EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 4. kesäkuuta 2003 VÄLIAIKAINEN 2002/2127(INI) MIETINTÖLUONNOS kulttuuriteollisuudesta (2002/2127(INI)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Myrsini Zorba PR\499292.doc PE 312.547

PE 312.547 2/14 PR\499292.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT... 11 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS B5-0417/2001... 14 TEOLLISUUS-, ULKOMAANKAUPPA-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\499292.doc 3/14 PE 312.547

ASIAN KÄSITTELY Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 4. heinäkuuta 2002, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö kulttuuriteollisuudesta. Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 21. marraskuuta 2002 pyytäneensä lausuntoa myös teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta. Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta nimitti kokouksessaan 22. toukokuuta 2002 esittelijäksi Myrsini Zorban. Valiokunta päätti kokouksessaan 19. marraskuuta 2002 sisällyttää mietintöönsä seuraavan päätöslauselmaesityksen: Myrsini Zorban päätöslauselmaesitys Kulttuuri ja talous B5-0417/2001, joka lähetettiin 12. lokakuuta 2001 asiasta vastaavaan kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaan. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan 10. joulukuuta 2002, 17. maaliskuuta, 22. huhtikuuta, 12. kesäkuuta ja 8. heinäkuuta 2003. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunto on tämän mietinnön liitteenä Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... PE 312.547 4/14 PR\499292.doc

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma kulttuuriteollisuudesta (2002/2127(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Myrsini Zorban päätöslauselmaesityksen kulttuurista ja taloudesta (B5-0417/2001), ottaa huomioon 20. tammikuuta 1997 annetun neuvoston päätöslauselman 1 kulttuuriin liittyvien näkökohtien sisällyttämisestä yhteisön toimintaan, ottaa huomioon 21. tammikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman 2 kulttuurin asemasta Euroopan unionin kehittämisessä, ottaa huomioon 25. tammikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman 3 kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta, ottaa huomioon 11. joulukuuta 2002 annetun komission tiedonannon 4 teollisuuspolitiikasta laajentuneessa unionissa, ottaa huomioon 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman 5 kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta: eurooppalainen lisäarvo sekä kulttuurialalla toimivien henkilöiden ja teosten liikkuvuus, ottaa huomioon 5. toukokuuta 2003 annetun neuvoston päätöslauselman kulttuuriin liittyvistä horisontaalisista näkökohdista 6, ottaa huomioon 4. toukokuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen vastainen toiminta sisämarkkinoilla 7, ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2003 8 antamansa päätöslauselman palvelukaupan yleissopimuksesta (GATS) WTO:ssa, kulttuurin monimuotoisuus mukaan lukien, ottaa huomioon ehdotuksen direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta, joka nykyään on yhteispäätösmenettelyn alainen, ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan, 1 EYVL C 36, 5.2.1997, s. 4. 2 EYVL C 32, 5.2.2002, s. 2. 3 EYVL C 162, 6.7.2002, s. 5. 4 KOM(2002) 714 lopullinen, 11.12.2002. 5 EYVL C 13, 18.1.2003, s. 5. 6 8430/03 (Presse 114). 7 EYVL C 41, 7.2.2001, s. 56. 8 Ei vielä julkaistu EUVL:ssä. PR\499292.doc 5/14 PE 312.547

ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A5-0000/2003), A. ottaa huomioon, että erityisesti EU:n laajentumista silmällä pitäen kulttuuri muodostaa hyvin tärkeän ja yhdistävän elementin Euroopan kansalaisten arkielämässä, B. katsoo, että kansalaisten osallistuminen eurooppalaiseen kansalaisalueeseen on Euroopan parlamentin ensisijainen tavoite, ja kulttuurilla on siinä merkittävä rooli, C. katsoo, että laajentuneessa Euroopassa kulttuuri muodostaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen korvaamattoman osan edistäen keskinäistä ymmärtämistä, sosiaalista osallisuutta ja keskinäistä kulttuurista rikastuttamista, mikä helpottaa muukalaisvihan torjumista, D. ottaa huomioon, ettei kulttuuriteollisuus voisi kehittyä ilman erittäin pätevien ja taitavien luovan työn tekijöiden, taiteilijoiden ja ammattilaisten johtavaa roolia kaikilla kulttuuriteollisuuden aloilla, E. ottaa huomioon, ettei EU:lla ole yleistä teollisuusstrategiaa ja siitä juonnettua politiikkaa, joka kattaisi kulttuuriteollisuuden alat, myös muiden muassa kirjankustannus- ja musiikkialan, F. ottaa huomioon, ettei kulttuurituotteiden ja -palvelujen tuotanto ja käyttö riipu valtion rahoituksesta vaan pääasiassa yksityisistä investoinneista, G. ottaa huomioon, että kulttuuria tuottaa ja jakelee kulttuuriteollinen rakenne, jossa suuret monikansalliset yritykset ovat aktiivisia toimijoita, mutta pk-yrityksilläkin on merkittävä rooli, H. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuuriteollisuuden alojen pirstoutuminen kansallisten markkinoiden mukaan heikentää näiden alojen vitaalisuutta ja elinkykyisyyttä niiden omalla alueella ja kansainvälisessä ympäristössä, jossa kilpailu jatkuvasti kiristyy, I. katsoo, ettei "televisio ilman rajoja"-direktiivi ole riittävästi kiihdyttänyt kasvua Euroopan audiovisuaalisen tuotannon alalla eikä parantanut eurooppalaisten teosten levittämistä EU:n markkina-alueella, joka on edelleen erittäin pirstaleinen, J. ottaa huomioon, että eri kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden aloilla harjoitettu luvaton kopiointi ja väärentäminen riistää näiltä aloilta suunnattomasti tuloja, K. ottaa huomioon, että suurin osa kulttuurialan toimijoista katsoo, että EU:n toimien tehostaminen vaikkapa taloudellisen tuen lisäämisen, sääntelytoimien tai lisäresurssien kautta, on todennäköisesti hyödyksi kulttuuriteollisuuden rakenteille; ottaa huomioon, että nämä toimijat myös pitävät investointeja, markkinoiden pirstaleisuutta, kaupallista elinkykyisyyttä, jakelua ja myynninedistämistä pääasiallisina ongelma-alueina, jotka vaarantavat Euroopan kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden kilpailukyvyn maailmanlaajuistumisen yhteydessä, PE 312.547 6/14 PR\499292.doc

L. katsoo, että taiteilijat, jotka edustavat kulttuuriteollisuussyklin todellisia luovia voimia, hyötyvät kulttuuriteollisuuspolitiikan kehittämisestä, M. ottaa huomioon, että komission tiedonanto "Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa" 1 yhdessä rakennerahastojen ja tutkimuksen kuudennen puiteohjelman kanssa todennäköisesti tukee kulttuuriteollisuutta, N. ottaa huomioon, että komissio kuulee jatkuvasti yleisöä, valtioista riippumattomia ja yksityisiä toimijoita kulttuuriteollisuuden eri aloilta etsiessään ruohonjuuritason ratkaisuja meneillään olevaan maailmanlaajuistumiseen liittyviin haasteisiin ja ongelmiin, O. ottaa huomioon, että neuvosto 11. syyskuuta 2002 2 interaktiivisten medioiden sisällöstä Euroopassa antamassaan päätöslauselmassa 3 muistuttaa 25. kesäkuuta 2002 antamastaan päätöslauselmasta, jossa yhteisön kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden kehittäminen kuuluu ensisijaisiin alueisiin, P. ottaa huomioon, että neuvosto 4 korostaa pitävänsä tärkeänä osaamisyhteiskunnan sekä kulttuuri- ja luovan teollisuuden kehittämisen kannalta, että varmistetaan uusien medioiden sisällön laatu sovittamalla yhteen taiteellinen vapaus, luovuus, innovointi sekä kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus, Q. ottaa huomioon, että neuvosto painottaa 19. joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa 5, sitä, että "kulttuuriteollisuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja sen merkitys Euroopan taloudelle ja työllisyydelle on lisääntynyt", R. ottaa huomioon, että neuvosto 5. toukokuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa 6, vaikka se panee merkille jäsenvaltioissa ja komissiossa jo aloitetut toimet, korostaa, että tarvitaan lisätoimia kulttuuriin huomioon ottamiseksi muilla aloilla tavoitteena ottaa kulttuuri keskeiselle sijalle Euroopan yhdentymisessä, S. ottaa huomioon, että kulttuuriministerien neuvoston epävirallisessa kokouksessa, joka pidettiin 24. 25. toukokuuta 2003 7, tunnustettiin, että EU ei ole yhteisenä markkina- ja kulttuurialueena vielä kehittänyt kulttuuritiedon ja -hyödykkeiden kauppaa ja vaihtoa koskevia mahdollisuuksiaan, ja korostettiin, että lisätoimia tarvitaan oman maanosan kulttuurisen rikkauden tekemiseksi tutuksi Euroopan kansalaisille, T. katsoo, että olisi kehitettävä johdonmukainen kulttuuriteollisuusstrategia niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka asetettiin Lissabonin strategiassa maaliskuussa 2000 tarkoituksena tehdä EU:sta maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin talous, 1 KOM(2002) 714 lopullinen, 11.12.2002. 2 Neuvoston asiakirja 137474/02 (Presse 340), 6 kohta, 11. 12.11.2002. 3 EYVL C 162, 6.7.2002. 4 Neuvoston asiakirja 137474/02 (Presse 340), 8 kohta, 11.12.2002. 5 EYVL C 13, 18.1.2003. 6 Neuvoston asiakirja 8430/03 (Presse 114) 5. 6.5.2003. 7 Yhteenveto keskusteluista, 26.5.2003. PR\499292.doc 7/14 PE 312.547

1. korostaa kulttuurin ja kulttuurituotteiden ja -palveluiden tuotannon sekä taloudellisen kehityksen, työllisyyden ja koulutuksen välistä suhdetta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; 2. kehottaa komissiota laatimaan kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden alojen määritelmän, jossa määritellään mukaan luettavat alat sekä otetaan huomioon niiden kulttuurivaihto ja taloudellinen ulottuvuus; 3. pyytää komissiota laatimaan Euroopan kulttuuriteollisuuden yhteisen kartan ottaen huomioon tulevan EU:n laajentumisen, käsittelemään laajemmin kulttuuriteollisuuden kulttuurisia, taloudellisia, juridisia, teknologisia ja koulutusta koskevia näkökohtia sekä keräämään työllisyyttä, teollis- ja tekijänoikeuksia, kilpailukykyindeksiä, uusia tuotteita ja vientiä koskevia tietoja pysyvän kuulemismenettelyn perustamiseksi ammatillisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa; 4. kehottaa komissiota esittämään vihreän kirjan Euroopan kulttuuriteollisuudesta tavoitteena perustaa kansallisista ja alueellisista rajoituksista vapaa eurooppalainen alue ottaen samalla huomioon seuraavat näkökohdat: a) jäsenvaltioiden kulttuuriteollisuuden alan toimintalinjojen yhteensovittamisen edistäminen, b) kulttuurin moninaisuuden ja vaihtelevuuden sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkeissä sujuvan rinnakkaiselon tehostaminen, c) kulttuuriteollisuuden roolia eurooppalaisten arvojen yhteydessä käsittelevän foorumin järjestäminen, d) kaikkien Euroopan kansalaisten kulttuurin pariin pääsyn helpottaminen antamalla tietoa luovan työn tekijöistä sekä tarjolla olevista kulttuurituotteista ja -palveluista, e) taloudellisten indikaattoreiden kulttuurin kohdistuvan vaikutuksen tutkiminen; 5. pyytää komissiota määrittelemään johdonmukaisen ja ennakoivan strategian pyrkien kehittämään innovatiivisia, joustavia ja asianmukaisia välineitä Euroopan kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi tavalla, joka perustuisi suhteellisen kansallisen edun, alueellisen tai paikallisen käytännön ja kulttuurisen moninaisuuden periaatteille; 6. kehottaa komissiota edistämään kulttuurialalla toimivien henkilöiden ja teosten liikkuvuutta siten kuin 19. joulukuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa 1 on tarkoitettu; 7. kehottaa komissiota saattamaan Eurostatin kulttuuriteollisuutta koskevat tilastot kansainvälisten standardien mukaisiksi ja etsimään järjestelmällisiä lisätietoja kulttuurituotteiden käytöstä ja kulutuksesta lisäämällä Euroopan audiovisuaalisen observatorion ja muiden erityisvirastojen vastuita; 1 EYVL C 13, 18.1.2003, s. 5. PE 312.547 8/14 PR\499292.doc

8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan mahdollisimman suuressa määrin huomioon kulttuuriteollisuuden alojen erityispiirteet arvioitaessa sitä, ovatko kansalliset tai Euroopan tason tukitoimet EU:n sisämarkkinasääntöjen mukaisia; korostaa tarvetta poistaa asteittain kansallisia ja EU:n tason esteitä kilpailukykyisen eurooppalaisen ympäristön tieltä; 9. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita oman toimivaltansa ja vastuidensa puitteissa: a) tutkimaan parhaita käytäntöjä EU:ssa kulttuurisen moninaisuuden edistämistä silmällä pitäen, b) elvyttämään tuotteiden ja palveluiden liikkuvuutta ja myynninedistämistä ja kehittämään dynaamisen järjestelmän eurooppalaisten tuotteiden kansainväliselle myynninedistämiselle ja viennille, c) ottamaan Euroopan investointipankin Innovaatio 2000 -hankkeeseen mukaan useampia kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden aloja, d) lisäämään tutkimusmahdollisuuksia kulttuurin eri aloilla, e) luomaan vahvemman yhteyden kulttuurin ja koulutuksen välille f) hyödyntämään "televisio ilman rajoja" -direktiivin uudelleentarkastelua oikealla tavalla ja saattamaan sen kilpailusääntöjen mukaiseksi pyrkimällä poistamaan EU:n markkinoiden pirstaleisuuden sekä stimuloimaan ja yhdenmukaistamaan rajat ylittäviä lähetyksiä koskevia sääntöjä ja velvoittamaan lähetystoiminnan harjoittajat tekemään uusia sijoituksia tarkoituksena vahvistaa kansallista ja yhteisön audiovisuaalialan teollisuutta, g) yhdenmukaistamaan kansallisia säännöksiä, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kehittämään yhteisön välineen, jonka avulla voidaan luoda kattava määritelmä "taiteilijan asemasta" sosiaaliturvan ja asianmukaisten tulojen takaamiseksi kaikille luovaa työtä tekeville taiteilijoille, h) esittämään, perustuslakiehdotuksen 1 toisen osan, B osaston, 1 artiklan mukaisesti, toteutettavuusraportin Euroopan unionin liittymisestä YK:n erityisjärjestöihin, ennen muuta UNESCO:on EU:n jäsenvaltioiden läsnäolon ja toiminnan vahvistamiseksi kyseisissä järjestöissä, i) harkitsemaan liittymistä UNESCO.n vuonna 2002 alulle panemaan kulttuurin monimuotoisuutta tukevaan kansainväliseen allianssiin (Global Alliance for Cultural diversity), jonka tarkoituksena on yhdistää toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja valtioista riippumattomilta sektoreilta sekä edistää hankkeita paikallisen kulttuuriteollisuuden kasvun hyväksi, 1 Puheenjohtajiston ehdotus, 23.4.2003 (CONV 685/03), s. 24, yhteisössä edistetään multilateraalisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. PR\499292.doc 9/14 PE 312.547

10. pyytää, että määräenemmistöäänestystä laajennettaisiin koskemaan kaikkia tulevia perustamissopimuksen tarkistuksia, jotta voitaisiin varmistaa toimenpiteet kulttuurialan tukemiseksi 1 ; 11. palauttaa mieliin kulttuuripalveluja koskevat päätelmänsä, siten kuin ne on ilmaistu 12.3.2003 annetussa päätöslauselmassa palvelukaupan yleissopimuksesta (GATS) WTO:ssa, kulttuurin monimuotoisuus mukaan lukien 2 ; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenmaille, alueiden komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä Eurooppa-neuvostolle ja UNESCOlle. 1 id., kohta 7 2 Päätöslauselma P5_TA-PROV(2003)0087, kohdat 12 14 / Ei vielä julkaistu EUVL:ssä. PE 312.547 10/14 PR\499292.doc

PERUSTELUT Euroopan unionin kulttuuriseen ulottuvuuteen sisältyvät yhteisön kaikki arvot, jotka ovat olennainen osa yhteisön taloudellista ja sosiaalista mallia. Ilman kulttuurista ulottuvuutta Euroopan unionin poliittisia tavoitteita ei voitaisi toteuttaa. Laajentuminen ja siitä johtuva kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus vahvistavat ja rikastuttavat kehitystä entisestään. Samalla on tarpeen luoda yhteisön kulttuuri-identiteetti ja kulttuurialue, joka perustuu jäsenvaltioiden erilaisten perinteiden ja kansallisten kulttuurien kunnioittamiseen ja tuo yhdistäviä tekijöitä Euroopan unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Eurooppalainen kulttuuri-identiteetti liittyy läheisesti yhteisön kansalaisten historialliseen taustaan, heidän käsitykseensä yhteiskunnasta ja heidän poliittiseen käyttäytymiseensä. Euroopan unionin poliittinen olemassaolo ja dynaamisuus edellyttää yhteisön omaa kulttuurista identiteettiä ja sen ilmaisemista. Ajatus ykseydestä monimuotoisuuden keskellä edellyttää yhteisön kansalaisten sitoutumista unionin kansalaisyhteiskuntaan, jossa kulttuurilla on merkittävä asema. On ilmeistä, että kyseisen kulttuuri-identiteetin on liityttävä läheisesti yhteisön kansalaisten demokraattiseen osallistumiseen Euroopan yhteiseen tulevaisuuteen. Lisäksi yhteinen kulttuuri-identiteetti lisää sosiaalista osallistumista ja solidaarisuutta samoin kuin kehitystä ja vaurautta. Viime vuosikymmenien aikana kulttuuriala on kehittynyt merkittävästi. Maailmanlaajuistuminen, uudet teknologiat, taloudellinen kehitys, tiedotusvälineiden rooli ja yhteisön kansalaisten jokapäiväisen elämän muutokset ovat kaikki muuttaneet yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin välisiä suhteita. Kulttuurilla on taloudellinen ulottuvuus, se vaikuttaa bruttokansantuotteeseen ja sillä on merkittävä työpaikkoja luova rooli. Kulttuuri vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien kehitykseen. Syntyy uusi kulttuuriteollisuus, joka vastaa uusien teknologioiden haasteisiin sitä mukaa kun sen tuotteet muutetaan palveluiksi. Samanaikaisesti ymmärretään uudella tavalla kulttuuria, sen tuottamistapoja, sen kulutusta ja jakelua, jotka ylittävät perinteisen valtion rahoittaman järjestelmän rajat. Kulttuuriteollisuus kohtaa myös markkinoiden globaalistumisen, uusien tuotteiden, etäkaupan ja maailmanlaajuisen kilpailun tuomat mahdollisuudet ja riskit. Kulttuuriteollisuuden liikevaihtoon liittyvät UNESCO.n esittämät luvut erityisesti kansainvälisellä audiovisuaalialalla ovat erityisen myönteiset. Kulttuuriteollisuuden taloudellisten vaikutusten takia syntyy ongelmia WTO:ssa käytävissä neuvotteluissa, joissa käsitellään audiovisuaalialan palvelujen markkinoiden avaamista. Myöskään yhteisö ei halua avata markkinoita, sillä pelätään että kulttuuri uhrataan markkinavoimille. Euroopan parlamentti on ymmärtänyt alusta alkaen yhteisön kulttuuripolitiikan merkityksen edellä esitetyistä syistä: parlamentti on aina työskennellyt yhteistyössä komission kanssa kulttuurin tukemisen kehittämiseksi. Ensimmäistä kertaa Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 otettiin huomioon jäsenvaltioiden välinen kulttuuriyhteistyö ja kulttuuriperinnön sekä kansainvälisten kulttuurihankkeiden ja -verkostojen edistäminen siten että samalla noudatetaan toissijaisuusperiaatetta. Kulttuuri 2000, MEDIA ja MEDIA PLUS -ohjelmien sekä rakennerahastojen ansiosta yhteisön kulttuuripolitiikalla on poliittinen suunta ja talousarvio, joihin on pyritty viime vuosikymmenen aikana. On syytä todeta, että huolimatta uusista hankkeista, kuten eculture ja econtent, yhteisön talousarvion määrärahat tarkoitusta varten ovat riittämättömät. Komission eri PR\499292.doc 11/14 PE 312.547

rahoitusvälineiden käytössä ei aina noudateta samoja perusteita, eivätkä ne palvele yhteisön kulttuuripolitiikan tavoitteita. Uudessa kehityksessä on tarkasteltava kolmea asiaa: ensinnäkin jäsenvaltioiden julkisen tuen ja yhteisön talousarvioon suunnitellun rahoitustuen jäädyttämistä; toiseksi yhteisön kansalaisten tapaa osallistua kulttuuriin eli heidän kulttuurimieltymyksiään ajattelevina ja aktiivisina ihmisinä ja kulttuurituotteiden ja -palvelujen kuluttajina, mikä merkitsee taloudellisten tulosten tuottamista; kolmanneksi poliittista kehystä, jossa kaikki tapahtuu, toisin sanoen uusia säännöksiä, toimenpiteitä ja ohjelmia, joiden avulla yhteisön kansalaiset saavat tarkempia tietoja eurooppalaisista taiteilijoista ja heidän teoksistaan. Näin ollen kansalaisilla on enemmän valinnan mahdollisuuksia sen lisäksi, että kehitetään eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä yhdessä ja sopusointuisesti kansallisen kulttuuriidentiteetin kanssa. Kaikki kyseiset tekijät korostavat tarvetta vahvistaa politiikkaa, joka toistaiseksi on ollut puolustuskannalla ja perustunut tarpeellisiin vaikkakin riittämättömiin toimiin ja protektionistiseen lähestymistapaan. Lisäksi on ilmeistä, että tarvitaan aktiivisempaa kulttuuripolitiikkaa. On tarkasteltava muun muassa seuraavia tekijöitä: eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan tarpeita ja valintoja, kansalaisten tietoja ja tuntemusta, jotka koskevat yhteisön kulttuurialueen kulttuurista ja kielellistä rikkautta; television, Internetin ja koulutusjärjestelmän merkitystä lasten ja nuorten kulttuuri-identiteetin luomiseksi; tarvetta eurooppalaiseen kulttuurin tuotantoon, joka on kilpailukykyinen Yhdysvaltojen ja muiden maiden kulttuurin tuotannon kanssa; sisämarkkinoiden kehittämistä ja täydentämistä, eurooppalaisten taiteilijoiden oikeuksien säilyttämistä ja mahdollisuuksia tehdä tunnetuksi ja tukea heidän teoksiaan; uusia yhteistyömuotoja julkisen ja yksityisen sektorin välillä; strategiaa, jonka avulla torjutaan yhdenmukaistamisuhkaa sekä kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä; uusia yhteistyömuotoja kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa UNESCO:n ehdotuksen mukaisesti; yhteistyötä yhteisön politiikan ja jäsenvaltioiden kansallisen politiikan välillä; horisontaalisten politiikkojen kehittämistä. Edellä on esitetty vain muutamia tekijöitä, jotka ovat tarpeellisia kulttuuriin liittyvien poliittisten tulevaisuudennäkymien laajentamiseksi. On ilmeistä, että voidaksemme vastata uusiin kulttuurin ja talouden asettamiin haasteisiin meidän on tarkasteltava ratkaisuja, joiden avulla luodaan mekanismeja massakulttuurin kohtaamiseksi, sillä kulttuuriteollisuudella on tärkeä rooli yhteisön kansalaisten kulttuuri-identiteetin luomiseksi. Tämän mietinnön laatimiseksi tehdyt tutkimukset perustuvat kyselyyn, joka on lähetetty luovan työn tekijöille, ammatin harjoittajille, kulttuuriteollisuudelle ja ammattiyhdistyksille. Valtaosa heistä piti nykyistä kulttuuripolitiikkaa sekä yhteisön tasolla että kansallisella tasolla riittämättömänä. He asettavat suuria toiveita yhteisön kulttuuripolitiikkaan ja yhteisön mahdollisuuksiin ryhtyä rohkeisiin toimiin alan kehittämiseksi. Samassa tutkimuksessa pidettiin suurimpina ongelmina tiettyjä toisistaan riippuvia ja interaktiivisia kysymyksiä, joilla on strateginen merkitys: yhteisön markkinoiden pirstaleisuus, oikeudelliset epävarmuustekijät ja eroavuudet, kielten määrästä aiheutuvat kustannukset, asianmukaisesti koulutetun henkilöstön puute sekä tiedon puute tukea ja avustuksia koskevista säännöistä eri jäsenvaltioissa. PE 312.547 12/14 PR\499292.doc

Edellä esitetyt asiat heikentävät yhteisön kulttuurituotteiden ja -palvelujen kilpailukykyä verrattuna kolmansiin maihin, eivätkä yhteisön kansalaiset kuluttajina saa enää suhteellista etua. Elokuva- ja musiikkiteollisuus ovat esimerkkeinä asiasta. Annetut vastaukset liittyivät ensisijaisesti sisämarkkinoihin ja yhteisön kansalaisten mahdollisuuksiin saada vapaasti tutustua eurooppalaisten taiteilijoiden teoksiin. Valtaosa vastanneista katsoi, että olisi tärkeintä ratkaista yhteisön tasolla kulttuurin jakeluun ja edistämiseen liittyvät ongelmat. Jäsenvaltioiden yhteistyö kilpailukykyisempien markkinoiden luomiseksi, yhteiset strategiat, joissa tietojen levittäminen, vienti ja markkinointi asetetaan etusijalle, saivat laajaa tukea. Kulttuuriarvojen ja kulttuuriteollisuuden välistä suhdetta ajatellen kannatettiin laajasti kulttuurista monimuotoisuutta, eurooppalaista yhteistyötä, tutkimusta, luovaa työtä sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Samanaikaisesti valtaosa kannatti käsitystä, jonka mukaan kulttuuriteollisuuden kehityksen on laajasti hyödytettävä luovan työn tekijöitä ja kulttuurialan työntekijöitä. Kyselyyn perustuvista päätelmistä tärkein on se, että vastanneet pitävät EU:n osallistumista merkittävänä. EU:n osallistuminen antaa toivottua arvoa kulttuuriteollisuudelle yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden avulla, jotka alussa tukevat PK-yritysten verkostoja ja lisäävät tutkimus- ja tuotantomahdollisuuksia strategian, hallinnon ja markkinoinnin puitteissa. EU:n osallistuminen lisää kulttuuriteollisuuden yrityshenkeä ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä tiedon lisääntymistä jäsenvaltioiden kulttuurimahdollisuuksista. On välttämätöntä pyytää komissiota esittämään kulttuuriteollisuutta koskeva määritelmä, jotta voitaisiin selvittää, mitkä alat siihen liittyvät sekä kyseisten alojen kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset. Näin ollen komissiota pyydetään laatimaan kartoitus yhteisön kulttuuriteollisuudesta, jotta asiasta saataisiin paremmat tilastotiedot. Samalla mietinnössä pyydetään laatimaan vihreä kirja nykytilanteesta ja antamaan alan perinteisille ja uusille edustajille tilaisuus ilmaista käsityksensä siitä, mitä ne odottavat komissiolta ja Euroopan parlamentilta. Näiden aloitteiden ja muiden ehdotusten tarkoituksena on tukea yhteisön kulttuurialueen muodostamista sekä vahvistaa yhteisön kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurista monimuotoisuutta kehittämällä yhteisön kulttuuriteollisuutta. Näin ollen yhteisön kulttuurin innokkaimmat ja luovimmat voimat saavat ilmaista tahtonsa ja tehdä teoksiaan tunnetuiksi koko yhteisön alueella ja kaikille yhteisön kansalaisille. Samalla niillä on mahdollisuus levittää eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä yhteisön rajojen ulkopuolelle, mikä on merkittävä kulttuurinen ja poliittinen teko. PR\499292.doc 13/14 PE 312.547

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS B5-0417/2001 Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys kulttuurista ja taloudesta työjärjestyksen 48 artiklan mukaisesti, Myrsini Zorba Euroopan parlamentti, joka A. katsoo, että kulttuuri on Euroopan poliittisen yhdentymisen peruselementti, että sitä ei voi arvioida markkinoiden toimintaperiaatteiden mukaan ja että se liittyy Euroopan unionin menneisyyteen ja tulevaisuuteen, kun otetaan huomioon laajentumisen tuoma EU:n kulttuurisen ominaisluonteen rikastuminen, B. katsoo, että nykyään kulttuurilla on kiistämättömiä taloudellisia ulottuvuuksia, että se muodostaa itsenäisen taloudellisen kokonaisuuden ja että se edistää vääjäämättä Euroopan unionin taloudellista yhdentymistä, C. katsoo, että kulttuuri voi edistää merkittävästi Euroopan kehitystä luomalla monia uusia työpaikkoja, D. uskoo, että uusien tekniikoiden raju kehitys avaa uusia uria ja mahdollisuuksia eurooppalaisen kulttuurisen mallin kehitykselle, johon vaikuttaa huomattavasti eurooppalainen kulttuuriteollisuus, E. panee merkille, että kulttuuri ja matkailu ovat usein tiiviisti sidoksissa toisiinsa osana Euroopan unionin alueiden taloudellista kehitystä ja että tästä syystä on huolehdittava siitä, että molemmat alat hyötyvät tästä kehityksestä, 1. on vakuuttunut, että Euroopan tietoyhteiskunnaksi määrittelevien Lissabonin päätelmien täytäntöönpanemiseksi on kehitettävä kulttuuripolitiikka, jossa esitetään eurooppalaisen kulttuurisen mallin kehittämistä koskevat taloudelliset ehdot, erityisesti työllisyyden, matkailun ja uusien tekniikoiden alalla; 2. pyytää komissiota laatimaan ehdotuksen tätä tarkoitusta varten ja edellyttämään myös tutkimuksia Euroopan unionin toimintalinjojen kulttuuriin kohdistuvista vaikutuksista. PE 312.547 14/14 PR\499292.doc