Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Samankaltaiset tiedostot
Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Uudenmaan pellot vihreiksi

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

RaHa-hankeen kokemuksia

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Suorakylvöseminaari 2018

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Pellon kunnostus ja maanhoito

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Maan kasvukunnon hoito

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Peltokuivatuksen tarve

Kerääjäkasveista biokaasua

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Kompostoinnin hyödyt ja memetelmät. Erkki Vihonen, Etelä-Pohjanmaan ProAgria

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristö ja viljelyn talous

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Transkriptio:

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018

Kasteliero (Lumbricus terrestris) Kuva: Taisto Siren, Luke 2

3 Gilbert White (1720-93) kirjoitti jo satoja vuosia sitten lieroista seuraavasti:

lierot näyttävät edistävän merkittävästi kasvillisuutta - joka ilman lieroja menestyisi huonosti - poraamalla, rei ittämällä sekä möyhentämällä maata ja tekemällä siitä läpäisevän sateelle ja kasvien juurille, vetämällä olkia ja lehtien ruoteja sekä risuja maan sisään; ja ennen muuta, tuottamalla suunnattoman määrän maanokareita, lieron ulosteita, jotka ovat erinomaista lannoitetta viljalle ja nurmelle. Gilbert White, 20. toukokuuta 1777 4

Lieroja on kolmea päätyyppiä Pintakarikkeen lajit Syvälle kaivautuvat Pintamaan lajit Onkiliero Kasteliero Metsäliero Maija Orava, Helsingin Sanomat Ruskoliero Peltoliero Multaliero Punaliero 5 Harmaaliero Viherliero Valokuvat: Juhani Terhivuo

6 Kuva: Risto Seppälä, Luke

Kuva: Risto Seppälä, Luke Lierojen lisääntyminen on jännittävä tapahtuma 7

Lieron vaikutus kasvien kasvuun Koonti tehdyistä tutkimuksista (van Groenigen ym. 2014) Sato (130) Maanpääl. biomassa (378) Maanal. biomassa (201) Totaali biomassa (378) Verso / juuret (173) Typpipitoisuus (71) Lierojen vaikutus (%) 8

Vaikutus eri kasviryhmiin Nurmet (106) Viljat (154) Palkokasvit (42) Lierojen vaikutus (%) 9

10 Kastelieron toiminta

Kastelieron toiminta - Sadeveden suotautuminen - Kasvien juurten kasvu 11

12 Kastelieron keräämiä ravintokekoja

13 Kastelieron keräämiä ravintokekoja

(Luke, valmisteilla) Viljan korjuutähteen massan vähenemä suhteessa kastelierojen runsauteen (Vähenemä myöhäissyksystä kevätkylvöön (2015-2016)) 14

Lierojen tuottamat ulosteet (sekoitettua maata ja hajoavaa eloperäistä ainetta) Liukoinen typpi (N) Liukoinen fosfori (P) Maan ph Maan vedenpitävyys Peltolieron ulostetta maanpinnalla

Lierojen tuottamien ulosteiden mittasuhteet Tonneina Sentteinä 100 0,8 Lierojen pintaulostetta t ha -1 a -1 80 60 40 20 Kertyvän maakerroksen paksuus cm a -1 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Darwinin arviot Myöhemmät eur. arviot 0,0 Darwinin arviot Myöhemmät eur. arviot Lähteet: Darwin 1881, Feller ym. 2003 16

Kastelieron keot ja kaasumaiset päästöt suorakylvöpellolla (Nieminen ym. 2016) Dityppioksidi (+43%) Hiilidioksidi (+32%) Metaani 17

Lierojen vaikutukset peltomaassa? Parantavat maan rakennetta Sekoittaminen, mururakenne, huokoisuus Parantavat maan ravinnetaloutta Parantavat maan vesioloja Lisäävät mikrobien aktiivisuutta Lisäävät kasvien kasvua Negatiiviset vaikutukset? Kasvihuonekaasujen lisääntynyt tuotto Maan rakenteen muuttuminen, maanpinnan epätasaisuus 18

Lierojen runsaus eri maalajeilla (LUMOliero-tutkimus, Nieminen ym. 2011) Karkeat maat Hienot hiedat Hiesut Savet 0 100 200 300 400 500 600 Lierojen lukumäärä m -2 19

Runsaudenvaihtelu peltolohkon sisällä Nuutinen ym. 1998 20

Pelto vs. piennar Lierojen tiheys Pelto Piennar 3 näytettä Lierojen lajimäärä Pelto 3 näytettä Piennar N = 53 peltoa, 50 piennarta 21 Nieminen ym. 2011

Laidunkierron vaikutus lierojen kokonaistiheyteen (LUMOliero-tutkimus, Luke) Laidun Ei laidunta 0 100 200 300 400 500 Lierojen yksilömäärä m -2 22

Suorakylvön keskimääräinen vaikutus lierojen kokonaisrunsauteen kahdella maalajilla (2007-2009) Hieno hiekka Hiesusavi 300 300 250 250 Massa, g m 2 200 150 100 200 150 100 50 50 0 Suorakylvö Kyntö 0 Suorakylvö Kyntö (Luke, julkaisematon) 23

24 Kuva: Risto Seppälä, Luke

Lieroja tukevat toimenpiteet pelloilla Peltomaan perusparannustoimet kuten kalkitus ja maan hyvästä kuivatuksesta huolehtiminen edistävät myös lierojen menestymistä. Nurmet viljelykierrossa ovat lieroille hyödyksi vähentäessään muokkauskertoja. Palkokasvien viljely tehostaa nurmen myönteistä vaikutusta. Kynnön korvaaminen kevyemmällä muokkauksella tai suorakylvöllä lisää lierojen runsautta ja monipuolistaa lajistoa. 25

Lieroja tukevat toimenpiteet pelloilla Laitumet ja kiinteän karjanlannan (ei niinkään lietteen) käyttö lisäävät lierojen määriä. Maan tiivistymisen estäminen on eduksi lieroille. Peltoa ympäröivät viljelemättömät reuna-alueet ovat tärkeitä lierojen leviämisreittejä ja peltojen eliöyhteisöjen monimuotoisuutta tukevia lähdealueita. Jopa lierojen istuttaminen peltoon voi joissain tilanteissa olla hyödyllistä. 26

27 Jari & Visa kiittävät huomiostanne! Vastaan mielelläni kysymyksiin ja kommentteihin.