EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 13. toukokuuta 2003 MIETINTÖLUONNOS Suositukset komissiolle alueellisista ja vähemmän käytetyistä eurooppalaisista kielistä EU:n vähemmistöjen kielistä laajeneminen ja kulttuurinen monimuotoisuus huomioon ottaen Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Michl Ebner (Aloite työjärjestyksen 59 artikla) PR\ doc PE

2 PE /14 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA...5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE...8 PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET...8 PERUSTELUT... BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\ doc 3/14 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 15. toukokuuta 2003, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 59 ja 163 artiklan mukaisesti lainsäädäntöön liittyvä valiokunta-aloitteinen mietintö alueellisista ja vähemmän käytetyistä eurooppalaisista kielistä EU:n vähemmistöjen kielistä laajeneminen ja kulttuurinen monimuotoisuus huomioon ottaen ja että budjettivaliokunnalta on pyydetty lausuntoa. Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 28. marraskuuta 2002 esittelijäksi Michl Ebnerin. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Michl Ebner (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Budjettivaliokunnan lausunto on tämän mietinnön liitteenä. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... PE /14 PR\ doc

5 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA suosituksista komissiolle kielellistä monimuotoisuutta ja alueellisia ja vähemmän käytettyjä eurooppalaisia kieliä koskevan lainsäädäntöehdotuksen laatimisesta Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen alakohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 163 artiklan, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149, 150, 151 ja 308 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 22 artiklan, ottaa huomioon Euroopan kielten teemavuodesta heinäkuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1934/2000/EY 1, ottaa huomioon kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä Euroopan kielten teemavuoden 2001 tavoitteiden mukaisesti 14. helmikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman , ottaa huomioon 1.maaliskuuta 1998 voimaan tulleen alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, ottaa huomioon 1.helmikuuta 1998 voimaan tulleen Euroopan neuvoston puitesopimuksen kansallisten vähemmistöjen suojelemisesta, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A5-0000), A. ottaa huomioon, että alueellisista ja vähemmän käytetyistä eurooppalaisista kielistä ei ole annettu säännöksiä, B. ottaa huomioon, ettei työjärjestyksen 59 artiklan 2 kohdan mukaista ehdotusta ole valmisteltavana, C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja alueiden komitea ovat usein käsitelleet vähemmän käytettyjen kielten merkitystä 3, 1 EYVL L 232, , s EYVL C 50, , s Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16 lokakuuta 1981, alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevasta yhteisön peruskirjasta ja etnisten vähemmistöjen oikeuksia koskevasta yhteisön peruskirjasta (EYVL C 287, , s. 106). Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 11 helmikuuta 1983, vähemmistökielten ja -kulttuurien hyväksi toteutetuista toimista (EYVL C 68, , s. 103). Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 30 lokakuuta 1983, Euroopan yhteisöjen alueellisten ja etnisten vähemmistöjen kielistä ja kulttuureista (EYVL C 318, , s. 160). Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 11 joulukuuta 1990, yhteisön kielten tilanteesta ja katalaanin kielestä (EYVL C 287, , s. 42). PR\ doc 5/14 PE

6 D. ottaa huomioon, että kielten ja kulttuurien monimuotoisuus muodostaa yhden EU:n periaatteista ja se on vahvistettu EU:n perusoikeussopimuksen 22 artiklassa seuraavasti: "Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta", E. ottaa huomioon, että EU:ssa on alueita, joilla asuu alkuperäisiä, vähemmistökieliä puhuvia yhteisöjä, ja että virallisten arvioiden mukaan 40 miljoonaa unionin kansalaista käyttää sukupolvelta toiselle siirtyvää alueellista tai vähemmistökieltä, useimmiten yhdessä kyseisen valtion virallisen kielen tai virallisten kielten kanssa, F. ottaa huomioon, että komission tietojen mukaan EU:ssa tunnetaan yli 60 alkuperäistä, alueellista tai vähemmistökieltä puhuvaa yhteisöä ja että tämä lukumäärä laajentumisen myötä kasvaa yli kaksinkertaiseksi, G. ottaa huomioon, että EU:n laajentuessa useat uudet alueellisia ja vähemmistökieliä puhuvat yhteisöt lisäävät entisestään Euroopan kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta, H. ottaa huomioon, että alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan yleinen alueellisten tai vähemmistökielten määritelmä viittaa perinteisesti valtion väestön osien puhumiin kieliin mutta ei virallisten kielten murteisiin, maahanmuuttajien kieliin tai keinotekoisiin kieliin, I. ottaa huomioon, että Euroopan alueellisten ja vähemmistökielten välillä on niiden osittain hyvin erilaisista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista lähtötilanteista huolimatta lukuisia yhtymäkohtia koko EU:n alueella, niihin liittyy eurooppalainen ulottuvuus ja ne ovat yleiseurooppalaisella tasolla merkittäviä, J. ottaa huomioon, että jotkut näistä yhteisöistä ulottuvat yli valtioiden rajojen ja joillakin taas on pitkäaikaisia kulttuurisia ja historiallisia yhteyksiä, K. ottaa huomioon, että nämä yhteydet ovat epäilemättä tärkeitä ja niitä on edelleen edistettävä alueiden välisellä tasolla, ja että lähes kaikilla näillä alueellisilla ja vähemmistökieliä puhuvilla yhteisöillä on vahva mielenkiinto jatkuvuuteen ja oman kielensä ja kulttuurinsa levittämiseen sekä mahdollisuuksiinsa hyödyntää voimavarojaan EU:ssa, 1. pyytää komissiota esittämään 31. joulukuuta 2003 mennessä parlamentille liitteenä olevien suositusten ja luonnosten mukaiset EY:n perustamissopimuksen 149, 150, 151 ja 308 artiklaan pohjautuvat lainsäädäntöehdotukset kielellisestä monimuotoisuudesta ja kielten oppimisesta alueelliset ja vähemmän käytetyt eurooppalaiset kielet mukaan lukien: Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 9 helmikuuta 1994, Euroopan yhteisön kielellisistä vähemmistöistä (EYVL C 61, , s. 110). Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13 joulukuuta 2001, alueellisista ja vähemmän käytetyistä eurooppalaisista kielistä (EYVL C 177, , s. 334). Alueiden komitean lausunto, annettu 13 kesäkuuta 2001, alueellisten ja vähemmistökielten edistämisestä ja suojelemisesta. PE /14 PR\ doc

7 (Suositus 1) EU:n kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista käsittelevä virasto I. Säädös: EU:n kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista käsittelevän viraston perustamista koskeva säädösehdotus, jossa otettaisiin asianmukaisesti huomioon eurooppalaiset alueelliset ja vähemmistökielet II. Sisältö: Euroopan komission toimintaohjelmassa ehdotettujen toimien toteuttaminen; Kielten Euroopan ja kieliystävällisen ympäristön edistäminen; kielellistä monimuotoisuutta eurooppalaiset alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien edistävän verkoston rakentaminen; laajentuneen EU:n vähemmistökielten asemaa koskevien tietojen kerääminen ja yhdistäminen (Suositus 2) Kielellistä monimuotoisuutta (alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien) ja kielten oppimista käsittelevä ohjelma I. Säädös: säädösehdotus kielellistä monimuotoisuutta (alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien) ja kielten oppimista koskevan monivuotisen ohjelman laatimisesta II. Sisältö: konkreettiset taloudelliset toimet kieliystävällisen ympäristön luomista edistävien hankkeiden tukemiseksi ja kielten opiskelun etujen lisäämiseksi sekä tällä aihealueella toimivien eurooppalaisten verkostojen tukemiseksi (Suositus 3) Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC) valtuuksien laajentaminen I. Säädös: säädösehdotus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC) valtuuksien laajentamisesta kattamaan myös kielestä johtuva syrjintä ja vähemmistöjen suojelu II. Sisältö: näiden valtuuksien laajentamiseen tarvittava tarkistus 2. kesäkuuta 1997 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1035/97 (EYVL L 151, ); tai EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan; 2. toteaa, että edellä mainitut suositukset ovat toissijaisuusperiaatteen ja kansalaisten perusoikeuksien mukaisia; 3. ehdottaa, että vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä luotaisiin uusi momenttiin B3-100 kuuluva alamomentti ja asetettaisiin käyttöön tarvittavat määrärahat; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle sekä Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle valmistelukunnalle, Euroopan neuvostolle ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskukselle. PR\ doc 7/14 PE

8 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET A. EHDOTUKSEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET Euroopan kielten teemavuoden 2001 onnistuttua komissio aikoo julkistaa kesällä 2003 kielten oppimista ja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevän toimintasuunnitelman, joka perustuu nykyisten yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden kautta käytettävissä oleviin voimavaroihin. Euroopan parlamentti pitää tätä aloitetta merkittävänä lähtökohtana kielten oppimisen edistämiseksi ja kielellistä ja kulttuurista perintöämme koskevan tietoisuuden lisäämiseksi. Euroopan parlamentti vaatii tähän liittyviä lisätoimia. Samalla tavoin kuin Euroopan rasisminvastaista teemavuotta 1997 seurasi Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustaminen ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman käynnistäminen, Euroopan parlamentti vaatii Euroopan kielten teemavuoden 2001 pohjalta Euroopan kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista käsittelevän viraston perustamista ja monivuotisen kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista edistävän ohjelman käynnistämistä. Koska kielestä johtuvaa syrjintää voi esiintyä, Euroopan parlamentti ehdottaa lopuksi sekä EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan muuttamista että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen valtuuksien laajentamista. Kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista käsittelevän viraston tulisi seurata asian kehitystä ja toimintasuunnitelman toteutusta sekä ryhtyä konkreettisiin toimiin, joilla se voi muun muassa edistää Kielten Euroopan ja kieliystävällisen ympäristön aikaansaamista sekä osaltaan vaikuttaa verkoston rakentamisen yhteydessä kielellisen monimuotoisuuden edistämiseen mukaan lukien eurooppalaiset alueelliset ja vähemmistökielet. Tässä yhteydessä osa varoista olisi käytettävä asianmukaisella tavalla konkreettisiin toimiin ja käyttötarkoitukseen sidottuina alueellisten ja vähemmän käytettyjen kielten hyväksi. Näiden toimien tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta, jotta voidaan edistää ja suojella alueellisia ja vähemmistökieliä ja -kulttuureita. Kun otetaan huomioon, että kieli- ja kulttuuriperinnöllämme on etenkin laajentuneessa unionissa merkittävä rooli, jota ei pidä aliarvioida, ehdotetut aloitteet ovat oikeutettuja. B. EHDOTETTAVAT TOIMET (Suositus 1) EU:n kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista käsittelevä virasto PE /14 PR\ doc

9 (Suositus 2) Kielellistä monimuotoisuutta (alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien) ja kielten oppimista käsittelevä ohjelma (Suositus 3) Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC) valtuuksien laajentaminen Euroopan parlamentti katsoo, että näiden kolmen keskeisen toimen lisäksi laaja kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimista edistävän ja kielellisen kulttuuriperintömme eurooppalaiset alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien säilyttämiseen pyrkivä lähestymistapa ja seuraavat toimet ovat perusteltuja Siksi Euroopan parlamentti pitää perusteltuna, että komissio 1. määrittelee kielellisen monimuotoisuuden, alueelliset ja vähemmistökielet mukaan lukien, ja kielten oppimisen edistämisen EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti osaksi EU:n kulttuuri- ja koulutusohjelmien tavoitteita; 2. ottaa huomioon kielellisen monimuotoisuuden, alueelliset tai vähemmistökielet mukaan lukien, edistämisen EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös muissa EU:n ohjelmissa eli ilmoittaa sen yksiselitteisesti esimerkiksi yhdeksi syrjinnän vastaisen toimintaohjelman tai rakennerahastojen kohderyhmäksi; 3. tarjoaa kaikki ohjelmat EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan mukaisesti käyttöön kaikilla sekä enemmän että vähemmän käytetyillä kielillä; 4. ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta tulevaisuudessa EY:n perustamissopimuksen 149, 150 ja 151 artiklaa tulkittaessa perusteena käytettäisiin kattavaa kielelliseen monimuotoisuuteen perustuvaa lähestymistapaa; 5. tiedottaa EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 3 ja 151 artiklan 3 kohdan mukaisesti virallisia teitä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan sihteeristön avulla säännöllisesti hyväksymis- ja kehitystilanteesta peruskirjan toteutuksessa EU:n jäsenvaltioissa; 6. tiedottaa EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 3 ja 151 artiklan 3 kohdan mukaisesti virallisia teitä puitesopimuksen sihteeristön avulla säännöllisesti hyväksymis- ja kehitystilanteesta puitesopimuksen toteutuksessa EU:n jäsenvaltioissa; PR\ doc 9/14 PE

10 7. edistää alueellisten tai vähemmistökielten opettajien koulutusta EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan mukaisesti ja opettajien liikkuvuuden edistämisen hengessä; 8. tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunnalle toimintaohjelman kehittämisestä ja toteutuksesta; 9. ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti ihmisoikeuksien suojelun yleensä ja vähemmistöjen suojelun erityisesti sekä ulkosuhteissa että jäsenvaltioissa; 10. seuraa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti säännöllisesti ihmisoikeuksien suojelua vähemmistöjen suojelu mukaan lukien; 11. tukee edelleen Euroopan vähemmistökielten toimistoa (EBLUL) yleiseurooppalaisena järjestönä ja ainutlaatuisena välineenä, johon sisältyy alueellisten ja vähemmistökielten verkostotoiminta, ja huolehtii sen tarvitsemista voimavaroista; 12. edistää alueellisia tai vähemmistökieliä käyttävien yhteisöjen sisäistä yhteistyötä silloin, kun kyseessä on eurooppalainen ulottuvuus ja rajat ylittävä yhteistyö; 13. edistää alueellisiin tai vähemmistökieliin liittyvää kulttuuritoimintaa esimerkiksi kulttuuriverkostoja, -tapahtumia ja kääntämistä; 14. tukee kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista edistävän verkoston muodostamista; verkostoon osallistuisi edustavia poliittisia, akateemisia muita vastaavia. elimiä ja se järjestää vuosittain tarjouspyyntöjä koskevan tiedotusseminaarin, jossa kohderyhmänä tulevat kysymykseen kieliyhteisöt. Euroopan vähemmistökielten toimisto voisi toimia tällaisen verkoston sihteeristönä; että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ehdottaa seuraavalle hallitusten väliselle konferenssille 15. että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan perusteella EY:n perustamissopimukseen sisällytetään seuraavan mallin mukainen sopimuksen kielellisen monimuotoisuuden edistämistä koskeva artikla: 1. Yhteisö kunnioittaa ja edistää toimivaltansa rajoissa Euroopan kielellistä monimuotoisuutta, mukaan lukien alueelliset tai vähemmistökielet, jotka ovat tämän monimuotoisuuden ilmentymä, ja kannustaa jäsenvaltioiden yhteistyötä sekä käyttää muita asianmukaisia välineitä tämän tavoitteen edistämiseksi. 2. Yhteisön toimiin sisältyvät erityisesti: kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon edistäminen valtioiden, alueiden ja paikallisten viranomaisten yhteistyön ja yhteishankkeiden helpottaminen rajojen yli tehtävän yhteistyön edistäminen silloin, kun se on asianmukaista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteistyön tukeminen. PE /14 PR\ doc

11 3. Yhteisö ja jäsenvaltiot pitävät yllä yhteistyötä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, etenkin Euroopan neuvoston kanssa kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi. 4. Euroopan unioni pyrkii varmistamaan, että EU:n politiikkaa tai toimia ei oteta käyttöön eikä sovelleta tavoilla, jotka heikentäisivät Euroopan kielellistä monimuotoisuutta. 5. Edistääkseen osaltaan tässä artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamista neuvosto ryhtyy noudattaen 251 artiklan mukaista menettelytapaa ja neuvoteltuaan asiasta talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa asianmukaisiin toimiin, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista ottaa suositukset käyttöön määräenemmistöllä komission ehdotuksesta. 16. että EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa otetaan huomioon myös kielestä johtuva syrjintä; 17. että kulttuurin alueella (EY:n perustamissopimuksen 151 artikla) otetaan käyttöön määräenemmistöperiaate; 18. laatii vuosittain raportin EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan sisältämän monimuotoisuutta koskevan lausekkeen noudattamisesta. Raportissa tulee käsitellä johdetun oikeuden vaikutuksia ja "kielellisen monimuotoisuuden, kansallisten ja alueellisten erikoisuuksien sekä kulttuuriperinnön vaalimista" jäsenvaltioissa; että Euroopan parlamentti itse huolehtii siitä, 19. että Euroopan parlamentin ihmisoikeuksia käsittelevissä mietinnöissä otetaan huomioon vähemmistöjen suojelu omana kohtanaan tai erillisissä mietinnöissä; 20. että Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunta tiedottaa virallisia teitä alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan sihteeristölle säännöllisesti hyväksymis- ja kehitystilanteesta alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanossa EU:n jäsenvaltioissa; 21. että Euroopan parlamentin ihmisoikeusvaliokunta tiedottaa virallisia teitä Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen sihteeristölle säännöllisesti hyväksymis- ja kehitystilanteesta puitesopimuksen toteutuksessa EU:n jäsenvaltioissa; 22. nimeää vähemmistöjen ja niiden kielten suojelusta vastaavan lähettilään, joka edustaa Euroopan parlamenttia kolmansiin osapuoliin, erityisesti EU:n elimiin, mutta myös jäsenvaltioihin nähden 1 ; 1 Vrt. Van Hecken vuoden 2001 ihmisoikeuksia koskevaan raporttiin, joka esitettiin 3. huhtikuuta 2002, kohta 14. PR\ doc 11/14 PE

12 että jäsenvaltiot ja hakijamaat 23. keräävät jatkotoimien pohjaksi luotettavia tietoja etnisistä, kielellisistä ja uskonnollisista vähemmistöryhmistä, maahanmuuttajat ja pakolaiset mukaan lukien, heidän rajoituksistaan taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä sekä vähemmistökielten oikeudellisesta ja käytännön asemasta ja lähettävät ne Euroopan seurantakeskukseen Wieniin; että neuvosto 24. yhteisymmärryksessä komission 1 kanssa ja neuvoston vuoden 1999 ihmisoikeusraportin lausunnossa jo esitetyn vaatimuksen mukaisesti esittää vuotuisessa ihmisoikeustilannetta käsittelevässä raportissaan ihmisoikeuksien kehittymistä koskevan analyysin, johon sisältyvät kansallisten vähemmistöjen oikeudet yksittäisissä jäsenvaltioissa, mikä mahdollistaa strategioiden määrittelyn kansallisen ja eurooppalaisen politiikan yhtenäistämiseksi tällä alueella; että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) 25. laatii lyhyitä yleisraportteja jokaisesta jäsenvaltiosta ja hakijavaltiosta ja antaa vähimmäisvaatimukset käytännön toimista, joita tarvitaan EU:n kielellistä monimuotoisuutta sekä syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevien vaatimusten täyttämiseksi 2. 1 Vrt. R. Prodin 8. joulukuuta 2000 vastaavaan kirjalliseen tiedusteluun antamaan vastaukseen E-2819/00, EYVL C 174 E, s Vrt. Belderin raportin kohtaan 12 (A5-0055/2000, 28. helmikuuta 2000). PE /14 PR\ doc

13 PERUSTELUT Euroopan parlamentti on osoittanut joukolla vähemmän käytettyjen kielten suojeluun liittyviä päätöslauselmia, että se haluaa osoittaa panostustaan ja valmiuttaan tällä alueella. Päätöslauselmia on laadittu 1980-luvun alusta lähtien, ja niistä voidaan mainita ennen kaikkea seuraavat: Arfén kahden mietinnön päätöslauselmat (1981, 1983) Kujpersin mietinnön päätöslauselma (1987) Redingin mietinnön päätöslauselma (1991) Killilean mietinnön päätöslauselma (1994) Morganin päätöslauselmaesityksen päätöslauselma (2001). Näiden Euroopan parlamentin sitoumusten ja pyrkimysten pohjalta perustettiin vuonna 1982 "Euroopan vähemmistökielten toimisto" (EBLUL) ja vuonna 1983 oma budjettikohta "alueellisten ja vähemmistökielten ja -kulttuurien edistämiseen ja suojelemiseen". Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös vuodelta 1998 johti kuitenkin valitettavasti siihen, että tämän budjettikohdan käyttöä lykättiin toistaiseksi (eli taloudelliset voimavarat ovat olemassa, mutta Euroopan komissio ei voi käyttää niitä). Tuomioistuimen päätöksessä ei käsitelty vähemmän käytettyjä kieliä vaan budjettivarojen käytön peruskysymyksiä, ja sen loppupäätelmänä oli, että EU:n taloudellisia voimavaroja ei saa käyttää ilman asianmukaista oikeusperustaa. Toistaiseksi komissio on estänyt oikeusperustan luomisen alueellisten ja vähemmän käytettyjen eurooppalaisten kielten edistämiselle. EU ja Euroopan neuvosto julistivat vuoden 2001 Euroopan kielten vuodeksi. Euroopan kielten vuosi ei ollut ainoastaan "suurten" kielten vuosi vaan Euroopan kielten vuosi yleensä, toisin sanoen myös vähemmän käytettyjen eurooppalaisten alueellisten tai vähemmistökielten vuosi. Samalla se oli myös viimeinen vuosi, jolloin EU-hankkeita voitiin käyttää vähemmän käytettyjen eurooppalaisten alueellisten tai vähemmistökielten edistämiseen. Euroopan parlamentin tähän tarkoitukseen varaamia budjettikohtia vuodelle 2002 ei oikeudellisen pattitilanteen vuoksi saatu käyttöön. Neuvoston 14. helmikuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä puhutaan kielellisen monimuotoisuuden puolesta, ja neuvosto on antanut Euroopan komission tehtäväksi laatia kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista koskevan toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa noudatetaan inklusiivista periaatetta, eli toimintaohjelma edistää kieliä yleensä, mukaan lukien vähemmän käytetyt eurooppalaiset alueelliset tai vähemmistökielet. Näitä käsiteltiin myös erikseen komission toimintaohjelmaa koskevassa keskusteluasiakirjassa. Samalla neuvotellaan myös yleistä ja ammatillista koulusta sekä nuorisoa koskevien uusien yhteisön ohjelmien kehittämisestä. Niiden on määrä korvata vuoden 2006 jälkeen nykyiset ohjelmat Sokrates, Tempus, Leonardo da Vinci ja Nuoriso. PR\ doc 13/14 PE

14 Myös Eurooppa-valmistelukunta, joka työskentelee Euroopan unionin perustuslain parissa, keskustelee täydentävästä toimivallasta (tähän sisältyvät kulttuuri- ja koulutusalat). Tämä on Euroopan parlamentille ratkaiseva hetki, jolloin sen ei tule ainoastaan ottaa kantaa Euroopan komission ehdotuksiin vaan uskaltautua myös hieman pidemmälle päätöslauselmaperinteessään ja ehdottaa lainsäädäntöaloitetta. Toimintaohjelman vaikutukset ovat nimittäin varsin vähäisiä, ellei sitä tueta lainsäädäntätoimilla. Euroopan komission virallisten tietojen mukaan 40 miljoonaa eurooppalaista puhuu vähemmistökieltä. EU:n laajentuessa vuonna 2004 tämä määrä kasvaa noin 6 miljoonalla. Nimenomaan laajentumista silmällä pitäen kielellistä monimuotoisuutta koskevilla aloitteilla voitaisiin luoda luottamuksen ilmapiiri nykyisten ristiriitaisten aiheiden lieventämiseksi ja yhteistä kielellistä kulttuuriperintöämme koskevan tietoisuuden lisäämiseksi laajentuneessa Euroopassa. PE /14 PR\ doc