LOUNAISRINTEEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET



Samankaltaiset tiedostot
KITTILÄ / LEVI RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit 617, 618 ja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

KITTILÄ / LEVI UTSUVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

UTSUVAARA II:N rakentamistapaohjeet JOHDANTO KITTILÄN KUNTA

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARA VII OSA-ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

LÄHIRAKAN ASEMAKAAVA-ALUEEN

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta, 2. kunnanosa, Sirkka TAALOVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN KORTTELEIDEN 777 RAKENNUSTAPAOHJE RAKENNUSTAPAOHJEET TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA Tekninen osasto Valtatie 15, KITTILÄ KITTILÄN KUNTA / LEVI. Laturakan rakentamistapaohjeet. Korttelit

HAILUOTO NOKAN ALUEEN ASEMAKAAVA ( MARJANIEMI ) RAKENTAMISTAPAOHJEET

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

KOLARIN KUNTA Tekninen osasto Isopalontie 2, Kolari KOLARIN KUNTA. Äkäslompolon asemakaavan laajennus. Röhkömukanmaan alue RAKENNUSTAPAOHJEET

Persson Puurula Eva

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA 424-P13058

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

KITTILÄN KUNTA - LEVI UTSUNKULMAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.


ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, Sirkka

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11


Keljonkankaan keskusta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Keljonkankaan keskusta

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

RAKENTAMISTAPAOHJE

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

Transkriptio:

KITTILÄ / LEVI LOUNAISRINTEEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 950 971 sekä 973,627 ja 628 21.08.2008

2 LOUNAISRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa tarkentaen kaavassa olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Ohje toimii Kittilän kunnan rakennusvalvonnan apuna rakentamisen ohjauksessa. Rakentajan tulee käydä asiakirjan ohjeet läpi rakennushankkeeseen ryhdyttäessä. Ohjeiden tavoitteena on osaltaan luoda lounaisrinteen alueesta omaleimainen ja samalla ympäristöönsä sopeutuva kokonaisuus, joka tarjoaa alueen loma-asuntojen käyttäjille hyvän mahdollisuuden nauttia tunturialueen ympäristöstä sekä Levin laskettelukeskuksen tarjoamista palveluista. Alueen omaleimaisuutta korostavat Tievan hissin ympäristöä kehystävä tiiviimpi rakentaminen sekä hyvät yhteydet loma-asunnoilta laskettelurinteisiin. Yhtenäinen yleisilme muodostuu rakennusten maastonmukaisesta sijoittumisesta, jota tukevat tässä ohjeessa esitetyt korttelikohtaiset rakennusmateriaali- sekä värivalinnat. Lomarakentamisalue on rakentamistapaohjeissa jaettu viiteen osa-alueeseen (alueet A F). Kokoojatien eteläpuolisten alueiden värimaailma on harmaa- ruskeasävyistä. Tien pohjoispuolta hallitsevat tummanruskean ja ruskean sävyt jatkuen edelleen Tievan hissin ala-asemaa kehystävän rakennusryhmän tummanruskeaan sävyyn. Ulkoseinien päämateriaalina on puu (höylä- tai piiluhirsi) tai puu ja luonnonkivi. Kahdessa korttelissa rakennusmateriaalina on kelohirsi. Värimalleina on käytetty kuultavia Tikkurilan Valtti Akvacolor ja Uulatuote Oy:n värikarttojen sävyjä. Kuultavat sävyt säilyttävät näkyvissä puupinnalle ominaisen vaihtelevan ilmeen ja rakennus sopeutuu paremmin ympäristöönsä. Rakentamistapaohje on jaettu neljään osaan seuraavasti: 1. Asemakaavassa esitetyt rakentamista koskevat määräykset 2. Osa-aluejako 3. Rakentamista koskevat yleiset ohjeet 4. Tarkennetut rakentamistapaohjeet osa-alueittain Alueen keskukseksi muodostuvan Tievan hissin eteläpuolisen matkailua palvelevien rakennusten (RM-2) alueen osalta on lisäksi esitetty tarkempia alueen yhtenäisen yleisilmeen saavuttamisessa huomioitavia tekijöitä (alue F). Lisäksi annetaan ohjeita gondolihissin yläaseman läheisyyteen sijoittuvan rinneravintolan (alue G), inforakennuksen (alue H) sekä Lastenmaa -alueen (alue I) osalta.

3 RAKENTAMISTA KOSKEVAT KAAVAMÄÄRÄYKSET

4

5 Asemakaavan kerroslukumerkinnät Asemakaavan kerroslukujen esittämisessä on käytetty r-merkintää, joka määrittelee rakennuksen ensimmäisen kerroksen rakennusoikeuden rinnetontilla. Tällä pyritään sovittamaan rakennus rinnemaastoon ja välttämään ympäristöön ja alueen maisemaan sopimattomien pengerrysten syntyminen. Sulkumerkintä puolestaan määrää kuinka paljon ylimmässä kerroksessa on käytettävissä rakennusoikeutta. Tällä ohjataan rakennusten ulkoasua ja korkeutta siten että ylimpään kerrokseen ei synny täysikorkeaa ja kerrosalaltaan täyttä kerrosta. Rinteeseen sijoittuvan 1. kerroksen ja ylimmän kerroksen suurin sallittu rakennusoikeus on sidottu rakennuksen suurimman kerroksen kerrosalaan. Kuvassa 1 on esitetty kaavamerkinnän 1/2rIII(1/2) mukainen kerrosalan jakautuminen rinteeseen sijoittuvassa rakennuksessa. Esimerkissä rakennuksen kerrosala 160 kem2. Kuva 1. Kerrosalan jakautuminen rakennettaessa rinnetontille. Kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopintojen mukaan. Tilan korkeuden suhteen kerrosalaan kuuluvat yli 160 cm korkeat tilat. Lisäksi tilojen tulee olla rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Ympäristöministeriön vuonna 2000 julkaistussa oppaassa (Ympäristöopas 72) määritellään tarkemmin kerrosalan laskentaperiaatteita.

6 KAAVIOKUVA / Rakentamistapaohjeet osa-alueittain A B C D E F hirsi, korkeus vähintään 210 mm, tummanharmaa Tarkemmat väriohjeet sivulla 9. musta tai tummanharmaa/grafiitinharmaa huopakate kattokaltevuus 1:2 kerrosluku 1/2rIII(1/2), 1/2rIII(1/2) hirsi, korkeus vähintään 210 mm, tummanruskea Tarkemmat väriohjeet sivulla 10. musta tai tummanruskea huopakate kattokaltevuus 1:2 kerrosluku 1/2rIII(1/2), 1/2rIII(1/2) hirsi, korkeus vähintään 210 mm, tummanruskea Tarkemmat väriohjeet sivulla 11. tummanruskea huopakate kattokaltevuus 1:2 kerrosluku 1/2rIII(3/4), 1/2rIII(3/4) hirsi, korkeus vähintään 210 mm, tummanharmaa Tarkemmat väriohjeet sivulla 12. musta tai tummanharmaa/grafiitinharmaa huopakate kattokaltevuus 1:2 kerrosluku 1/2rIII(3/4) kelohirsi, harmaa Tarkemmat väriohjeet sivulla 13. musta huopakate kattokaltevuus 1:2 kerrosluku 1/2rIII(1/2) RM-2 -alue, rakentamistapaohjeet sivuilla 14-16.

7 ALUEEN RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEISET OHJEET Työmaa-aluetta koskevat ohjeet: Rakentamisalue tulee rajata tiukasti, jotta ympärillä olevan aluskasvillisuus ja maapohja säilyvät mahdollisimman hyvin. Rakentamisen tieltä kaadetaan mahdollisimman vähän puustoa. Uudisrakennuksen asemakaavapiirroksessa tulee esittää tontilla sijaitsevat puut, sekä puut jotka tullaan poistamaan rakentamisen tieltä. Maa-aineksia ja rakennusmateriaaleja ei saa kasata luontoon rakennusalueen tai tien viereen. Rakennuskoneet eivät saa rikkoa luonnollista maanpintaa laajemmalta alueelta kuin on välttämätöntä. Tontille kuljettaessa on käytettävä tonttiliittymää. Rakennuksia koskevat ohjeet: Rakennusten päämuoto tulee olla suorakaide. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Kattojen tulee olla avoräystäällisiä ja kattokannattajien tulee näkyä (kuva 2). Räystäiden kotelointia ei sallita. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Kuva 2. Lautaverhousta julkisivuissa ei sallita, lukuun ottamatta ikkunan pielilaudoituksia sekä pienimuotoisia erkkereitä. Pieli- ja otsalaudat sekä muut peitelaudat ovat sävyltään harmaita, valkoista väriä ei sallita. Höylähirren sijasta voidaan käyttää hirsijäljitelmänä paneelia, jonka minimikorkeus on sama kuin massiivihirren korkeus. Paneelin paksuus tulee olla vähintään 28 mm. Tällöin on käytettävä valenurkkia jäljittelemään perinteistä hirsirakentamista. Valenurkan hirren korkeus tulee olla vähintään 210 mm ja paksuus vähintään 150 mm. RA -alueilla ei sallita laajoja yhtenäisiä ikkunapintoja, vaan ne on jaettava pienempiin osiin ristikoilla tai välipuitteilla. Mikäli käytetään tiiltä tai harkkoa savupiipussa tai sokkelissa, tulee sen pinta käsitellä rappaamalla tai muurata luonnonkivellä. Rappauspinta jätetään maalaamatta. Mikäli käytetään peltiä verhoiluun savupiipussa, tulee sen olla mattapintaista ja väriltään sama kuin vesikatteen väri.

8 Rinteeseen rakentaminen Mikäli kellarikerrosta ei rakenneta, tulee lattia porrastaa maaston mukaisesti siten, että sokkelin korkeus maanpinnasta mitattuna on korkeintaan 1 metri. Mikäli sokkelin korkeus on yli puoli metriä maan pinnasta, tulee sen pinta muurata luonnonkivellä. Julkisivumateriaalien tulee porrastua maaston mukaisesti siten, että ei synny selvää vaakasuoraa materiaalieroa kellarikerroksen ja ylempien kerrosten välillä ( kuva 3). Kuva 3. Julkisivumateriaalin porrastaminen. Talousrakennus Talousrakennus on rakennettava samalla julkisivu- ja katemateriaalilla, sekä maalattava samalla värisävyllä kuin päärakennus. Rakennus on sijoitettava kohtisuoraan tai samansuuntaisesti päärakennukseen nähden. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa.

9 KORTTELIKOHTAISET OHJEET Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Pieli- ja otsalaudat Lomarakennus, Höylähirsi tai piiluhirsi. Tummanharmaa Harmaa, kuultava A enintään kaksi Hirren korkeus esim. Roslagin mahonki 09, Valtti sävy asuntoa vähintään 210 mm. Akvacolor 5069 (Siimes), 5088 (Turve) Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 950-956 1/2rIII(1/2), 1:2 1/2rIII(1/2) Musta tai tummanharmaa/grafiitinharmaa huopakate

10 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Pieli- ja otsalaudat Lomarakennus, Harmaa, kuultava B enintään kaksi sävy asuntoa Höylähirsi tai piiluhirsi. Hirren korkeus vähintään 210 mm. Tummanruskea esim. Valtti Akvacolor 5074 (Karhu), 5073 (Petäjä), 5077 (Kanto) Uula Roslagin Mahonki 0505 Kastanja Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 957 961 1/2rIII(1/2), Musta tai tummanruskea 1:2 968 971 1/2rIII(1/2) huopakate

11 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Pieli- ja otsalaudat Lomarakennus, Höylähirsi tai piiluhirsi. Vaaleanruskea Harmaa, kuultava C enintään kaksi Hirren korkeus esim. Valtti sävy asuntoa vähintään 210 mm. Akvacolor 5054 (Kantarelli), 5052 (Pouta), 5053 (Vahvero), 5072 (Honka) Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 964, 966 1/2rIII(3/4), 1/2rIII(3/4) Tummanruskea huopakate 1:2

12 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Pieli- ja otsalaudat Lomarakennus, Höylähirsi tai piiluhirsi. Tummanharmaa Harmaa, kuultava D enintään kaksi Hirren korkeus esim. Roslagin mahonki 09, Valtti sävy asuntoa. vähintään 210 mm. Akvacolor 5069 (Siimes), 5088 (Turve) Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 963, 967 1/2rIII(3/4) Musta tai tummanharmaa/grafiitinharmaa huopakate 1:2

13 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Peite- ja otsalaudat Lomarakennus, Kelohirsi Harmaa, luonnonväri Harmaa, kuultava E enintään kaksi sävy asuntoa. Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 962, 968 1/2rIII(1/2) Musta huopakate 1:2

14 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Matkailua palveleva Puu, yhdistettynä Vaaleanruskea F rakennus, liike- ja luonnonkivi- ja rappauspintoihin 5054 (Kantarelli), 5052 esim. Valtti Akvacolor majoitustiloja (RM-2) (Pouta), 5053 (Vahvero), 5072 (Honka) Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 965 Päärakennus III(3/4) Sivurakennukset III(2/3) Tummanruskea huopakate 1:2,5

15 Alueen perusrakenne RM-2 -alue kehystää Tievan hissin ala-asemaa ja rakennusryhmästä muodostuu lounaisrinteen alueen ydin. Keskimmäinen rakennuksista on ryhmän päärakennus ja sijoittuu keskeisesti ja kohtisuoraan hissinlinjan kohdalle. Rakennuksilta on suora yhteys rinteille. Rakennusten pohjoispuolelta ei ole ajoyhteyttä kortteleihin, vaan ajoyhteys kortteleihin tapahtuu yleisten pysäköintialueiden kautta (kaavassa osoitettu ajoyhteys -merkintä). Rakennusten ensimmäisen kerroksen rinteen puoleisiin osiin sijoittuu pienimuotoisia kahvila-, vuokraus- ja myymälätiloja. 1. kerroksessa majoitustilat sijoittuvat alarinteen puolelle ja aukeavat parvekkeiden kautta kohti etelää. Ylemmissä kerroksissa lomahuoneistot avautuvat sekä etelään että ylärinteen suuntaan. Korkeatasoisen ympäristörakentamisen alue Alueen ympäristörakentamisen tulee olla korkeatasoista. Tämä vaatimus korostuu erityisesti rakennusten ja rinnealueen välisellä tontin osalla (ky -alue). Alueelle sijoittuvat rakennusten (kahvila ym.) terassit, jalankulkuyhteydet ja rakennukset avautuvat alueen kautta ylärinteiden suuntaan. Ky -alueen rakentamisessa käytetään luonnonmateriaaleja kuten kiveä, puuta ja alueelle tyypillistä kasvillisuutta. Ajoyhteydet ja pysäköinti Päärakennuksessa on maanalaiset pysäköintitilat, jonne on ajoyhteys etelästä suoraan kokoojatieltä. Ajoyhteys reunimmaisille rakennuksille ohjautuu yleisten pysäköintialueiden kautta, samoin hälytysajoneuvoyhteys päärakennukselle. Maanalaisiin pysäköintitiloihin johtava yhteys tulee tontilla rakentaa siten, että ympäristön muokkautuminen ja maastoleikkaukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakennukselle johtava ajoluiskan on erotuttava mahdollisimman vähän ympäristöstään. Rakennusten arkkitehtuuri Rakennusryhmä edustaa ulkoasultaan modernia lomarakentamista, joka perinteisiä rakennusmateriaaleja käyttämällä yhdistyy lomakeskusalueen nykyiseen rakentamiseen. Alueesta tulee muodostua yhtenäinen kokonaisuus ja tämä edellyttää että rakennukset ovat ulkoasultaan pääpiirteittäin samanlaisia. Rakennusten kattokaltevuuden tulee olla 1:2,5. Rakennusten julkisivujen päämateriaali on puu, joka yhdistyy muurattuihin luonnonkivi- ja rappauspintoihin. Katteena on tummanharmaa huopakate. Päärakennus sijoittuu keskeisesti rinnealueen suhteen. Rakennuksen keskelle sijoittuva lasiosa (kaavassa lr -merkintä) suuntautuu suoraan kohti hissilinjaa ja toimii rakennuksen keskeisenä valoaiheena ylös rinteen suuntaan. Lasiosan rinteeseen suuntautuvan julkisivun tulee olla vähintään 30 % lasia. Mikäli julkisivuissa käytetään hirsirakenteita, on kulmissa käytettävä piilonurkkarakenteita. Luonnonkiviverhoiltuja rappauspintoja ei sallita. Ensimmäisen kerroksen julkisivua ei saa erottaa muista kerroksista omalla julkisivumateriaalilla erilliseksi kokonaisuudeksi. Julkisivun vaihtelua luodaan porrastuksilla sekä materiaalivaihteluilla ja aukotuksilla. Julkisivuissa ei sallita yli 20 m pituista suoraa linjaa seinälinjan osalta. Rakennusryhmän toteuttamisperiaate on esitetty kuvassa 3.

16 a. b. c. d. e. f. kahvila liiketila lomahuoneisto kahvilaterassi rinneterassi pysäköintitilat Kuva 3. Ala-aseman rakennusryhmän toteuttamisperiaate.

17 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Rinneravintola Puu, luonnonkivi- ja Harmaa, G rappauspinnat esim. Valtti Akvacolor 5083 Kivi Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus VU-k alue, rm-1 -indeksimerkintä 1/2rIII(1/3) Grafiitinharmaa huopakate 1:4 Rakennuksen arkkitehtuuri Rakennus sovittautuu ulkoasultaan ympäröivään avoimeen ja karun kivikkoiseen maisemaan. Tavoitteena on luoda rakennukselle orgaaninen yleisilme, jossa rakennus liittyy osaksi rakkakivikkoista rinnealuetta. Rakennuksen kattopinta muodostuu alarinteen suuntaan kallistuvista eritasoilla sijaitsevista kattopinnoista. Etelään avautuvat julkisivut muodostuvat lasipinnoista, jotka yhdistyvät harmaaseen luonnonkivestä muurattuun perustusosaan. Ulkoterassit ovat harmaata puuta ja porrastuvat rinteen mukaisesti. Rakennuksen pohjoinen julkisivu muodostaa luonnonkivimuuratuista osista ja harmaaksi rapatuista pinnoista rakentuvan muurimaisen osan, jota elävöittää pääsisäänkäynti katoksineen.

18 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Inforakennus Pääjulkisivumateriaalina Harmaan ja H puu, täydentävinä punaruskean sävyt materiaaleina erityyppiset rapatut pinnat Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 973 I Grafiitinharmaa huopakate tai konesaumattu pelti 1:4 Rakennuksen arkkitehtuuri Inforakennus tulee toimimaan koko matkailualuetta palvelevana opastuspisteenä ja on etelän suunnasta lähestyttäessä ensimmäinen merkki saapumisesta laskettelukeskuksen alueelle. Rakennuksen ulkoasun tulee ilmentää tätä tehtävää. Rakennus ja siihen liittyvä mahdollinen infotornimainen osa sijoittuvat tontin länsiosaan. Tällä mahdollistetaan rakennuksen hyvä näkyminen Levintielle. Pysäköintialueet sijaitsevat tontin itälaidalla.

19 Osa-alue Talotyyppi Julkisivumateriaali Julkisivun väri Lastenmaa -alueen rakennukset I Pääjulkisivumateriaalina rapatut tai tasoitetut pinnat, täydentävinä materiaaleina puu ja puhtaaksimuuratut pinnat Harmaan ja siniharmaan sävyt, korostesävynä lämpimän okran sävyt. Korttelit Kerrosluku Katemateriaali Kattokaltevuus 627, 628 Musta tai grafiitinharmaa huopakate Rakennusten arkkitehtuuri Lastenmaan rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus, jonka lähtökohtana on nykyisen gondolirakennuksen värimaailma. Rakennukset muodostavat rinnealueen alareunaa kehystävän vyöhykkeen, jonka yläpuolella avautuvat laskettelurinteet sekä metsäiset rinnealueet. Gondolirakennuksen eteläpuolelle sijoittuva uusi keilahallirakennus kaareutuu vasten ala-asemalle johtavaa tietä. Rakennuksen pääjulkisivu avautuu etelään ja johdattaa samalla alueelle saapuvia kohti gondolirakennuksen pääsisäänkäyntiä. Keilahalli liittyy gondolirakennukseen matalana ja upotetaan takaosaltaan rinteeseen. Luonteeltaan rakennus on alisteinen suhteessa nykyiseen gondolirakennukseen, eikä kilpaile korkeudeltaan sen kanssa.