta. 10 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutosta valmistellaan Joensuun tilakeskuksen aloitteesta. Viime vuosien trendin mukaisesti ennustetaan alueen väestön kasvua, kuten myöskin 0-6 vuotiaiden lasten määrä, osittain Rantakylä-Utran alueen kehityksen myötä. Alueella ei kuitenkaan ole tähän kasvuun vastaavaa päiväkotia, sillä osa alueella olemassa olevista päiväkodeista ovat joko liian pieniä tai huonokuntoisia. Korttelialueelle aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Korttelin koko ja sijainti vastaavat Joensuun tilakeskuksen ja päivähoidon tarpeisiin, joiden tavoitteena on rakentaa uusi 9-osastoinen päiväkoti. Tavoitteen toteuttamiseksi suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Voimassa olevassa asemakaavassa pyörätielle varattu alue säilyy suunnittelualueen eteläpuolella myös tässä asemakaavamuutoksessa, mutta sen linjaus muuttuu liikenteen sujuvuus ja turvallisuus huomioon ottaen. Kaavamuutoksen lähtökohtana on hankesuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 018 ja on Joensuun yleiskaavan 00 mukainen, sekä tukee Joensuun kaupungin konsernistrategian toteuttamista..1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Kaavamuutos edistää Joensuun kaupunginvaltuuston 5.9.017 hyväksymän kaupungin konsernistrategian tavoitteita. Strategian pääteemat ovat elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys, hyvinvointi ja sivistys, sekä kaupunkiympäristö. Joensuun kaupungin hallinto on organisoitunut toimialoiksi näiden teemojen mukaisesti. Kaikki toimialat tukevat toisiaan ja strategisia teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla.

11 Strategian perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ovat mm: Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 05 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista..1. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi, sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Joensuun seudun yleiskaava 00 Suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AP -merkintä voi sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuviin tavoitteisiin ja niiden muutoksiin ovat erityisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät: Utran ja Rantakylän asukasmäärä ja laadinnassa olevan Rantakylän- Utran -osayleiskaavan toteutuminen edellyttävät alueen palvelurakenteelta uuden päiväkodin rakentamista. kaavamuutos perustuu hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan ja siinä

esitettyyn tontinkäyttösuunnitelmaan. jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilytetään. 1 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Edellä on kerrottu lähtötavoitteiden ja esitettyjen tontinkäyttösuunnitelmien vaikutuksesta kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Hankesuunnitelmassa esitetty uuden päiväkodin tontinkäyttösuunnitelma ohjaa kaavamuutosta. Vaihtoehtotarkasteluja rakennuksen sijainnista tontissa tehtiin ennen rakennussuunnittelun käynnistämistä, sekä kaavaluonnoksen laatimista. Muita kaavavaihtoehtoja ei ole tarpeen esittää. Mahdolliset esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT 4.1.1 Korttelialueet Kaavaratkaisu mahdollistaa 9-osastoisen päiväkodin rakentamisen. Korttelin 10139 käyttötarkoitus muutetaan vanhus- ja palveluasuntojen (APA), sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueista (YK) yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Kortteli pienenee pyörätien uuden järjestelyn myötä. Alueelle voidaan rakentaa enintään 400 k-m, joka vastaa suunnilleen tehokkuuslukua e = 0,18. Voimassa olevassa kaavassa tehokkuus on e = 0,50. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusoikeus laskee noin 36 % entisestä. Kerroslukuun ei tehdä muutoksia. Pyörätielle varattu alue säilyy suunnittelualueen eteläpuolella, mutta sen linjaus muutetaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus huomioon ottaen. Y Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa päiväkoti. Korttelin pinta-ala on noin 1300 m ja rakennusoikeus 400 k-m. Kerrosluku on kaksi. 4.1. Muut alueet ja varaukset Rakennusala sijoittuu tontin keskellä ja sen ympärille muodostuvat eri ikäryhmien ulkoilu- ja leikkipihat. Huoltoajo, pysäköinti ja saattoliikenne hoidetaan tontille Jukolankadulta alueen pohjoispäässä. Ajoyhteys asemakaava-alueen ulkopuolella olevalle muuntajalle on pysäköimisalueella. Asiasta on rasite kaavakartassa. VL Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Olemassa olevan VL-alueen koko kasvaa hieman entisestä pyörätien siirron myötä. Virkistysalueella kulkevia jalankulku- ja pyöräilyreittejä linjataan

uudelleen. 13 4. KAAVAN VAIKUTUKSET 4..1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä hyvien yhteyksien varrelle. Suunnittelussa on huomioitu palvelujen saavutettavuus ja tasapainoisen kaupunkirakenteen vahvistaminen. 4.. Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 00:n mukainen. Kaavamuutos edistää alueen asumisen tavoitteita, lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä. 4..3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Asemakaavamuutoksen myötä luovutaan Vesikkopuiston päiväkodin ja sen yhteydessä olevien moduulipäiväkotitilojen käytöstä. On myös mahdollista luopua Ollilan päiväkodin laajennushankkeesta. Niiden sijaan alueelle voidaan rakentaa yksi uusi isompi yksikkö, joka on toiminnan kannalta kannattavampi. Kaavamuutos tukee Mutalan, Rantakylän ja Utran kaupunginosien palveluiden parantamista ja kaupunkirakenteen tiivistämistä. Uusi päiväkoti mahdollistaa monipuolisemmat toimintamahdollisuudet myös ulkopuolisten iltakäyttöön. Päiväkoti sijoittuu joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Päiväkodille on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Liikkuminen päiväkodille on mahdollista toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia liikennemuotoja hyödyntäen. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos lisää jonkin verran Jukolankadun ja siihen liittyvien itäpuolisten katujen liikennettä. Jalankulku- ja pyöräliikenteen voidaan myös odottaa kasvavan päiväkodin vaikutuksesta. Jukolankadun nykyinen liikennemäärä eteläosassa on vähäistä, sillä valtaosa pohjoisesta tulevasta liikenteestä kääntyy Ruuhitielle. Jukolankadun arkivuorokausiliikenne on noin 3300 ajoneuvoa/vrk suunnittelualueen kohdalla. Arvioidaan, että päiväkoti synnyttää arkivuorokaudessa enimmillään n. 1100 ajoneuvon liikenteen tonttiliittymäänsä. Tämän mukaan kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenneverkon kuormitukseen, eikä myöskään liikenneturvallisuudelle. Jalankulun ja pyöräilyn reitteihin ei tehdä oleellisia muutoksia.

Kaavahankkeen yhteydessä varaudutaan päiväkodin liittymään vasemmalle kääntymiskaistan rakentamiseen, mikäli tulevaisuudessa Jukolankadun ja päiväkodin liikennemäärät sitä edellyttävät. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon verkkoihin Päiväkoti käyttää olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Päiväkotirakennus liitetään kaukolämpöverkostoon, jonka takia vedetään johtoyhteys Jukolankadun ja Juhanintien risteyksestä suunnittelualueelle. Kustannuksista vastaa kaupunki. Uusiutuvan energian hyödyntämistä on edistetty kohteessa. Päiväkotirakennuksen katolle asennetaan aurinkopaneeleita, joiden avulla kerätään osa päiväkotirakennuksen tarvitsemasta energiasta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Kaksikerroksinen päiväkoti eroaa korkeudeltaan ja muodoltaan välittömästä ympäristöstään, jossa kerrosluku on 1. Jukolankadun itävarrella nykyinen kerrosluku on 1-3. Uusi rakentaminen kehittää kaupunkikuvaa ja uudistaa aluetta. Jukolankadun päiväkodista tullee alueensa tunnettu rakennus, jota hyödynnetään päivällä ja iltaisin. 4..4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Uusi päiväkoti parantaa ihmisten elinoloja ja vaikuttaa positiivisesti väestörakenteeseen. Päiväkodin rakentaminen lisää alueen työpaikkamäärää. Noin 35 työntekijää on tarpeen päiväkodissa, joka on mitoitettu 00 päivähoitopaikalle. 14 4..5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Asemakaavalla on ilmeiset vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan, koska nykytilanteessa kaava-alue on rakentamaton alue, jota käytetään virkistykseen. Lähiympäristössä säilyy kuitenkin laaja puistoalue, eikä päiväkodin rakentamisella laajalti katsoen ole huomattavia vaikutuksia Mutalan, Rantakylän ja Utran kaupunginosien virkistysmahdollisuuksiin. Kaavan toteuttamisella ei ole kielteistä vaikutusta kasvi- ja eläinlajeihin, eikä luonnon monimuotoisuuteen, koska alueella ei ole erityisesti suojeltavia lajeja tai luontotyyppejä. Ulkoilu- ja leikkipihat toimivat hulevesiä viivyttävinä pintoina. Tontin istutusvyöhykkeet lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta. 4..6 Muut vaikutukset Kaavamuutoksesta ei aiheudu muita vaikutuksia. 4..7 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ei ole erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä eikä kaavamuutoksella sellaisia muodosteta.

5 TOTEUTUS Päiväkodin rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo ennen kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä. Rakentaminen on mahdollista aikaisintaan kesällä 019. 15 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on Jukolankadun päiväkodin rakentaminen. Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidetään nähtävillä alla esitetyissä paikoissa. Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa. Nähtävillä pidosta ja esittelytilaisuudesta tiedotetaan kuuluttamalla ja kaupungin verkkosivuilla. Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Alustava aikataulu on vuoden 018 keväällä. Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 0) ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 019 lopulla. Kaavan laatija: Kartat: Natalia Musikka Liisa Lampilahti

Työ nro 1743 LIITE 1 / 4 1.1.018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Mutalan (10) kaupunginosan korttelia 10139, korttelia ympäröivää lähivirkistysaluetta, sekä Jukolankadun aluetta Suunnittelutehtävä Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on osoitettu kuvassa. Joensuun tilakeskus on hakenut asemakaavamuutosta Jukolankadun länsivarrella Venetien risteyksen kohdalla olevalle tontille. Korttelialueelle aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Suunnittelualue sijaitsee Mutalan kaupunginosassa noin 3,5 kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa korttelialueelle 9-osastoinen päiväkoti. Kyseisen tavoitteen toteuttamiseksi suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.1.018 ( 173). Päiväkodin rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo ennen kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä, koska hankkeella on kiire. Muutosalue on Joensuun kaupungin omistuksessa.

LIITE / 4 Ote hankesuunnitelmasta. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1,,3 ja 4 vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 040 laadinta on käynnissä. Joensuun seudun yleiskaava 00 Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Joensuun viherkaava Suunnittelualuetta ympäröi ulkoilumetsäksi (V-4) osoitettu lähivirkistysmetsäalue. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Asemakaava 14.5.015 voimaan tulleessa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu sekä vanhus- ja palveluasuntojen (APA), että kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) korttelialueeksi. Tonttitehokkuus e=0,50 ja kerrosluku on kaksi. Ote ajantasa-asemakaavasta suunnittelualueen likimääräisellä rajauksella (punainen katkoviiva).

LIITE 3 / 4 Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sekä oleva tilanne että kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Sen lisäksi arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, sekä kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi muun muassa päiväkodin ja virkistysmetsäalueen suhde kaupunkikuvallisesti, pyöräilyliikenteen jatkuvuus, ajoyhteys korttelissa sijaitsevalle muuntamolle ja saattoliikenteen toimivuus. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun Rantakylä ry Mutalan-Siihtalan asukasyhdistys ry Joensuun polkijat ry Teknisten verkkojen haltijat Museovirasto Kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia viranomaisneuvotteluita. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 3-8.1.019 yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 8.1.019 kello 18.00 alkaen Rantakylän kirkon takkahuoneessa (Rantakylänkatu ). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti keväällä 019. Luonnosvaiheessa järjestetään toinen yleisötilaisuus. Samassa yhteydessä on mahdollisuus ottaa kantaa poikkeamishakemuksen sisältöön. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä 019.

Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@j0ensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. LIITE 4 / 4 Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu Maankäytön suunnittelija Natalia Musikka natalia.musikka@joensuu.fi, puh. 050 471 57 01 Suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti liisa.lampilahti@joensuu.fi, puh. 050 409 14 www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi

LIITE 3 1 / 7 1.6.019 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS J u k o l a n k a d u n p ä i v ä k o t i a s e m a k a a v a n m u u t o s v i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3-8.1.019 välisen ajan. Asiasta mielipiteitä ja lausuntoja saatiin yhteensä 17 kpl, joista yksi oli nimettömänä, sähköpostikeskustelun muodossa saatiin yksi palaute. Muita palautteita on saatu yleisötilaisuudessa, mutta niihin ei anneta vastineita, eikä niitä julkaista. Alla on tiivistetty kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan antamat vastineet niihin. Alkuperäiset, lyhentämättömät lausunnot ja mielipiteet ovat mukana erillisenä liitteenä. LIITE 3 / 7 1 LAUSUNNOT A07 MUSEOVIRASTO Korttelialueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristöllisiä arvoja, joten Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta, eikä kaavan jatkovaiheita tule lähettää Museovirastoon. Vastineelle ei ole tarvetta. Jatkokäsittelyssä ei tulla pyytämään lausuntoa Museovirastolta. A09 MUTALAN-SIIHTALAN ASUKASYHDISTYS Päiväkodin paikka Jukolankadun varteen on mielestämme sopiva, esimerkiksi liikenteen ja lapsille varmasti mieluisan lähiympäristön takia. Keskustelujen perusteella päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien suuri enemmistö on tätä mieltä. Asukasyhdistyksemme ei lähetä lausuntoa asiasta. Tämä on yhdistyksen hallituksen yksimielinen kanta asiaan. Yleisen kokouksen pitämiseksi asian tiimoilta ei ole tullut pyyntöjä. Päiväkodin suuruuteen emme ota kantaa. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. A10 FORTUM POWER AND HEAT OY. Kyseisen alueen reunamilla on kaukolämpöverkostoa. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi uudelle rakennettavalle kiinteistölle. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. A11 JOENSUUN VESI Kortteli 10139 sijaitsee Joensuun Veden vesijohdon ja jäteveden toiminta-alueella, sekä huleveden viemäröintialueella. Kiinteistö on liitettävissä Joensuun Veden vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäriverkostoon. Hakijan tulee suunnittelussa ottaa huomioon mahdollisten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima veden tarve. Tarvittaessa sammutuslaitteiden vaatima vesimäärä on järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Hulevesiä tulee varautua viivyttämään ennen niiden johtamista tontilta. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistoon. Vastine: Kaavamääräyksissä otetaan huomioon hulevesien viivyttäminen tontilla ennen niiden johtamista pois tontilta. Muutoin lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun.

A1 MAAKUNTALIITTO Suunniteltu kaava on maakuntakaavan mukainen. Kehitettävä kortteli on voimassa olevassa maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, joka mahdollistaa kaavaillun palvelutoimintojen korttelin. Maakuntaliitto pitää esitettyä OAS-suunnitelmaa selkeänä ja tavoitteeseen sopivana. Maakuntaliitto pyytää kiinnittämään huomiota toimivien liikennejärjestelyjen suunnitteluun. 00-paikkainen päiväkoti lisää huomattavasti sekä aamu-, että iltapäiväliikennettä ja alueen lähistölle sijoittuu useiden vilkkaiden katujen risteysalueita. LIITE 3 3 / 7 Vastine: Jukolankatu on eteläosaltaan vähäliikenteinen. Arvioitu nykyinen liikennemäärä on noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Liikennemäärän arvioidaan kasvavan vain noin 300 ajoneuvoon vuorokaudessa (KVL) vuoteen 035 mennessä (Rantakylä-Utra osayleiskaavan liikennesuunnitelma 018). Tämän takia Venetien liittymässä ei ole ollut tarvetta kanavoinnille. Myös päiväkodin liittymän on arvioitu toimivan ilman kanavointia. Jukolankadun tilavarauksessa varaudutaan kuitenkin päiväkodin liittymän vasemmalle kääntymiskaistan rakentamiseen, mikäli tulevaisuudessa Jukolankadun ja päiväkodin liikennemäärät sitä edellyttävät. A13 CARUNA ESPOO OY Muuntamovaraukset. Pyydämme, että kaavaan varataan tarvittavat maa-alueet (n. 0 m) nykyiselle puistomuuntamolle, joka on esitetty liitteessä 1 violetilla neliöllä. Siirtokustannusten jako. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Muuta huomautettavaa. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pyydämme saada tiedoksi, kun kaava etenee luonnosvaiheeseen. Vastine: Kyseinen puistomuuntamo on asemakaavamuutosalueen ulkopuolella ja se on voimassaolevassa asemakaavassa huomioitu ET-merkinnällä. Muuntamo voi siis säilyä paikallaan. Siirrettävät johdot sijoitetaan katualueelle tai muutosalueen ulkopuolella sijaitsevalle viheralueelle. A14 JOENSUUN POLKIJAT RY. Joensuun Polkijat ry lausuu pysäköintialueen osalta seuraavaa: Autottoman saattoliikenteen osalta laadukkaat olosuhteet eli katettu tila, laadukas pyöräteline ja mahdollisuus runkolukitukseen ovat erittäin tärkeitä. On myös hyvä huomioida erilaiset saattotavat. Osa kuljettaa lapsia pyöräperävaunuilla. Käyttötilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että yksi vanhempi tuo lapsen aamulla, jättää perävaunun päiväkodin pihaan ja jatkaa töihin/opiskelemaan, toinen vanhempi tulee iltapäivällä hakemaan lapset, jolloin perävaunu on valmiina pihalla. Vaikka perävaunuihin saa sadesuojamuoveja, katos on aina selvästi parempi vaihtoehto. Mahdollisesti valmiiksi kastunut vaunu pääsee kuivumaan ja tuulettumaan. Laadukkaat olosuhteet pätevät myös henkilökunnan pyöräpysäköinnin osalta. Vastine: Polkupyörien pysäköintipaikoista, katetut pyöräpaikat mukaan lukien, annetaan asianmukaiset kaavamääräykset. Muutoin lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun.

LIITE 3 4 / 7 3 SEURAAVILLA LAUSUNNON JÄTTÄNEILLÄ EI OLLUT HUOMAUTETTAVAA: - PKS sähkösiirto OY Enerke OY - Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu - PUHAS Oy - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuun paloasema - Joensuun seudun luonnonystävät ry. MIELIPITEET B01 JAAKKO JA SIIRI SAVOLAINEN Korttelin nro 1010. tontti nro 4 asuintalonomistajina esitämme seuraavia tarkennuksia Jukolankadun päiväkodin asemakaavan ja sijoitukseen: - päiväkotia siirrettäisiin Jukolankadun suuntaisesti etemmäksi tonttimme rajasta - päiväkodin tontin rajalle tarpeeksi suojaava aita - kasvillisuutta ei poistettaisi päiväkotitontin ja tonttimme väliseltä suojavyöhykkeeltä - visuaalisesti kaunista suunnittelua Timonpuistikkoon/talomme etupihaan päin Vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan mm. rakennuksen sijaintia tontissa. Vireilletulovaiheessa tulleet mielipiteet huomioidaan kaavaluonnosta laadittaessa. Alueen kuvaus ja kaavahankkeen vaikutusten arviointi, sekä rakennuksen muoto- ja sijoitusvaihtoehdot esitellään kaavaselostuksessa ja asemakaavaluonnoksessa, jotka tulevat nähtäville ja kommentoitavaksi. Rakennettavien alueiden sijainti tullaan määrittelemään niin, että rakentamisen vuoksi ei ole tarpeen poistaa puustoa tontin ulkopuolelle jääviltä viheralueilta, lukuun ottamatta siirrettävän pyörätien kohtaa. Asemakaavaan ei tulla sisällyttämään yksityiskohtaisia määräyksiä rakennusten ulkoasusta ja rakennusmateriaaleista. Koska kyseessä on isokokoinen, ympäristöstään erottuva ja sitä hallitseva rakennus, on syytä jättää vapauksia sen suunnitteluun ja toteuttamiseen tässä suhteessa. Kaavan sisältö tulee keskittymään rakennusten ja eri toimintojen sijoittumiseen tontilla ja sen lähialueella, ja rakennusten laajuuteen (kerrosluku, kerrosala). B0 SIRPA JA PERTTI PIIRONEN Suunnitellun päiväkodin viereisen kiinteistön omistajina haluamme tuoda esille mielipiteemme. Liikenteellisesti sekä Jukolankadun liikennettä että päiväkodin asiakkaita ajatellen paras päiväkodin sijoituspaikka olisi Jukolankadun ja Koillisväylän risteys. Meitä huolestuttava asia on päiväkodin suuri koko. Jos mahdollisimman suuri koko on varhaiskasvatuksellisesti tärkeä asia, niin päiväkodin tulisi sijaita Soutajanpuiston päiväkodin vieressä, jolloin yhteistoiminta jo olemassa olevien toimintojen kanssa olisi mahdollista. Mikäli muuta sijaintia päiväkodille ei pystytä osoittamaan, toivomme päiväkodin kokoa harkittavaksi. Pienempi yksikkö olemassa olevia virkistyskäytössä olleita vi-

heralueita kunnioittaen olisi parempi vaihtoehto, samoin sijoitus huomioiden olemassa olevat yksityiset kiinteistöt. Suojapuiden/pensaiden istuttamista tonttien ja päiväkodin väliin toivotaan. Kevyen liikenteen väylä on suunniteltu sijoitettavaksi välittömästi asuintonttien viereen; sijoitus mahdollisimman kauas asuintonttien rajoista olisi toivottavaa. Vastine: Rantakylän ja Utran alueella on vireillä osayleiskaavan laatiminen. Sillä ohjataan alueella myöhemmin tehtäviä asemakaavamuutoksia. Jukolankadun ja Koillisväylän risteyksessä oleva alue sijaitsee mainitulla osayleiskaavan suunnittelualueella ja se on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Jos alueen käyttötarkoitus halutaan muuttaa palvelualueeksi, se edellyttää myös asemakaavan muutosta. Jukolankadun päivänkodin hanke on kiireellinen ja sen takia sille etsittiin muita sijoitusvaihtoehtoja. Osayleiskaavassa ehdotetaan aluevaraus hallinnolle ja yksityisille palveluille Jukolankadun ja Koillisväylän risteykseen. Se jää varaukseksi tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Isokokoisen päiväkodin sijoitus Soutajan päiväkodin viereen aiheuttaisi häiriötä mm. asuinalueen liikenteeseen, sillä päiväkotiin useimmat lapset tulevat autokyydillä, eivätkä pyörällä kuten yleensä kouluikäiset, eikä pystyisi palvelemaan tarpeeksi tehokkaasti esimerkiksi Utrassa asuvia perheitä. Jukolankatu on soveliain vaihtoehto, sillä tontin koko on tarkoitukseen sopiva, sekä sillä on hyvät liikenneyhteydet ja sen myötä pystyy palvelemaan laajempaa aluetta. Yhteys päiväkodin pysäköintialueelle voidaan järjestää suoraan Jukolankadulta kulkematta minkään asuntokadun kautta. LIITE 3 5 / 7 4 9-osastoinen päiväkoti vastaa tämän päivän trendeihin, sekä kaupungin strategioihin. Yhdellä isommalla yksiköllä halutaan keskittää hajallaan olevat yksiköt ja niin hyödyntää nykyistä palveluverkkoa. Isompi päiväkoti on vähemmän haavoittuvainen, esimerkiksi yllättävissä henkilöstön poissaolotilanteissa, mahdollistaa sen käyttöasteen ja kustannustehokkuuden tehostamisen tilojen monipuolisuudella ja monikäyttöisyydellä. Osastot järjestetään siten, että kullakin lapsiryhmällä on omat toimintatilansa. Tilat suunnitellaan niin, että vältetään kulkeminen lapsiryhmästä toiseen tai yhteistiloihin jonkun muun lapsiryhmän omien tilojen kautta. Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan mm. pyörätien uutta linjausta. Vireilletulovaiheessa tulleet mielipiteet huomioidaan kaavaluonnosta laadittaessa. Alueen kuvaus ja kaavahankkeen vaikutusten arviointi, sekä kevyen liikenteen linjaus esitellään kaavaselostuksessa ja asemakaavaluonnoksessa, jotka tulevat nähtäville ja kommentoitavaksi. B03 JUKKA MIRKKULA Tässä on tiivistettynä keskeisimmät asiat palautteesta. Rantakylän koulun alueesta päiväkotia varten: - vieressä olevaa luistelukenttää ja leikkikenttää säilytettäväksi lapsille ja nuorille. Jukolankadun ja Venetien risteysalueen päiväkotisuunnitelmaan liittyen: - Päiväkodin alle tulee jäämään iso kaistale viheralueesta, jota monet kaupunkilaiset käyttävät virkistystarkoituksessa, niin kävelyyn, kuin marjojen keräämiseen että koirien ulkoilutukseen. Viheralueella on myös suuri rentouttava merkitys. Alueesta tulee erinäköinen ja rentoutumisen mahdollisuus vähenee huomattavasti, jos viheralue hävitetään rakentamisen vuoksi.

- vanhojen oranssinkeltaisten valojen säilytettäväksi kyseisellä Nahkurinkadun- Jukolankadun ja Riistakadun-Jukolankadun (Jukolanportin lähelle vievä pyörätie) alueella. Mikäli kaupunki suunnittelee kyseisten oranssinkeltaisten valaisimien poistamista energiansäästösyistä, valaisimet pidettäväksi paikoilleen ja polttimot nykyaikaisiin mahdollisimman lämmintä valoa tuottaviin vaihdettavaksi. - koirankakka-roskis (Jukolankadulta Nahkurinkadulle päin lähtevän mainitun viheralueen poikki kulkevan pyörätien päässä) uudelleen asennettavaksi mahdollisimman lähelle nykyistä paikkaa. Vastine: Rantakylän koulun alue ei kuulu asemakaava-alueeseen, eikä kaavan ratkaisuilla ole siihen vaikutuksia. Vireillä olevassa Rantakylän-Utran osayleiskaavan luonnoksessa Soutajanpuiston päiväkodin vieressä sijaitseva Riippapuisto osoitetaan kaupunginosapuistona kehitettävä alueeksi ja entisen Rantakylän koulun kortteli kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavalla on kieltämättä selvät vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan, koska suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamaton ja sitä käytetään virkistykseen. Kyseinen kortteli on jo nykyisessä kaavassa varattu rakentamiseen. Voimassa olevan kaavan mukaan siihen voisi rakentaa kirkollisen rakennuksen ja palveluasuntoja. Käyttötarkoitus muutetaan päiväkotirakentamiseen. Lähiympäristössä säilyy laaja puistoalue. LIITE 3 6 / 7 5 Ulkolavaistus ja julkisten alueiden varustus eivät ole asemakaavaratkaisun asioita. Joensuun kaupungin tekninen keskus vastaa katujen, puistojen ja liikuntapaikkojen ulkovalaistuksesta, sekä muista hoitotöistä. Kaupungin ulkovalaistusta muutetaan koko ajan energiatehokkaammaksi, jonka myötä vanhat valaisimet vaihdetaan uudempiin led-valaisimiin. Valkoista valoa antavat led-valot toistavat ympäristön värit oikeina ja luonnollisina, toisin kuin keltaista valoa antavat suurpainenatriumvalaisimet. Kaupunkirakennepalvelut vastaa yleisten alueiden suunnittelusta. Tämän asemakaavan aiheuttaman pyörätien siirrosta laaditaan yleisen alueen suunnitelma, joka asetetaan nähtäville kaupunkirakennepalveluiden ilmoitustaululle ja verkkosivuille. Nähtävänä olosta ilmoitetaan paikallisessa lehdessä ja suunnittelualueeseen rajoittuville kiinteistöille kirjeitse. Suunnitelmiin voi tutustua ja ilmaista niistä mielipiteitä nähtävilläoloaikana. Niihin voidaan tehdä tarkennuksia saatujen palautteiden pohjalta. HENRI LEPPÄNEN Palaute on tullut erillisinä mielipiteinä sähköpostitse. 4.1.019 välisen ajan. Tässä lyhennelmä mielipiteistä: - alue on Rantakylän ja Mutalan asukkaiden aktiivisessa käytössä ja sellaisenaan ilman muutoksia palvelee monipuolisemmin yhteisöä kuin mm. sille kaavaillun päiväkodin muodossa. - nykyistä metsäaluetta tulisi kartoittaa mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisen varalta. Alueella on mm. useita kelopuita ja omien havaintojen perusteella siellä voisi olla valkoselkätikka. Metsässä pesii myös käkiä. - Jukolankatu on myös liikenneturvallisuuden kannalta huonoimpia alueita Rantakylässä päiväkodin rakentamiselle. - onko alueen asukkaiden näkemystä kaavoitetun alueen mahdollisesta käytöstä selvitetty?

- miksi uutta päiväkotia ei voi kaavoittaa Rantakylänkadun varrella olevan koulun tontille? - mihin tästä muutoksesta voi alueen asukkaana valittaa? Vastine: Vaikka suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamaton ja sitä käytetään virkistykseen, se on jo kaavoitettu rakennettavaksi. Alue oli alun perin varattu lämpövoimalaitokselle, myöhemmin kirkolle ja palveluasunnoille. Tällä kaavamuutoksella kortteli muutetaan palvelualueeksi. Lähiympäristössä säilyy laaja puistoalue. Alueelta ei ole tehty luontoselvitystä. Selvittämisen tarpeellisuutta tiedusteltiin ELY:keskukselta. Alueen ominaisuuksien perusteella ei ole tarpeen tehdä erillistä luontoselvitystä. Tiedostelun mukaan suunnittelualue on mäntyvaltaista metsää, jossa on seassa lehtipuita, joka on hyvin epätodennäköisesti valkoselkätikalle tärkeää elinympäristöä. Sen lisäksi Tiira-järjestelmästä ei löytynyt havaintoja valkoselkätikasta. Käki ei ole uhanalainen tai erityisesti suojeltu laji, eikä kelopuu ole erityisesti suojeltua. Tieliikenneonnettomuustilaston mukaan vuosina 014 018 kaava-alueen läheisyydessä on tapahtunut kaksi tietoon tullutta onnettomuutta, jossa kummassakaan ei ole tullut henkilövahinkoja. Kaavaratkaisussa huomioidaan kuitenkin liikenneturvallisuus erityisesti jalankulun ja pyöräilyn osalta. Rantakylänkadun varrella sijaitseva isokokoinen päiväkoti lisää kadulla autoliikennettä koulua merkittävämmin, koska yleensä lapset saatetaan autolla, kun taas kouluikäiset liikkuvat pyörällä. Tämä aiheuttaa häiriötä liikenteelle. Kaavan laadintaan liittyy yleensä kolme vaihetta: vireilletulo-, luonnos- ja ehdotusvaihe. Kaikissa näissä vaiheissa pidetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää mielipide tai muistutus. Kaupungin kaava-asiakirjat ovat nähtävillä verkkosivullaan, Muuntamontien palvelupisteessä, Muuntamontie 5 ja kaupungintalolla, Rantakatu 0. Sen lisäksi kaavaan liittyvät kuulutukset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla ja Karjalan Heilissä. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan, alkaa 30 vuorokauden pituinen valitusaika. Kaupunkilaiset voivat jättää kunnallisvalituksen kaupunginvaltuuston kaavaa koskevasta päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Mikäli hallinto-oikeus hylkää valitukset, kaupunki kuuluttaa kaavan lainvoimaiseksi tulosta. Jos hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan valitusajan jälkeen kaupungin verkkosivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Kaavoituksesta tiedottamisesta, osallistumisesta ja viranomaisten yhteistyöstä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tarkoituksena on, että rakentamisesta päätetään poikkeamispäätöksellä kaavaluonnoksen nähtävillä pidon aikoihin loppukeväästä, koska hankkeella on kiire. Kaavahankkeesta saatu palaute saatetaan poikkeamisesta päättävän kaupunkirakennelautakunnan tietoon, kun asia on päätettävänä. Poikkeamispäätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitukseen oikeutetuista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 193 :ssä. LIITE 3 7 / 7 6

LIITE 4 1 / 1

LIITE 5 1/