Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1698/00.04.00/2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: Saukkonen Marjo Suunnitteluinsinööri Gerdt Mia etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. Liitteet 1. Lausunto LVMn runkoverkkoehdotuksesta 2018-09-24 LIITTEET Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö, Dnro LVM/1436/03/2018 Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) pyytää lausuntoa luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä sekä runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä. LAUSUNTO Yhtenäisen maanteiden ja rautateiden runkoverkon ja sen palvelutason määrittely on monella tapaa tarpeellinen ja tärkeä, mutta myös erittäin vastuullinen tehtävä: runkoverkon ja sen palvelutason määrittelyllä tulee olemaan erittäin merkittävät vaikutukset eri alueiden saavutettavuuteen, elinvoimaisuuteen ja kehittymismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Selvitykset ja vaikutustenarviointi Perustelumuistion mukaan ehdotetun runkoverkkoasetuksen taustalla on pitkä prosessi, jonka aikana runkoverkkojen
määrittelyä, tarkoitusta ja vaikutuksia on pohdittu perusteellisesti useaan otteeseen laaja-alaisissa työryhmissä. Varsinainen runkoverkkoasian valmistelu on kuitenkin tehty varsin nopealla aikataululla, mikä on havaittavissa ehdotuksesta. Kuten Liikenneja viestintävaliokunta totesi mietinnössään 20.6.2018, lukumääräisesti huomattavan suurten muutosten tekeminen hallituksen esitykseen tiukassa aikataulussa aiheuttaa tarpeettomia virhemahdollisuuksia ja tekee vaikutustenarvioinnin haastavaksi. Ministeriöiden säädösvalmisteluun tulee kuulua kiinteänä osana vaikutustenarviointi (https://oikeusministerio.fi/vaikutustenarviointi). Vaikutustenarviointi taas edellyttää riittäviä ja ajantasaisia selvityksiä. Työn merkittävyyden ja vaikuttavuuden takia maanteiden ja rautateiden runkoverkon ja sen palvelutason määrittelyn tulee pohjautua perusteellisiin selvityksiin ja ajantasaiseen vaikutustenarviointiin. Kuitenkaan selvitykset eivät ole kootusti nähtävillä ja tutustuttavissa, mikä on ristiriidassa avoimuuden ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita vastaan. Lausunnon antaminen on hankalaa, koska ei ole tiedossa ja todennettavissa, mihin selvityksiin tehdyt liikenneverkkoehdotuksen ratkaisut pohjautuvat ja miten tehty esitys on perusteltavissa. Selvityksiin liittyvien puutteiden lisäksi vaikutustenarviointi on puutteellinen ja se perustuu vanhentuneisiin, 12 vuotta sitten tehtyihin mietintöön (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2006) ja selvitykseen (VATT -keskustelualoitteita 394, Runkoverkkosuunnitelman aluetaloudelliset vaikutukset, Helsinki 2006). Perustelumuistion mukaan vaikutuksia on arvioitu myös joulukuussa 2017 käynnistyneen runkoverkkoasetuksen määrittelytyön yhteydessä, mutta lausuntopyyntöön ei ole liitetty kyseistä vaikutustenarviointia koskevaa asiakirjaa. Mikäli vaikutustenarvioinnista ei ole perustelumuistion ja vanhojen 12 vuotta sitten tehtyjen mietinnön ja selvityksen lisäksi muuta esitettävää, vaikutustenarviointia voidaan pitää riittämättömänä: esimerkiksi vaikutukset eri alueiden talouteen, elinvoimaisuuteen ja kehittymismahdollisuuksiin puuttuvat kokonaan. Samoin puuttuu vertailu tilanteessa, jossa runkoverkko säilyy entisellään. Runkoverkkoesityksen suhde EU:n TEN-T-linjaukseen Perustelumuistion mukaan TEN-T -asetus ja TEN -verkkoon kuuluville teille asetetut vaatimukset on otettu huomioon runkoverkkoehdotuksessa. Lisäksi perustelumuistiossa todetaan,
että runkoverkkojen määrittely tukisi EU:n TEN-T -linjausten ajantasaistamista Suomen osalta. Nykyinen sovittu EU:n laajuinen ydinverkko on Suomessa harva eikä se kata riittävästi Itä- ja Pohjois-Suomea. Kattava TEN-T - verkko täydentää ydinverkkoa. Positiivisena sovitussa TEN-Tverkossa on pidetty EU:n Venäjän yhteyksiä Suomen kautta: TEN-T -linjauksen kattavassa verkossa Vaalimaan (tie) ja Vainikkalan (rata) lisäksi on yhteydet Venäjälle myös Nuijamaan (tie), Imatran (tie ja rata) ja Joensuun (tie ja rata) kautta. Nyt esitetyssä runkoverkkoehdotuksessa Suomen liikenneverkkoa lähdetään heikentämään entisestään Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti Etelä-Karjalan osalta vaikuttaa sille, ettei alueen erityspiirrettä, sijaintia Venäjän rajalla, ja sen vaikutuksia alueen talouteen, elinvoimaan ja kehitykseen ole ymmärretty tai ne on jätetty kokonaan huomioimatta. Kuten perustelumuistiossa todetaan, päätieverkon palvelukyvyllä on valtakunnallisesti suuri merkitys elinkeinoelämälle ja alueiden kehittymiselle. Vielä suurempi merkitys on kuitenkin sillä, kuuluuko päätieverkko runkoverkkoon, koska tulevaisuudessa runkoverkkomäärittely tullee vaikuttamaan runkoverkkoa alemman tieverkon palvelutasoon ja kehittämiseen. Kaakkois-Suomessa on Euroopan laajin metsäteollisuuden keskittymä, jolle Etelä-Karjalan raja-asemat ovat tärkeitä niin viennin kuin tuonnin osalta. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kasvu- ja vientimahdollisuuksien kehittämiselle tulee antaa runkoverkkopäätöksessä suurempi painoarvo. Yhteyksien merkittäviin vientisatamiin ja rajanylityspaikkoihin kuuluu olla mukana runkoverkkojen määrittelykriteereissä. Lisäksi teollisuuden ja kaupan kuljetuksien osalta runkoverkkoa määriteltäessä tulee selvittää kokonaiset kuljetusketjut myös rajojen yli. Etelä-Karjalassa myös matkailulla on suuri merkitys alueen taloudelle ja kehittymiselle. Raja-asemat ja niille johtavat liikenneväylät ovat keskeisessä asemassa alueen elinvoimaisuuden ja kehittymisen kannalta. Etelä-Karjala nousi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2017 Suomen toiseksi suurimmaksi matkailumaakunnaksi ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä mitattuna. Suomessa vieraili vuonna 2017 noin 8,3 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, joista viidennes eli 1,7 miljoonaan matkailijaa suuntasi matkansa Etelä-Karjalaan. Etelä-Karjalassa
vierailleista matkailijoista 95 prosenttia oli venäläisiä, jotka jättivät maakuntaan TAK Oy:n arvion mukaan 345 miljoonaa euroa. Lappeenrannassa venäläiset käyttivät yhteensä 253 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kaakkois-Suomen rajavartioston kuukausitiedotteen 8/2018 mukaan Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla kirjattiin kuluneiden kahdeksan kuukauden aikana 4 873 000 rajanylitystä. Vaalimaan rajanylityspaikalla kirjattiin kuluvan vuoden 2018 tammi-elokuussa 1 655 000, Nuijamaalla 1 779 000, Vainikkalassa 380 000 ja Imatralla 1 024 000 rajanylitystä. Lukuihin sisältyy sekä henkilöauto- että raskas liikenne. Valtatie 13 välillä Lappeenranta-Nuijamaa tulee nostaa runkoverkkoon, koska sen merkitys on erittäin suuri Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan sekä myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan talouden, elinvoiman, kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Jatkossa EU:n TEN-T -verkon ajantasaistamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että valtatie 6 ja Karjalan rata sisällytetään EU:n TEN T-ydinverkon piiriin koko Etelä- ja Pohjois-Karjalan osalta. Suomen tulee aktiivisesti toimia siten, että runkoverkkoyhteyksien rakentamiseen on tulevaisuudessa käytettävissä myös EU:n rahoitusta. Erityisesti tämä on perusteltavissa EU:n ulkorajoille johtavien liikennekäytävien merkityksellä sekä talouspoliittisilla intresseillä. Maanteiden runkoverkko LVM:n esitykseen maanteiden runkoverkoksi kuuluu 19 valtion omistamaa maantietä. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaan valtakunnallisesti merkittävät runkoverkkoon kuuluvat maantiet yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat ja palvelevat erityisesti pitkämatkaista liikennettä. Hallituksen esityksen mukaan valtakunnallisilla keskuksilla tarkoitetaan erityisesti maakuntakeskuksia, mutta erityisistä syistä tällainen voisi olla muukin saavutettavuuden kannalta keskeinen kohde. Solmukohdilla tarkoitetaan erityisesti satamia, lentoasemia, rajaasemia ja rautatieasemia. Pitkänmatkaisella liikenteellä tarkoitetaan matkoja ja kuljetuksia, joiden pituus on yli 100 kilometriä. Runkoverkkoon kuuluvaksi katsottaisiin lähtökohtaisesti vilkasliikenteisimmät maantiet, joilla keskimääräinen
vuorokausiliikenne KVL ylittää tietyn volyymin, mitattuna sekä raskaan liikenteen että muun liikenteen osalta. LVM:n perustelumuistiossa todetaan, että runkoverkon jäsentelyssä tulee voida huomioida liikenteen volyymin lisäksi myös muunlaiset liikenteelliset tarpeet, joita ovat mm. elinkeinoelämän tarpeet, taloudellinen kilpailukyky, alueellinen saavutettavuus ja runkoteiden verkostomaisuuden takaaminen. Etelä-Karjalan alueella runkoverkkoon kuuluu ainoastaan valtatie 6 Koskenkylä Kouvola Imatra Joensuu. Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna LVM:n esityksessä maanteiden runkoverkoksi ei ole huomioitu perustelumuistion kriteerit täyttäviä ja kaikkia alueen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta oleellisia väyliä, minkä johdosta esitystä tulee täydentää seuraavasti: 1) Valtatie 13 välillä Lappeenranta-Nuijamaa (Nuijamaantie) tulee ehdottomasti nostaa osaksi runkoverkkoa (palvelutaso I), koska - yhteys on merkittävä Venäjän ja kansainvälisen rajaliikenteen kannalta, - kuten aiemmin on todettu, tieosuus on Lappeenrannan, Etelä-Karjalan ja koko Suomen talouden, elinvoiman ja tulevaisuuden kehityksen kannalta katsottuna merkittävä, - Nuijamaan raja-asema on kaakkoisrajan vilkkain rajanylityspaikka ja näin ollen merkittävä solmupiste, - Nuijamaantie on yhteys rajalta valtatielle 6 ja edelleen TEN-T-verkkoon kuuluvalle Lappeenrannan lentokentälle, joka on myös hallituksen esityksen tarkoittama solmupiste ja jonka palvelualue ulottuu Venäjälle, - Nuijamaantien varrella on Mustolan logistiikka-alue, joka palvelee kansainvälistä rajaliikennettä, - Nuijamaantien ja Saimaan kanavan varrella on myös Saimaan vesistöalueen tärkein rahtisatama, Mustolan satama, josta on yhteydet maailmalle niin maanteitse, rautateitse kuin vesiteitsekin (Saimaan syväväylä ja Saimaan kanava kuuluvat TEN-T -verkkoon) sekä - Nuijamaantie kuuluu ja sen tulee kuulua myös jatkossa vähintään EU:n TEN-T-linjauksen kattavaan verkkoon. 2) Valtatie 26 välillä Hamina-Taavetti tulee nostaa osaksi runkoverkkoa (palvelutaso II), koska - valtatiet 6 ja 7 yhdistävä valtatie 26 on tärkeä yhteys Etelä- Karjalan vientiteollisuuden sekä Kotkan ja Haminan välillä, minkä johdosta tiellä liikkuu paljon raskasta liikennettä, - yhteyden merkitys kasvaa koko ajan: yhä enenevissä määrin sekä raskas liikenne että henkilöautoliikenne
käyttävät valtatietä 26 vaihtoehtoisena reittinä Helsingistä Lappeenrannan suuntaan ja koko valtatien 6 vaikutusalueelle Pohjois-Karjalaan saakka, kun valtatiet 6 ja 7 parannettiin (valtatie 7 moottoritieksi ja valtatie 6 keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi tieksi) ja - valtatie 26 on merkittävä myös joukkoliikenteen käytävänä. Etelä-Karjalan näkökulmasta myös kantatien 62 tieosuus Imatra - Imatran raja-asema olisi hyvä sisällyttää runkoverkkoon (palvelutaso II). Yhteys on merkittävä kansainväliselle rajaliikenteelle ja Imatran seudun teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle ja se kuuluu TEN-T-linjauksen kattavaan verkkoon. Lisäksi valtatien 6 tulisi kuulua koko välillä Koskenkylä Kouvola Imatra Joensuu palvelutasoluokkaan I. Rautateiden runkoverkko Rautateiden runkoverkkoon kuuluu 27 rataosuutta. Rautateiden runkoverkko koostuu valtakunnallisesti merkityksellisistä ja pitkämatkaista liikennettä palvelevista henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen radoista. Rautateiden runkoverkon tulee tarjota mahdollisuus sekä nopean henkilöliikenteen että tehokkaan tavaraliikenteen harjoittamiseen (Ratalaki 4 1 mom). Rautateiden runkoverkon kehittämistarpeet kytkeytyvät pitkälti ratojen riittävän välityskyvyn turvaamiseen myös tulevaisuudessa sekä erityisesti henkilöliikenteen ratojen tavoitteelliseen nopeuttamiseen. Lisäksi suunnitteilla on uusia ratoja koskevia kehityshankkeita. Riittävän välityskyvyn turvaamisen ja henkilöliikenteen ratojen nopeuttamisen näkökulmasta uusien hankkeiden listalle on erittäin perusteltua ottaa myös Helsinki- Pietari -rata Porvoon ja Kouvolan kautta. Etelä-Karjalan alueella rautateiden runkoverkkoon kuuluvat sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta tärkeimmät rataosuudet: Kouvola Lappeenranta, Lappeenranta Joensuu, Luumäki Vainikkala ja Imatra Imatra raja. Lappeenrannan kaupungilla ei ole erityistä huomautettavaa rautateiden runkoverkon kattavuudesta. Etelä-Karjalan näkökulmasta Lappeenrannan kaupunki esittää, että runkoverkon määrittelyssä huomioidaan kuitenkin seuraavat: 1) Rautateiden runkoverkkoesityksessä matkustajaliikenteen liikenneprofiilin rataosuudella Helsinki-Joensuu tulee jatkua Helsingistä Imatralle asti samana. Liikenneviraston kaksoisraidehanke tulee mahdollistamaan nopeat 200 km/h
junayhteydet Helsinki Imatra -välillä, mikä tulee lyhentämään matka-aikoja ja lisäämään henkilöliikennettä radalla. 2) Tavaraliikenteen osalta raideyhteys Imatra tavara Imatran raja tulee lisätä runkoverkkoon. Yhteys kuuluu TEN-T - linjauksen kattavaan verkkoon. Yhteysväli on elinkeinoelämän kannalta tärkeä ja se parantaa kuljetusketjujen toimivuutta huomattavasti, kun Imatran rajanylityspaikka avataan kansainväliselle liikenteelle. Uusi rajanylityskäytävä mahdollistaa myös uudenlaisten lähijunayhteyksien käynnistämisen henkilöliikenteessä Suomen ja Venäjän rajaalueella. Yhteenveto Esittelijän ehdotus Työn pohjaksi tulee laatia riittävät selvitykset sekä laatia SOVAlain ja Valtioneuvoston 1.11.2007 antamien ohjeiden mukainen vaikutustenarviointi, joka perustuu nyt esitettyihin ratkaisuihin ja ajantasaisiin lähtötietoihin ja selvityksiin. Ne tulee asettaa nähtäville runkoverkkoehdotuksen kanssa. Suomen valtakunnallisen liikenne- ja viestintäpolitiikan päämääränä on turvata kansalaisten toimiva arki ja tiedon, tavaroiden ja ihmisten liikkuminen, pitää yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillitä ilmastonmuutosta hallinnonalan toimien kautta (Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 1/2017). Lappeenrannan osalta edellä mainitun päämäärän saavuttaminen edellyttää valtatien 13 välin Lappeenranta-Nuijamaa (palvelutason I yhteytenä) ja valtatien 26 välin Hamina-Taavetti (palvelutason II yhteytenä) nostamista runkoverkkoon. Lisäksi päämäärän saavuttaminen edellyttää maanteiden ja rautateiden runkoverkon kattavuuden ja toimivuuden aktiivista seurantaa, ja mikäli runkoverkkoon tarvitaan muutoksia, tarpeisiin tulee reagoida nopealla aikataululla. (JW) Lappeenrannan kaupunginhallitus antaa edellä mainitun lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle. Päätös Hyväksyttiin siten täydennettynä, että lausunnossa kohdat, joissa mainitaan valtatie 13 välillä Lappeenranta-Nuijamaa nostaminen runkoverkkoon, tulee sisältää myös välin Mikkeliin asti. Lausuntoa tarkennetaan tältä osin.
Täytäntöönpano Liikenne- ja vietintäministeriö